Seppo Silvonen Energiantehokkuus kunnissa. Bioenergian ajankohtaispäivä. Rovaniemi

Transkriptio

1 Seppo Silvonen Energiantehokkuus kunnissa Bioenergian ajankohtaispäivä Rovaniemi

2 Motiva Oy on asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluita energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.

3 Motiva Oy 100 % valtion omistama konsernin liikevaihto 6,2 milj. euroa (2010) henkilöstö runsaat 43 Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Asiantuntijapalveluita yrityksille järjestöille ja liitoille kunnille vientihankkeisiin ym. 7,0 6,0 5,0 4,0 4,0 5,1 Liikevaihto, milj. 5,9 6,2 Ennuste 3,0 2,0 1,0 0, konserni 2010 konserni

4 Motiva MOTIVA OY Tj. Jouko Kinnunen MOTIVA SERVICES OY Tj. Petri Väisänen HALLINTO Minna Malkki (4) Ympäristömerkintä (12) ENERGIA- TEHOKKUUS - TEOLLISUUS ENERGIA- TEHOKKUUS -PALVELUT JA KULUTTAJAT UUSIUTUVA ENERGIA SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MATERIAALI- TEHOKKUUS VIESTINTÄ Hille Hyytiä (8) Päivi Laitila (11) Timo Määttä (5) Ulla Suomi (4) Henrik Österlund (4) Jochim Donner (6) Henkilöstö 56

5 Toimintatapa menetelmien teknologian viestinnän yhdistäminen tehokkaaksi kokonaisuudeksi

6 Motivan palvelut Energiatehokkuussopimukset markkinointi ja toimeenpanon tuki Energiakatselmus- ja analyysitoiminta kehittäminen, koulutus ja laadunvalvonta Energiaa säästävä tekniikka käyttöönoton vauhdittaminen Uusiutuva energia käytön lisääminen Materiaalitehokkuuden edistäminen Ympäristömerkkien käyttöönoton edistäminen Viestintä Asenteisiin ja käyttötottumuksiin vaikuttaminen Seuranta ja vaikutusten arviointi

7 TEMin päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS VALMISTEILLA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT TOIMITILAKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU

8 Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja -ohjelma TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Yli asukaan kunnat Yli MWh/a kuntayhtymät asukaan kunta MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO ENERGIAOHJELMA (KEO) Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Alle asukkaan kunnat Alle MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy ENERGIAOHJELMA (KEO)

9 Energiatehokkuussopimukset muiden ministeriöiden alla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka joukkoliikenne Maatalous (vastuuministeriö MMM) Vuokra-asuntoyhteisöt (vastuuministeriö YM) toimenpideohjelma kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa

10 Sopimuksen (KETS) solmineet ja ohjelmaan (KEO) liittyneet Kattavuus: n. 67 % kuntien asukasmäärästä KETS Akaa, Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lieksa, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski 52 HUS-kuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson kky, Kymenlaakson shp, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shp:n ky, Pohjois-Pohjanmaan shp:n ky, Pohjois- Savon shp:n ky, Päijät-Hämeen kkky, Rovaniemen kky 9

11 Sopimuksen (KETS) solmineet ja ohjelmaan (KEO) liittyneet KEO Asikkala, Haukipudas, Iitti, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen, Jurva, Jämsä, Kalajoki, Karijoki, Karkkila, Kauhajoki, Kemijärvi, Kuhmoinen, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Lestijärvi, Liminka, Nurmes, Orivesi, Padasjoki, Pelkosenniemi, Pirkkala, Pudasjärvi, Rautjärvi, Sievi, Simo, Teuva, Toholampi, Urjala, Utajärvi, Veteli, Vähäkyrö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä-Savon terveydenhuollon ky 2

