Liite 1 AJANKOHTAISTA VESIENHOIDOSSA POP ELY yhteistyöryhmä 8.11.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue 3.12.2010 1

Liite 1 Valtakunnalliset työryhmät käynnistyneet Vesienhoidon koordinaatioryhmä Kunnostustyöryhmä Meristrategiatyöryhmä Merenhoidon lainsäädäntö vielä vahvistamatta ja organisointi auki (osaksi lakia vesienhoidosta) Tulvariskityöryhmä Lainsäädäntö tullut voimaan kesällä (kytkentä vesienhoitoon) VHS tietoryhmä: toimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine 3.12.2010 2

Toteutusohjelmatyön alustava aikataulu 2010 Liite 1 Kansliapäällikkökokous 18.10 > luonnos kommentointikierrokselle 22.10. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö ELY-keskusten toimitettava saatu palaute jäsenneltynä YM:öön viimeistään 22.11.

Toteutusohjelmasta Liite 1 Valtioneuvoston edellyttämä asiakirja: vastuut, rahoitus, aikataulutus (priorisointi) Kaikki keskeiset ministeriöt osallistuneet valmisteluun Sidosryhmätilaisuudet, mm. sidosryhmäseminaari 4.11.2010 Palaute pyydetty ELYjen yhteistyöryhmiltä ja vesienhoitoalueiden ohjausryhmiltä Keskitetty palaute YM:öön ELYiltä kirjalliset kommentit 17.11. mennessä Anne Laineelle Palautteen huomioon ottaminen ja viimeistely

Liite 1 Toteutusohjelmasta Toteutusohjelman hyväksyntämenettely vielä auki (Talouspoliittinen ministerivaliokunta / Valtioneuvosto) Vesienhoidon toteutuksesta yhteistyössä ministeriöiden kesken valmistellaan seuraavaan hallitusohjelmaan virkkeet; samoin budjetin kehysneuvotteluihin lisärahoituksen saaminen vesienhoidolle

Liite 1 Ääntä vedestä - SLL Kuinka kansalaisten kuuleminen on Suomessa toteutunut EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanossa? Selvitykset kartoittavat kansalaisten osallistumista ja yhteistyöryhmien alkutaivalta. Selvityksen toinen osa "Ääntä vedestä II. Kansalaisten osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa" on valmistunut http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/vesiaineistoa/aantavedesta Alueselvitys Pohjois-Pohjanmaa (YTR alkutaival) toivotaan keskustelua ja yhdessä tekemistä edunvalvonnasta yhteistyöhön vesien hyvä tila on kaikkien etu

Liite 1 POP ELYn sektorityöryhmät Maatalous Metsätalous Vesistökunnostukset? jos pienvesistrategia laaditaan maakunnittain 7

POHJOIS-POHJANMAAN MAATALOUDEN YMPÄRISTÖRYHMÄ Liite 2 15.9. kokouksessaan ympäristöryhmä päätti vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa ehdotetun mukaisesti toimia vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmänä vesienhoidon toteutuksen edistämisessä. Ryhmän jäsenet 2010: MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Ruukki Vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola, pj. (2010) Pohjois-Pohjanmaan liitto Ympäristöpäällikkö Tuomas Kallio (Ismo Karhun sij. 5.11.10 alkaen) Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarayksikkö Lehtori Kaija Karhunen Tyrnävän kunta Johtava maaseutuasiamies Ari Kauppi MTK-Pohjois-Suomi Toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi ProAgria Oulu Kasvinviljelyvastaava Risto Jokela Yara Suomi Oulu Aluemyyntipäällikkö Kalle piirainen Valio, Rovaniemi Tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto Oulun seudun ympäristövirasto Ympäristötarkastaja Eila Öljymäki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiantuntija Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Biologi Pekka Hynninen, siht. (2010)

