Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002

Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 20.11. 2003 Aila Kumpulainen

Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2003 Sivumäärä, liitteet 22 s + liitteet Osanumero 4/2003 ISSN-numero 1457-5078 Tiivistelmä Kieli Suomi Viisikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa) oli lasten sijaishuollossa vuonna 2002 sijoitettuina runsas 4 636 lasta, joka oli keskimäärin 1,8 % viisikon kuntien 0-17 -vuotiaasta väestöstä. Osuus oli korkein Helsingissä 2,3 % ja alhaisin Espoossa 1 %. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin 45 % sijaisperheissä, 24,9 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 30,1 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Sijaisperheissä vuonna 2002 olleista lapsista runsas kolmannes (38%) oli lyhytaikaisessa perhehoidossa. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan noin 190 eur/vrk, ostopalvelulaitoksen vuorokausi noin 157 eur/vrk ja ammatillisen perhekodin vuorokausi noin 142 eur/vrk. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 41 eur/vrk. Lastensuojelun sijaishuollon kokonaiskustannukset viisikon kunnissa vuonna 2002 olivat 114 miljoonaa euroa. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset kunnan 0-17-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 435 euroa vuonna 2002. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 6 Myynti Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 6

2 Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 1.Johdanto... 3 2. Lasten sijaishuolto 2002... 4 2.1 Mitä lasten sijaishuollossa tapahtui vuonna 2002... 4 2.2 Sijoitettuna olleet lapset vuonna 2002... 4 2.2.1 Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet... 5 2.2.2 Vuoden 2002 lopussa sijoitettuna olleet... 5 2.3 Sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002... 6 2.4 Sijaishuollon kustannukset 2002... 8 2.5 Sijaishuollon kustannukset 1999-2002... 9 3. Sijaishuolto hoitomuodoittain 2002... 9 3.1 Sijaishuollon hoitomuotojen käsitteellisiä eroja valtion ja kuntien tilastoinnissa... 9 3.2 Sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille 2002 ja 1999... 10 3.3 Kunnalliset laitokset 2002... 12 3.3.1 Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö... 13 3.3.2 Kunnallisten laitosten neliövuokrat sekä kiinteistömenot laitospaikkaa kohti... 15 3.3.3 Kunnallisten laitosten kustannukset menolajeittain... 16 3.4 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit... 17 3.5 Hoitovuorokauden kustannukset laitoshoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa... 18 3.6 Perhehoito... 19 4. Yhteenveto... 20

3 1.Johdanto Tässä raportissa käsitellään Suomen viiden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Turun eli Viisikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna 2002. Liitemateriaalissa on vertailutietoja vuodesta 1999 alkaen, jolloin sijaishuollon ensimmäinen vertailu tehtiin. Lasten sijaishuolto on lastensuojelun osa-alue, jolla tarkoitetaan lasten tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Lastensuojelutyössä arvioidaan erikseen lapsen ja perheen tilanne ja lapselle tai nuorelle pyritään löytämään oikea paikka, joka tukee hänen kehitystään. Jos päädytään lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle, voi sijoitus olla lyhytaikainen tai jatkua vuosia. Tässä tarkastelussa käsitellään enimmäkseen yhden vuoden tilastotietoja. Sijaishuollossa ovat tarkastelussa mukana kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut: huostaanotetut (myös kiireellisesti huostaanotetut), avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (18-20v) lapset. Ensi- ja turvakotien toiminta on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, sillä Helsinkiä lukuun ottamatta muissa vertailun kunnissa ensi- ja turvakotitoimintaa ei ensisijaisesti laskettu lastensuojelun toiminnaksi. Omien lastensuojelulaitosten toiminnasta on rajattu ulkopuolelle pelkästään avotyötä tekevät osastot ja toimintayksiköt. Kuluvana vuonna on käyty keskustelua Stakesin asiantuntijoiden Salla Säkkisen ja Tuula Kuoppalan kanssa mm lastensuojelulaitosten luokittelusta, sijoituksen pituuden laskennasta ja muista lastensuojelutilastoihin koottavien tietojen sisällöllisistä kysymyksistä. Tämä työ jatkuu tulevina vuosina. Vuonna 2002 on aikaisempien vuosien kustannustiedot muunnettu vuoden 2002 tasoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Lastensuojelun sijaishuollon raportin valmisti asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Irma Maikkula Helsingin sosiaalivirastosta ja varapuheenjohtajana Anne Kaatra Vantaalta. Työryhmän sihteerinä ja raportin kirjoittajana toimi Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä 6. Lasten sijaishuollon ryhmän aloitteesta käynnistettiin vuonna 2002 uusi työryhmä, joka tarkastelee sosiaalityön kenttää laajemmin kuin lasten sijaishuollon osalta. Sosiaalityön ryhmä tarkastelee sosiaalityötä lainsäädännön kunnille asettamista tehtävistä käsin ja pyrkii hakemaan keinoja, joilla voisi vertailla sosiaalityön työkenttää eri kunnissa.

4 2. Lasten sijaishuolto 2002 2.1 Mitä lasten sijaishuollossa tapahtui vuonna 2002 Stakesin julkaiseman lastensuojelutilaston mukaan vuonna 2002 oli koko maassa lapsia ja nuoria sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaikkiaan 14 187, joka oli 1,0 % 0-17-vuotiaista. Sijoitettujen määrä lisääntyi 734 (5,5 %) lapsella/nuorella edellisestä vuodesta. Vuonna 2002 huostaanotto koski 8 733 lasta, joista1 210 kiireellisesti huostaanotettua. (Lähde: Stakes, Lastensuojelutilasto 2002) Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 aikana sijoitettuna 4 636 lasta. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi myös Viisikon kunnissa verrattuna edelliseen vuoteen 388 lapsella eli 9,1 %. Tampereen sijoitettujen lasten määrä lisääntyi lähes kolmanneksen edellisestä vuodesta. (+165 lasta). Aikaisemmin lasten sijaishuollon luvut otettiin Tampereella käytössä olevasta perhehuoltojärjestelmästä. Poikkeamat todellisiin asiakasmääriin todettiin niin suuriksi, että vuoden 2002 tiedot tuotettiin sijaishuoltoyksiköiden omista asiakasrekistereistä. Muissa kunnissa sijoitettujen määrän lisäys oli 4-8 % edellisestä vuodesta. Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät 1 % (3,3 %) ja kustannukset 5,1 % verrattuna vuoteen 2001 ( defl. vuoden 2002 rahan arvoon). Viisikon käyttämät lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärätiedot poikkeavat jonkin verran Stakesin julkaisemista tiedoista. Tämä johtuu ainakin kolmesta seikasta: Viisikko on poistanut omista tiedoistaan eräitä sijoitusmuotoja mm. ensi- ja turvakoteihin ja sairaaloihin tehdyt sijoitukset sekä yksityisesti tapahtuneet sijoitukset. Edellä mainittuja ei katsota pääsääntöisesti lastensuojelun mukaisiksi sijoituksiksi. Viisikko erittelee omissa tiedoissaan sijoitukset perhehoitoon, ammatillisen perhekotihoitoon sekä laitoshoitoon. Stakesin käyttämä luokitus on laitoshoito, perhehoito (sisältäen ammatillisen perhekotihoidon) ja muu. Viisikko laskee omissa tilastoissaan asiakkaan kaikkiin niihin sijoitusmuotoihin, joissa asiakas on ollut vuoden aikana, sijoitettujen kokonaisluvussa asiakas on kuitenkin vain kertaalleen. Stakes taas poimii asiakkaan viimeisimmän sijoitusperusteen mukaan, jolloin asiakas sijoittuu viimeisimpään sijoituspaikkaan eli joko perhe- tai laitoshoitoon. 2.2 Sijoitettuna olleet lapset vuonna 2002 Sijoitettuna olleita lapsia käsitellään seuraavassa kahden eri lukumäärätiedon valossa. Toinen on vuoden aikana sijoitettuna olleet ja toinen vuoden lopussa sijoitettuna olleet. Kummassakin kokonaislukumäärätiedossa sama lapsi on mukana kertaalleen.