12 KEOn sisältö Kiinteä MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä Kunta asettaa ohjeellisen 9 %:n energiankäytön tehostamistavoitteen jaksolle ja välitavoitteen vuodelle 2013 Energiankulutuksen ei edellytetä olevan 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin Energiansäästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä. Tietojen tarkistaminen/täsmentäminen sopimusaikana mahdollista Varhaistoimia voidaan ottaa huomioon. Kunta pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta käyttämästään energiasta Kunta nimeää ohjelmatoiminnan vastuuhenkilön Kunta lähettää allekirjoitetun liittymisasiakirjan Motivaan

13 KEOn sisältö Kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimenpidesuunnitelman energiankäyttönsä tehostamiseksi ohjelmakaudella Kunta laatii kahden vuoden kuluessa ohjelmaan liittymisestään suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi Kunta ottaa suunnitelmien toteuttamisen ja tulosten seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelmaan ja esim. kunnan vuosikertomukseen

14 KEOn sisältö Kunta käynnistää kulutusseurannan siten, että rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön vuotuiset ominaiskulutukset ovat seurannassa viimeistään toiseen vuosiraportointiin mennessä. Kunta kehittää keskeisimpien rakennusten kulutusseurannan kuukausitasoiseksi vuoteen 20.. mennessä niiltä osin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää, sekä kattamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myös kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön (kuten ulko- ja katuvalaistus). Kunta hankkii käyttönsä julkisista hankinnoista laaditut energiatehokkuusohjeet ja soveltaa niitä Kunta pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten lisäksi myös tulevat energiakustannukset

15 KEOn sisältö Kunta ottaa harkittavaksi energiapalveluyritysten tarjoamien ESCOpalvelujen käyttämisen. Kunta pyrkii vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelussaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta asettaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle tavoitteet vuosille 2013 ja Kunta ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kunta myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kunnan alueella.

16 KEOn sisältö Kunta asettaa tavoitteeksi, että energiakatselmus on tehty 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Kunta toteuttaa ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta ottaa huomioon mahdollisuuden laatia energiatodistuksen energiakatselmuksen yhteydessä. Kunta sitoutuu järjestämään yhteyshenkilölle mahdollisuuden osallistua ohjelman toimeenpanoon liittyvään koulutukseen. Kunta huolehtii ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta henkilöstölleen, luottamushenkilöille ja muille kohderyhmille.

17 Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja ohjelma (KEO) Toimenpiteitä 1. Kulutusseuranta 2. Energiakatselmusten ja niissä ehdotettujen energiansäästötoimien toteuttaminen 3. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa 4. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 5. Koulutus ja tiedotus 6. Kehittämishankkeiden toteutus Energiansäästö- ja -tehokkuustoimet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön

18 Esimerkkejä 1: Organisointi ja johtamisjärjestelmät - energiansäästötyöryhmä, energiatyöryhmä, energiaryhmä, energiatehokkuuden valmistelu- ja seurantaryhmä, energiatehokkuuden ohjausryhmä (+ hallintoyksikkökohtaiset energiatehokkuusryhmät) hallintoyksikköjen (-kuntien) edustus mukana ulkopuolinen asiantuntija (Energiakolmio/Mikkeli) kokouksia 2-6 /v vastuut suunnittelusta, budjetoinnista, toteutuksesta ja raportoinnista palkitsemisjärjestelmä toimenpidesuunnitelman toteutuksessa raportointi vuosittain kaupungin-/kunnanhallitukselle

19 Esimerkkejä 1: Organisointi ja johtamisjärjestelmät Ohjausryhmän kokoonpano strateginen johto, talous, elinkeinojohto, tekninen keskus, kaavoitus, yhdyskuntatekniikka, tilapalvelu, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, sivistystoimi, sosiaalitoimi, ateriahuolto, hankinnat ja logistiikka, vesilaitos liikuntapalvelukeskus, terveystoimi, tilalaitos, kiinteistölaitos, vesilaitos, vuokrataloyhtiöt, satama, varikko, kunnanvaltuutettu Yhdyshenkilö osa-/kokoaikainen vastuuhenkilö kommunikaatio TEMin ja Motivan kanssa raporttien toimittaminen liitynnät kaupungin/kunnan ilmasto- ja energiaohjelmaan, seudullisiin ohjelmiin, projekteihin energiansäästötoiminnan koordinoinnin ulkoistaminen Esim. Ekokumppanit Tampereella, Energiakolmio Mikkelissä

20 Esimerkkejä 2: Varhaistoimet - Esitetty/raportoitu erittäin vähän Esimerkkejä 3: Hankinnat - Johtavien viranhaltijoiden ja päättäjien tulee sitoutua siihen, että kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankinnoissa ja että niiden käyttöä edellytetään kaikissa tarjouspyynnöissä, vaikka se saattaa vaikuttaa hintaa korottavasti. (ilmasto- ja ympäristöohjelma/turku) Esim. Kaikki sähkönhankinta uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2013 mennessä - järjestelmän luominen siihen, miten hankinnoilla saavutetut säästöt raportoidaan - henkilö- ja tavaraliikennepalvelujen toimittajien tukeminen toimialojensa energiatehokkuussopimuksiiin liittymiseksi

21 Hankintojen ohjeistaminen

22

23

24 Hankinnat

25 Esimerkkilaskelma: Lamppulan kaupunki Asukasluku kpl Rakennusten pinta-ala m² Rakennustilavuus m³ Rakennusten sähkönkulutus MWh/a - josta valaistukseen 25 % Sisävalaistuksen kulutus 5750 MWh/a Katu- ja puistovalaistus 6300 MWh/a Sisävalaistuksesta uusitaan 30 % Energiankäytön tehostuminen 40 % Säästövaikutus 690 MWh/a Katuvalaistuksesta uusitaan 50 % Energiankäytön tehostuminen 45 % Säästövaikutus 1418 MWh/a Säästynyt energia 2108 MWh/a Säästynyt raha (75 /MWh) /a

26 Esimerkkejä 4: Suunnittelun ohjaus - energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskeva ohjeistus on huomioitu jo kaavoitusvaiheessa - tonttien osalta huomioidaan passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen - rakennusten energiasuunnitteluohje: uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen - elinkaarikustannus- ja energiavertailujen teettäminen suunnittelutarveratkaisuista - hankekohtainen energiavastuuhenkilö

27 LIVE Liikkumisen ohjauksen verkosto Suomessa perustettiin vuoden 2009 loppupuolella liikkumisen ohjauksen verkosto LIVE ( Tavoitteena: Liikkumisen ohjauksen parissa työskentelevien kokoaminen eri sektoreilta ja seuduilta Yhteistyön lisääminen ja toiminnan koordinoiminen Tiedonvaihto ja tiedon levittäminen Liikkumisen ohjauksen tunnetuksi tekeminen ja merkityksen esiintuominen Liikkumisen ohjauksen edistäminen Kansainvälisen verkottumisen ja tiedonvaihdon edistäminen

28 Esimerkkejä 5: Energiakatselmukset ja toimenpideehdotusten toteutus - aikataulu kaikille katselmointitarpeessa oleville kiinteistöille vuosille ohjelma kaikkien uusien rakennusten (yli krs-m 2 ) ja isojen peruskorjauskohteiden käyttöönottokatselmuksista - vuosittainen walk through -katselmus käyttöhekilökunnan ja käyttäjähenkilöstön edustajien kanssa