Liite 3 POHJOIS-POHJANMAAN METSÄTALOUDEN VESIENHOITORYHMÄ Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen Metsähallitus, Pohjanmaa Aluepäällikkö Hannu Lehtonen Metsäntutkimuslaitos (Metla) Asiakaspäällikkö Eero Kubin Metsänomistajien liitto, Pohjois-Suomi Aluejohtaja Pekka Saikkonen Suomen ympäristökeskus (Syke), Oulu (metsätalouden vesiensuojelututkimus) Erikoistutkija Kaisa Heikkinen Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötarkastaja Hannu Salmi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Biologi Pekka Hynninen

Liite 4 Maatalous Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu

Pohjois-Pohjanmaan maatalouden Liite 4 ympäristöryhmä Erkki Joki-Tokola Pekka Hynninen Eila Öljymäki Pekka Petäjäsuvanto Kalle Piirainen Ari Kauppi Johanna Helkimo Kaija Karhunen Riina Rahkila Risto Jokela Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan liiton edustaja

3.3.1 Maatalouden ravinnekuormituksen Liite 4 vähentäminen Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Pilottihankkeilla kehitetään edelleen erilaisiin tilatyyppeihin ja maaperäolosuhteisiin soveltuvia vesiensuojeluratkaisuja. Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen kuormituksen vähentämiseksi

Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Vastuutaho: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottaja- ja neuvontajärjestö Aikataulu: 2014-

Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Koska ohjelman mukaan neuvonta aloitetaan 2014, niin toimenpiteitä esitetään uuteen ympäristötukiohjelmaan Joukkoluentoja ei koettu oikein hyväksi tavaksi Kannatettiin enemmän tiloilla suoritettavaa neuvontaa Seurantaa pidettiin tärkeänä asiana eli tilalla tulisi käydä useamman kerran

Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Vesienhoidon toteutusohjelma luonnoksessa esitetään, että kohdennetaan neuvontaa erityisesti karjatiloille, erikoiskasvitiloille ja hevostiloille Maatalouden ympäristöryhmässä tuli esille samanlaisia ajatuksia Jos käydään kaikilla tiloilla, niin resusseja pitää olla hyvin paljon Neuvonnan ongelmana on, että vaikka sitä on ilmaiseksi tarjolla, niin sitä ei tilata. Neuvonta pitää lähes aina myydä tilalle

Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Keskustelussa tulin esille, että uudessa ympäristötukijärjestelmässä voisi olla sellainen lisätoimenpide, jossa käydään neuvojan kanssa läpi tilan ympäristöasioita Tällaisella toimenpiteellä tulisi olla riittävän hyvä tuki, jotta tilat valitsisivat sitä riittävästi Ongelmana koettiin se, että hyvässä kunnossa olevat tilat valitsevat näitä toimenpiteitä, mutta eivät ne tilat jotka niitä eniten tarvitsisivat

Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Eräs ajatus oli, että tilojen tulisi suorittaa jonkinlainen ympäristöpassi(kuten Artturipassi) Tällaisen passin voisi suorittaa mm. netissä ja se olisi nimenomaan opastava Ennen passin suoritusta voisi olla koulutusta ympäristöasioista

Pilottihankkeilla kehitetään edelleen erilaisiin tilatyyppeihin ja maaperäolosuhteisiin soveltuvia vesiensuojeluratkaisuja Liite 4 Vastuutaho: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottajajärjestöt, tutkimuslaitokset Aikataulu: 2011-

Liite 4 Pilottihankkeet MTT-ruukki hakee ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita Seuraavassa ajatuksia hankkeista Pintavalunta on ratkaisevaa. Tutkitaan pintalevityksen ja multauksen vaikutuksia Syyslevitys pitäisi tehdä mielellään kasvustoon Karjanlannan levitysmäärät ja levitysajat Karjanlannan kokonaistypen käyttäytyminen(lannoitusohjeissa käytetään vain liukoista typpeä)

Liite 4 Pilottihankkeet Kuivikelantaa ei ole tutkittu 40 vuoteen Sitä tulee mm. kylmäpihatoista ja hevosilta

Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen kuormituksen vähentämiseksi Liite 4 Vastuutahot: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottajajärjestöt Aikataulu: 2011

Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen Liite 4 Asiasta oli paljon keskustelua, mutta vähän villoja Energia saadaan lietelannan kuiva-aineesta ja sitä on lietteessä vain 6 % Biokaasulaitosten tulee olla niin isoja, ettei yhden tilan tuotanto riitä Biokaasulaitoksen kautta kierrätetyn lannan ravinnemäärät ei muutu, mutta muuttuvat nopeammin liukenevaan muotoon Karjanlannan hajuhaitat vähenevät

Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen Liite 4 Maatilalle sopivissa biokaasulaitteissa on kuulemma kehittämistä Joitakin hankkeita on vireillä Haapavedellä järjestetään 8.12. Janne Vuorenmaan tilalla tutustuminen biokaasun tuotantoon ja iltapäivällä luennoidaan biokaasuun liittyvistä asioista

Liite 4 Rahoitus Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä lausuman, jossa todettiin mm. Vesienhoitosuunnitelmien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa

Kiitoksia Liite 4

Irmeli Ruokanen ja Virpi Kuutti 8.11.2010 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Liite 5 Metsätalouden puheenvuoro Vesienhoidon toteutusohjelman luonnoksesta 2010-2015 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmässä 8.11.2010 Metsätalouden osalta vesienhoidon toteutusohjelmassa todetaan, että Mikäli metsätalouden toimenpidemäärät (hakkuut, ojitukset jne.) kasvavat metsätalouden tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan lisätoimenpiteitä kuormituksen lisääntymisen estämiseksi. Myös metsätalouden kuormittamilla alueilla tarvitaan nykyistä tehokkaampia vesiensuojelutoimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi. Edellä mainittua kohtaa tulisi täsmentää. Nimittäin ojitusmäärät tuskin kasvavat tulevina vuosina, sillä esimerkiksi yksityismetsien metsänparannusrahoitukseen ei näytä olevan tulossa lisävaroja ja hakkuutavoitteiden kasvaminenkaan pysyvästi ei ole varmalla pohjalla. Lisäksi mitä tarkoitetaan metsätalouden kuormittamilla alueilla, sillä lähes jokaisen vesistön varressa harrastetaan metsätaloutta enemmän tai vähemmän. Metsätalouden osalta vesienhoidon lisätoimenpiteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä, mutta seuraavat esitykset huolettavat realistisuuden näkökulmasta. 1) Valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun lisäämisen ajatus ohjelmassa on sinällään ihan hyvä asia. Hyvä on myös ajatus huolehtia vesiensuojeluun liittyvien luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta. Luonnonhoitohankevarat ovat nykytiedon mukaan kuitenkin melko pienet tulevina vuosina ja lisäksi niitä käytetään enenevässä määrin myös valtakunnallisen vapaaehtoisen suojelun METSO-ohjelman rahoittamiseen. Ei ole mitään varmaa siitä, että varoja on riittävästi valuma-alueittaiseen suunnitteluun. Ohjelmaan tulisikin vielä selkeämmin kirjata se, että valuma-alueittaista suunnittelua toteutetaan vain hankerahoituksella tai muulla erityisrahoituksella. Tämä siksi, että ei tulisi sellaisia tilanteita missä jollakin valuma-alueella ojituksia tai hakkuita tekevä toimija joutuisi tulevaisuudessa tekemään omilla varoilla valuma-alueittaista vesiensuojelusuunnittelua. Tällä halutaan turvata jatkossakin taloudellisesti tarkoituksenmukainen metsätalouden harjoittaminen. Lisäksi tämä turvaisi myös parhaiten metsäalan eri toimijoiden tasapuolisen kohtelun. 2) Esitys valtakunnallisesta metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmistus- ja omavalvontamallista on kannatettava. Mallista herää kuitenkin epäilys, että mahtaisikohan se toteutua tasapuolisesti kaikilla toiminnanharjoittajilla, koska se olisi vapaaehtoista ja aiheuttaisi lisäkustannuksia toiminnanharjoittajille. Erityisen kannatettava ajatus vesienhoidon toteutusohjelmassa on esitys vesiensuojeluohjeiston uusimisesta ja sen kouluttamisesta toiminnanharjoittajille, urakoitsijoille ja metsänomistajille. Lisätoimenpiteiden rahoitus tulee olla järjestetty omalla

Liite 5 määrärahallaan, joka ei ole pois nykyisistä työlajeista. Ihmetyttääkin se, miksi valtioneuvosto ei vesienhoitosuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä antamassaan lausumassa antanut metsätaloudelle mitään lupausta lisätoimenpiteiden rahoituksesta, kuten se antoi maatalouden osalta.

