TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 9.3.2014 Kirsti Hankela HANKE KOUKKUNIEMEN TOUKOLA Rauhaniementie 19, 33180 Tampere IAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Koukkuniemen Aatalon (nyk. Toukolan) palvelutarveselvitys 20.2.2013, