Ohjausryhmän työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Kehittämissuunnitelma 30.4.2015

ESIPUHE Kävellen ja pyöräillen liikuttaessa elinympäristön voi aistia ja nähdä ihmisen kokoisena; kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tukee siis myös viihtyisää elinympäristöä. Keskukset, jotka sopivat kävelijöille ja pyöräilijöille sekä ovat yleensä myös ikääntyvien ja liikkumisesteisten helposti saavutettavissa. Omaehtoisuutta tukeva ympäristö säästää kunnan kustannuksia. Mahdollisuus autottomuuteen parantaa myös sosiaalista tasa-arvoa. Lisäksi kävely ja pyöräily ovat erinomaista terveysliikuntaa. Tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda Mäntsälään tavoitteellinen suunnitelma houkuttelevasta ja turvallisesta kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien verkostosta. Verkoston lopputavoitteena on olla mäntsäläläisille liikkujille; kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille yhtenäinen, sujuva ja miellyttävä, hallintokuntien rajoista riippumaton reitistö. Kehittämissuunnitelmaa tullaan käyttämään lähtötietona ja päätöksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa. Kehittämissuunnitelma on laadittu Mäntsälän kunnan teknisten palvelujen maankäytön suunnittelun ja katusuunnittelun yhteistyönä. Suunnitelman ohjaamista ja laatimista varten perustettiin ohjausryhmä. Uudenmaan ELY-keskus on osallistunut suunnitelman ohjausryhmän työskentelyyn ja tarjonnut suunnitelman laadinnan avuksi pyöräilymäärien simulointituloksia. Ohjausryhmän työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Hannu Seppälä Tekniset palvelut, puheenjohtaja. Lauri Pouru Tekniset palvelut, maankäytön suunnittelu Asko Määttänen Tekniset palvelut, kuntatekniikka Matti Sulonen Tekniset palvelut, suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut Tapio Sillfors Tekniset palvelut, maankäytön suunnittelu Mari Ahonen Uudenmaan ELY-keskus Suunnitelmien laatimisesta on vastannut Sito Oy, josta työhön ovat osallistuneet Maija Krankka projektipäällikkönä sekä Anna Korpinen suunnittelijana. Kehittämissuunnitelman kanssa rinnakkain Mäntsälässä on toteutettu myös viisaan liikkumisen edistämisprojektia, joka tehdään kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Lisäksi kunta toteutti omana työnään vuoden 2014 lopulla kävelyn ja pyöräilyn nykyisten olosuhteiden selvittämiseksi internet-pohjaisen kyselyn. Mäntsälässä huhtikuussa 2015

SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 1 JOHDANTO... 1 2 TAVOITTEET... 2 2.1 Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ovat valtakunnallisia tavoitteita... 2 2.2 Viisaan liikkumisen periaatteet... 3 2.3 Mäntsälä kävely- ja pyöräilykuntana... 3 3 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN NYKYTILA MÄNTSÄLÄSSÄ... 4 3.1 Maankäytön ja liikenteen lähtökohdat... 4 Yhdyskuntarakenne ja palvelujen saavutettavuus... 4 Liikennejärjestelmä... 4 3.2 Nykyinen jalankulku- ja pyörätieverkko ja ulkoilureitit... 5 3.3 Arvioita nykyisistä pyöräilymääristä... 6 3.4 Koulureittitarkastelut... 6 3.5 Mäntsälän keskustaajaman kävely- ja pyöräilykysely... 9 4 JALANKULUN, PYÖRÄILYN JA ULKOILUN TAVOITEVERKKO... 11 4.1 Tavoiteverkon muodostamisen periaatteet... 11 Vähennetään lyhyitä arjen automatkoja... 11 Ulkoilu- ja virkistysreitit lähelle ihmisiä... 11 Monipuoliset reitit... 11 Talvikäyttö... 12 4.2 Toiminnallinen luokitus... 12 4.2.1 Kävelyverkko... 12 4.2.2 Pyöräilyverkko... 13 4.3 Tavoiteverkko 2025... 14 4.3.1 Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit... 14 Pääreittien suunnitteluperiaatteet... 15 4.3.2 Jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitit... 17 4.3.3 Ulkoilu- ja virkistysreitit... 18 4.3.4 Yhteystarpeet... 18 5 TOIMENPIDEOHJELMA... 19 5.1 Kiireellisyysluokitus... 19 5.2 Rakentamiskustannukset... 22 6 JATKOTOIMENPITEET... 23 LIITTEET... 24

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 1 1 JOHDANTO Mäntsälän kuntastrategian mukainen visio on Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Yhdyskuntarakenteelle asetetut strategiset tavoitteet ovat mm. Monipuolinen ja laadukas maapolitiikka ja asuminen vahvistavat Mäntsälän vetovoimaa, sekä Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut. Keskeisinä toimenpiteinä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat keskustan kehittäminen ja rautatieaseman saavutettavuuden parantaminen, väestönkasvun ohjaaminen keskustan ohella kyläkeskuksiin sekä sujuvien ja esteettömien kevyen liikenteen reittien toteuttaminen. Kävellen ja pyöräillen liikuttaessa elinympäristön voi aistia ja nähdä ihmisen kokoisena; kävelyn ja pyöräilyn edistäminen siis tukee myös viihtyisää elinympäristöä. Palvelut, jotka sopivat kävelijöille ja pyöräilijöille, ovat yleensä myös ikääntyvien ja liikkumisesteisten helposti saavutettavissa. Omaehtoisuutta tukeva ympäristö säästää kunnan kustannuksia. Mahdollisuus autottomuuteen parantaa myös sosiaalista tasaarvoa. Lisäksi kävely ja pyöräily ovat erinomaista terveysliikuntaa. Toimiva liikennejärjestelmä on keskeinen osa kuntien ja seutujen toimintaedellytyksiä. Kävely ja pyöräily ovat keskeinen osa kunnan liikennejärjestelmää ja tilankäytöltään tehokkaita kulkutapoja. Mäntsälän kuntaan valmistui vuoden 2014 alussa liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa liikkumista koskeviksi tavoitteeksi asetettiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvu. Tavoitteena on, että kuntalaisten tekemillä matkoilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus on kasvanut yli 45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Toisena tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikennematkojen osuutta alle kolmen kilometrin matkoilla yli 50 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa määritettiin myös uudet kevyen liikenteen väylätarpeet sekä kevyen liikenteen yhteystarpeet, jotka on huomioitu tätä suunnitelmaa tehtäessä. Mäntsälän kunnan alueella valtaosa päivittäisistä matkoista tehdään nykyisin henkilöautolla. Kunnan kirkonkylän alue on melko tiivis, mutta osittain kunnan asutus on hajautunut kylien alueille kauas palveluista, mikä lisää autoriippuvuutta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuntalaisten autonomistajuus on kasvanut sekä taajamaettä haja-asutusalueilla. Mäntsälän asukkaista kuitenkin valtaosa asuu lähellä kuntakeskustaa, joko kävely- tai ainakin pyöräilyetäisyydellä. Rautatieasemalta keskustaan on alle kahden kilometrin matka ja aseman saavuttaminen kävellen tai polkupyörällä on hyvin mahdollista. Mäntsälässä on paljon potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn kasvattamiseen, mutta kunnan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa sekä viisaiden kulkumuotojen arvostuksessa on vielä paljon kehittämistarpeita. Liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä tehdyn asukaskyselyn (2013) mukaan suurimmat ongelmat Mäntsälässä kävelyn ja pyöräilyn osalta ovat reittien kattavuudessa ja jatkuvuudessa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda Mäntsälään tavoitteellinen suunnitelma houkuttelevasta ja turvallisesta kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien verkostosta. Verkoston lopputavoitteena on olla mäntsäläläisille liikkujille; kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille yhtenäinen, sujuva ja miellyttävä, hallintokuntien rajoista riippumaton reitistö. Kehittämissuunnitelmaa tullaan käyttämään lähtötietona ja päätöksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa. Kehittämissuunnitelman kanssa rinnakkain Mäntsälässä toteutetaan myös viisaan liikkumisen edistämisprojektia, joka toteutetaan kunnan ja Uudenmaan ELYkeskuksen yhteistyönä.

2 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 2 TAVOITTEET 2.1 Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ovat valtakunnallisia tavoitteita Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu, että kävelyä ja pyöräilyä tulee edistää motivoinnilla ja markkinoinnilla sekä infrastruktuurin parantamisella ja investoinneilla. Selonteon mukaan lapsille, nuorille ja työikäisille työ- ja koulumatkojen kävely ja pyöräily on luonteva tapa lisätä päivittäistä liikkumista. Ikääntyvillä omatoiminen liikkuminen pitää pidempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Liikenne- ja viestintäministeriö on Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa asettanut tavoitteeksi lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa 300 miljoonaa lisämatkaa kävellen tai pyöräillen vuoteen 2020 mennessä. Muutosta tavoitellaan erityisesti korvaamalla lyhyitä henkilöautomatkoja kävelyllä ja pyöräilyllä. Kävelyn ja pyöräilyn strategian mukaan kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotoja voidaan edistää erityisesti taajamissa ja kaupunkiseuduilla. Pienemmillä paikkakunnilla taajamien sisäiset matkat ovat lyhyitä ja siten helposti kuljettavissa jalan tai pyörällä. Strategiassa todetaan, että näitä tavoitteita saavutetaan myös tulosohjauksella ja valtion rahoituksella ja nähdään erityisesti kaupunkien ja kuntien kanssa tehtävät yhteistyötoimet tärkeiksi hankkeiksi. Strategiaa täydentää Liikenneviraston laatima Kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma, joka on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka koskevat 1) asenteisiin vaikuttamista, 2) infrastruktuuria, 3) yhdyskuntarakennetta sekä 4) hallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä. 1. Tärkeät valinnat (Asenteet ja liikkumistottumukset) Rutiinien ja tottumusten murtaminen Palvelut ja teknologia arjen apuna 2. Reitti selvä (Infrastruktuuri ja ympäristö) Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan Jalankulku houkuttelevaksi Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla Matkaketjut toimiviksi Kunnossapito kuntoon 3. Kaikki lähellä (Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko) Jalankulku- ja pyöräilykuntaa rakentamaan Palvelut lähelle Yhteydet ja pysäköinti kaavoihin 4. Järjestelmä toimii (Institutionaalinen ympäristö) Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta Liikennesäännöt ja -kulttuuri tukemaan tavoitteita Ryhdytään toimeen

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 3 2.2 Viisaan liikkumisen periaatteet Viime vuosina liikenneturvallisuustavoitteiden rinnalle on noussut myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet ja velvoitteet. Kasvihuonepäästöjä on tavoitteena vähentää noin 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi mm. liikenteen energiankäyttöä tulee vähentää ja energiatehokkuutta parantaa merkittävästi nykyisestä. Liikenneturvallisuuden, terveen elinympäristön ja eheän yhdyskuntarakenteen sekä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteet tukevat toisiaan erittäin hyvin. Tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan pienin askelin; kuntalaisten liikkumistottumusten ja liikkumismuotojen muutoksissa on kyse arjen pienistä valinnoista, uusien keinojen löytämisestä ja vaihtoehtoisten liikkumismuotojen rohkeasta kokeilemisesta. Pienistä muutoksista ja viisaista valinnoista syntyy iso vaikutus niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti. Vaikutukset voivat olla niin hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kuin taloudellisiakin vaikutuksia. Kestävämpiin liikkumistapoihin ja tottumuksiin kannustavaa ja opastavaa toimintaa kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja muutosten tekemisessä pyritään siihen, että eri toimintojen sijoittamisella tuetaan turvallisia ja kestäviä liikkumistapoja. Tämä edellyttää kunnassa tehtävän liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyön tiivistämistä sekä toimintatapojen kehittämistä mm. kaavojen ja muiden keskeisten suunnitelmien liikenneturvallisuusvaikutusten huomioimiseksi. Asukkaille ja yrityksille kannattaa myös tiedottaa esimerkiksi asuinpaikan ja/tai työpaikan sijoittumisen vaikutuksista liikkumiseen. 2.3 Mäntsälä kävely- ja pyöräilykuntana Mäntsälän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen tavoitteet asetettiin ohjausryhmän työskentelynä seuraaviksi: Visio: Mäntsälä tarjoaa kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun verkoston, joka on toimiva, turvallinen ja mukava käyttää. Kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkutapaosuus nousee vuoteen 2030 mennessä 35 prosenttiin (nykyinen 30 prosenttia). Painopisteet: Muodostetaan tavoiteverkko, joka kytkee toisiinsa kaupallisen keskustan, rautatieaseman ja linja-autoaseman, koulut ja tärkeimmät työpaikka-alueet (mm. Kapulin alue). Kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun verkolle muodostetaan laatuluokitus (mitoitus, pinnat, kunnossapitoluokitus, esteettömyys, sujuvuus) runkoverkolle ja sitä tukevalle verkolle. Ydinkeskustassa varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn katkeamattomuus ja väylien esteettömyys. Verkon kehittämisessä otetaan huomioon yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muihin ympäröiviin kuntiin. Verkon kehittämisessä otetaan huomioon maankäytön kehittämisalueet.

4 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 3 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN NYKYTILA MÄNTSÄLÄSSÄ 3.1 Maankäytön ja liikenteen lähtökohdat Yhdyskuntarakenne ja palvelujen saavutettavuus Mäntsälä kytkeytyy vahvasti etelään pääkaupunkiseutuun ja pohjoiseen Lahden seutuun valtatien 4 ja Helsinki-Lahti-oikoradan kautta. Paikkakunnalta on nopeat yhteydet myös itään Porvooseen ja länteen Hyvinkään suuntaan. Mäntsälän taajamaalueet muodostuvat keskustaajamasta sekä siihen liittyvistä nauhamaisista taajamaalueista Vanhan Porvoontien varrella sekä Hirvihaarantien varrella. Taajama-aste on 69 % (1.1.2011) kun se koko maassa on 84 % (1.1.2011). Mäntsälän keskustaajamassa palvelut ovat saavutettavissa hyvin kävellen tai pyörällä, sillä etäisyydet ovat lyhyet. Keskustaajama levittyy ydinkeskustan ympärille epätasaisesti, jolloin taajama-alueen reunoilla on potentiaalia kävely- ja pyöräilyetäisyydellä olevalle lisärakentamiselle. Palvelut keskustaajaman ja kahden muun päätaajaman ulkopuolella ovat vähäiset, minkä vuoksi välttämättömiä asiointimatkoja tehdään oman asuintaajaman ulkopuolelle. Välimatkat taajamien välillä ovat pitkiä, mikä ei tue kestävää liikkumista. Mäntsälän kunnan sijainti ja osittain hajanainen yhdyskuntarakenne ovat haasteellisia niin palveluiden saavutettavuuden kuin liikkumisen kannalta. Kunnan alueidenkäytön tavoitteita ovat mm.: Uusien toimintojen sijoittuminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisäpuolelle Kasvusuunnissa varaudutaan asemakaavoitukseen asemanseudun alueella Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010 noin 61 prosenttia. Puolet kunnan työllisistä työllistyy julkisen hallinnon alalle tai kaupan ja kuljetuksen alalle. Kunnan ulkopuolelle tehtävistä työmatkoista suuntautuu 53 % pääkaupunkiseudulle. Järvenpäähän suuntautuu 13 % ja Tuusulaan 8 % matkoista. Työmatkat tehdään pääosin omaa henkilöautoa käyttäen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on hyvät edellytykset kunnan sisällä tehtävillä työmatkoilla, joiden osuus on suurin mäntsäläläisten työmatkoista. Liikennejärjestelmä Mäntsälän liikennejärjestelmän muodostavat kunnan läpi kulkevat Helsinki Lahtijunarata ja maantiet sekä kunnan hallinnassa olevat kadut sekä maanteiden ja katujen varsien jalankulku- ja pyöräilytiet sekä jalkakäytävät. Kevyen liikenteen verkon muodostavat maanteiden varsilla olevat kevyen liikenteen väylät sekä kunnan omassa katuverkossa olevat pyörätiet ja jalkakäytävät. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan pääsääntöisesti kaikille uusille pää- ja kokoojakaduille. Myös vanhoille merkittävimmille kokoojakaduille pyritään rakentamaan kevyen liikenteen väylä. Kunnan hoidossa olevien kevyen liikenteen väylien yhteispituus on noin 35,3 kilometriä. Lisäksi ELY-keskus ylläpitää maanteiden varsien kevyen liikenteen väyliä, joiden yhteispituus on noin 24,6 kilometriä. Mäntsälän jalankulku- ja pyöräilyväylien verkostossa on yhteyspuutteita eikä pyöräilyn laatukäytäviä tai pääreittejä ole määritetty kattavasti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritetty maantien 140 suuntainen sekä Peltolantien suuntainen kevyen liikenteen väylä osaksi seudullista kävelyn ja pyöräilyn pääreittiverkostoa.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 5 3.2 Nykyinen jalankulku- ja pyörätieverkko ja ulkoilureitit Mäntsälän jalankulku- ja pyörätieverkko on keskittynyt keskustaajamaan. Keskustaajaman ulkopuolella, Sälinkään, Onkolan ja Nummisen kylissä kevyen liikenteen väyliä on vain muutamia eikä verkko kata taajamien välisiä yhteyksiä. Keskustaajamassa verkko on melko tiheä ja kattava, mutta selkeä pääreittiverkko puuttuu. Verkostollisia puutteita ja epäjatkuvuuskohtia on lähinnä keskustan ja rautatieaseman välillä, keskustan ja Kapulin työpaikka-alueen välillä sekä rautatieaseman ja Kapulin välillä. Lisäksi ulkoilureittiverkosta puuttuu houkuttelevia ja luontevia reittejä. Kuvan 1 kartalla on esitetty Mäntsälän keskustan nykyinen kevyen liikenteen verkko. Kuva 1. Nykyiset kevyen liikenteen väylät Mäntsälän keskustassa (Mäntsälän kunta, 2013).

6 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 3.3 Arvioita nykyisistä pyöräilymääristä Uudenmaan ELY-keskus on tilannut tätä työtä varten Strafica Oy:ltä arvioita nykyisistä pyöräilymääristä. Arviot on laadittu Brutus-simulointimallilla. Kuvassa 2 on esitetty nykytilanteen pyöräilymääräarviot Mäntsälän keskustaajamassa. [pp / vrk] Kuva 2. Nykyiset pyöräilymäärät Mäntsälän keskustaajamassa. (Strafica Oy, 2014) Tulosten perusteella on nähtävissä, että valtaosa pyöräilyviroista keskittyy keskustaajamaan ja sen pääkaduille. Muun muassa Keskuskadun, Färjärinraitin ja Sälinkääntien yhteyden, Urheilutien ja Vanha Porvoontien pyöräilymäärät nousevat paikoin yli 400 pyöräilijään vuorokaudessa. Myös koulujen, terveysaseman ja muiden palveluiden ympäristöjen väylät ovat merkittäviä yhteyksiä. 3.4 Koulureittitarkastelut Mäntsälän keskustaajaman koulujen oppilaiden osoitetietojen perusteella tehtiin paikkatietotarkasteluna oppilaiden koulureittitarkastelut sekä koulujen saavutettavuustarkastelut. Kuvassa 3 on esitetty koulukuljetusten ulkopuolella olevien oppilaiden koulumatkojen suuntautuminen keskustan kouluihin. Matkojen määrää eri reiteillä on kuvattu kartalla liukuväriasteikolla. Tarkastelussa koulujen ympäristöjen jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat tunnistettavissa kohteina, joihin keskittyy suurimmat koulumatkavirrat. Koulumatkojen virrat painottuvat pääosin samoille väylille kuin pyöräilymäärät Brutus-mallinnuksessa. Koulujen ympäristöjen ohella keskustan pääväylien kevyen liikenteen yhteydet ja koulujen väliset yhteydet ovat merkittäviä koulumatkareittejä.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 7 Kuva 3. Mäntsälän keskustaajaman oppilaiden koulumatkojen määrät (matkaa/suunta). Koulujen oppilaista enemmistö asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä koulustaan ja he kulkevat koulumatkansa pääsääntöisesti jalan tai pyörällä. Oppilaiden asuinpaikkojen pohjalta tehdyn saavutettavuustarkastelun perusteella noin 90 % mäntsäläläisistä oppilaista asuu 5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä lähimmästä koulusta. Kuvan 4 lukuarvot kuvaavat kouluista 5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuvien oppilaiden määrää. Oppilasmäärän lisäksi kartassa on esitetty oppilaiden sijoittuminen suhteessa kouluihin oppilastiheyden avulla.

8 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Kuva 4. Mäntsälän oppilaiden sijoittuminen suhteessa kouluihin; oppilastiheys ja 5 kilometrin etäisyydellä kouluista asuvien oppilaiden määrä.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 9 3.5 Mäntsälän keskustaajaman kävely- ja pyöräilykysely Mäntsälän kunta toteutti 3.12. 31.12.2014 keskustaajamaa koskevan kävely- ja pyöräilytutkimuksen internet-pohjaisen Harava-kyselypalvelun avulla. Kyselyyn vastasi yli 300 mäntsäläläistä. Kyselyssä selvitettiin mm. mäntsäläläisten kulkutapoja työ-, koulu- ja harrastusmatkoilla, kävelyn ja pyöräilyn ongelmareittejä ja vaaralliseksi koettuja reittejä, mukavia/pelottavia pyöräilyreittejä sekä kävelyn ja pyöräilyn reittipuutteita ja huonokuntoisia nykyisiä pyöräväyliä. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty myös tässä suunnitelmassa. Kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät kunnan nettisivuilta osoitteesta: http://www.mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2306- mantsalan-keskustaajaman-kavely-ja-pyorailykyselyn-tulokset Kuvissa 5-7 on esitetty muutamia kävely- ja pyöräilykyselyn tuloksia. Kuva 5. Missä Mäntsälässä on kiva pyöräillä?