5 2.2.1 Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet Taulukko 1. Sijoitettuna olleet lapset viisikon kunnissa vuonna 2002 ja sijoitettujen osuus 0-17- vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta 2001 0-17 v. väestö vv 2002/2003 sijoitettuna olleet 2002 osuus 0-17v. väestöstä muutos vuodesta 2001 % Helsinki 98 322 2 259 2,30 6,4 Espoo 53 955 519 0,96 4,2 Vantaa 42 936 597 1,39 8,0 Turku 29 819 579 1,94 3,9 Tampere 36 352 682 1,88 31,9 Viisikko 261 384 4 636 1,77 9,1 Vuoden 2002 aikana oli sijoitettuina 4 636 lasta, joka oli keskimäärin 1,8 % viisikon kuntien 0-17 -vuotiaasta väestöstä. Helsingissä oli vuoden aikana sijoitettuna 2,3 % lapsiväestöstä. Espoossa sijoitettuja oli vähän verrattuna muihin Viisikon kuntiin, alle 1 %. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden määrä kasvoi erityisesti Tampereella (+32 %). Tampereen sijoitettujen määrän kasvuun vaikutti mm se, että aikaisemmin ei perhekuntoutuksessa vanhempiensa mukana olleita lapsia ollut laskettu mukaan sijoitettujen määrään Viisikon kunnissa vuoden 2002 aikana laitoksissa sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi 5,9 % 1 edellisestä vuodesta. Ammatillisissa perhekodeissa vuoden aikana olleiden määrä pysyi lähes ennallaan (+0,3%). Sijaisperhehoidossa olleiden lasten määrä lisääntyi +2,6 % edellisestä vuodesta. Sijaisperhehoidon kasvu johtui lyhytaikaisessa sijaisperhehoidossa olleiden määrän kasvusta. 2.2.2 Vuoden 2002 lopussa sijoitettuna olleet Vuoden lopussa sijoitettuna olleiden määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitettuna oli 2 786 lasta, keskimäärin 1,1 % 0-17 vuotiaista. Sijoitettuna vuoden 2002 lopussa oli eniten Helsingissä (1,4% vastaavanikäisestä väestöstä) sekä Turussa (1,2 % vastaavanikäisestä väestöstä ). 1 Laitoksissa sijoitettuna olleiden määrän kasvu johtui osittain tiedonkeruutavan muutoksesta.

6 Kuvio 1. Vuoden 2002 lopussa eri sijoitusmuodoissa sijoitettuna olleet, %-osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä (väestö 1.1.2003) 1,60 % 1,40 % 1,20 % 0,66 % 1,00 % % 0-17 -vuotiaista 0,80 % 0,60 % 0,11 % 0,34 % 0,51 % 0,11 % 0,54 % 0,50 % 0,40 % 0,29 % 0,11 % 0,10 % 0,20 % 0,66 % 0,06 % 0,28 % 0,37 % 0,53 % 0,14 % 0,25 % 0,46 % 0,00 % HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Laitoshoitoon sijoitetut 31.12.2002/0-17v.väestö Perhehoitoon sijoitetut 31.12.2002/0-17v. väestö Ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut 31.12.2002 /0-17v. väestö Laitoshoitoon ja sijaisperhehoitoon sijoitettuna oli Tamperetta lukuun ottamatta lähes samansuuruinen osuus lapsista kussakin kunnassa. Tampereella perhehoitoon sijoitettujen osuus oli selvästi suurempi kuin laitoksiin sijoitettujen osuus lapsiväestöstä. Ammatillisissa perhekodeissa oli sijoitettuna keskimäärin 0,10 % 0-17-vuotiaista. Osuus oli keskimääräistä korkeampi Tampereella ja pienempi Espoossa. 2.3 Sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien määrä vuonna 2002 oli noin 1 017 862 mikä vastaa noin 2 790 kokovuotista hoitopaikkaa. Lasten kanssa sijoitettuna olleiden aikuisten hoitovuorokaudet sisältyvät hoitovuorokausiin, sillä kaikki kunnat eivät saa perheenjäsenten vuorokausia eroteltua kokonaishoitovuorokausista. Aikuisten hoitovuorokausien osuus on aikaisempien vuosien tietojen perusteella kuitenkin pieni (Helsingissä esim. alle 3 % vuonna 2001).

7 Taulukko 2: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 sekä muutos vuodesta 2001, lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja osuus kokonaisvuorokausista Hoitovuoro Muutos % kaudet 2002 vuodesta 2001 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet 2002 Lyhytaikaisen perhehoidon osuus % hoitovuorokausista Helsinki 522 751 3,3 17 640 3,37 Espoo 126 126 2,9 2 773 2,20 Vantaa 128 633 0,9 2 438 1,90 Turku 122 853-5,8 1 396 1,14 Tampere 117 499-3,7 9 500 8,09 Viisikko 1 017 862 0,9 33 747 3,32 Kokonaishoitovuorokausiin sisältyvät sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten sijoitusten vuorokaudet. Suurin osa sijoituksista on pitkäaikaisia. Vuonna 2002 oli keskimäärin sijoituksen kesto sijoitettua kohti 220 vuorokautta (253 vrk kun lyhytaikaisen perhehoidon osuus poistettiin). Lyhytaikaisia sijoituksia käytetään yhä enemmän perheiden tukimuotona Viisikon kunnissa lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna 2002 keskimäärin 3,3%. Tampereella lyhytaikaisen perhehoidon vuorokausia oli huomattavasti enemmän, yli 8 % hoitovuorokausista. Sijaishuollon hoitovuorokausia 0-17-vuotiasta väestöä kohti oli eniten Helsingissä, 5,2 vuorokautta jokaista 0-17-vuotiasta asukasta kohti. Espoossa sijaishuollon hoitovuorokausia oli 2,3 jokaista 0-17-vuotiasta asukasta kohti. Kuvio 2: Sijaishuollon hoitovuorokaudet 0-17-vuotiasta väestöä kohti vuonna 2002 6,0 vrk/0-17-vuotiaat 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Lyhytaikaisen perhehoidon vrk/0-17-vuotiaat Sijaishuollon pitkäaikaisen hoidon vrk/0-17-vuotiaat