Liite 6 Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen 1 Yhteistyöryhmä 8.11.2010 Oulu

Nykykäytäntö vs. lisätoimet Liite 6 Nykykäytäntö tarkoittaa niitä toimia, jotka olisivat toteutuneet ilman VHS:a suunnitelma., luvat (ja rahat) olemassa Velvoitteet Voimassa oleva lainsäädäntö (esim. hajajätevesiasetus) Raja osin tulkinnanvarainen 2

Kunnostusten määrä, koko Suomi; Liite 6 Toimenpiteet: Nykyk. Kaikki Nykyk. % Suuret rehev. (ha) 13 393 137 593 9 *) Pienet rehev. (kohde) 33 212 16 Merenlahdet (kohde) 0 38 0 Virtavedet (vesim. 38 143 27 Kalatiet (kpl) 52 161 32 Pienvedet (kohde) 103 432 24 Valuma-alueet (kpl) 1 14 7*) Säännöstelyn keh. (kpl) 17 60 28 Natura-alueet (ha) 1 371 2 294 60 Muut (kohde) 5 57 9 3 *) Lähes kokonaan lisärahoituksen varassa

4 Kunnostustoimien rahantarve I:llä hoitokaudella 2010-15 Toimenpiteet yhteensä Lisätoimet Suuret rehevät järvet 19 16 M Pienet rehevät järvet 22 16 Merenlahdet 0,6 0,6 Virtavedet 10 5 Kalatiet yms. 12 6 Pienvedet 6 5 Valuma-alueet 0,2 0,2 Säännöstelyn keh. 9 7 Natura-alueet 2,2 1,3 Muut 3,9 2,9 Yhteensä 85 60 M Liite 6

Liite 6 Oulujoen-Iijoen VHA:n tilanne 2010-2015 Nykykäytäntö: Lisätoimet: Suunnitelma/selvitys 19 45 kpli Toteutus 30 70 kpl Eurot 5 570 5 770 5

Kunnostustoimien rahantarve 2010-15 Oulujoen-Iijoen VHA:lla (ml. Kainuu) Nykykäytäntö Lisätoimet Suuret rehevät järvet 0,31 1,14 M Pienet rehevät järvet 1,6 1,12 Virtavedet 0,75 0,72 Kalatiet yms. 2,03 0,96 Pienvedet 0,54 1,415 Valuma-alueet 0,02 0,150 Säännöstelyn keh. 0 0,155 Muut 0,32 0,05 Yhteensä 5,57 5,77 M Liite 6 6

Esim. Suuret rehevät järvet VHA:lla Liite 6 Nyky Lisä Soiviojärvi 0 0,008 Osmanki 0 0,02 Tyräjärvi 0 0,035 Oijärvi 0 0,13 Iso Vatjusjärvi 0 0,439 Pyhäjärvi Junttiselkä 0,353 0 Komujärvi 0,037 0,253 Reisjärvi 0 0,088 Vuohtajärvi 0 0,199 7

Esim 2. Kalankulkua helpottavat toimet VHA4:lla Nyky Lisä Siikajoen yo 0 0,005 Iijoen ao 0,7 0 Piipsanjoki 0 0,01 Iijoen ao 0 0,5 Oulujoen y ja ko 1,2 0 Siikajoen ao 0 0,07 Lamujoki 0 0,3 Pyhäjoen a ja ko 0 0,08 Pyhäjoen a ja ko 0,12 0 Liite 6 8

