Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

Samankaltaiset tiedostot
Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

TÄYDENNYS 4/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa

Aktian vuoden 2015 liikevoiton odotetaan olevan miljoonaa euroa (aiemmin: pysyvän samalla tasolla kuin 2014).

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Kuntarahoitus lyhyesti

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Basel III suositukset pankkien valvontaan 1

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Pankkiregulaatio muutoksessa

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?

Omistajanvaihdosilta Yrityskauppojen rahoitus. Annamari Malm Yksikönjohtaja, Rannikko-Pohjanmaan Yritysyksikkö

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Pankkisääntelyn kehitys: Basel III sääntelyn kyky vastata sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRBA) puutteisiin

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU. Riku Karppinen BASEL III -SÄÄNTELYMUUTOSTEN VAIKUTUKSET PANKKISEKTORILLA

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Suomen ei pidä kiirehtiä järjestelmäriskipuskurin käyttöönottoa

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

UUSIEN VAKAVARAISUUS- JA LIKVIDITEETTISÄÄNNÖSTEN VAIKUTUS PANKKITOIMINTAAN

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu Exel Composites Oyj

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus Piia-Noora Kauppi

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet. VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN Anneli Tuominen

Periaatteet rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäpuskurin) asettamisesta

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN YKSIKKÖ. Kirsi Pietilä BASEL III VAKAVARAISUUSUUDISTUS

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa.

Basel II -säännöstön mukaiset pääomavaatimukset

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Viranomaisten harkintavaltaa rajattava järjestelmäriskipuskurin asettamisessa

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaikutuksista suhdannekiertoon

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

Riski ja velkaantuminen

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

PANKKISÄÄNTELYN VAIKUTUKSET PANKKIEN PÄÄOMIIN

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Finanssialan sääntelyuudistusten taloudellisista vaikutuksista *

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma

Raha kulttuurimme sokea kohta

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Euroalueen pankkien valtiolainojen keskittyneisyyden vähentäminen edellyttää sääntelymuutoksia. Sisällys. Kirjoittaja Julkinen 1 (11)

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

PANKIN PÄÄOMARAKENNE JA VARAINHANKINTA NYKYISESSÄ JA TULEVASSA PANKKISÄÄNTELYSSÄ

Finanssisyklit, rahapolitiikka ja makrovakauspolitiikka euroalueella

Transkriptio:

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esitys tilaisuudessa "Euroopan velkakriisi oikeudellisen sääntelyn mahdollisuudet" 5.10.2011 Esa Jokivuolle/Aalto yliopisto

Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset pankkien kannattavuuteen, kilpailuun ja varjopankkitoimintaan Vaikutukset luotonantoon, reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen Johtopäätökset 2

Vähimmäispääomavaatimus Pääoma Riskipaino i Saatava i 8% Basel I: karkea riskipainotus (tai ei ollenkaan) Basel II: teoriaperusteiset riskipainot (IRBA) Basel III: korkeampi pääoman laatu + uusia elementtejä 3

1-3.5 Total capital - Tier 1 capital = Tier 2 capital *SIFI = Systemicly Important Financial Institution Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010, 2011), www.bis.org

Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? Liian vähän laadukasta omaa pääomaa (common equity) tappiopuskureina Taseen ulkopuoliset erät Todelliset riskit arvioitiin liian pieniksi Arvopaperistaminen vähensi pankkien motiivia seuloa ja seurata lainojen riskejä Pankkiluottoja voitiin paketoida kelpoisiksi kaupintasalkkuun, jossa alhaisempi pääomavaatimus tosiasiassa samalle riskille ( pääoma-arbitraasi ) Luottoluokitukset (liian) korkeita Luottoluokitukset eivät huomioineet systemaattista riskiä 5

Johtavien US pankkien tase vs. riskipainotetut saatavat Kokonaissaatavat, Taseet (yht.), bilj. trilj. euro euroa Riskipainotetut saatavat, trilj. bilj. euroaeuro 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Q2 Lähde: IMF, Global Financial Stability Report, April 2008 6

Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? Basel kehikko ei ole keskittynyt riittävästi systeemisiin riskeihin Pakkomyyntikierre ( fire sales ) paheni kun pääomapuskurit liian pieniä ja lyhytaikaista rahoitusta liikaa (likviditeettiriski) 7

Deleveraging : Tapaus 1 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 2% vähimmäispääomavaatimus 100 Puretaan velkavipua myymällä 50 taseen arvosta -> hyvin suuri hintavaikutus markkinoilla 50 2 1 Assets Equity Assets Equity 8

Deleveraging : Tapaus 2 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 10% vähimmäispääomavaatimus 100 90 Puretaan velkavipua myymällä 10 taseen arvosta -> pienempi hintavaikutus markkinoilla 10 9 Assets Equity Assets Equity 9