8 2.4 Sijaishuollon kustannukset 2002 Viisikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan vajaa114 miljoonaa euroa. vuonna 2002 (106 milj. euroa 2001). Sijaishuollon reaaliset kustannukset kasvoivat kaikissa viisikon kunnassa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 5,1 % (vuoden 2001 kustannukset vuoden 2002 tasossa). Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta eniten ammatillisissa perhekodeissa +9,4% (hoitovuorokaudet vähenivät -1,2 %). Joitakin aikaisemmin ammatillisina perhekoteina käsiteltyjä yksiköitä (mm. Turussa sos- lapsikylä) käytiin yhdessä läpi ja todettiin kuuluvan laitosten ryhmään, joka sinänsä vähensi ammatillisten perhekotien osuutta. Laitosten kustannukset kasvoivat 5,7 % (hoitovuorokaudet +5,4%). Kunnallisten laitosten kustannukset lisääntyivät noin 7 % ( hoitovuorokaudet +3,2%) ja osto palvelulaitoshoidon kustannukset noin 3,5 % (hoitovuorokaudet +8%) vuodesta 2001. Perhehoidon kustannukset kasvoivat +2 % (hoitovuorokaudet vähenivät 2,9%). Lasten sijaishuollon kustannukset kasvoivat vuodesta 2001 eniten Tampereella (+12,6%), Turussa (+9,9 %) ja Vantaalla (+6,5%). Tampereella kustannusten kasvua selittää ostopalvelujen käytön lisääntyminen. Ostopalvelujen kustannukset kasvoivat runsaat 21 %. Oman laitoshoidon kustannukset kasvoivat lähes 18 %, mutta lähes puolet kasvusta selittää perhekuntoutuksen kustannusten puuttuminen vuodelta 2001. Turussa kustannusten kasvuun vaikutti vuonna 2002 käyttöön otettu uusi lastensuojelun laatuprosessi. Vuoden 2002 alussa perustettiin uusi yksikkö, johon kaikki sijoitukset keskitettiin. Uuden yksikön myötä aikaisemmin alueilla olleet kustannukset saatiin kokonaisuudessaan kohdistettua sijaishuoltoon. Hoitovuoro - kaudet puolestaan laskivat, sillä uuden sijoitusprosessin sisäänajo vei aikansa. Vantaalla nousivat eniten laitosten kustannukset (+9,8%). Vantaalla otettiin käyttöön vuonna 2002 uusi 5 paikkainen vastaanottokodin yhteydessä toimiva osasto Ruusula. Lisäksi ostopalvelu-laitosten, etenkin päihdehoitoon erikoistuneen Breikin käyttö lisääntyi vuonna 2002. Taulukko 3: Lasten sijaishuollon kustannukset 2002 sekä muutos vuodesta 2001 Sijaishuollon Muutos % kustannukset, euroa 2002 vuodesta 2001 abs Muutos % vuodesta 2001 defl 2 Helsinki 57 247 642 5,1 3,3 Espoo 14 519 764 2,4 0,7 Vantaa 14 265 317 8,3 6,5 Turku 16 086 253 11,8 9,9 Tampere 11 519 419 14,5 12,6 Viisikko 113 638 395 6,9 5,1 2 Vuoden 2001 kustannukset muutettu vuoden 2002 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2001= 1,017286085.

9 2.5 Sijaishuollon kustannukset 1999-2002 Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset olivat Viisikon kunnissa vuonna 1999 noin 85,3 miljoonaa euroa. Sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet neljässä vuodessa vajaan neljänneksen noin 23 % (kustannukset korotettu vuoden 2002 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle). Kuvio 3. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannusten kehitys 1999-2002 (kustannukset defl. vuoden 2002 arvoon) Kustannusten reaalinen kasvu 70 000 + 22% +18% +36% +11 % +42% 60 000 50 000 46 885 50 288 55 429 57 248 1999 40 000 30 000 20 000 10 000 12 356 13 060 14 423 14 520 10 467 11 312 13 394 14 265 14 522 14 779 14 635 16 086 8 124 9 255 10 232 11 519 2000 2001 2002 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 3. Sijaishuolto hoitomuodoittain 2002 3.1 Sijaishuollon hoitomuotojen käsitteellisiä eroja valtion ja kuntien tilastoinnissa Sijaishuolto jaotellaan lainsäädännössä sekä valtakunnallisissa tilastoissa laitoshoitoon ja perhehoitoon. Laitoshoidon ja (sijais)perhehoidon välimaastoon on vähitellen kehittynyt valtakunnallisissa tilastoissa useimmiten perhehoitoon yhdistettävä ammatillinen perhekotihoito. Kunnilla on kuitenkin tarve erottaa toimeksiantosopimukseen perustuva sijaisperhehoito sekä ammatillisen perhekodin hoito toisistaan. Ammatillisen perhekodin hoito eroaa sijaisperhehoidosta mm siten, että ammatillinen perhekoti perii hoitovuorokausimaksun kuten laitoskin. Ammatillista perhekotihoitoa ei ole lainsäädännössä tarkasti määritelty, joten ammatillinen perhekotihoito voidaan kunnissa tulkita joko perhehoidoksi tai laitoshoidoksi. Ammatillisessa perhekodissa ainakin toiselta vanhemmalta vaaditaan koulutus hoitotyöhön. Usein edellytetään molempien vanhempien asumista yhdessä lasten kanssa. Ammatillisen perhekodin hoidettavien lasten määrä(joka sisältää

10 perheen omat lapset) on rajoitettu korkeintaan seitsemään lapseen. Ammatilliset perhekodit ovat usein ajan myötä hankkineet laitoshoitoon tarvittavat luvat. Eräs tähän johtaneista syistä on, että sijoitettavat lapset vaativat yhä enemmän erilaista ammatillista apua, jolloin resursseja on jouduttu lisäämään. Kunnissa ammatillisen perhekotihoidon yksikön ja laitosyksikön erottaa se, onko yksikölle myönnetty ns. laitoslupa. Viisikon kunnista Helsingillä on myös kunnallisia ammatillisia perhekoteja (2 kpl v.2002). Ammatillista perhekotihoitoa käsitellään tässä selvityksessä omana kokonaisuutenaan laitoshoidon ja perhehoidon rinnalla. 3.2 Sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille 2002 ja 1999 Sijaishuollon hoitovuorokaudet jakaantuivat vuonna 2002 seuraavasti: Kunnallisen ja ostopalvelulaitoshoidon yhteinen osuus oli 45,2 %, perhehoidon vuorokausien osuus 45 % ja ammatillisten perhekotien osuus vajaat 10 % hoitovuorokausista (kuvio 4). Vuonna 1999, jolloin Viisikon ensimmäinen vertailu tehtiin, vastaavat osuudet olivat: Laitokset yhteensä 42,5 % hoitovuorokausista, perhehoito 49 % ja ammatillisten perhekotien osuus 8,5 % hoitovuorokausista. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista on viime vuosina laskenut ja laitoshoidon sekä ammatillisen perhekotien hoidon osuus kasvanut. Samalla on ostopalveluna hankittavien palvelujen osuus kasvanut 24,5% -> 30%:iin hoitovuorokausista. Sijaishuollon muutos on viime vuosina ollut kaikissa Viisikon kunnissa samansuuntainen: laitoshoitoa on yhä enemmän ja perhehoidon osuus on kaikissa kunnissa pienenemässä. Laitoshoidon kasvun syynä pidetään perheiden ongelmien monimutkaistumista, joka johtaa siihen että lapset tarvitsevat enemmän moniammatillista apua kuin tavallisissa perheissä tai perhekodeissa on mahdollista antaa. Perhehoidosta yhä suuremman osuuden muodostaa lyhytaikainen perhehoito, jota kunnat käyttävät perheiden tukimuotona. Kustannukset jakaantuivat eri hoitomuotojen välillä vuonna 2002 siten, että kunnallisen ja ostopalveluna hankitun laitoshoidon yhteinen osuus kustannuksista oli 71,1 %, ammatillisen perhekotihoidon osuus 12,4 % ja perhehoidon osuus 16,5 % (Kuvio 5). Kustannusten jakauma vuonna 1999 oli seuraava: Laitokset yhteensä 72,1%, ammatilliset perhekodit 9,1% ja perhehoito 18,8%. Myös sijaisperhehoidon kustannusosuus on pienentynyt neljässä vuodessa. Ammatillisen perhekotihoidon osuus puolestaan on kasvanut (+ 3 prosenttiyksikköä). Laitoshoidon kustannusosuus on laskenut prosenttiyksikön verran. Laitoshoidon sisällä kunnallisten laitosten osuus on pienentynyt ja ostopalvelulaitosten osuus kasvanut. Hoitovuorokausien ja kustannusten osuudet vuosittain1999-2002 esitetty liitteessä 4.