Yhteenveto KRS-sektorin rahoituksesta Liite 6 *Kunnostuksiin ja säännöstelyn kehittämiseen käytettiin ennen VHS:ää 8-9 M /v, josta ekologista tilaa parantaviin toimiin kului 3-4 M /v (=nykykäytäntö). *Rahantarve hoitokaudella (2010-2015) 85 M, josta nykykäytännön mukaiset toimet 25 M ja lisätoimet 60 M *Nykykäytännön mukaista rahoitusta vapautuu hoitokauden lopulla > lisärahantarve 50 M (?), josta valtion osuus 35 M eli 5,8M /v. 9

10 Liite 6 Ympäristöministeriön nimeämän KRS-tiimi esityksiä -Valtion ulkopuolinen rahoitus pyritään pitämään nykyisellä noin 30 %:n tasolla (50%:ia ei pidetty realistisena ainakaan I:llä kaudella, tarkastelu tehty toimenpiteittäin). -Koska kunnostusten tarve ja kokonaiskustannukset kasvavat merkittävästi > ulkopuolisen rahoituksen kasvattava yli kaksinkertaiseksi nykytasoon verrattuna. -Tavoite on erittäin haastava ja vaatii uusia toimintamalleja yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämiseksi. -Rahoituksen esitettyä suurempi kasvattaminen johtaisi osaavien resurssien puutteeseen.

Tavanomaista suurempaa valtion osallistumista vaativia kohteita: Liite 6 -Valtio on tukenut /toteuttanut merkittävissä määrin ongelman aiheuttanutta toimenpidettä (aiheuttaja maksaa -periaate). - Jos esim. rehevöitymisestä kärsivissä kohteissa kunnostuskustannuksia ei voida yleensä siirtää haitan aiheuttajille. - Kohteet, joissa virkistyskäyttöpaine ja ranta-asutus ovat melko vähäisiä. Tämän seurauksena kuntien maksuhalukkuus on vähäinen ja ranta-asukkaita ei ole 11

Koko VHS:n rahoitus Suomessa Liite 6 *Huom! Isot rahat tarvitaan maatalous- ja yhdyskuntasektoreille (25-35 kertainen summa KRS-sektoriin verrattuna) VHS: kokonaiskustannukset Suomessa 1 709 M /v *Maatalous 487 M /v *Yhdyskunnat 664 M /v *Haja- ja loma-asutus 245 M /v *KRS 18 M /v -Yhdyskuntien jätevesihuollossa nykykäytännön mukainen rahoitus 98%, maataloudessakin 66 %, (tosin hankalasti uudelleen kohdennettavissa?), KRS 62 % 12

HUOM! Liite 6 -Ilman merkittävää valtion lisärahoitusta mm. vesien kunnostamiseen hyvää ekologista tilaa ei saavuta läheskään kaikissa vesissä Ministeriöt miettivät nykyrahoityuksen uudelleen suuntaamista, pieni lisäpotti vielä toiveissa 2011 alkaen -ELYjen rooli kunnostuksissa on pienenemässä: varma osallistuminen vain valtion vesirakenteisiin ja säännöstelyihin liittyviin töihin Avustusten osuus kasvaa Neuvontaa ja asiantuntija-apua annetaan Säätiöt, yhdistykset, kunnat toimijoiksi 13

YM:n toteutusohjelman alustavia ohjauskeinopainotuksia Liite 6 - Turvataan olemassa oleva rahoitus ja otetaan käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja -Julkisen rahoituksen ja yksityisen rahan joustava käyttö Valtio ja kunnat voivat vastata ihmisten lisääntyvään haluun panostaa omaan elinympäristöönsä -Vesistöjen kunnostus- ja pienvesien ennallistamisstrategiat Ekologista tilaa parantavien ja muiden toimien yhdistäminen ja priorisointi -Säännöstelyn kehittäminen kattavasti mukana 14

KRS-sektorin toimilla ei yksinään päästä pitkälle -Maatalouden, metsätalouden ja muun hajakuormituksen vähentäminen kunnostuksia keskeisempi asia Liite 6 -Samoin hajajätevesiasetuksen toteutuminen ja jätevesiasiat laajemminkin 15