10 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Kuva 6. Mistä puuttuu pyörätie?. Kuva 7. Kyselyyn vastanneiden kulkutapa työ- ja koulumatkoilla.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 11 4 JALANKULUN, PYÖRÄILYN JA ULKOILUN TAVOITEVERKKO 4.1 Tavoiteverkon muodostamisen periaatteet Nykyistä kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun verkkoa ja reittejä arvioitiin toimivuuden, turvallisuuden, jatkuvuuden, virkistyksen ja monikäyttöisyyden näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin jonkin verran myös maankäytön kehittymisen aiheuttamia tarpeita. Työ ei sisällä moottorikelkkareittien selvitystä eikä ulkoilun tai liikunnan tarvitsemien palveluiden suunnittelua. Pyöräilyn alalajeista tarkasteltiin vain tavanomaista työ-, koulu- ja asiointi- sekä ulkoilupyöräilyä. Seuraavassa on esitetty muutamia periaatteita, joita Mäntsälän kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun verkostolla tavoitellaan. Vähennetään lyhyitä arjen automatkoja Maankäytön ratkaisuilla voidaan hillitä matkapituuksien kasvua ja tukea palveluiden hyvää saavutettavuutta kävellen ja/tai polkupyörällä. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta turvalliset ja toimivat ratkaisut varmistetaan kaavoituksessa ja palveluverkkosuunnitelmissa sekä tie- ja katusuunnitelmissa. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita kehitetään siten, että niiden käyttö koetaan helpoksi, houkuttelevaksi ja turvalliseksi. Tärkeänä tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja lisääminen Mäntsälässä. Suunniteltavan verkon tulee kytkeä toisiinsa kaupallinen keskusta, rautatieasema, linja-autoasema, koulut ja tärkeimmät työpaikka-alueet. Ydinkeskustassa varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn katkeamattomuus ja verkon esteettömyys. Mäntsälän kirkonkylän alueella asutus, keskus ja työpaikat sijoittuvat riittävän lähelle toisiaan, jotta kävely- ja pyörämatkoille on hyvät mahdollisuudet. Suurin potentiaali kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle on juuri taajamissa ja niiden läheisyydessä. Haja-asutusalueilla kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on haasteellista. Mäntsälä on pinta-alaltaan melko suuri ja kevyen liikenteen verkoston ulottaminen kaikkiin kyliin ja haja-asutusalueille olisi suuria investointeja vaativaa. Haja-asutusalueilla on keskeistä tarjota turvalliset kevyen liikenteen yhteydet siellä, missä etäisyyksien puolesta koulumatka on tehtävissä kävellen tai pyörällä. Usein asutus on kuitenkin valitettavasti niin hajallaan, että koululaiset on pitkien koulumatkojen vuoksi kuljetettava kouluun. Ulkoilu- ja virkistysreitit lähelle ihmisiä Ulkoilureittien kehittämisen tavoitteena on luoda yhteydet asuinalueilta ulkoilualueille sekä miellyttävän pituiset ulkoilun lenkkimahdollisuudet asuinalueiden sisällä ja välillä. Mäntsälän joenrannan pitkä ulkoiluväylä luo uuden, ympäristöltään hienon ja arvokkaan ulkoilumahdollisuuden. Tavoitteena on, että ulkoilureiteille kävelemään, pyöräilemään tai hiihtämään pääsee asuinalueilta helposti niin, ettei siirtymiseen tarvita autoa. Monipuoliset reitit Kuntalaisten tarpeet ja toiveet kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilureittiverkon tarjoamista mahdollisuuksista vaihtelevat paljon. Mäntsälään halutaan muodostaa kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilureittien verkko, joka palvelee mahdollisimman monenlaisia käyttäjiä.

12 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Talvikäyttö Talvikäytön ongelmia ovat usein talvihoidettujen reittien riittävyys, latuyhteyksien puuttuminen asuinalueilta latuverkostoon sekä latuyhteyksien katkeaminen. Työssä esitetään ne puistokäytävät, joiden pitäisi olla verkollisen sijaintinsa vuoksi talvihoidettuja. Joillekin ulkoiluväylille on tyypillistä, että ne ovat talvella latuja. Verkollisessa tarkastelussa on tärkeää, että myös kävelyyn on talvella hoidettuja ja viihtyisiä ulkoiluväyliä. Ladun merkittävyydestä eli siitä onko latu yhdyslatu vai päälatuverkkoa, ladun rinnalla kulkeva kävelytie voidaan toteuttaa rinnakkaisena väylänä tai latu voidaan toteuttaa kävelytien pientareelle. Pientareelle toteutettavan ladun viereisen kävelytien kunnossapidossa on huomioitava että auraus tulee tehdä vain toiselle puolelle. Kävelytie ja latu voivat olla myös yhteiskäytössä, mikäli hiihtäjiä on vain vähän. Tällöin kävelytietä ei aurata ollenkaan vaan se toteutetaan ladun viereen tampattuna väylänä. 4.2 Toiminnallinen luokitus Liikenneviraston ohjeessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (Liikenneviraston ohjeita 11/2014) on esitetty verkkosuunnittelua varten jalankulun ja pyöräilyn verkon toiminnalliset luokitukset. 4.2.1 Kävelyverkko Jalankulkua edistävässä yhdyskuntarakenteessa keskus ovat lähellä ja kävellen saavutettavissa ja kohtaamisen autoliikenteen ja jalankulkualueella pyöräliikenteen kanssa tapahtuvat hallitusti ja turvallisesti. Jalankulkuympäristössä hyviä elementtejä ovat jalkakäytävät, kävelykadut, ulkoilureitit ja yhteisen tilan ratkaisut, puistot ja viheralueet. Jalankulkuympäristön elementtejä yhdistämällä tehdään hyviä kävelykeskustoja. Rakennetun jalankulkuympäristön laadukkain osa on kävelykatu. Kävelypainotteinen alue voi olla tori tai aukio tai kadun ja kävelykadun välimuoto, esimerkiksi pihakatu. Kävelyverkkoon voi jalankulkuympäristön kuuluvat jalankulun em. eri elementtien ohella yhdistetyt jalankulku- ja pyöräilyväylät. Kävelyverkon tärkeimmät osaalueet ovat keskustat, jalankulkuvyöhykkeet, yhteydet joukkoliikennepysäkeille sekä linjaosuuksilla yhteiset väylät pyöräilyn kanssa. Mäntsälässä suurin osa kevyen liikenteen väylistä on yhteisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Ydinkeskustassa, mm. Keskuskadulla osoitetaan kuitenkin jalankululle ja pyöräilylle omat väylät. Kävelyverkon yksityiskohtainen suunnittelu tehdään asemakaavoituksen tai tarkemman yleiskaavoituksen yhteydessä kaavoitustyön ja siihen liittyvän liikennesuunnittelun yhteistyönä.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 13 4.2.2 Pyöräilyverkko Pyöräilyverkon runkona toimivat laadukkaat pyörätiet (pääreitit) yhdistetyt jalankulkuja pyörätiet (paikallisreitit) sekä vähäisempien liikennemäärien alueilla sekaliikenneväylät (katuverkko). Pyöräilyverkon reittejä täydentävät pyöräilyyn soveltuvat puistokäytävät ja ulkoilutiet. Hyvä pyöräilyverkko koostuu toiminnallisen luokituksen mukaisista reiteistä. Pyöräilyverkon kolmitasoinen toiminnallinen luokitus on seuraava: pääverkko alueverkko paikallisverkko. Pyöräilyn pääreitit ja aluereitit muodostavat pyöräilyn tavoiteverkon. Paikallisesti tavoiteverkon muodostavat pääreitit ja paikallisreitit. Pyöräilyn pääreitit yhdistävät pyöräilyetäisyydellä olevat paikalliskeskustat kuntakeskukseen. Kaikki pääreitit ovat laadullisesti korkealaatuisia, joiden kuormitetuimmilla osilla toiminnallisen laadun lisäksi kiinnitetään huomiota väylien varustukseen ja esteettömyyteen. Pääreitit koostuvat ensisijaisesti erillisistä tai ajoratoihin liitetyistä pyöräilyväylistä, mutta ne voivat sisältää myös päällystettyjä ulkoilureitti- ja puistokäytäväosuuksia. Pääverkon tulee olla yhtenäinen ja jatkuva, myös keskusta-alueilla. Pääreitit esitetään omalla merkinnällään pyöräilykartassa. Niiden orientoitavuuteen tulee kiinnittää myös huomiota. Pyöräilyn aluereitit ovat alueellisia pääreittejä, jotka yhdistävät peruskeskus omaavat palvelukeskittymät kunta- ja aluekeskuksiin. Aluereitit yhdistävät myös paikalliskeskukset toisiinsa. Aluereitin laatuvaatimukset ovat myös korkeat. Alueverkon tulee olla yhtenäinen, mutta sen osana voi olla erilaisten pyöräilyväylien lisäksi päällystettyjä ulkoilutie- ja puistokäytäväosia. Paikallisreitit yhdistävät asutuskylät ja -alueet tai rajallisilla palveluilla tai ilman palveluja olevat kylät tai alueet pää- tai aluereitteihin sekä kuntakeskuksiin. Kunta-, paikallis-, palvelu- ja asutusalueiden sisäiset reitit ovat myös paikallisreittejä. Sisäisiä reittejä voidaan nimittää myös lähireiteiksi. Pääulkoiluverkko yhdistää taajaman eri osat ulkoilualueisiin sekä ulkoilualueet toisiinsa. Pääulkoiluverkolla ja muulla jalankulku- ja verkolla voi olla yhteisiä osuuksia. Latuverkosto on hyvä toteuttaa erillään pyöräilyliikenteestä.

