Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Mäntän kaupungintalo, 12.12. 2010 Pertti Koski
Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.
Motiva Oy 100 % valtion omistama Valtionhallinnon sidosyksikkö Henkilöstö: 44 hlöä Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Henkilöstö: 13 hlöä Joutsenmerkki Asiantuntijapalveluita Yrityksille, järjestöille, liitoille, kunnille, vientihankkeisiin ym. 9,0 Liikevaihto, milj. (arvio) 8,6 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 4,0 5,1 5,9 6,1 3,0 2,0 1,0 2007 2008 2009 konserni 2010 konserni 2011 konserni
Markkina-asema Energian ja materiaalien loppukäyttäjät Julkinen sektori Yritykset Kuluttajat Valtionhallinto Motiva puolueeton ja luotettava Yhteistyöverkostot Energia- ja teknologiateollisuus, palveluntuottajat
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset Suomessa - Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO) Miksi? Sopimuksiin perustuva tapa panna toimeen EU:n energiapalvelu-direktiivi vaihtoehtona lainsäädäntö, määräykset, normit Energiapalveludirektiivi: Energiankäytön tulee tehostua 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, vertailutasona vuoden 2005 kulutus (tai viimeisimmät käytettävissä olevat kulutustiedot). Merkitsee Suomessa energian käytön tehostumista 17,8 TWh/a:lla. Tavoitteena energiankäytöstä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Huom. Komission ehdotus uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi 6/2011, neuvoteltavana (tavoitteena EU:n vuodelle 2020 asettaman 20 %:n energiansäästötavoitteen saavuttaminen)
Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO) Miksi? Osallistuminen kansallisten velvoitteiden toteutukseen Toiminta direktiivin edellyttämänä esimerkillisenä energiatehokkuustoimijana Energiakustannusten pienentäminen ja tarpeettoman energian käytön rajoittaminen kuntien vuotuiset sähkö-, lämpö- ja polttoainekustannukset ovat yhteensä 700-800 milj. euroa => säästö 63-72 milj. euroa vuodessa (9 %:n mukaan) Energiankäytöstä johtuvat CO 2 -päästöt alenevat n. 0,25 miljoonaa tonnia vuodessa
Kuntien sopimuksissa keskeiset tavoitteet Kunta asettaa ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen* jaksolle 2008-2016. Kiinteä ** MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä. Pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuutta kunnan käyttämästä energian loppukulutuksesta. Kunta asettaa kahden vuoden kuluttua liittymisestään tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle. * Energiankulutuksen ei oleteta olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alempi kuin 2008. Säästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. ** Kiinteää säästömäärää voidaan kunnan esityksen perusteella tarkistaa ohjausryhmässä vuosina 2010, 2013 ja 2016, mikäli energiamäärä ohjelman voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisista muutoksista johtuen edellyttäisi merkittävästi yhdeksää prosenttia suurempaa energiansäästön tasoa vuonna 2016.
Energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1 TEOLLISUUS ENERGIA-ALA PALVELUT KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA (1 KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT Vastuuministeriönä: 1) TEM 2) YM 3) LVM 4) MMM ÖLJYALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1 HÖYLÄ III LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2010-2016 (1 (2 TOIMITILAKIINTEISTÖT (1 ASUINKIINTEISTÖT (2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET (3 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA 2010-2016 (4 TAVARANKULJETUS JA LOGISTIIKKA MAATILAT JOUKKOLIIKENNE
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016 EK - TOIMIALALIITOT - TEM T O I M I A L A K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Energiapalvelut Elinkeinoelämä yleinen - palveluala Autoala Matkailu- ja Ravintolapalvelut Kaupan ala Elinkeinoelämä yleinen - teollisuus Puutuoteteollisuus Teknologiateollisuus Muoviteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Energiantuotanto Energiavaltainen teollisuus Päästökaupan piirissä EU:n energiapalveludirektiivin piirissä
KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja -ohjelma2008 2016 TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS ENERGIAOHJELMA (KEO) Kuntayhtymät Kunnat Kaupungit Kuntayhtymät Kunnat Kaupungit Yli 20 000 asukkaan kunnat Yli 20 000 MWh/a kuntayhtymät 5 000 20 000 asukkaan kunta 5 000 20 000 MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO Alle 5 000 asukkaan kunnat Alle 5 000 MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIAOHJELMA (KEO)
Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 1(2) KETS/KEO kattavuus: n. 70 % kuntien asukasmäärästä (viimeisen vuoden aikana liittyneet) KETS Akaa, Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Janakkala, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lieksa, Lieto, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski (47+7) HUS-kuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson kky, Keski-Uudenmaan koulutuskunta-yhtymä, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Kymenlaakson shp:n ky, Lapin shp:n ky, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shp:n ky, Pohjois-Pohjanmaan shp:n ky, Pohjois-Savon shp:n ky, Päijät- Hämeen kkky, Rovaniemen kky (9+3)
Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 2(2) KEO Asikkala, Haukiputaa, Iitti, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jalasjärvi, Jokioinen, Jämsänkoski, Kalajoki, Karijoki, Karkkila, Kauhajoki, Kemijärvi, Kerimäki, Kuhmoinen, Kurikka, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Lestijärvi, Liminka, Luumäki, Nurmes, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pelkosenniemi, Pietarsaari, Pirkkala, Pudasjärvi, Ranua, Rautjärvi, Ristiina, Sievi, Simo, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Urjala, Utajärvi, Uurainen, Veteli, Vähäkyrö (29+18) Mikkelin akk Oy, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä- Savon sote-ky (2+1)
LIITTYMISTIEDOT energiaohjelman liittymistiedot Energiaohjelman vastuuhenkilö Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Energiankäyttö vuodelta Palvelurakennukset Asuinrakennukset Ostolämpö MWh Ostolämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet [1] MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rak.tilavuus rm3 Tai rakennukset yhteensä Muu kulutus [2] Ostolämpö MWh Lämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rakennukset ja muu kulutus yhteensä MWh Energiansäästötavoitteet Energiansäästön välitavoite (2013) MWh % Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh % [1] Polttoaineiden muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja. [2] Muulla kulutuksella tarkoitetaan tässä mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttöä, mutta ei energiantuotannon ja joukkoliikenteen polttoaineita. Luotettavien seurantatietojen puuttuessa tulee muun kulutuksen määrästä esittää arvio.
Miten liitytään? Energiatehokkuussopimusmalli (KETS) ja energiaohjelman (KEO) liittymisasiakirja www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset Liittymislomakkeeseen energiankäyttötiedot palvelu- ja asuinrakennusten energiankäyttö muu energiankulutus Energiansäästön kokonaistavoite v. 2016 (9 %) ja välitavoitteet (2010, 2013) Energiatehokkuussopimus lähetetään: Työ- ja elinkeinoministeriöön (kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto) Energiaohjelma lähetetään: Motivaan (PL 489, 00101 Helsinki) Lisätietoja: pertti.koski@motiva.fi, 0424 281 217
Energiaohjelman sisältö 1. suunnitelmat 2. ohjelma osaksi kunnan johtamista 3. toimenpiteet Kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimenpide-suunnitelman energiankäyttönsä tehostamiseksi ohjelmakaudella Malli: http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma/energiankayto n_tehostamissuunnitelma Kunta laatii kahden vuoden kuluessa ohjelmaan liittymisestään suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä uusiutuvien energia-lähteiden käytön edistämiseksi Kunta ottaa suunnitelmien toteuttamisen ja tulosten seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelmaan ja esim. kunnan vuosikertomukseen
Energiaohjelman toimenpiteitä 1/4 Kulutusseuranta Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Koulutus ja tiedotus Toimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään
Energiaohjelman toimenpiteitä 2/4 Kunta käynnistää kulutusseurannan siten, että rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön vuotuiset ominaiskulutukset ovat seurannassa viimeistään toiseen vuosiraportointiin mennessä. Kunta kehittää keskeisimpien rakennusten kulutusseurannan kuukausitasoiseksi vuoteen 20 mennessä niiltä osin, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää, sekä kattamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myös kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön (kuten ulko- ja katuvalaistus) Kunta hankkii käyttöönsä julkisista hankinnoista laaditut energiatehokkuusohjeet ja soveltaa niitä Lisätietoja ja työkaluja hankintoihin www.motiva.fi/julkisethankinnat toimiston energiansäästöön liittyen myös www.motiva.fi/toimistonenergiansaasto
Kunta pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten lisäksi myös tulevat energiakustannukset suurimmat mahdollisuudet uudis- ja korjausrakentamisvaiheissa
Energiaohjelman toimenpiteitä 4/5 Kunta ottaa harkittavaksi energiapalveluyritysten tarjoamien ESCO-palvelujen käyttämisen ja hankkii tietouden ESCOpalvelun sisällöstä ja mahdollisuuksista.