Jatko Liite 6 Lisärahantarve ei lopu ensimmäisen hoitokauden jäkeen, mm. kalateiden ja pienvesien osalta kustannukset nousevat seuraavilla hoitokausilla. 16

POPELY/Marjaana Eerola Alustus Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa 8.11.2010 Liite 7 VESIENHOIDON TOTEUTUSOHJELMA 2010-2015, luonnos 22.10.2010 Turvetuotanto Suomen turvetuotantopinta-ala on noin 70 000 ha ja uutta pinta-alaa on arvioitu tarvittavan noin 60 000 ha vuoteen 2020 mennessä. Uusia lupahakemuksia on käsiteltävänä tällä hetkellä ennätysmäärä aluehallintovirastoissa. Turvetuotannon vesiensuojelun tehostaminen tapahtuu pääosin nykykäytännön mukaisilla toimilla. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen soveltamista. Vesiensuojelutoimien tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Vesienhoitosuunnitelmissa turvetuotannon lisätoimenpiteiksi on esitetty ainoastaan kemiallisen käsittelyn lisäämistä 1100 hehtaarille. Vastuu turvetuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Turvetuotannon ohjauskeinoista keskeisintä on sijainninohjaus. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille ja luonnon monimuotoisuudelle. Sijainninohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Myös turvetuottajien pitäisi ottaa sijainninohjaus huomioon maanhankinnoissaan. Lisäksi turvetuotannon vaikutuksia vähennetään valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa valmistellaan laajana yhteistyönä ja sen on määrä valmistua tammikuussa 2011 (työ on saanut jatkoaikaa). Strategian linjaukset otetaan soveltuvin osin huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty ohjauskeinoiksi myös uusien, erityisesti ympärivuoden toimivien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä, jossa päävastuu on turvetuottajalla. Käynnissä onkin jo useita hankkeita. TUKOS tutkii ojitetun pintavalutuskentän toiminnan kehittämistä ja TuVeKe turvetuotannon vesistökuormituksen ennakointia ja hallintamenetelmiä. Kasvillisuuskenttien toimintaa ja tehoa selvitetään TASO-hankkeessa.

POPELY/Marjaana Eerola Kalankasvatus Liite 7 Kalankasvatus on keskittynyt lounaisille merialueille. Vuonna 2008 kalanviljelylaitoksia oli toiminnassa noin 500 ja niistä ruokakalatoimintaa oli noin 200:lla ja poikastuotantoa noin 100:lla laitoksella. Luonnon ravintolammikkoviljelijöitä oli yhteensä 220. Kalankasvatuksen vesiensuojelutoimet ovat pääosin nykykäytännön mukaisia ja niiden tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyn yhteydessä noudattaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteita. Kalankasvatuksen lisätoimenpiteiksi on ensisijaisesti ehdotettu sijainninohjausta ja siihen liittyvää suunnittelua. Vastuu kalankasvatuksen vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Kalankasvattajat voivat saada harkinnanvaraista EU-tukea uusien laitosten rakentamiseen tai vanhojen laitosten perusparantamiseen Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Kalankasvatuksen keskeisiä ohjauskeinoja ovat kalarehujen, ruokintamenetelmien ja vesiensuojelua edistävän laitostekniikan kehittäminen ja näiden käyttöön oton edistäminen. Tärkeä rooli vesiensuojelun edistämisessä on myös kansallisella vesiviljelyohjelmalla. Kansalliseen vesiviljelyohjelmaan 2015 sisältyy sijainninohjaussuunnitelmien laatiminen. ELY-keskusten organisoimana vuoden loppuun mennessä valmistuu karttapohjainen esitys sijainninohjauksesta. Kansallisen vesiviljelyohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon yhteensovittamisesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö käynnistää syksyllä 2010 myös kalankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen päivitystyön. Matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käytön edistämisessä päävastuu on kalankasvattajilla. Kalarehujen ja vesiensuojelutekniikan kehittämisessä päävastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteistyössä RKTL:n, yliopistojen, kalankasvattajien ja rehujen osalta myös rehuteollisuuden kanssa. Vesiensuojelua voidaan tehostaa myös muuttamalla maa-allaslaitoksia keinoallaslaitoksiksi ja ottamalla käyttöön kiertovesilaitoksia. Vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden käyttöönoton edistämisessä viranomaisten lausunnoilla ja ympäristölupapäätöksillä on keskeinen merkitys.