11 Kuvio 4. Sijaishuollon eri hoitomuotojen hoitovuorokausien %-osuus Viisikon kunnissa 1999-2002 100,0 90,0 80,0 49,0 47,5 46,8 45,0 70,0 Osuus hoitovuorokausista 60,0 50,0 40,0 8,5 9,5 9,9 16,0 16,9 19,0 9,7 20,4 30,0 20,0 10,0 26,5 26,1 24,3 24,9 0,0 1999 2000 2001 2002 Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen % eri hoitomuodoille Viisikon kunnissa 1999-2002 100,0 90,0 18,8 17,9 17,0 16,5 80,0 9,1 11,1 11,9 12,4 70,0 Osuus kustannuksista 60,0 50,0 40,0 25,3 26,4 29,1 28,7 30,0 20,0 46,8 44,6 42,0 42,4 10,0 0,0 1999 2000 2001 2002 Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) %

12 3.3 Kunnalliset laitokset 2002 Kunnallisissa laitoksissa oli vuoden 2002 lopussa sijoitettuna 682 lasta. Kunnalliset laitokset tuottivat vuonna 2002 noin neljänneksen kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista (253 491 vrk). Hoitovuorokaudet lisääntyivät 3,3 % edellisestä vuodesta. Espoossa ja Tampereella kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet lisääntyivät kummassakin runsaat 17 %. Espoossa vuoden 2001 syksyllä käyttöön otettu uusi vastaanottokoti toimi vuonna 2002 ensimmäisen täyden vuoden. Tampereella hoitovuorokausien kasvu johtui perhekuntoutuksessa olleiden lasten hoitovuorokausien ottamisesta mukaan 2002. Helsingin kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet lisääntyivät 6 %. Vantaalla ja Turussa kunnallisten laitosten vuorokaudet vähentyivät, Vantaalla 10 % ja Turussa 7 %. Vantaalla omien laitosten hoitovuorokausien vähentymisen syynä olivat laitosten peruskorjaus- ja muutostyöt. Turussa vähentymisen aiheutti organisaatiomuutos, jossa mm. koko vastaanottotoiminta järjesteltiin uudestaan. Kunnalliset laitokset ovat sijaishuollon toiminnassa tärkeässä roolissa, sillä lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi tehdään yleensä vastaanottokoteina toimivissa kunnallisissa laitoksissa. Arviointityötä varten kunnalliset vastaanottolaitokset on resurssoitu paremmin kuin muut laitokset. Kuntien lastensuojelun laitospaikoista lähes 30 % oli vastaanottopaikkoja vuonna 2002. Erityisen runsaasti laitospaikoista oli vastaanottotoiminnan käytössä Tampereella (49%) ja Espoossa (38%). Espoossa, Helsingissä ja pääosin Turussa on erilliset arviointi- ja vastaanottolaitokset ja pitkäaikaista hoitoa antavat laitokset. Vantaan laitoksissa on eriytetyt vastaanotto- ja pitkäaikaisosastot. Tampereella laitoksissa on sekä vastaanotto- että pitkäaikaistoimintoja rinnakkain. Taulukko 5. Kunnalliset lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat sekä vastaanottopaikat 31.12.2002 Käytettävissä olevat Vastaanottopaikat 31.12.02 laitospaikat 31.12.02 Kpl %-osuus paikoista Helsinki 402 97 24,1 Espoo 69 26 37,7 Vantaa 67 20 29,9 Turku 142 39 27,5 Tampere 53 26 49,1 Viisikko 733 149 28,4 Kunnallisten lastensuojelulaitosten paikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta runsaat 3 % eli 709 ->733. (Helsinki +9, Vantaa +2, Tampere +13-otettu mukaan ns. perhekuntoutuspaikat.) Koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli kunnilla vuoden lopussa 36. Vuotta aikaisemmin tällaisia hoitopaikkoja oli 27.

13 Kunnat ovat kehittäneet laitoksissaan erilaisia avohuollon työmuotoja. Näitä varten on kehitetty erilaisia suoritteita, joita ei tässä yhteydessä tarkastella tarkemmin. Avohuollon toiminnot ja niiden kustannukset on pyritty poistamaan laitosten tiedoista. Kaikilta osin se ei ole mahdollista, sillä samalla osastolla voidaan laitoshoidon lisäksi tehdä avohuollollista työtä eikä kustannuksia ole voitu tarkkaan erotella. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset olivat runsaat 48 miljoonaa euroa vuonna 2002 (44 milj. eur v.2001), joka oli runsas 42 % sijaishuollon kokonaiskustannuksista. Kunnallisten laitosten kustannukset nousivat keskimäärin +6,3 % vuodesta 2001(defl. vuoden 2002 arvoon). 3.3.1 Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö Viisikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2002 lopussa sijoitettuna 682 lasta. Hoitavaa henkilöstöä oli 1 038, joista ns. erityishenkilöstöä 61 henkilöä. (psykologeja, lääkäreitä, erikoissairaanhoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä) Työllistettyjä työskenteli laitoksissa alle 3 % henkilöstön määrästä. Erityishenkilöstöä oli noin 5,9 % henkilöstön määrästä. (Helsinki 3,9, Espoo 9,4, Vantaa 6,9, Turku 7,7, Tampere 8,0 ). Lapsia (31.12 hoidossa olevat) suhteutettuna työntekijämäärään (erityishenkilöstö poistettu) oli 0,43 lasta(tampere) 0,81 lasta(vantaa) työntekijää kohti. Osastohoitopaikoista on Tampereella valtaosa lyhytaikaisessa päivystyskäytössä, joka selittää pientä lapsimäärää suhteessa hoitohenkilökunnan määrään. Työntekijöitä verrattuna hoidettavien lasten määrään on paljon, koska työ on kolmivuorotyötä. Työntekijöitä oli kunnasta riippuen 1,3-2,5, keskimäärin 1,5 työntekijää lasta kohti. Tampereella lapsikohtaista henkilöstömäärää nostaa keskimääräistä huomattavasti suuremmaksi oman huumehoitoyksikön resursointi. Palkkataso lastensuojelulaitoksissa 2002 Vuonna 2002 lastensuojelun työryhmä keräsi tiedot eräiden ammattiryhmien peruspalkoista kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa vuoden 2002 lopussa. Työntekijät olivat: Johtajat, vastaavat ohjaajat/ohjaajat, vastaavat hoitajat/hoitajat, lastenhoitajat ja sosiaalityöntekijät (Liite 1C). Alla olevassa taulukossa on esitetty peruspalkkojen vaihteluväli Viisikon kunnissa: Alaraja Yläraja johtajat 1 819 2 379 vastaavat ohjaajat/ohjaajat 1539 /1 394 1 740/ 1644 vastaavat hoitajat/hoitajat 1 597 /1 394 1597 /1 801 lastenhoitajat 1 378 1 435 sosiaalityöntekijät 1 650 2 009