Energiaohjelman toimenpiteitä Kunta pyrkii vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelussaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta asettaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle tavoitteet vuosille 2013 ja 2016. Kunta ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kunta myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kunnan alueella.
Energiaohjelman toimenpiteitä Kunta asettaa tavoitteeksi, että energiakatselmus on tehty 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tärkeitä seikkoja katselmustoteutuksissa Katselmuksen tavoitteiden, sisältövaatimusten selvittäminen Omien tarpeiden tunnistaminen Olemassa olevat kohdetiedot katselmoijille Mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön, painotuksiin Tarjouspyynnöt Työn organisointi, toteutuksen tuki, työn valvonta Tilaajan laadunvarmistus
Energiaohjelman toimenpiteitä Kunta toteuttaa ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kunta ottaa huomioon mahdollisuuden laatia energiatodistuksen energiakatselmuksen yhteydessä. Kunta sitoutuu järjestämään yhteyshenkilölle mahdollisuuden osallistua ohjelman toimeenpanoon liittyvään koulutukseen. Kunta huolehtii ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta henkilöstölleen, luottamushenkilöille ja muille kohderyhmille. Kunta sitoutuu raportoimaan vuosittain toimenpiteet Motivan seurantajärjestelmään
Sopimustoiminnan tulosten seuranta
KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä lähtökohtia Seurantajärjestelmän yleisiä periaatteita Energiatehokkuustoimenpiteiden tietoja voi syöttää alkuvuoden taukoa lukuun ottamatta jatkuvasti vuoden aikana muiden kuin toimenpiteiden vuosiraportointi avautuu aina kunkin vuoden alussa edellisen vuoden tietojen osalta Käyttö ei edellytä käyttäjäkohtaista koulutusta pääsääntöisesti opastus käyttöön tapahtuu seurantajärjestelmän ohjeteksteillä, jotka linkitetty kysymyksiin Seurantajärjestelmään on aina henkilökohtaiset käyttäjätunnukset mahdollista antaa sekä luku- että kirjoitusoikeuksia sopimuksen vastuuhenkilö määrittelee kenelle ja millaiset oikeudet annetaan seurantajärjestelmän käyttöoikeudet voi antaa myös ns. kolmannen osapuolen henkilölle (esim. palveluntuottaja, joka osallistuu esim. säästötoimenpiteiden raportointiin) sopimuksen vastuuhenkilönä ja samalla raportoinnin yhdyshenkilönä on aina liittyneen kunnan edustaja
KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä lähtökohtia Tietojen raportointi Lähtökohtaisesti raportointi tapahtuu kaikille liittyjille kuntakohtaisesti Tarvittaessa on voi raportoinnin jakaa useampaan raportointiyksikköön esim.: Kunta kunnan oma toiminta sisältää kaikki raportointiosiot = välilehdet sopimukseen kuuluvat liikelaitokset sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot Kuntayhtymä kuntayhtymä sisältää kaikki raportoitavat tiedot = välilehdet sairaanhoitopiirit sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot sovittava etukäteen ylläpidon kanssa (seuranta-apu@motiva.fi)
KETS/KEO Esimerkki näkymästä: vesihuolto
Energiakatselmustuki 1/4 pääsääntöisesti tuki energiakatselmuksiin ja analyyseihin on 40 % hyväksyttävistä työ- ja matkakustannuksista energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien tuki energiakatselmuksiin on suurempi, enintään 50 % pelkkien asuinrakennusten katselmuksiin ei tukea myönnetä hankkeessa voi olla max. 10 % asuintilavuutta sopimuskunnat voivat saada 60 %:n tuen uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin (= kuntien uusiutuvien energioiden tehostamis- ja potentiaalikartoituksiin) muille kuin sopimuskunnille tuki on 40 %
