Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esitys tilaisuudessa "Euroopan velkakriisi oikeudellisen sääntelyn mahdollisuudet" 5.10.2011 Esa Jokivuolle/Aalto yliopisto
Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset pankkien kannattavuuteen, kilpailuun ja varjopankkitoimintaan Vaikutukset luotonantoon, reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen Johtopäätökset 2
Vähimmäispääomavaatimus Pääoma Riskipaino i Saatava i 8% Basel I: karkea riskipainotus (tai ei ollenkaan) Basel II: teoriaperusteiset riskipainot (IRBA) Basel III: korkeampi pääoman laatu + uusia elementtejä 3
1-3.5 Total capital - Tier 1 capital = Tier 2 capital *SIFI = Systemicly Important Financial Institution Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010, 2011), www.bis.org
Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? Liian vähän laadukasta omaa pääomaa (common equity) tappiopuskureina Taseen ulkopuoliset erät Todelliset riskit arvioitiin liian pieniksi Arvopaperistaminen vähensi pankkien motiivia seuloa ja seurata lainojen riskejä Pankkiluottoja voitiin paketoida kelpoisiksi kaupintasalkkuun, jossa alhaisempi pääomavaatimus tosiasiassa samalle riskille ( pääoma-arbitraasi ) Luottoluokitukset (liian) korkeita Luottoluokitukset eivät huomioineet systemaattista riskiä 5
Johtavien US pankkien tase vs. riskipainotetut saatavat Kokonaissaatavat, Taseet (yht.), bilj. trilj. euro euroa Riskipainotetut saatavat, trilj. bilj. euroaeuro 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Q2 Lähde: IMF, Global Financial Stability Report, April 2008 6
Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? Basel kehikko ei ole keskittynyt riittävästi systeemisiin riskeihin Pakkomyyntikierre ( fire sales ) paheni kun pääomapuskurit liian pieniä ja lyhytaikaista rahoitusta liikaa (likviditeettiriski) 7
Deleveraging : Tapaus 1 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 2% vähimmäispääomavaatimus 100 Puretaan velkavipua myymällä 50 taseen arvosta -> hyvin suuri hintavaikutus markkinoilla 50 2 1 Assets Equity Assets Equity 8
Deleveraging : Tapaus 2 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 10% vähimmäispääomavaatimus 100 90 Puretaan velkavipua myymällä 10 taseen arvosta -> pienempi hintavaikutus markkinoilla 10 9 Assets Equity Assets Equity 9
Uusia elementtajä Basel III:ssa: Likviditeettivaatimukset 1) Liquidity coverage ratio : Likvidit varat/ nettokassavirta (ulos) 30 päivän aikana >= 100% 2) Net stable funding ratio : - Pitkäaikaisen velkarahoituksen riittävä osuus 10
Uusia elementtajä Basel III:ssa: Suhdannesyklin vastaiset puskurit Riskiperusteiset pääomavaatimukset > vaatimukset alhaiset noususuhdanteessa, korkeat taantumassa > voi kiihdyttää luotonannon kutistumista taantumassa ja siten syventää taantumaa Basel III vastaukset ongelmaan: Conservation buffer Vastasyklinen puskuri ( counter-cyclical buffer ) Sidotaan velka/bkt suhteen trendipoikkeamaan Maakohtainen Systeemisesti merkittävien pankkien lisäpääomavaatimus 11
1-3.5 Total capital - Tier 1 capital = Tier 2 capital *SIFI = Systemicly Important Financial Institution Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010, 2011), www.bis.org
Vaikutukset pankkeihin ja talouteen
Oman pääoman (OPO) kustannus pankeille Keskeinen kysymys, jota kautta vakavaraisuusvaatimusten mahdolliset vaikutukset pitkälti tulevat luottokorkoihin luotonannon määrään kansantalouden kasvuun kilpailuun suhteessa varjopankkitoimintaan Pääoman taso (pääomavaatimukset) vaikuttaa tappioiden sietokykyyn riskinoton kannustimiin (mitä suurempi velkavipu, sitä suurempi kannustin riskinottoon) ja näiden kautta talouskasvun vakauteen (vähentämällä kriisejä) 14
Huom. ROE on ongelmallinen OPO:n kustannuksen mittari Velkavivun kasvattaminen nostaa ROE:a Korkeampi velkaisuus -> korkeampi riski -> korkeampi vaadittu tuotto eli korkeampi vaadittu ROE Näin ollen velkaisuuden vähentämisen (pääomavaatimusten nostamisen) pitäisi alentaa ROE:a 15
OPO:n kustannus OPO:n hankkimiskustannus ( flow kustannus) Osakeannissa yksittäisellä pankilla on stigman vaara Yhdysvaltain TARP oli koordinoitu pääomitus, siksi onnistui hyvin OPO:n kustannus taseessa ( stock kustannus) Ei korkojen verovähennysetua toisin kuin velalla Lyhytaikainen velkarahoitus edullisempaa (koska tarjoaa sijoittajille likvidin sijoituskohteen) Stock kustannus tärkeämpi pitkällä tähtäimellä 16
Arvio OPO:n stock kustannuksesta Esimerkki (Hanson, Kashyap, Stein 2011) Velan korko 7%, veroaste 35% Oletus: 10 %-yksikön lisäys OPOa Verovähennysedun menetys 10 x 0.07 x 0.35 = 0.25% (25 bp) Lyhytaikaisen velkarahoituksen likviditeettipreemio max. 100 bp lisäkustannus 10 %-yksikön OPOn lisäyksestä = 10 bp Yhteensä 35 bp 17
Luottokorot ja luotonanto Edellisen arvion perusteella vaikutukset ovat pieniä Luottomarginaaleihin (max. 35 bp lisäys) Luotonantoon Yhdysvaltain historian perusteella (1920-2010) luottomarginaalit ja pankkien oma pääoma/tase eivät juuri korreloi Uusista likviditeettivaatimuksista (lyhyen velan rajoitus) voi tosin tulla lisäpainetta luottokorkoihin 18
Vaikutukset talouskasvuun Edellisten tutkimusten perusteella negatiivinen vaikutus luotonantoon vähäinen Myönteinen vaikutus: vakaampi pankkisektori, vähemmän kriisejä Miles et al (2011): Optimaalinen pääomitus, jossa otetaan huomioon yhtäältä korkeamman OPO:n negatiivinen vaikutus luotonantoon ja sitä kautta talouskasvuun toisaalta korkeamman OPO:n kriisejä vähentävä vaikutus ja sitä kautta talouskasvua vakauttava vaikutus on luokkaa 20% (jonkin verran alle); vrt. Sveitsi! 19
Johtopäätöksiä Basel III nostaa kovan oman pääoman määrää merkittävästi Joidenkin tutkijoiden mielestä silti liian vähän Kuitenkin tärkeä askel pankkien vakauden lisäämiseksi Vaikutusten arvioidaan kaiken kaikkiaan olevan melko vähäisiä korkomarginaaleihin, luotonantoon ja talouskasvuun Kriisien vähentämisvaikutus on merkittävä On kuitenkin olemassa riski että korkeampi OPO-vaatimus kannustaa siirtämään toimintoja varjopankkijärjestelmän puolelle 20