14 Palkkatasoa eri kaupungeissa verrataan nimikkeittäin tarkastelemalla eroja palkkojen alarajan/ylärajan palkoissa. Kunkin nimikkeen alhaisin palkka on merkitty arvolla yksi. Korkeammat kyseisen nimikkeen palkat on verrattu alhaisimpaan palkkasummaan, jolloin on saatu prosentuaaliset erot alhaisimpaan palkkaan(liite 1C). Lastenhoitajien, hoitajien ja ohjaajien peruspalkat liikkuivat välillä 1 378 1801 ja vastaavien ohjaajien ja hoitajien peruspalkat välillä 1 539 1 794. Johtajien peruspalkat vaihtelivat 1 819 2 379 euron välillä ja sosiaalityöntekijöiden peruspalkat 1 650 2009 euron välillä. Kaikilla kaupungeilla ei ollut lastensuojelulaitoksissaan kaikkia työntekijänimikkeitä. Espoossa ei esimerkiksi ollut lainkaan vastaavia hoitajia, hoitajia eikä lastenhoitajia. Lastenhoitajia ei ollut myöskään Helsingissä eikä vastaavia hoitajia Tampereella. Kun tarkastellaan palkkojen alarajoja, oli Tampereella alhaisimmat alarajapalkat kaikissa Tampereella käytössä olleissa nimikkeissä. Jos tarkastellaan palkkojen ylärajoja, oli Tampereen palkkataso alhaisin neljän nimikkeen kohdalla. Kahdessa nimikkeessä (hoitaja ja sosiaalityöntekijä) Turun peruspalkkahaitarin yläraja oli alhaisin. Suurimmat prosentuaaliset erot peruspalkkojen alarajoissa olivat johtajien (13%) ja sosiaalityöntekijöiden (12 %) kohdalla. Suurimmat prosentuaaliset erot kuntien peruspalkkojen ylärajojen välillä olivat hoitajien (28%) sekä johtajien (24%) palkoissa. Pienin ero oli lastenhoitajien palkoissa (3%). Lastenhoitajia oli Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Helsingillä olivat peruspalkkojen ylärajat korkeimmat johtajilla, ohjaajilla, hoitajilla sekä sosiaalityöntekijöillä. Vantaalla olivat peruspalkkojen ylärajat korkeimmat vastaavilla ohjaajilla sekä vastaavilla hoitajilla. Kun tarkastellaan peruspalkkojen ylärajoja, pääkaupunkiseudun kuntien useimpien työntekijänimikkeiden(lastenhoitajia lukuun ottamatta) palkat olivat vähintään 10 15% korkeammat kuin Turussa ja Tampereella. Sosiaalityöntekijöiden peruspalkkojen yläraja oli Helsingissä 17 % korkeampi kuin Turussa. Espoossa, Vantaalla ja Tampereella sosiaalityöntekijän peruspalkan yläraja taas oli 7-9 % Turkua korkeampi. Turku kuuluu Viisikon ainoana kuntana toiseen kalleusryhmään. Laitosten henkilöstökustannukset suhteutettuna koko henkilöstömäärään olivat: Helsinki 37 356, Espoo 41 243, Vantaa 42 188, Turku 38 649 ja Tampere 31 298. Jos merkitään Tampereen henkilöstöä kohti laskettua palkkasummaa yhdellä, oli Turun ja Helsingin palkkasumma henkilöstöä kohti noin 20 % korkeampi kuin Tampereella. Espoon ja Vantaan palkkasumma puolestaan oli noin runsas 30 % Tamperetta korkeampi. Tarkastelussa on koko vuoden henkilöstökustannukset suhteutettu vuoden lopun henkilöstömäärään. Helsingin työntekijäkohtaista summaa laskee se, että

15 lastensuojelulaitokset saivat vuonna 2002 uusia vakansseja, joiden osalta palkkakustannukset alkoivat loppuvuodesta. Espoon ja Vantaan sekä Turun korkeampaa palkkasummaa voisi selittää mm. laitoksissa oleva runsas erityishenkilöstö. Tampereella on myös runsaasti erityishenkilöstöä, mutta Tampereen palkkataso on muihin kuntiin verraten useimmissa työntekijäryhmissä alhainen. Työryhmällä ei ole tiedossa miten paljon eri työntekijäryhmiä on laitoksissa eri kunnissa. Myöskään ei tiedetä sitä, kuinka paljon kokemuslisiä kunkin kaupungin lastensuojelulaitosten henkilöstöllä on. Tämä vaikuttaa palkkojen kokonaissummaan eikä näy peruspalkkojen tarkastelussa. 3.3.2 Kunnallisten laitosten neliövuokrat sekä kiinteistömenot laitospaikkaa kohti Neliövuokrat Kaikissa Viisikon kunnissa pääosa kunnallisista lastensuojelulaitoksista on kaupunkien kiinteistö/tilalaitosten lastensuojelulle vuokraamia. Helsingissä muutamia pienempiä yksiköitä on vuokrattu lisäksi ulkopuolisilta vuokranantajilta. Kaikissa Viisikon kunnissa kaupungin omien toimitilojen tilahallintoa hoitaa keskitetty yksikkö tai hallintokunta, joka perii ns. sisäistä vuokraa muilta hallintokunnilta. Tiloista perittävät kustannukset muodostuvat 1) pääomakustannuksista ja 2) käytön ja ylläpidon kustannuksista. Sisäiseen vuokraan sisällytettävät pääomakustannukset muodostuvat tavallisesti kolmesta erästä 1)poisto 2)korko ja 3)maanvuokra. Poisto kuvaa rakennuksen kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Korko on omistajan määrittelemä tuottotavoite rakennusomaisuudelle. Maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Käytön ja ylläpidon kustannukset muodostuvat mm. lämmityksestä, sähköstä, siivouksesta, veden ja jäteveden, jätehuollon, vakuutusten ja verojen sekä korjausten ja kunnossapidon kustannuksista. Käyttökustannukset kokonaan tai osittain voivat olla osa sisäistä vuokraa tai ne voivat olla erikseen maksettavia. Sisäisen vuokrajärjestelmän tarkoituksena on kaupunkien tilankäytön tehostaminen ja todellisten tilakustannusten kohdistaminen tilojen käyttäjille. Kun tilalla on selkeä hinta eli vuokra samoin kuin muilla palvelutuotannon tuotannontekijöillä (esim. henkilöstöllä palkkakustannukset) voidaan tilan vaikutus palvelutuotannon kokonaiskustannuksiin arvioida. 3 Työryhmä ei ole selvittänyt, millainen on kunkin kaupungin sisäinen vuokrajärjestelmä ja millaiset tavoitteet ja tason kunkin kaupungin hallintoelimet ovat määritelleet tilojensa pääomakustannuksille. Taulukossa 6 on esitetty lastensuojelulaitosten käytössä olevat neliömäärät, eri yksikköjen vuokrien vaihteluväli sekä neliön keskihinta vuonna 2002. Helsingillä oli luonnollisesti eniten neliöitä, runsas 22 500 neliötä lastensuojelulaitoksissa. Espoossa, Vantaalla ja Tampereella oli kullakin noin 4 000 neliötä ja Turulla puolet enemmän, noin 8000 neliötä lastensuojelulaitoksissaan. Helsingissä, Espoossa ja Turussa eri yksikköjen tilakustannusten vaihteluväli oli suuri. Halvimpien tilojen kustannukset 3 Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta ja vuokraus, Harri Isoniemi, Kaisa Leiwo, Kiinteistötalouden instituutti 1997.