29 Energiakatselmusten kattavuus vuoden 2009 lopussa 100 % KETS- ja KEO-tavoitteeseen (80 % kattavuus 2013) on monella haastetta 10 KETS toimijaa ja 2 KEO toimijaa saavuttanut jo 2009 lopussa tavoitteen 16 KETS toimijaa ja 14 KEO-toimijaa eivät ole käynnistäneet ollenkaan energiakatselmuksia Kattavuuden laskentaan lisätään mahdollisuus ottaa huomioon myös muut kuin ns. Motiva-malliset rakennusten kokonaisvaltaiset energiakatselmukset, mikäli niistä raportoidaan seurantajärjestelmään: mm. kohteen nimi, osoite, m 3, kokonaisvaltaisuus KETS (lämpö, sähkö, vesi) ja myös toimenpide-ehdotukset KEO 12,0 100 % 0,5 90 % 80 % 10,0 90 % 80 % 0,5 0,4 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Katselmoitu osuus julkisesta rakennuskannasta 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 milj. m3 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Katselmoitu rakennuskanta 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0

30 Energiakatselmukset kunta-alalla Nykyinen kulutus KUNTASEKTORI 3124 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 15,2 % /a /a 14,5 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 7,4 % /a /a 9,5 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 7,5 % /a /a 7,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 11,7 %

31 Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö Energiatuet ESCO rahoittaa hankkeen, joka maksetaan energiakustannussäästöistä ESCO rahoittaa hankkeen, joka maksetaan energiakustannussäästöistä

32 Energiatuet Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö

33 Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö - ESCO-sopimuksia: LTO, maalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, ilma-ilmalämpöpumppu, jäähdytyslaitteiden LTO, patteriverkoston perussäätö, LEDkatuvalaistus - kunnan lämpölaitoksen toiminta ESCOna asiakkaanaan kunta - rakennusten kokonaisenergiatalouden parantaminen käytönohjausta kehittämällä

34 Esimerkkejä 7: Kulutusseuranta ja tunnusluvut - ammattikeittiöiden energiankäytön ohjeistus ja mittaus - vedenkulutuksen vähentäminen virtaamia pienentävin ratkaisuin - henkilö- ja tavarakuljetusten rationalisointi

35

36 Esimerkkejä 8: Uudet toimintamallit - kiinteistöjen lämpötilojen ja ilmanvaihtoilmavirtojen mittaaminen - huoltomiesten tulospalkkiojärjestelmä - palvelupyynnöt ja palautteet järjestelmä - virkapolkupyörät

37 Esimerkkejä 9: Koulutus- ja tiedotustoiminta - energiatietoa kunnan intranetiin ja internet-sivuille - aktiviteetteja energiansäästöviikolla ja autottomana päivänä, Earth hour osallistuminen - tiedottaminen uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista ja energiansäästöstä sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään rakennus- ja ympäristölupien sekä tontinluovutuksen yhteydessä

38 Hankinnat

39 Esimerkkejä 9: Koulutus- ja tiedotustoiminta - keke-vastaavien koulutus - koulutusta pientalorakentajille - ympäristöpäivä kunnan työntekijöille - taloudellisen ajotavan koulutus - kansalaisaktivointikampanja Pieniä tekoja suuria vaikutuksia (Turku) - Ilmankos-projekti (Tampere) - Kulutus kuriin -kilpailu (Jyväskylä) - energiataloudellisen ja terveellisen sisäilman asukasopas (Äänekoski) - energiansäästö-brändille oma logo (Äänekoski)

40 Energiansäästötyön tulokset näkyviin

41 Esimerkkejä 10: Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto - bioenergiakortti öljylämmitetyille kiinteistöille (Keski-Suomen energiatoimisto) - jätevesilämpöpumppu - ESSI-hanke (energy Self-Sufficiency Initiative) o Levón-instituutti o amk: Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki o EAKR, Pohjanmaan liitto

42 Aurinkolämmön käyttö Toimiva ratkaisu esimerkiksi yhdessä pelletin tai öljylämmityksen kanssa voi korvata päälämmitysmuodon kokonaan lämmöntarpeen ollessa vähäistä (kesällä) Pitkäikäinen investointi Uudenlaiset keräimet toimivat suoraan vesikatteena Polttoaineiden kallistuminen ei vaikuta aurinkolämpöön Markkinahintojen nousu tulevaisuudessa voi lyhentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi Hyvä suunnittelu ja ammattitaitoinen asennus erittäin tärkeitä parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi Aurinkolämpökeräimiä Kuva: Vesa Erkkilä