Liite 8 Vesienhoidon toteutusohjelma Pohjavedet POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö 3.12.2010 1

Liite 8 Lisätoimenpiteet hoitokaudelle 2010-2015 Investointikustannukset yhteensä lähes 10 milj. Pohjois-Pohjanmaalla Lisätoimenpiteiden priorisointi - suojelusuunnitelmat - PIMA-kohteet - Pohjavesialueiden hydrogeologiset tutkimukset POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö 3.12.2010 2

Esitettyjen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toteutuminen Liite 8 Toimenpideohjelmassa esitetyt 2010-2015 Toimeenpano 2010 Esitetyt 2011 Laatiminen 24 7 (3) 3 (2) Päivittäminen 16 2 (2) 7 (6) Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen 16 POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö 3.12.2010 3

Liite 8 Ohjauskeinojen edistäminen/kehittäminen Lainsäädännön muutokset Muu ohjeistus Valtion lisärahoitus Valtakunnallinen toteutusohjelma korostaa erillishankkeiden toteuttamista EU- ja aluekehitysrahoituksella (useamman kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, POSKIhanke) POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö 3.12.2010 4

Liite 8 Vastuutahot Toiminnanharjoittajat Kunnat Valtio Toimeenpanon edistäminen ELY-keskusten tehtävä. Työjaos/-ryhmä toteutusohjelmaa laatimaan. POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö 3.12.2010 5

TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN Liite 9 SEURANTA Valtioneuvoston päätös 2009: vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä tulee valmistella 30.6.2011 mennessä Tavoitteena kehittää ympäristöhallinnon HERTTAtietojärjestelmään ja OIVA-palveluun osio, jonka avulla voidaan seurata ja raportoida vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimien ja ohjauskeinojen toteutumista

Tarvittavat tiedot Liite 9 Toimenpiteen nimi Vastuutaho/Toteuttajataho Toteutusajankohta Toteuttamisen kustannukset Rahoitus Muut tiedot? VEMU Raportoinnit ja koosteet TEOLLISUUS YMP.HALLINTO TIKE VVY Lähtötiedot

Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Liite 9 Alustava kartoitus tietolähteistä: Esimerkkinä maatalous Toimenpide Yksikkö Tietolähde Lisätieto Kasvipeitteisyys ha Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Kosteikot kpl Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Koulutus ja neuvonta kpl/a Tuottajajärjestöt, excel-taulukko Kerätään x vuoden välein, ELYkeskus syöttää VEMUun Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen t lantaa/a Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Ravinnepäästöjen hallinta ha Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta ha Peltolohkorekisteri Suojavyöhykkeet ha Peltolohkorekisteri Säätösalaojitus ha Peltolohkorekisteri Pohjavesialueiden peltoviljelyn toimet ha Peltolohkorekisteri

Rajauksia ja haasteita Liite 9 Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ja lisätoimenpiteet, jotka kohdistuvat hyvää huonommassa tilassa oleviin vesiin tai vesiin, joiden hyvä tila on vaarassa huonontua (TPO) Ei sisällä sellaisia toimia joita ei ole vesienhoitosuunnitelmissa tai toimenpideohjelmissa. Joidenkin toimenpiteiden seuranta erikseen nykykäytäntönä ja lisätoimina on hankalaa. Tiedot eivät aina reaaliaikaisia.