Uusia elementtajä Basel III:ssa: Likviditeettivaatimukset 1) Liquidity coverage ratio : Likvidit varat/ nettokassavirta (ulos) 30 päivän aikana >= 100% 2) Net stable funding ratio : - Pitkäaikaisen velkarahoituksen riittävä osuus 10

Uusia elementtajä Basel III:ssa: Suhdannesyklin vastaiset puskurit Riskiperusteiset pääomavaatimukset > vaatimukset alhaiset noususuhdanteessa, korkeat taantumassa > voi kiihdyttää luotonannon kutistumista taantumassa ja siten syventää taantumaa Basel III vastaukset ongelmaan: Conservation buffer Vastasyklinen puskuri ( counter-cyclical buffer ) Sidotaan velka/bkt suhteen trendipoikkeamaan Maakohtainen Systeemisesti merkittävien pankkien lisäpääomavaatimus 11

1-3.5 Total capital - Tier 1 capital = Tier 2 capital *SIFI = Systemicly Important Financial Institution Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010, 2011), www.bis.org

Vaikutukset pankkeihin ja talouteen

Oman pääoman (OPO) kustannus pankeille Keskeinen kysymys, jota kautta vakavaraisuusvaatimusten mahdolliset vaikutukset pitkälti tulevat luottokorkoihin luotonannon määrään kansantalouden kasvuun kilpailuun suhteessa varjopankkitoimintaan Pääoman taso (pääomavaatimukset) vaikuttaa tappioiden sietokykyyn riskinoton kannustimiin (mitä suurempi velkavipu, sitä suurempi kannustin riskinottoon) ja näiden kautta talouskasvun vakauteen (vähentämällä kriisejä) 14

Huom. ROE on ongelmallinen OPO:n kustannuksen mittari Velkavivun kasvattaminen nostaa ROE:a Korkeampi velkaisuus -> korkeampi riski -> korkeampi vaadittu tuotto eli korkeampi vaadittu ROE Näin ollen velkaisuuden vähentämisen (pääomavaatimusten nostamisen) pitäisi alentaa ROE:a 15

OPO:n kustannus OPO:n hankkimiskustannus ( flow kustannus) Osakeannissa yksittäisellä pankilla on stigman vaara Yhdysvaltain TARP oli koordinoitu pääomitus, siksi onnistui hyvin OPO:n kustannus taseessa ( stock kustannus) Ei korkojen verovähennysetua toisin kuin velalla Lyhytaikainen velkarahoitus edullisempaa (koska tarjoaa sijoittajille likvidin sijoituskohteen) Stock kustannus tärkeämpi pitkällä tähtäimellä 16

Arvio OPO:n stock kustannuksesta Esimerkki (Hanson, Kashyap, Stein 2011) Velan korko 7%, veroaste 35% Oletus: 10 %-yksikön lisäys OPOa Verovähennysedun menetys 10 x 0.07 x 0.35 = 0.25% (25 bp) Lyhytaikaisen velkarahoituksen likviditeettipreemio max. 100 bp lisäkustannus 10 %-yksikön OPOn lisäyksestä = 10 bp Yhteensä 35 bp 17

Luottokorot ja luotonanto Edellisen arvion perusteella vaikutukset ovat pieniä Luottomarginaaleihin (max. 35 bp lisäys) Luotonantoon Yhdysvaltain historian perusteella (1920-2010) luottomarginaalit ja pankkien oma pääoma/tase eivät juuri korreloi Uusista likviditeettivaatimuksista (lyhyen velan rajoitus) voi tosin tulla lisäpainetta luottokorkoihin 18

Vaikutukset talouskasvuun Edellisten tutkimusten perusteella negatiivinen vaikutus luotonantoon vähäinen Myönteinen vaikutus: vakaampi pankkisektori, vähemmän kriisejä Miles et al (2011): Optimaalinen pääomitus, jossa otetaan huomioon yhtäältä korkeamman OPO:n negatiivinen vaikutus luotonantoon ja sitä kautta talouskasvuun toisaalta korkeamman OPO:n kriisejä vähentävä vaikutus ja sitä kautta talouskasvua vakauttava vaikutus on luokkaa 20% (jonkin verran alle); vrt. Sveitsi! 19

Johtopäätöksiä Basel III nostaa kovan oman pääoman määrää merkittävästi Joidenkin tutkijoiden mielestä silti liian vähän Kuitenkin tärkeä askel pankkien vakauden lisäämiseksi Vaikutusten arvioidaan kaiken kaikkiaan olevan melko vähäisiä korkomarginaaleihin, luotonantoon ja talouskasvuun Kriisien vähentämisvaikutus on merkittävä On kuitenkin olemassa riski että korkeampi OPO-vaatimus kannustaa siirtämään toimintoja varjopankkijärjestelmän puolelle 20