16 olivat vain neljäsosa-puolet kalleimpien tasosta. Vantaalla ja Tampereella erot yksikköjen välillä olivat pienemmät. Keskimääräinen neliön kustannus oli edullisin Tampereella. Helsingin ja Espoon tilakustannukset olivat noin 1,9 -kertaiset Tampereen neliöhintaan verrattuna. Vantaan neliöhinta oli 1,7 -kertainen ja Turun 1,4 kertaa Tampereen neliökustannus. Taulukko 6: Lastensuojelulaitosten neliövuokrat 2002 Vaihteluväli/m2 Käytössä Keskihinta/m2 m2 Helsinki 5,8-18,7 22 541 9,2 Espoo 3,8-17,8 3 990 9,1 Vantaa 7,6-10,3 4 213 8,1 Turku 4,2-9,0 8 119 6,6 Tampere 4,2-5,3 4 320 4,8 Kiinteistökustannukset laitospaikkaa kohti Kuviossa 6 lastensuojelulaitosten kiinteistömenot on suhteutettu käytettävissä olevaan lastensuojelulaitosten paikkamäärään vuoden 2002 lopussa. Kuvio 6. Lastensuojelulaitosten kiinteistömenot 2002 suhteutettuna laitosten paikkamäärään eur/paikka 8 000 6 000 4 000 6 855 6 428 6 176 5 338 4 849 2 000 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Kiinteistömenot/käytettävissä oleva laitospaikka 12/02 Kiinteistömenot lastensuojelulaitoksen käytettävissä olevaa laitospaikkaa kohti vaihtelivat vuonna 2002 välillä 4 849 euroa - 6 855 euroa/paikka. Helsingissä lastensuojelulaitoksen paikan kustannukset vuodessa olivat runsaat 40 % korkeammat kuin Tampereella. Pääkaupunkiseudun kunnissa lastensuojelulaitospaikan kustannus oli yli 6 000 euroa vuodessa kun Turussa ja Tampereella paikan kustannukset liikkuivat hieman yli/alle 5 000 euron. Ero pääkaupunkiseudun ja Turun ja Tampereen laitospaikan välillä kiinteistömenoissa oli noin 30 %. 3.3.3 Kunnallisten laitosten kustannukset menolajeittain Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset koottiin siten, että niissä eriteltiin menojen ja jakaantuminen henkilöstö- tila ja muihin kustannuksiin. Laitoksissa tehtävän avohuoltoon kuuluvan työn osuus poistettiin kustannuksista (liite 1B).

17 Suurin osa, keskimäärin 80 % lastensuojelulaitosten menoista muodostuu henkilöstökustannuksista. Kiinteistömenojen osuus vaihteli vajaan 8 %- yli 10% välillä. Muiden menojen osuus vaihteli 9 %-12 % välillä. Helsingissä kiinteistökustannukset olivat yli 10 % kustannuksista, ja muissakin pääkaupunkiseudun kunnissa lähempänä 9 %. Turussa ja Tampereella kiinteistökustannusten osuus jäi pienemmäksi. Kuvio 7. Kunnallisten lastensuojelulaitosten menorakenne 2002 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 10,4 11,8 9,6 9,0 9,6 10,1 10,5 8,9 8,6 8,3 7,7 9,5 79,1 79,3 81,8 82,7 82,7 80,3 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko HENKILÖSTÖMENOT KIINTEISTÖMENOT MUUT MENOT 3.4 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Lasten sijaishuollon hoitovuorokausista 20,3 % toteutui ostopalvelulaitoksissa ja 9,7 % ammatillisissa perhekodeissa vuonna 2002. Hoitovuorokausien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 8,4 % ostopalvelulaitoksissa ja väheni noin - 1,2 % ammatillisissa perhekodeissa. Osa laitosten hoitovuorokausien lisäyksestä johtui siitä, että yksiköiden laajentaessa toimintaansa ne muuttuivat ammatillisista perhekodeista laitoksiksi. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien ryhmittelyä on työstetty myös tällä kierroksella lasten sijaishuollon ryhmässä. Ostopalveluyksikköjen kirjo on hyvin laaja eikä jako ole selkeä. Uusia yksikköjä syntyy kaiken aikaa ja olemassa olevat muuttavat toimintaansa. Perhekoteja perustetaan myös laitosyksikköjen läheisyyteen, jolloin asumisympäristö pysyy kodinomaisena mutta lähistöllä on käytössä laitoksen resurssit. Juuri tällaisten yksikköjen luokittelu on hankalinta, sillä ne saattavat toimia yhteisen organisaation sisällä. Viisikon kunnissa lähes jokaista ammatillisen perhekodin tai ostopalvelulaitokseen sijoitusta edeltää arviointijakso kunnallisissa vastaanottoyksiköissä.

18 3.5 Hoitovuorokauden kustannukset laitoshoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa Kunnallisten vastaanottolaitosten henkilöstömitoituksen täytyy olla korkeampi kuin muiden laitosten ja lisäksi tarvitaan enemmän erityishenkilöstöä kuin pitempiaikaista hoitoa antavissa yksiköissä. Kunnallisissa laitoksissa otetaan vastaan kiireelliset sijoitukset, tehdään kriisitilanteiden työ sekä hoidon ja huostaanoton tarpeen arviointi,. Edellä mainituista syistä johtuen laitoshoidon kustannukset muodostuvat korkeiksi kunnallisissa laitoksissa. Laitoshoidon henkilöstömitoitus sekä henkilöstön kelpoisuusehdot on kokonaisuudessaan säädelty lastensuojeluasetuksessa. Kunnallisten lastensuojelulaitosten hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin 190 eur ja ostopalvelulaitosten vuorokauden kustannukset 157 eur vuonna 2002. Sos - lapsikylätoiminta katsotaan ostopalvelulaitoshoidoksi ja se laskee ao. keskimääräistä vuorokausihintaa merkittävästi. Ammatillisten perhekotien hoitovuorokauden kustannukset olivat vuonna noin 142 eur/vrk. Kuvio 8. Hoitovuorokauden kustannus kunnallisissa - ja ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna 2002 300 200 Euroa/vrk 154 181 206 201 199 205 190 157 181 122 161 115 150 166 137 131 157 142 100 0 HELSINKI ESPO O VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO EUR / hoitovrk kunnalline n laitos E U R / h o ito v rk o s to p a lvelulaitos e u r/ h o ito v rk a m m a tillinen perhekoti

19 3.6 Perhehoito Perhehoidosta on kahden viime vuoden aikana eroteltu vuonna pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet sekä vuoden asiakasmäärä. Sijaisperheissä olleista asiakkaista runsas kolmannes 37 % oli lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita vuonna 2002. Hoitovuorokausista 7,4 % oli lyhytaikaisen hoidon vuorokausia. Lyhytaikaisen perhehoidon osuus perhehoidon asiakkaista sekä hoitovuorokausista oli korkein Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla vuonna 2002. Varsinkin Tampereella ja Espoossa lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet lisääntyivät paljon(runsas 40 %) vuonna 2002. Tampereella lyhytaikaisen perhehoidon osuus kaikista lastensuojelun vuorokausista oli runsas 8%, kun se oli Viisikossa keskimäärin noin 3,3%. Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 41 eur/vrk. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista sekä kunnan sosiaalityön kustannuksista. Perhehoidon kustannuksiin voi sisältyä perheille maksettavien kustannusten lisäksi kustannuksia, joita sijoituspaikkana oleva kunta perii sijoittavalta kunnalta. Esimerkiksi perhehoitoon sijoitettujen lasten päivähoitokustannukset sisältyvät Vantaan, Tampereen ja Turun perhehoidon kustannuksiin. Vastaavia muitakin kustannuksia (terveydenhoito, terapia jne.) sisältyy perhehoidon kustannuksiin eri tavoin eri kunnilla.. Kuvio 9. Perhehoidon hoitovuorokauden kustannus vuonna 2002 80 60 47 48 eur/vrk 40 39 37 41 41 20 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO EUR / hoitovrk perhehoidossa

