Personal Media Day Kristiina Markkula, VKL WP level business objectives To find new business opportunities by extending the time scale to services along the whole day and finding new kind of media service possibilities (2nd screen...) Research objectives To achieve a clear picture of consumer s media day both from the viewpoint of consumption but also from the viewpoint of participating To develop new concepts and prototypes for innovative media services and features To collect and analyze user feedback of new concepts and prototypes To create viable business concepts for new media products, services and features 2
Consumer research in the centre Focus on consumer research - Survey study of media consumption - Lead-users and engagement - Understanding the social dimension of media consumption - Consumer resistance to media services and formats - Spreadable uses of news in daily life - The development of media use habits from childhood to adults New methods to research media usage To broaden the scope of present quantitative commercial research activities (RISC, Atlas, Digital Life, KMT, ) 3 Service and advertising prototypes New kind of advertising possibilities on digital platforms 2nd screen environment Mobile advertising prototypes Semantic portable profile prototyping Potential of user-controlled profiles as the business enabler for publishers and advertisers Personal Media Hub 4
Personal Media Day Media Usage Development The Development of Media Use Habits from Childhood to Adults Timo Kuula 5 Tutkimuksen perustiedot Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja ymmärtää 2000-luvulla varttuneiden nuorten korkeakoulutettujen aikuisten mediankäyttöä ja siihen liittyviä valintoja. Kohderyhmä tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, ja uudelleen v. 2012 (PMD). Vuonna 2012 ryhmän edustajat olivat 28-31 vuotiaita, miehiä oli 4 ja naisia 5 (yht. 9). Kaikki asuivat ja työskentelivät pääkaupunkiseudulla. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa päämenetelmänä oli teemahaastattelu. Tukimateriaalina käytettiin mediapäiväkirjaa. 6
Päätulokset (1/2) Painetun sanomalehden arvostus on pääosin säilynyt niillä, jotka arvostivat sitä v. 2004. Arvostus näkyy lehden tilaamisena v. 2012. Sanomalehteä v. 2004 vieroksuneet eivät vieläkään tilaa sitä. Painettu sanomalehti ei välttämättä sovi arkirytmiin ja on epäkäytännöllinen, joten sen arvostajistakin jotkut ovat siirtyneet lukemaan sähköistä versiota. Sanomalehteä arvostavat ovat valmiita maksamaan myös uusista sähköisistä palveluista ja sisällöistä. Printtiä vieroksuvat suosivat etupäässä vain ilmaisia palveluja. Keskeisimmät lisäykset mediaympäristöön 2004-2012: Facebook, Spotify, älypuhelin/mobiili-internet, epälineaari TV:n katselu. 7 Päätulokset (2/2) Lapsuudessa saadut mediankäyttökokemukset vaikuttavat kohderyhmän mediankäyttöön edelleen. Eniten lapsuuden kokemukset näkyvät suhtautumisessa painettuun mediaan, televisionkatseluun ja elokuviin, sekä motivaatiossa omaksua uutta teknologiaa ja uusia palveluita. Vuonna 2012 työnteko vähentää vapaa-aikaa ja rajoittaa vapaa-ajan mediankäyttöä. Mediankäyttö koetaan usein käytännölliseksi. Myös perheellisyys, etenkin pienet lapset, vaikuttavat mediankäyttöön. Muuttuva mediaympäristö aiheuttaa kohderyhmässä vastareaktioita, joilla pyritään pitämään kiinni omista tottumuksista ja persoonasta, sekä selviytymään muutoksessa. Vastareaktio voi olla esimerkiksi Facebookin käytöstä kieltäytyminen, ei-sähköisen vuorovaikutuksen suosiminen tai printtimedian käytön vaaliminen. 8
Tutkimuksen johtopäätökset Kohderyhmän mediankäyttö on kehittynyt melko loogisesti, ja nuorena omaksutut mediankäyttötavat näyttävät vahvistuneen ajan myötä. Nuorena omaksuttu valmius maksaa mediasisällöstä (mm. sanomalehdestä) voi näkyä maksuvalmiutena myöhemminkin. Vaikka isoja trendejä mediankäytössä on tärkeä seurata, voi sisällön- ja palveluntarjoajan näkökulmasta trendeistä poikkeavat käyttäjät olla kiinnostavia. Näillä kuluttajilla voi olla selkeät näkemykset mitä he haluavat, mitä he eivät halua, ja mistä he haluavat maksaa. 9 Tulosten vaikutukset yrityksille Mediaympäristö on hyvin rikas, monipuolinen ja monimutkainen, ja jatkaa kehitystään yhä monimutkaisemmaksi. Yksilöillä on omia henkilökohtaisia mieltymyksiä - erikoisuuksiaan ja kummallisuuksiaan (vastareaktioita) - joita he haluavat tässä mediakaaoksessa toteuttaa. Nämä kummallisuudet kannattaa huomioida, koska juuri niistä he ovat valmiita maksamaan. Spotify-tyyppinen palveluratkaisu on suosittu kohderyhmän joukossa, ja sen tyyppiset palvelut muillekin sisällöille kuin musiikille voivat menestyä. Tulokset: D.2.2.3.5 The Development of Media Use Habits from Childhood to Adults 10
PMD 2013 Consumer research still important Media engagement and motives in different age groups User roles of news audiences Automatic media exposure tracking Enabling technologies and prototyping Personal Media Hub Semantic portable profiling 2nd screen: Shaping of Social and Interactive TV Experience 11 Partners 2013 Media Other Reseach partners Alma Aluemedia Arena Interactive Forum Virium Kaleva KSF Media Otavamedia Sanoma Entertainment Sanoma News Sanoma Magazines Finland TS-yhtymä Viestinnän Keskusliitto Bonnier Books YLE Dagmar Geniem Kii Lingsoft Osumus Profium Tietoykkönen User Intelligence Aalto SCI, Media Technology Aalto SCI, ICS Aalto ARTS VTT UTA, COMET UTA, CIRCMI Total volume 183,9 pm 12