14 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 4.3 Tavoiteverkko 2025 Mäntsälän jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun reittien tavoiteverkko on suunniteltu pääosin keskustaajaman alueelle. Keskustaajaman ja kyläkeskuksien välille on esitetty kevyen liikenteen yhteystarpeet. Tavoiteverkko 2025 on esitetty raportin sähköisissä liitteissä 1 ja 2, joiden tulostuskoko on A1 ja mittakaava taajamakeskuksen osalla 1:10 000 ja koko kunnan alueen kartalla 1:30 000. Tavoiteverkolle ja muutamalle sen vaihtoehdolle tehtiin Strafican Oy:n toimesta Brutus-ohjelmalla pyöräilyn potentiaali -ennusteet, jotka tukivat mm. Färjärinraitin pääreitiksi osoittamista sekä sitä, ettei valtateiden 25 ja 55 varrelle kalliiden jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen ole perusteltavissa ainakaan pyöräilijöiden määrillä. Kuvassa 8 on esitetty tavoiteverkon pyöräilypotentiaalin tarkastelutulokset. [pp / vrk] Kuva 8. Tavoiteverkon Brutus-mallinnuksen pyöräilypotentiaali ennustetilanteessa vuonna 2025 (Strafica Oy, 2015). 4.3.1 Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit ovat asuinalueilta taajaman keskustaan, joukkoliikenteen asemille, tärkeimmille työpaikka-alueille ja kouluille johtavia työmatka- ja koulumatkaliikenteen pääreittejä. Niiden laatutaso ja hoitoluokan tulee olla paikallisreittien tasoja parempi. Pääreittien tarkoituksena on tarjota työ- ja koulumatkaliikenteelle turvalliset, houkuttelevat, sujuvat ja laadukkaat yhteydet sekä ohjata jalankulkijoita ja pyöräilijöitä käyttämään niitä.

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 15 Pääreittien suunnitteluperiaatteet Ydinkeskustan alueella (Färjärinraitti) jalankulun ja pyöräilyn pääreitti suunnitellaan korkeatasoiseksi baanaksi, jonka ominaisuudet ovat seuraavat: Väylä on eroteltu kevyen liikenteen väylä, jonka päällystetty poikkileikkaus on 4,0 7,0 m levä, pyörätien osuus on vähintään 2,0 metriä Mikäli pyörätien osuus on vähintään 2,5 metriä, voidaan pyöräilysuunnat erotella toisistaan esim. maalauksilla Pääkatujen liittymissä pyörätien jatke toteutetaan ajoradan tasossa, ilman reunatukea. Kuva 9. Kaksisuuntaisen pyörätien toteuttamisvaihtoehtoja (Kuva: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014). Siirtymäalueilla, joilta on pitkä siirtymä asuinalueilta keskustaan: Yhdistetty (tai maalauksella eroteltu) kevyen liikenteen väylä, joka on päällystetty ja jonka poikkileikkaus on yhteensä 3,5 4,0 metriä Pyörätien jatke liittymissä ajoradan tasossa, ilman reunatukea Kuva 10. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (Kuva: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014).