Energiatuet 2/4 Energiatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Energiansäästöön liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttöönotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aiemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. Käytännössä tuki uudelle teknologialle on useimmiten 25 35 % ja se koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta. Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai kunnat voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saada investointitukea myös tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen. Tämä tuki on yleensä enimmillään 25 %.
Energiatuet 3/4 ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimus-järjestelmään, eli käytännössä enimmillään 30 %. ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCOyritys olla tuen hakijana. Muissa kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä kohteissa ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki on enintään 15 %.
Energiatuet 4/4 Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys. Tuki myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön aikaansaamiseksi välttämätön. Tämän osuuden koroton takaisinmaksuaika on oltava yli 2 vuotta. Tuettavan investointihankkeen minimikoko on 10 000 euroa. Vuosittaiselle maksimituelle yhdelle yritykselle tai kunnalle ei ole enää ylärajaa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.
Jatkuva parantaminen Projektista prosessiksi Energiakustannusten synty hallitaan Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan (kulutusseurannasta tehokkuuden seurantaan) Energian hankinta optimoidaan Turhaa energian käyttöä rajoitetaan Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristöohjelmissa, yrityksen ja kunnan jatkuvissa toiminnoissa
KETS/ KEO Kunnan jatkuvan parantamisen toimet Kunta nimeää vastuuhenkilön Ottaa suunnitelmien toteutumisen seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelman toteutumisesta Kunnan vuosikertomukseen Laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman energiankäytön tehostamiseksi Laatii kahden vuoden kuluessa suunnitelman uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi
Vuosiraportointi 2010 KETS ja KEO kuntien raportoima energian kulutus v. 2010 rakennukset muu energiankäyttö* KETS: Sähkö 1 616 (+9 %)** GWh Lämpö + polttoaineet 3 482 (-4 %) GWh yhteensä 5 098 (+4%) GWh 689 (-13 %) GWh KEO: Sähkö 76 (+86 %) GWh Lämpö + polttoaineet 151 (+61 %) GWh yhteensä 227 (+69 %) GWh 31,4 (+60 %) GWh KETS ja KEO yhteensä : n. 6 TWh - liittyneet, n. 70 % asukasmäärästä - liittyneet, n. 61 % rakennuskannasta (75,6 milj. m 3 / 123 milj. m 3 ) *esim. katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuolto, omat työkoneet ja ajoneuvot ** suluissa verrattuna vuoden 2009 raportoineiden tietoon
Lähienergiaratkaisut
Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2010 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten määrä, kpl Kattilateho yhteensä, MW Kattilateho keskimäärin, MW - Yrittäjä 170 68,9 0,41 - Yrittäjärengas 40 11,4 0,28 - Osuuskunta 99 68,6 0,69 - Osakeyhtiö 173 129,5 0,75 - Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä 490 284,3 0,58
Laitosten lukumäärä, kpl Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä 1992-2010 Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m 3 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä Vuosi Lähde: Työtehoseura.
Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2010 lopulla Lähde: Työtehoseura
Energiakatselmukset
Mikä on energiakatselmus? Energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista TEM/ Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kuntien ja mikroyritysten ja PK-yritysten energiakatselmukset 50 %). Energiakatselmukset toteutetaan Motivan energiakatselmuskoulutuksen suorittaneiden vastuuhenkilöiden valvonnassa yhteistyössä kohteen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. (Huom! mikro- ja pk-yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa)
Kohderyhmät liikerakennukset ja julkiset palvelurakennukset ja kiinteistöt teollisuus energia-ala (kuljetusketjukatselmus pääpaino: teollisuus/ yritykset) (uusituvan energian kuntakatselmus - kunnat) Ei maatalous asuminen
Energiakatselmustoiminnan ohjeistus 1. TEM:n energiakatselmustoiminnan yleisohjeet 2. katselmusmallikohtaiset toteutusohjeet 3. energiakatselmoijan käsikirja Ohjeistuksella pyritään varmistamaan katselmustoiminnan hyvä laatu suuntaamaan työtä niin, että asiakas saa parhaan hyödyn työstä varmistamaan tulosten tilastointi ja seuranta
Energiakatselmustoiminnan osapuolet Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n yleisohjeet Seurantatiedot Motiva Oy TEM:n yleisohjeet Katselmusten toteutusohjeet Vastuuhenkilökoulutukset Muu neuvonta, koulutus Tulosten seuranta ja raportointi Laadunvalvonta ELY-keskukset Tuki Tukihakemus Asiakkaat Katselmuskohteet Energiakatselmoijat Yhteistyötahot -puuenergianeuvojat -laitevalmistajat -ym.
Energiakatselmuksen vaiheet Käynnistäminen Aloituskokous Lähtötietojen tarkistus ja täydentäminen Toteutus Kenttätyö Analyysit Toimenpiteiden toteutus ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Raportointi Raportin luovutus
Energiakatselmushankkeen käynnistäminen Tarpeiden ja tavoitteiden tunnistaminen, TEM:n tukeman energiakatselmustoiminnan sisältö, ohjeistus, tavoitteet Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmoinnin liittyminen kohteen muihin jatkuviin toimintoihin, laatu-, ympäristö-, ym. toimintajärjestelmiin Oma ja tilattava työ (L, S, P, E-vastuuhenkilöt) Tiedot kohteesta tarjouspyyntöön Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen Tarjousten arviointi Tukihakemuksen laadinta, Tukipäätös Työn aloitus
Tarjouspyyntöpohja
Energiakatselmustoiminnan yleisohje - ote ohjeen liitteen kiinteistön energiakatselmuksen ja käyttöönottokatselmuksen tukitaulukosta
SÄHKÖTEHO [KW] Energiakatselmusten tulokset Energian käytön ja kustannusten kokonaisselvitys sähkö, polttoaine, lämpö, höyry, vesi uusiutuvien energioiden käyttömahdollisuus Nitro g en facto ry L ig h tin g Co mp ressed air Air co o lin g Ven tilatio n Oth er 2 6 0 [k W ] 1 9 0 [k W ] 8 0 [k W ] 2 2 0 [k W ] 6 5 [k W ] 2 0 0 [k W ] E lectricity 3 1 6 5 [k W ] 5 3 0 [k W ] 5 0 [k W ] 2 2 0 [k W ] Heat reco v ery 2 6 0 0 [k W ] 3 0 [k W ] 6 9 0 0 [k W ] Heat