43 Kunnan toiminnan vaikutus kolmansien osapuolien energiankäyttöön Sopimuksen mukaisesti energiansäästö, joka on seurausta liittyjän toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske sen omaa energiankäyttöä, voidaan laskea liittyjän eduksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin Tällaisten toimien tulee käyttää erityistä harkintaa ja pitäytyä vain sellaisten muiden toimijoiden energiankäyttöön kohdistuvissa toimissa, joilla tosiasiallisesti on tavoitteena energiansäästö Yksi toimija raportoinut vuoden 2009 lopussa rakennusvalvonnan ohjauksella saavutettua säästöä, jonka vaikutus vuoden 2009 lopussa on 24,4 GWh/a eli lähes kaksikertainen verrattuna kaikkien KETS toimijoiden oman toiminnan yhteiseen säästöön vuoden 2009 lopussa sopimuskaudella

44 Pohjoismainen energiakunta 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämä kilpailu - kilpailuehdotus: kahden viime vuoden aikana kunnassa toteutettu, energian tuotantoon tai käyttöön liittyvä, kestävää kehitystä tukeva toimenpide, jonka toteutumiseen kunta on vaikuttanut - kilpailuaika: ehdotusten viimeinen jättöpäivä organisaatio: koordinaatio Motivassa, ehdotusten arviointi Motivan ja Kuntaliiton yhteistyönä, kolme parasta ehdotusta pohjoismaisen raadin arvioitaviksi - ehdotus jätettävä kunnan nimissä - kolme parhaaksi arvioitua kotimaista ehdotusta selvillä helmikuun loppuun mennessä, pohjoismaiset valinnat kevään kuluessa

45 Energiankulutus raportoidut tiedot: rakennuskanta muu energiankäyttö* KETS: Sähkö (+29 %)** GWh Lämpö + polttoaineet (+13 %) GWh KETS yhteensä (+40 %) GWh (+21%) GWh 796 Energiankulutus yhteensä KETS-liittymisasiakirjojen mukaan (raportoineille): rakennuskanta (+21 %) GWh (tiedot vuodelta 2005 tai osittain 2006/2007) muu energiankäyttö 652 GWh KEO: Sähkö 40,8 (+38 %) GWh Lämpö + polttoaineet 93,4 (+23 %) GWh KEO yhteensä GWh 135 (+27 %) GWh 16,6 (+115 %) Energiankulutus yhteensä KEO-liittymisasiakirjojen mukaan (raportoineille): rakennuskanta 149 GWh (tiedot vuodelta 2005 tai osittain 2006/2007) muu energiankäyttö 12,8 (+58%) GWh *esim. katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuolto, omat työkoneet ja ajoneuvot ** suluissa verrattuna vuoden 2008 raportoineiden tietoon

46 Energiakatselmustuki kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelujen ja keskisuuren teollisuuden liittyneille yhteensä KETS, kuntakats. 0,3 % 1 hanke 1 kohde Kohteiden lukumäärä yht. 361 KETS 47 % KEO 2 % 2 hanketta 9 kohdetta KEO, kuntakats. 2 % 2 hanketta 8 kohdetta Keskisuuri teollisuus yht. 28 % KETS 26 % eur Katselmustuki yht. 1,77 milj. eur KETS, kuntakats. 0,5 % eur eur KEO KEO, kuntakats. 1 % 3 % eur Keskisuuri teollisuus yht 57 % 25 hanketta 166 kohdetta Palveluala yht. 21 % Palveluala yht. 13 % KETS-hankkeita (141 kohdetta), katselmustuki yht eur (sis. uusiutuvan kuntakats.) KEO-hankkeita (16 kohdetta), katselmustuki yht eur (sis. uusiutuvan kuntakats.) eur