16 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Asuinalueet: Yhdistetty kevyen liikenteen väylä, jonka päällystetty poikkileikkaus on 3,0 3,5 metriä Pyörätien jatke toteutetaan liittymissä ajoradan tasossa, ilman reunatukea Pääreittien liittymät muotoillaan geometrisesti siten, että pääpyöräreitti ohjautuu sulavasti. Kaikilla pääreiteillä kevyen liikenteen väylä kulkee bussipysäkin takaa ja pääreitit ovat valaistuja. Kuva 11. Esimerkki jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetun väylän linjaamisesta odotustilan ja katoksen takaa. (Kuva: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014). Kuva 12. Jalankulku- ja pyöräilyreittien minimimitoitus uusittavilla pysäkeillä, kun katos on ajoradan reunassa. (Kuva: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014). Kirkonkylän keskustaajamassa jalankulun ja pyöräilyn pääreittien rakentaminen liittyy hyvien yhteyksien luomiseen kaupallisen keskustan, rautatieaseman, linjaautoaseman sekä suurimpien työpaikka-alueiden, kuten Kapulin välille. Lisäksi pääreitit ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä asuinalueilta kaupalliseen keskustaan sekä koulujen lähelle. Kaupallisen keskustan ja rautatieaseman välille esitetään korkealaatuinen, leveä Färjärinraitin baana, joka alittaa Lahdentien ja yhtyy sen eteläpuolella

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 17 Keskuskatuun. Färjärinraitin alikulku on nykyisin kapeahko, kolkko ja melko huonokuntoinen. Alikulun uusiminen on suositeltavaa lähivuosikymmenen aikana. Keskuskadulta jalankulun ja pyöräilyn pääreitti jatkuu Markku Niinimäenraitin ja Urheilutien kautta koulukeskukselle. Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit esitetään myös itä-länsisuunnassa Helsingintielle ja Lahdentielle, pohjois-eteläsuunnassa Sälinkääntielle ja Vanhalle Porvoontielle. Lisäksi pääreitti esitetään Keskuskadulle, Kivistöntielle, Mäntymäentielle, Heikkiläntielle, Riihenmäentielle, Koulutie Leppiniementie-yhteydelle, Koukkumäentielle sekä Nordenskiöldintielle. Uudet alikulut tulee rakentaa Lahdentien ali Kivistöntien ja Mäntymäentien liittymään sekä Peltolantien ja Veteraanitien liittymään. 4.3.2 Jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitit Paikallisreitit tukevat pääreittiverkkoa ja paikallisreittiverkko on pääreittiverkkoa tiheämpi. Paikallisreitteinä voivat toimia erilliset jalankulku- ja pyöräilyväylät tai kadun vieressä olevat korotetut jalankulku- ja pyöräilyväylät. Uusia paikallisreittejä tavoiteverkossa ovat mm. yhteys rautatieasemalta sekä yhteys Mustamäeltä Kapuliin, Jokihuhdantien, Koivumäentien, Leppämaantien, Lukkarilantien ja Viertolantien varsien jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitit. Jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitit ovat yhdistettyjä kevyen liikenteen väylä, joiden päällystetty poikkileikkaus on vähintään 3,0 m. Liittymissä pyörätien jatke voidaan toteuttaa madalletulla reunatuella tai samassa tasossa ajoradan kanssa, ilman reunatukea. Kuva 13. Yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyreitti

18 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 4.3.3 Ulkoilu- ja virkistysreitit Tavoiteverkolla on esitetty uusia ulkoilureittilenkkejä, joita ovat mm. Meijerinpellon Mustamäen kiertävä reitti, Jokihuhdan ja Haapajunttilan kiertävä lenkki sekä Mäntsälänjoen varteen suunniteltu pitkä maisemareittilenkki. Ulkoilureiteistä laduiksi osoitetaan Kartanon hiihtolatu, Ruusutarhan hiihtolatu sekä Kaasulatu. Ulkoilureiteille on tärkeätä rakentaa riittävän tiheästi levähdyspaikkoja, jotka tulee varustaa esteettömyysvaatimukset täyttävillä penkeillä. Levähdyspaikkojen suositeltava etäisyys toisistaan on enintään 250 metriä (erikoistasolla 50 metriä). 4.3.4 Yhteystarpeet Tavoiteverkossa on esitetty myös muutamia yhteystarpeita (esitetty katkoviivoilla), joita ei ole sisällytetty toimenpideluetteloon eikä niille ole laskettu tässä työssä kustannusarvioita. Nämä yhteydet on tunnistettu tarpeiksi, mutta niiden toteutus on joko niiden kalleuden vuoksi tavoitevuotta kauempana tai niiden sijainti on epävarma kehittyvän maankäytön tarkemman suunnittelun puuttuessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty nämä tunnistetut yhteystarpeet ja niiden pituudet. Taulukko 1. Tunnistetut yhteystarpeet tavoiteverkolla KOHDE PITUUS [m] mt 55 Hyvinkääntie (kehä 5) välillä Hermanonkimaantie - mt 140 Helsingintie 2 100 mt 55 Hyvinkääntie (kehä 5) välillä mt 140 Helsingintie - Isolammintie 1 500 Sälinkääntie välillä Kalliolantie - mt 1430 Kaanaantie 7 800 mt 140 varsi välillä Kenkäpellontie - mt 4 etl 3 500 Lempivaaran uusi asemakaava-alue Kokoojakatuyhteys 1 400 mt 1494 Pornaistentie välillä Numminen - mt 140 Helsingintie 5 400 mt 55 Porvoontie välillä Hermanonkimaantie - Kievarintie 3 500 Seutureitti; mt 1456 Hirvihaarantie välillä mt 140 Helsingintie - kuntaraja 7 500 Pituus yhteensä 32 700