20 4. Yhteenveto Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 aikana sijoitettuna noin 4 636 lasta, noin 400 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitettuna vuoden 2002 aikana oli keskimäärin 1,8 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Sijoitettujen osuus kunnan lapsiväestöstä oli suurin Helsingissä, Turussa ja Tampereella vuonna 2002. Sijoitettujen osuus lapsiväestöstä on noussut kaikissa kunnissa viimeisten vuosien aikana Kuvio 10. Sijoitettuna olleet lapset, %-osuus kunnan 0-17 -vuotiaasta väestöstä vuosina 1999-2002 Sijoitettuna 2002 aikana % 0-17vuotiaista 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 * 2,30 2,11 2,15 1,94 1,831,82 1,86 1,88 1,77 1,61 1,63 1,56 1,39 1,42 1,29 1,281,30 1,21 1,12 0,930,96 0,850,87 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Sijoitettuja vuoden 1999 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2000 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2001 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2002 aikana / 0-17 v. väestö *Helsingin vuoden 1999 sijoitettujen määrässä olivat mukana ensi- ja turvakoteihin sijoitetut eikä luku ole vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Sijaishuollon hoitovuorokausista vajaa puolet 45,1 % kertyi sijaisperheissä, neljännes kunnallisissa laitoksissa 24,9% ja noin kolmannes 30 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa vuonna 2002. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on viime vuosina laskenut ja laitoshoidon sekä ammatillisten perhekotien osuus kasvanut. Lapsia joudutaan yhä enemmän sijoittamaan laitoshoitoon perheiden ja lasten ongelmien lisääntymisen ja monimutkaistumisen vuoksi. Laitoksissa lasten on mahdollista saada enemmän moniammatillista apua kuin perhehoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa. Perhehoidosta kasvava osuus on lyhytaikaista perhehoitoa, jota käytetään avohuollon tukimuotona perheille.

21 Viisikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan vajaa114 miljoonaa euroa vuonna 2002. Sijaishuollon kustannukset kasvoivat kaikissa viisikon kunnassa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 5,1 % (defl.2002 arvoon). Neljän viime vuoden aikana sijaishuollon kokonaiskustannukset ovat reaalisesti kasvaneet noin neljänneksen (+23%) Viisikon kunnissa. Kustannusten kasvu on ollut suurin Tampereella ja Vantaalla (+35-40 %) ja pienintä Turussa (noin 11 %). Kunnallisen laitoshoidon vuorokauden kustannus oli 190 euroa/vrk, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 157 euroa/vrk ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 142 euroa/vrk. Kunnallisten laitosten henkilöstömitoituksen täytyy olla korkeampi kuin ostopalvelulaitosten, sillä kunnallisissa laitoksissa otetaan vastaan kiireelliset sijoitukset ja tehdään kriisitilanteiden työ vastaanottotyö sekä hoidon ja huostaanoton tarpeen arviointi. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat 41 eur/vrk. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset kunnan 0-17-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 435 euroa vuonna 2002. Kustannukset alle 18-vuotiasta kohti olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, joissa myös sijoitettuna olleiden lasten osuus 0-17-vuotiaista oli korkein. Kuvio 11. Lasten sijaishuollon kustannukset 1999-2002 euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2002 tasossa) 700 eur/0-17-vuotiaat 600 500 400 300 471 507 582 561 271 269 248 236 244 263 304 332 473 489 489 539 221 252 280 317 352 377 435 412 200 100 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Sijaishuollon kustannukset 1999/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2001/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2000/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2002/0-17.v väestö Kunnallisten laitosten henkilöstön peruspalkkataso oli pääkaupunkiseudun kunnissa useimpien ammattiryhmien osalta 10-15 % korkeampi kuin Turussa ja Tampereella. Tampereen palkkataso oli lähes kaikissa ammattiryhmissä alhaisin.

22 Kunnallisten lastensuojelulaitosten sisäiset vuokrat neliömetriä kohti vaihtelivat 4,8-9,2 euron välillä. Vuokrataso oli muissa kunnissa Tampereeseen verrattuna 1,4-1,9 - kertainen. Kiinteistökustannukset lastensuojelulaitoksen paikkaa kohti vaihteli 4 900 6 900 euron välillä vuodessa. Kiinteistökustannusten ero vuodessa paikkaa kohti runsas 40% halvimman ja kalleimman kunnan välillä. Liitteet: 1. Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot 2002 1B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain 2002 1C. Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstön palkkataso 2002. 1D. Kunnallisten lastensuojelulaitosten neliövuokrat 2002. 2. Lasten sijaishuollon tiedot vuosina 1999-2002 3. Sijoitettuna vuonna 2002 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna 2002 4. Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet ja kustannukset 1999-2002, osuudet hoitomuodoittain 5. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät 2002 6. Viisikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

0-17 v. väestö vv 2002/2003 98 322 53 955 42 936 29 819 36 352 261 384 0-2 vuotiaat 16 979 9 521 7 194 5063 6 104 44 861 3-6 vuotiaat 21 332 12 427 9345 6544 7 964 57 612 7-12 vuotiaat 33 992 18 785 15 081 10021 12 636 90 515 13-15 vuotiaat 15 864 8 155 6 932 4872 5 779 41 602 16-17 vuotiaat 10 155 5 067 4 384 3319 3 869 26 794 18-20 vuotiaat 19 341 8 756 6 933 7249 8 185 50 464 Väestötiedot Tilastokeskuksesta. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2002 aikana Turussa avohuollon tukitoimien piirissä Alle 18v 5 669 1 980 2 227 2 234 1 601 13 711 olevien lasten kirjauskäytäntö 18-20v 979 139 243 104 210 1 675 on muuttunut v.2002. Yhteensä 6 648 2 119 2 470 2 338 1 811 15 386 Tampereen tiedot Stakesin Tukitoimien piirissä alle 18 v vuonna 2002 / 0-17 v. väestö 5,8 3,7 5,2 7,5 4,4 5,2 lastensuojelu-tilastosta. 1. 1 Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet 2 259 519 597 579 682 4 636 0-2 vuotiaat 160 47 50 37 83 377 3-6 vuotiaat 301 67 70 59 110 607 7-12 vuotiaat 671 137 172 170 205 1 355 13-15 vuotiaat 448 122 141 105 156 972 16-17 vuotiaat 385 96 103 86 83 753 18-20 vuotiaat 294 50 59 122 45 570 1. 1 Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet % ikäryhmästä 2,3 1,0 1,4 1,9 1,9 1,8 0-2 vuotiaat 0,94 0,49 0,70 0,73 1,36 0,84 3-6 vuotiaat 1,41 0,54 0,75 0,90 1,38 1,05 7-12 vuotiaat 1,97 0,73 1,14 1,70 1,62 1,50 13-15 vuotiaat 2,82 1,50 2,03 2,16 2,70 2,34 16-17 vuotiaat 3,79 1,89 2,35 2,59 2,15 2,81 18-20 vuotiaat 1,52 0,57 0,85 1,68 0,55 1,13 1. 1B Vuoden 2002 aikana uudet sijoitetut 909 188 254 169 366 1 886 0-2 vuotiaat 115 34 42 29 67 287 3-6 vuotiaat 184 39 40 32 66 361 7-12 vuotiaat 298 49 80 54 94 575 13-15 vuotiaat 154 36 53 24 71 338 16-17 vuotiaat 99 26 39 25 41 230 18-20 vuotiaat 59 4 0 5 27 95 1. 1 Vuoden 2002 aikana uudet sijoitetut % ikäryhmästä 0,92 0,35 0,59 0,57 1,01 0,72 0-2 vuotiaat 0,68 0,36 0,58 0,57 1,10 0,64 3-6 vuotiaat 0,86 0,31 0,43 0,49 0,83 0,63 7-12 vuotiaat 0,88 0,26 0,53 0,54 0,74 0,64 13-15 vuotiaat 0,97 0,44 0,76 0,49 1,23 0,81 21.11.2003ls2003 1 Viisikko 2003 5.11.2003 LIITE 1 LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. Lasten sijaishuolto yhteensä

