Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli
Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla Nuoren terveyden edistämisen toimintamalleja ja kehittämishaasteita 2
Nuoruusikä (Aalberg ja Siimes 1999): varhaisnuoruus 12 14-v varsinainen nuoruus 15 17-v jälkinuoruus (varhaisaikuisuus) 18 22v murrosikä ja puberteetti sijoittuvat nuoruusiän alku- ja keskivaiheeseen Lapsiperhe, perhe jossa < 18-vuotias nuori tai lapsi (Tilastokeskus) 3
Tuloksia Lostin ja Karviaisen alueen 9-luokkalaisten (n=641) terveystietoudesta, terveyskäyttäytymisestä, terveysasenteista sekä elämäntavoista (N=1285, vastausprosentti 50%) tyttöjä 52% poikia 48% Opinnäytetyö toteutettiin Internetkyselytutkimuksena yhteistyössä Lostin ja Karviaisen alueen yläkoulujen kanssa (N=13). Tutkimus oli osa Laurea Lohjan Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeen Sydänpolku-osiota. (Huolman ja Kenenounis 2010 ) Theseus-tietokanta:https://publications.theseus.fi/handle/10024/20943 4
1. Millaiseksi koet terveytesi? 1. Erinomainen 183 28,91% 2. Hyvä 382 60,35% 3. Kohtalainen 59 9,32% 4. Huono 9 1,42% Yhteensä 633 100% 5
3a. Kuinka monta tuntia yössä nukut keskimäärin kouluviikon aikana? 1. 6 tuntia tai vähemmän 64 10,02% 2. 7 tuntia 239 37,40% 3. 8 tuntia 259 40,53% 4. 9 tuntia 61 9,55% 5. 10 tuntia tai enemmän 16 2,50% Yhteensä 639 100% 6
3c. Miten usein tunnet itsesi väsyneeksi kouluaamuna? 1. Joka päivä 205 32,03% 2. Silloin tällöin 349 54,53% 3. Harvemmin 73 11,41% 4. Ei koskaan 13 2,03% Yhteensä 640 100% 7
4. Kuinka usein harrastat liikuntaa viikossa? 1. Harvemmin kuin kerran viikossa 45 7,04% 2. Kerran viikossa 69 10,80% 3. 2-4 kertaa viikossa 275 43,04% 4. 5-6 kertaa viikossa 141 22,07% 5. Joka päivä 109 17,06% Yhteensä 639 100% 8
8b. Miten kuljet koulumatkasi talvella? 1. Autolla 136 21,35% 2. Bussilla 229 35,95% 3. Pyörällä 34 5,34% 4. Kävellen 238 37,36% Yhteensä 637 100% 9
10. Montako ateriaa syöt päivässä? Voit valita useamman vaihtoehdon. 1. Aamupala 502 78,44% 2. Välipala 149 23,28% 3. Lounas 563 87,97% 4. Välipala 376 58,75% 5. Päivällinen 571 89,22% 6. Välipala 174 27,19% 7. Iltapala 558 87,19% Yhteensä 10
11a. Syötkö koulussa kouluruokaa? 1. Silloin tällöin 224 35,16% 2. Aina 388 60,91% 3. Ei koskaan 25 3,92% Yhteensä 637 100% 11
11e. Syötkö koulupäivän aikana muuta kuin kouluruokaa? 1. Hedelmiä 98 25,13% 2. Vihanneksia 42 10,77% 3. Voileipää 74 18,97% 4. Karkkia 195 50,00% 5. Munkkia 67 17,18% 6. Välipalakeksejä tai - patukoita 94 24,10% 7. Mehua tai limsaa 215 55,13% 8. Muuta, mitä? 87 22,31% Yhteensä 12
16. Kuinka usein juot energiajuomia tai limonadia? 1. Päivittäin 94 14,80% 2. Muutaman kerran viikossa 200 31,50% 3. Kerran viikossa 118 18,58% 4. Harvemmin 191 30,08% 5. En koskaan 32 5,04% Yhteensä 635 100% 13
17. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä ja marjoja? 1. Päivittäin 326 51,10% 2. Muutaman kerran viikossa 208 32,60% 3. Kerran viikossa 43 6,74% 4. Harvemmin 46 7,21% 5. En koskaan 15 2,35% Yhteensä 638 100% 14
21a. Tupakoitko? 1. Kyllä 136 21,42% 2. Ei (siirry kysymykseen 22a) 499 78,58% Yhteensä 635 100% 15
21c. Kuinka helppoa on hankkia tupakkaa? 1. Erittäin helppoa 84 56,38% 2. Melko helppoa 54 36,24% 3. Melko vaikeaa 6 4,03% 4. Erittäin vaikeaa 5 3,36% Yhteensä 149 100% 16
21d. Kuka hankkii sinulle käyttämäsi tupakan? 1. Vanhemmat sisaret 34 25,00% 2. Kaverit 93 68,38% 3. Vanhemmat 27 19,85% 4. Otan kotoa 20 14,71% 5. Satunnaiset hakijat 70 51,47% Yhteensä 17