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 19 5 TOIMENPIDEOHJELMA Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilureittien tavoiteverkon toimenpiteet eli uusien yhteyksien rakentamis- ja parantamiskohteet priorisoitiin ja toimenpiteille määritettiin kiireellisyysluokka, tienpitäjät ja alustava kustannusarvio. Toimenpideohjelman hankkeet ja toimenpiteet sekä uudet väylät on esitetty kuvassa 11 ja toimenpideluettelo yksityiskohtaisine tietoineen liitteessä 3 olevassa taulukossa. 5.1 Kiireellisyysluokitus Hankkeiden kiireellisyyttä arvioitiin hankkeen tai toimenpiteen vaikuttavuuden ja alustavien kustannusten perusteella. Priorisointi tehtiin kolmeen kiireellisyysluokkaan, jotka kuvaavat vuosina 2015 2018, 2018 2021 ja 2021 2025 suunniteltavia ja toteutettavia toimenpiteitä ja hankkeita. Ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvat jalankulun ja pyöräilyn pääreittien rakentaminen ja parantaminen, tärkeimpänä Färjarinraitin yhteys kaupallisesta keskustasta rautatieasemalle. Paikallisreiteistä ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan on nostettu yhteys rautatieasemalta Kapulin työpaikka-alueelle. Pääreiteistä kiireellisyysluokkaan 2 on osoitettu maantien 140 (Helsingintie Lahdentie) parantaminen sekä Vanhan Porvoonväylän eteläinen osa Nordeskiöldintiestä etelään. Kiireellisyysluokkaan 2 on osoitettu myös maantien 140 alittavien alikulkujen rakentaminen ja parantaminen. Kiireellisyysluokkiin 2 3 kuuluvat uusien paikallisreittien rakentaminen sekä olemassa olevien paikallisreittien parantaminen. Kiireellisyysluokkaan 3 on osoitettu uusia ulkoilureittejä sekä valtatien 4 ja radan ylittävä paikallisreitti Mustamäen alueelta Kapuliin. Toimenpiteet on esitetty kuvassa 15 ja kiireellisyysluokitus kuvassa 16. Liitteen 3 toimenpideohjelmataulukossa on kuvattu esitetyt toimenpiteet tarkemmin. Kuva 14. Jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitin alikulku

20 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto Kuva 15. Kehittämissuunnitelman toimenpiteet ja uudet väylät Mäntsälän keskustaajaman alueella

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 21 Kuva 16. Toimenpideohjelman toimenpiteet kiireellisyysluokittain Mäntsälän keskustaajaman alueella

22 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 5.2 Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset arvioitiin juoksumetreittäin, alikulkujen ja siltojen hinnat kappaleittain (pituuden mukaan) käyttäen HOLA-kustannuslaskentaohjelman yleispiirteisessä suunnittelussa käytettäviä hintoja. Kevyen liikenteen väylä, yhdistetty, leveys 3,0 metriä korotettuna: 400 /m viherkaistalla erotettuna ajoradasta: 350 /m Kevyen liikenteen väylä, eroteltu kiviraidalla tai maalauksella leveys 3,5 4,0 metriä: 450 /m Kevyen liikenteen väylä, korkeatasoinen baana, jolla kulkutavat eroteltu, valaistus uusittu ja viimeistelty ympäristö (mm. penkit). leveys 4,0 7,0 metriä: 600 /m Kevyen liikenteen alikulku seututietasoisen maantien ali leveys 4,0 5,0 metriä: 500 000 Päällysteen parantaminen, metrihinta leveys 3,0 metriä: 40 50 /m Nykyisen kevyen liikenteen väylän parantaminen pääväyläksi; päällysteen uusiminen, leventäminen (1,0 m) ja kulkutapojen erottelu kiviraidalla: 200 /m Sora- tai hiekkapäällysteinen ulkoilureitti, metrihinta leveys 3,0 metriä: 150 /m Joen ylitys, kevyen liikenteen silta pääreitillä, eroteltu kevyen liikenteen väylä, leveys 3,5 metriä: 500 000 sora/hiekkapäällystetyllä ulkoilureitillä, leveys 3,0 metriä: 400 000 Moottoritien ylittävä kevyen liikenteen silta: 1 000 000 Radan ylittävä kevyen liikenteen silta: 500 000 Toimenpideohjelman kaikkien hankkeiden ja toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä 17,704 miljoonaa euroa. Tämä kustannusarvio ei sisällä yhteystarpeiksi lueteltuja toimenpiteitä. Taulukossa 2 on esitetty kustannusarviot kiireellisyysluokittain. Taulukko 2. Toimenpideohjelman kiireellisyysluokkien kokonaiskustannukset Kustannukset kiireellisyysluokittain Kiireellisyysluokka 1 vuodet 2015 2018 4,011 M Kiireellisyysluokka 2, vuodet 2018 2021 8,213 M Kiireellisyysluokka 3, vuodet 2021 2025 5,481 M Kustannusarvio yhteensä 17,704 M

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto 23 6 JATKOTOIMENPITEET Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun reittien kehittämissuunnitelma on tehty kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi Mäntsälässä, erityisesti maankäytön suunnittelun, liikenneverkkosuunnittelun, virkistysverkkosuunnittelun ja yksityiskohtaisemman tie-, katu-, puistosuunnittelun apuvälineeksi ja lähtöaineistoksi. Jatkossa on tärkeätä käynnistää yksityiskohtaisempi suunnittelu ja tavoiteverkon mahdollistava kaavoitustyö vähintään kiireellisyysluokituksen 1 ja 2 toimenpiteistä. Maantieverkon hankkeiden osalta on Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa laadittava suunnittelu- ja toteuttamissopimus. Nykyrahoituksella Uudenmaan ELY-keskus ei pysty edistämään toimenpideohjelmassa esitettyjä hankkeita. Ainoastaan Helsingin seudun pääpyöräilyverkkoon kuuluville osuuksille voidaan hakea valtion rahoitusta KUHA-hankkeiden ohjelmasta. Tarkemman suunnittelun yhteydessä huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn kannalta turvalliset ja selkeät ratkaisut liittymäalueilla ja kevyen liikenteen väylien ja ajoratojen risteämiskohdissa. Lisäksi viitoituksella voidaan edistää pääväyläverkon selkeää erottumista paikallisreiteistä. Kuva 17. Keskuskadun kävelyn ja pyöräilyn pääreitti

24 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkosto LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun reittien tavoiteverkko 2025, taajamakeskustan alueella 1:10 000 Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun reittien tavoiteverkko 2025, koko kunnan alueella, 1: 30 000 Toimenpideluettelo, excel-taulukko