reco v ery b o iler Direct p ro cess remo v als 4 0 0 0 [k W ] Raw material p rep ro cessin g 1 4 0 0 [k W ] 5 2 0 [k W ] Ox y g en b u rn er 5 5 0 [k W ] 1 6 3 0 [k W ] L eh r F lo at b ath 1 3 2 0 [k W ] 1 1 1 0 [k W ] W ater co o lin g M eltin g 3 6 0 0 [k W ] 1 3 0 0 [k W ] 1 3 8 0 [k W ] Natu ral g as 1 7 7 3 0 [k W ] 1 2 2 0 [k W ] 1 0 6 2 0 [k W ] Ro o m PAINEILMAKESKUKSEN SÄHKÖKUORMITUS (15 MIN KESKITEHO) Energiankäytön ja -tuotannon tehokkuuden nykytila ja tehostamispotentiaali 95 90 85 80 75 70 65 VIIKONLOPPU 60 Toimenpide-ehdotukset kannattavuuslaskelmineen energiatalouden parantamiseksi ja uusiutuvien käyttöönoton tehostamiseksi TAULUKKO 2 YHTEENVETO ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Oy Asiakas Ab KIINTEISTÖREKISTERITUNNUS: 0 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ TOIMENPITEEN SÄÄSTÖ TMA INVES- CO 2 RAPOR- SOVITUT VESI KUVAUS YHTEENSÄ TOINTI VÄHENEMÄ LÄMPÖ SÄHKÖ TIN JATKO- YHTEENSÄ CO 2 KOHTA TOIMET energia kustannukset energia CO 2 kustannukset vesi kustanenergia muut energia muut nukset no /a a t/a MWh/a t/a /a /a MWh/a t/a /a /a m 3 /a /a T,P,H,E 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ Sovitut jatkotoimet: T = toteutettu, P = päätetty toteuttaa, H = harkitaan toteutettavaksi, E = ei toteuteta
Toimenpide-ehdotukset Raportin yhteenveto-kohtaan taulukkoon 2 toimenpidekohtaisesti: Kaikki energia (MWh/a) - ja energiakustannusvaikutukset ( ) Tarvittavat investoinnit ( ) Takaisinmaksuaika (a) Vaikutus CO2-päästöihin (t/a) Toimenpiteen vaikutusaika (a) Huom 1: toimenpiteen toteuttamisjärjestys TAULUKKO 2 YHTEENVETO ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Oy Asiakas Ab KIINTEISTÖREKISTERITUNNUS: TOIMENPITEEN SÄÄSTÖ TMA INVES- CO 2 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ RAPOR- SOVITUT KUVAUS YHTEENSÄ TOINTI VÄHENEMÄ LÄMPÖ SÄHKÖ VESI TIN JATKO- YHTEENSÄ energia CO 2 kustannukset energia CO 2 kustannukset vesi kustan- KOHTA TOIMET energia muut energia muut nukset no /a a t/a MWh/a t/a /a /a MWh/a t/a /a /a m 3 /a /a T,P,H,E 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 YHTEENSÄ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sovitut jatkotoimet: T = toteutettu, P = päätetty toteuttaa, H = harkitaan toteutettavaksi, E = ei toteuteta 0 Raporttiin toimenpide-ehdotus kohtaan: Toimenpiteen ja ehdotuksen selkeä kuvaus Muut vaikutukset Ennen/ jälkeen - ja kannattavuustaulukot Säästöt Käyntiaika h/vko Sähköenergia MWh/a Lämpöenergia MWh/a Ennen 65 23 Jälkeen 55 19 Säästö 3-1 Kannattavuus Aula- ja käytävätilojen valaistuksen käyntiaikamuutos Säästöt Määrä Kustannus CO 2 - sähköenergia 3 MWh/a 150 /a 2,1 t/a - lämpöenergia -1 MWh/a -30 /a -0,3 t/a Säästöt yhteensä 120 /a 1,8 t/a Investointi 0 Takaisinmaksuaika 0 a
Toimenpide-ehdotusten toteutus Katselmoijalla myötävaikutusvelvoite Raportin luovutuspalaverissa: asiakkaan opastus seuraavista toimista rahoitusmahdollisuuksista