Sijoitettuja vuoden 2002 aikana / 0-17 v. väestö 2,3 1,0 1,4 1,9 1,9 1,8 1.2 Sijoitetut 31.12.2002 1405 342 353 345 341 2 786 Joista laitoksissa 652 149 161 158 90 1 210 Joista ammatillisissa perhekodeissa 108 34 46 34 50 272 Joista sijaisperheissä 645 159 146 153 198 1 301 Sijoitetut 31.12.2002 / 0-17 v. väestö 1,4 % 0,6 % 0,8 % 1,2 % 0,9 % 1,1 % 1.3 Lasten sijaishuollon kustannukset yhteensä 2002 57 247 642 14 519 764 14 265 317 16 086 253 11 519 419 113 638 395 Josta oman toiminnan kustannukset % 45,5 34,4 33,7 56,9 28,9 42,5 Josta perhehoidon kustannukset % 16,1 14,5 16,1 13,7 25,7 16,5 Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset % 38,4 51,1 50,2 29,4 45,4 41,0 Laitoshoito % 73,1 75,9 70,8 72,6 53,2 71,1 Kunnalliset laitokset % 45,3 34,4 33,7 56,9 28,9 42,4 Ostopalvelulaitokset % 27,9 41,5 37,1 15,7 24,3 28,7 Ammatilliset perhekodit % 10,7 9,6 13,1 13,7 21,1 12,4 Perhehoito(sijaisperheet) % 16,1 14,5 16,1 13,7 25,7 16,5 EUR / 0-17 v. väestö (oma+osto) 582 269 332 539 317 435 EUR / vuoden aikana sijoitettuna ollut 25 342 27 976 23 895 27 783 16 891 24 512 Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 yhteensä 522 751 126 126 128 633 122 853 117 499 1 017 862 Laitoshoito% 47,2 45,6 44,2 51,1 31,3 45,3 Kunnalliset laitokset % 27,4 19,2 18,6 37,4 13,8 24,9 Ostopalvelulaitokset % 19,9 26,4 25,6 13,7 17,4 20,4 Ammatilliset perhekodit % 7,5 9,1 12,7 10,8 15,9 9,7 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit yhteensä % 27,3 35,4 38,2 24,5 33,3 30,1 Perhehoito(sijaisperheet) % 45,3 45,3 43,2 38,1 52,9 45,0 21.11.2003ls2003 2 LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 16-17 vuotiaat 0,97 0,51 0,89 0,75 1,06 0,86 18-20 vuotiaat 0,31 0,05 0,00 0,07 0,33 0,19 LIITE 1 Sijoitetuista 31.12.2002 eri hoitomuotojen piirissä % Laitoshoito% 46,4 43,6 45,6 45,8 26,4 43,5 Ammatilliset perhekodit % 7,7 9,9 13,0 9,9 14,7 9,8 Perhehoito(sijaisperheet) % 45,9 46,5 41,4 44,3 58,1 46,7 Josta oman toiminnan kustannukset 26 019 346 4 989 850 4 806 514 9 157 810 3 331 708 48 305 228 Josta perhehoidon kustannukset (sijaisperheet) 9 231 426 2 104 000 2 292 041 2 203 466 2 956 127 18 787 060 Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset 21 996 870 7 425 914 7 166 762 4 724 976 5 231 584 46 546 106 Josta oma toiminta +perhehoito sijaisperheissä 35 250 772 7 093 850 7 098 555 11 361 276 6 287 835

2.2 Laitoksiin sijoitetut 31.12.2002 652 149 161 158 90 1210 - omiin laitoksiin sijoitetut 31.12.2002 379 66 77 125 35 682 - ostopalvelulaitoksiin sijoitetut 31.12.2002 273 83 84 33 55 528 0,57 Laitoshoidon vuoden sijoitetut / 0-17 v. väestö 1,1 % 0,5 % 0,8 % 1,2 % 0,8 % 0,9 % 2.3 Laitosten hoitovuorokaudet 2002 246 827 57 460 56 821 62 792 36 746 460 646 - omien laitosten hoitovuorokaudet 143 058 24 223 23 945 45 998 16267 253 491 - ostopalvelulaitosten hoitovuorokaudet 103 769 33 237 32 876 16 794 20479 207 155 0,42 0,58 0,58 0,27 0,56 0,45 Hoitovrk/sijoitetut laitoksissa 221 200 172 182 121 193 Hoitovrk/sijoitetut kunnallisissa laitoksissa 189 124 109 158 65 148 Hoitovrk/sijoitetut ostopalvelulaitoksissa 229 199 198 267 281 224 2.4 Lasten sijaishuollon laitoshoidon kustannukset 2002 41 870 432 11 016 896 10 101 091 11 676 148 6 127 222 80 791 789 Tre:241 838 perhekuntoutuksen - omien laitosten kustannukset 25 917 706 4 989 850 4 806 514 9 157 810 3 331 708 48 203 588 kustannukset lisätty 2002.(22.10.03) - ostopalvelulaitosten kustannukset 15 952 726 6 027 046 5 294 577 2 518 338 2 795 514 32 588 201 Helsinki: Vähennetty nuorten turvatalon kustannuksia EUR/hoitovrk 170 192 178 186 167 175 111 852 euroa (16.9.03). EUR / hoitovrk kunnallinen laitos 181 206 201 199 205 190 EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos 154 181 161 150 137 157 EUR / 0-17 v. väestö (oma+osto) 426 204 235 392 169 309 EUR / vuoden asiakkaat 37 451 38 386 30 609 33 844 20 155 33 889 EUR / sijoitetut kunnallisissa laitoksissa 34 192 25 458 21 948 31 362 13 380 28 123 EUR / sijoitetut ostopalvelulaitoksissa 35 138 36 090 31 895 39 974 38 295 35 307 1. Koko henkilöstö 31.12.2002 556 96 102 196 88 1038 Joista erityishenkilöstö 23 9 7 15 7 61 2. Työllistetyt 31.12.2002 13 2 3 18 21.11.2003ls2003 3 LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Hoitovuorokaudet/vuoden aikana sijoitettuna olleet 231 243 215 212 172 220 EUR / hoitovrk koko sijaishuollossa 110 115 111 131 98 112 1.4 Lastensuojelun koko perheen hoitoon tarkoitettujen YMPÄRIVUOROKAUTISTEN hoitopaikkojen määrä 15 1 6 1 13 36 LIITE 1 2. Lasten sijaishuollon laitoshoito 1212 363 385 355 322 2637 2.1 Laitoksiin sijoitetut vuonna 2002 1 118 287 330 345 304 2 384 Päällekkäisyys poistettu omissa ja osto- - omien laitosten asiakkaat 758 196 219 292 249 1714 palvelulaitoksissa olleiden määrästä. - ostopalvelulaitosten asiakkaat 454 167 166 63 73 923 Sijoitetut vuoden aikana % kunnallisissa laitoksissa 67,8 68,3 66,4 84,6 81,9 71,9 Sijoitetut vuoden aikana % ostopalvelulaitoksissa 40,6 58,2 50,3 18,3 24,0 38,7 2.5 Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö osastoilla 74