47 Investointitukituki energiansäästöön kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelujen ja keskisuuren teollisuuden liittyneille yhteensä KETS 32 % 16 hanketta Hankkeiden lukumäärä yht. 50 KEO 0 % Keskisuuri teollisuus yht. 50 % KETS 43 % 1, 89 milj. eur Investointituki energiansäästöön yht. 4,37 milj. eur KEO 0 % Keskisuuri teollisuus yht. 28 % Palveluala yht. 18 % Palveluala yht. 29 % KETS hankkeita , joille tuki yht. 1,74 milj. eur

48 Jatkuva parantaminen - energiankulutuksen seuranta KETS: 80 % rakennuskannasta kuukausitason seurannassa saavuttanut tai ylittänyt palvelurakennuskannasta 38 (83%) ja asunrakennuskannasta 26 (57 %) liittyjää 100 % saavuttanut sekä palvelurakennus- että asunrakennuskannasta 15 liittyjää tavoitteen saavuttaminen 2013 näyttää melko hyvältä Muun kulutuksen seuranta raportoinnin perusteella lisääntynyt ulkovalaistuksen kulutusseurannan kattavuus yli 80 % 23 (62 %) liittyneestä kunnasta/kaupungista ja liikennevaloja vastaavasti 13 (35 %) KEO: 80 % rakennuskannasta kuukausitason seurannassa saavuttanut tai ylittänyt palvelurakennuskannasta 11 (79 %) ja asunrakennuskannasta 8 (57 %) liittyjää 100 % saavuttanut sekä palvelurakennus- että asunrakennuskannasta 7 liittyjää Muun kulutuksen seuranta raportoinnin perusteella lisääntynyt ulkovalaistuksen kulutusseurannan kattavuus yli 80 % 7 (54 %) liittyneestä kunnasta, mutta liikennevalojen energiankulutusta seuraa vain yksi liittynyt

49 Tarjoamme tietoa malleista ja työkaluista sekä avustamme niiden soveltamisessa

50 Hankinnat

51 Energiankäytön tehostaminen esimerkkikunnassa asukkaan kunta, jolla kiinteistöjä m³ kulutukset: lämpö 33 GWh/v, sähkö 13 GWh/v ja vesi m³/v energiakustannukset vuodessa 2,8 M hiilidioksidia syntyy t/v Tehostamissuunnitelman toteutus kiinteistöjen energiakatselmukset (80 % kiinteistöistä) uusiutuvan energian kuntakatselmus taloudellisen ajon koulutus henkilöstölle informaatiotoiminta kuntalaisille ja henkilöstölle hankintamenettelyn kehittäminen

52 Energiankäytön tehostaminen esimerkkikunnassa Lopputulos säästöpotentiaalit: lämpö 13 %, sähkö 9 %, vesi 6 % energiakustannusten säästöt /v hiilidioksidipäästöjen vähenemä 1730 t/v katselmuskustannukset , josta TEMin tuki toteutettujen investointien kustannukset koulutuksen, tiedotuksen ja menetelmien kehittämisen kustannukset kustannukset yhteensä , säästöt yhteensä /v suora takaisinmaksuaika 2,6 v

53 KUNTAKATSELMUS Uusiutuvan energian kuntakatselmus on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Kuntakatselmuksen tavoitteena on - selvittää kunnan tai muun katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, - arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä - löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä.