22a. Kuinka usein olet käyttänyt alkoholia viimeisen kuukauden aikana? 1. Muutaman kerran viikossa 42 6,64% 2. Kerran viikossa 48 7,58% 3. Muutaman kerran kuukaudessa 125 19,75% 4. Harvemmin 162 25,59% 5. En juo alkoholia (siirry kysymykseen 24) 256 40,44% Yhteensä 633 100% 18
22c. Kuinka usein käytät alkoholia tosihumalaan asti? 1. 2. Kerran viikossa tai useammin Noin 1-2 kertaa kuukaudessa 34 8,99% 95 25,13% 3. Harvemmin 177 46,83% 4. En koskaan 72 19,05% Yhteensä 378 100% 19
22e. Kuinka helppoa on hankkia alkoholia? 1. Erittäin helppoa 143 38,44% 2. Melko helppoa 190 51,08% 3. Melko vaikeaa 33 8,87% 4. Erittäin vaikeaa 6 1,61% Yhteensä 372 100% 20
23. Kuka hankkii sinulle käyttämäsi alkoholin? 1. Vanhemmat sisaret 78 21,61% 2. Kaverit 253 70,08% 3. Vanhemmat 68 18,84% 4. Otan kotoa 55 15,24% 5. Satunnaiset hakijat 164 45,43% Yhteensä 21
25. Oletko kokeillut huumeita? 1. Kyllä 70 11,01% 2. Ei 566 88,99% Yhteensä 636 100% 22
29. Miten vietät vapaa-aikaasi? Valitse kaksi tärkeintä 1. Yksin 120 18,78% 2. Kavereiden kanssa 472 73,87% 3. Harrastuksissa 234 36,62% 4. Vanhempien kanssa 67 10,49% 5. Netissä 216 33,80% 6. Kaupungilla 113 17,68% Yhteensä 23
32. Kuinka usein vietät aikaa vanhempiesi kanssa? 1. Päivittäin 293 46,00% 2. Muutaman illan viikossa 197 30,93% 3. Viikonloppuisin 65 10,20% 4. 1-2 kertaa kuukaudessa 55 8,63% 5. En ollenkaan 27 4,24% Yhteensä 637 100% 24
28. Kerrotko vanhemmillesi missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? 1. Kyllä 507 79,72% 2. Ei 129 20,28% Yhteensä 636 100% 25
33. Voitko puhua vanhemmillesi kaikista asioista? 1. Kyllä 297 47,07% 2. Ei 334 52,93% Yhteensä 631 100% 26
26. Onko sinulla tällä hetkellä läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista omista asioistasi? 1. Kyllä 543 85,38% 2. Ei 93 14,62% Yhteensä 636 100% 27
34. Miten paljon rahaa sinulla on käytössäsi viikossa? 1. 0 36 5,68% 2. 1 10 205 32,33% 3. 11 15 85 13,41% 4. 16 20 104 16,40% 5. 21 30 77 12,15% 6. 31 50 32 5,05% 7. 51 tai enemmän 95 14,98% Yhteensä 634 100% 28
36. Oletko mielestäsi saanut riittävästi terveyteen liittyvää tietoa koulusta? 1. Kyllä 584 92,11% 2. Ei 50 7,89% Yhteensä 634 100% 29
39. Mistä saat mielestäsi parhaiten tietoa terveyteen ja hyviin elämäntapoihin liittyen? Valitse korkeintaan kolme tärkeintä. 1. Koulun opettajilta 247 39,27% 2. Televisiosta 170 27,03% 3. Netistä 346 55,01% 4. Kouluterveydenhoitajalta 247 39,27% 5. Kavereilta 98 15,58% 6. Vanhemmilta 271 43,08% 7. Lehdistä 154 24,48% 8. Koulukirjoista 109 17,33% 9. Muualta, mistä? 17 2,70% Yhteensä 30
37. Valitse seuraavista ne vaihtoehdot, joista olet saanut tietoa koulussa: 1. 2. Monipuolisen ravitsemuksen merkityksestä Liikunnan merkityksestä terveyden edistämisessä 549 87,70% 553 88,34% 3. Alkoholin haitoista 576 92,01% 4. Tupakoinnin haitoista 588 93,93% 5. 6. 7. Korkean verenpaineen ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista Korkean kolesterolin ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista Ylipainon ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista 340 54,31% 350 55,91% 449 71,73% 8. Diabeteksesta 478 76,36% Yhteensä 31
46. Vaikuttaako terveystietämyksesi terveyskäyttäytymiseesi? 1. Kyllä 257 41,05% 2. Ei 181 28,91% 3. En tiedä 188 30,03% Yhteensä 626 100% 32
Ote omasta terveydestä Terveyden arvostus ja merkitys vahvistunut Terveys oikeutena ja velvollisuutena Kaikista tärkeimmät terveyttä ja hyvinvointia koskevat valinnat ja päätökset tekee ihminen itse ei terveydenhuollon ammattilainen Tehtyjen valintojen seuraukset vaikuttavat ensisijaisesti ja eniten henkilöön itseensä Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja sen edellytysten tukeminen on keskistä kaikessa terveysneuvonnassa ja terveyden edistämisessä 33