Aikataulu Liite 9 Seurantajärjestelmän kehittämistä koskevat sektorimuistiot YTR-jäsenille kommenteille joulukuussa 2010, kommentit 30.1.2011 mennessä Toivotaan keinoja ja ehdotuksia tietojen keräämisen helpottamiseksi eri sektoreilta Keväällä 2011 esitellään järjestelmä YTR kokouksissa, kommentit 30.4.2011 mennessä Toimenpiteiden seurantajärjestelmän kuvaus 30.6. mennessä, tietohallintasovellus 31.12. mennessä Tiedon keruu ja tallennus väliraporttia varten 2012 Toimenpidetietojen raportointi EU:lle 22.12.2012 Päivitys ja yhteenveto toimenpiteiden seurannasta 2015

Kysymykset YT-ryhmän jäsenilleliite 9 Valmius tukea tiedon keruuta ja kehittää omia rekistereitä tiedon keruun helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi (esim. valuma-alueen nro)? Monelta sektorilta toteutuneiden kustannustietojen saaminen on hankalaa. ovatko toimenpide-ehdotusten kustannusten arvioinnissa käytetyt yksikkökustannukset olleet oikeansuuntaisia ja hyväksyttäviä? onko joitain käytettyjä yksikkökustannuksia syytä korjata?

Alueelliset toteutusohjelmat YM 26.10. Liite 10 Alueellisia toimia tarkennetaan valtakunnallisen toteutusohjelman 2010-2015 pohjalta. Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELY - keskukset sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja rahoituksen järjestämisestä syyskuun 2011 loppuun mennessä. Vesienhoitoa edistetään valtakunnallisella toteutusohjelmalla ja alueellisella toteutuksen organisoinnilla.

Vesienhoitosuunnitelmien toteutukseen tarvittavien lisätoimenpiteiden (pois lukien T&K tarpeiden) kokonaisrahoitustarve ja arvio julkisen sektorin osuudesta sekä siitä vastaavat ministeriöt. Liite 10 Sektori Lisätoimenpiteet (1000 /vuosi) Arvio valtion osuudesta (1000 /vuosi) sekä vastuutahot Yhdyskunnat 12 000 3 000 YM, (MMM) Haja- ja loma-asutus 5 000 5 000 YM Maatalous, julkiset 70 000 70 000 osittain nykyistä tukea MMM uudelleen kohdentamalla Maatalous, toiminnanharjoittajat 101 000 Metsätalous 3 900 3 500 MMM Vesistöjen kunnostus, säännöstely 6 900 5 500 YM, MMM ja rakentaminen Pintavesien seuranta * 2 100 2 100 YM Pohjaveden suojelusuunnitelmat, 1 700 1 400 YM, MMM, LVM seuranta ja tutkimus Liikenne 4 600 4 600 LVM Maa-ainesten otto 800 300 YM Pilaantuneet alueet 3 700 2 000 YM Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto 400 Turkistuotanto 300 Maaperän happamuuden torjunta 24 800 2 700 11 000 osittain nykyistä tukea uudelleen kohdentamalla MMM YHTEENSÄ (pyöristetty) 237 000 111 000 41 000 27 000 Yhteensä ilman maataloutta ja maaperän happamuutta

Toteutuksen linjauksia - valtio Liite 10 Eri hallinnonalat kohdistavat omalla toimialallaan käytettävissä olevien talousarvioiden ja valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta julkisen hallinnon vastuulla oleviin vesienhoitotoimien kustannuksiin. Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan panostukseen nähden suurin hyöty. Rahoituksessa hyödynnetään eri tukijärjestelmiä sekä kansainvälistä rahoitusta. Rahoitusvajeen kattamiseksi selvitetään uusia innovatiivisia rahoitusmalleja.

POP ELYn toteutusohjelma ehdotus valmistelun järjestämiseksi Liite 10 Mahdollisimman kevyt versio Aikataulun nopeuttaminen >> kevät 2011 Maa- ja metsätalous: työryhmät valmistelevat Muut sektorit: POP ELY valmistelee pohjapaperit Tutustumisaikaa varataan riittävästi Pienryhmäkäsittelyt kevään YTR-kokouksessa? YTR: sekä jäsenet että varajäsenet? Muita tahoja mukaan, mm. kunnat, mahd. rahoittajat vastaavat ym? Muita ehdotuksia toteutusohjelman laatimiseksi?