54 KUNTAKATSELMUKSEN SISÄLTÖ Kuntakatselmuksessa etsitään ja analysoidaan systemaattisesti uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksia, jotka - ovat taloudellisesti kannattavia toteuttaa nykyisellä teknologialla ja kustannustasolla, - alentavat hiilidioksidipäästöjä, - ovat muutenkin ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä ja - edesauttavat energiankäytön tehostumista

55 KUNTAKATSELMUSRAPORTIN RAKENNE 1. Yhteenveto 2. Kohteen perustiedot 3. Energiantuotannon ja käytön nykytila 4. Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö 5. Uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi 6. Jatkotoimenpide-ehdotukset 7. Uusiutuvan energian käytön seuranta

56 KUNTAKATSELMUKSESSA TARKASTELLAAN Uusiutuvat energialähteet ja niiden teknis-taloudelliset tuotantomahdollisuudet: Puupolttoaineet - Jätepolttoaineet - Peltobiomassa - Biokaasu - Tuulienergia - Aurinkoenergia - Vesivoima Kaukolämpö Sähkö Polttoaineet Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Sähkön erillistuotanto Polttoaineet Polttoaineet Polttoaineet Sähkö Sähkö Sähkön tuonti/vienti Lämpö Kaukolämmön ja teollisuuden erillislämmön tuotanto Lämpö

57 Motivan rooli energiatehokkuussopimuksissa Osallistuminen yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa: sopimusten valmisteluun sopimusten markkinointiin sopimuksen toimeenpanoa tukevien työkalujen ja palvelujen kehittämiseen liittyneiden tukemiseen sopimuksen toimeenpanossa sopimusten liittyjäkohtaisen vuosiraportoinnin kehittämiseen Lisäksi: seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito säästösopimustoiminnalla saavutettujen tulosten seuranta, vaikutusten arviointi ja yhteenvedot yleinen tiedotus (esitteet, tiedotteet, www-sivut jne.)

58 Työkaluja sopimustoiminnan toteuttamiseen 1. Tehostamissuunnitelma 2. Energiakatselmukset katselmus- ja analyysituki investointituki 3. Kulutusseuranta 4. Uusiutuvan energian kuntakatselmus 5. Ohjeistetut hankinnat 6. Energiansäästöviikko 7. Raportointi

59 Sopimustoiminnan hyödyt kunnalle Tavoitteisiin vapaaehtoisesti Tuloksia ja kustannussäästöjä systemaattisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla Vertailutietoa toimenpiteistä ja tuloksista Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiakatselmuksiin energiansäästöinvestointeihin uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin

60 Hankinnat

61 Jatkuva parantaminen Projektista prosessiksi Energiakustannusten synty hallitaan Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan (kulutusseurannasta tehokkuuden seurantaan) Energian hankinta optimoidaan Turhaa energian käyttöä rajoitetaan Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristöohjelmissa, yrityksen jatkuvissa toiminnoissa omalla painoarvollaan

62 Energiatuet Energiatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Energiansäästöön liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttöönotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aiemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. Käytännössä tuki uudelle teknologialle on useimmiten % ja se koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta. Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai toimipaikat voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saada investointitukea myös tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen. Tämä tuki on yleensä enimmillään 25 %.

63 Energiatuet Tuki TEM:n energiakatselmusten yleisohjeiden mukaan suoritetuille energiakatselmuksille ja -analyyseille on pääsääntöisesti enintään 40 % hyväksytyistä katselmuksen työkustannuksista. Tästä poikkeuksena energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille kunnille sekä mikro- ja pkt-yrityksille tuki on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi energiatehokkuussopimuksiin liittyneille kunnille tuki uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin on enintään 60 %.

64 Energiatuet ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään, eli käytännössä enimmillään 30 %. ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCO-yritys olla tuen hakijana. Muissa kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä kohteissa ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki on enintään 15 %.

65 Energiatuet Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys. Tuki myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön aikaansaamiseksi välttämätön. Tämän osuuden koroton takaisinmaksuaika on oltava yli 2 vuotta. Tuettavan investointihankkeen minimikoko on euroa. Vuosittaiselle maksimituelle yhdelle yritykselle tai kunnalle ei ole enää ylärajaa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.

66 Kiitos!