Terveyden edistäminen on arvotyöskentelyä Asiantuntijan roolina on auttaa yksilöä tarkastamaan ajoissa hyvänkäsitystään niin, ettei hän joutuisi myöhemmin katumaan valintojaan (Terho Pursiainen 2008) 34
Voimaantuminen, empowerment sisäinen voimantunne, yksilön voimaantuminen valtuuttaminen, vastuun antaminen tavoitteena yksilön voimavarojen ja hallinnan tunteen lisääntyminen tavoitteena voimaantuntunut kansalainen Seija Olli 19.4.2011 35
Nuoren itsenäistyminen ja vanhempien sopiva osallistuminen Nuori tarvitsee itsenäistyäkseen vanhempien tukea ja osallistumista Pääkysymys ei ole kuinka paljon vanhempien tulisi osallistua, vaan miten he osallistuvat ja miten ilmaisevat huolenpitonsa 36
Baumrindin vanhemmuuden tyylit kontrolli kehitykselliset vaatimukset vuorovaikutus hoiva 37 Auktoritatiivinen Autoritaarinen korkea korkea korkea korkea korkea keskitaso matala matala Salliva matala matala matala korkea
Vanhemmuuden tyylien merkitys nuoren terveyden edistämisessä Auktoritatiivinen vanhemmuus: yhteydessä nuorten parempaan koettuun terveyteen vanhemmat olivat kiinnostuneita nuoren tekemisestä (69 %), pystyivät puhumaan (47%) kertoivat missä viettävät viikonloppunsa (80%) (Huolman, Kenenounis 2010) 38
Sallivat vanhemmat - liikaa vastuuta nuorelle Sallivat vanhemmat ajattelevat nuoren itsenäistyvän ja oppivan vastuullisuuteen itsestään ja ilman vanhempien kontrollia. Vanhemmat eivät tiedä missä nuori on viikonloppuiltaisin (20 %) (Huolman, Kenenounis 2010) Vanhempien ohjaus nuoren kehitysvaiheiden tunnistamiseen, vastuun jakamiseen sekä selkeiden rajojen ja sopimusten tekemiseen. 39
Autoritäärinen tyyli Ylihuolehtivat, hallitsevat, kontrolloivat vanhemmat Vanhemmat kyselivät liikaa nuoren tekemisistä 22% (Huolman, Kenenounis 2010) Perheitä voi auttaa yhteistyön, luottamisen ja vastuun jakamisen harjoittelemisella soveltamalla 40
Yhteenvetona Nuorten terveyden edistämisestä tehdyt tutkimustulokset tukevat vanhempien aktiivista ja osallistuvaa roolia nuorten arjessa (Sirviö 2006,2010) vanhemmuus kiinnostus, saatavilla, auttamassa ja kuuntelemassa antavat vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa, asettavat rajoja, rohkaisevat ja kannustavat. sekä perhekeskeisiä interventioita koko perheen tilanne yksilökeskeisen mallin sijaan 41
Kehittämishaasteita nuorten terveyden edistämisessä Käytännön terveysneuvontatoiminnan kehittämiseen varhainen puuttuminen perhekeskeisten menetelmien soveltaminen perheiden tarpeet monipuolisemmin huomioivat vanhempainryhmät vertaistukiryhmät nuorille puhelintunnit ja neuvontapuhelin ammattilaisten tarjoamat/ylläpitämät neuvonta-, ohjaus ja keskustelupalstat Internetissä (mukaillen Olli 2008) 19.4.2011 42
Kehittämishaasteet Terveydenhuollon koulutuksen kehittämiseen ammatillisen perusosaamisen lisääminen ja ohjauksessa käytettävien menetelmien monipuolinen hallinta nuoren yksilöllisen kehityksen tunnistaminen ja tukeminen valmiudet tunnistaa vanhemmuuden ominaisuuksia ja mahdollisuudet tukea perheitä vanhemmuudessa ja arjessa jaksamisessa (mukaillen Olli 2008) 19.4.2011 43
Yhteisöasiantuntemus Moniammatillinen yhteistyö Lapsiperheen terveyttä edistävä toiminta Ennakoiva osaaminen Vanhempien ja perheen osallisuutta vahvistava toiminta Kuvio 1. Lapsiperheen terveyttä edistävään toimintaan liittyviä tekijöitä (mukaillen Sirviö 2010) 19.4.2011 44
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteydenotot: seija.olli@laurea.fi 45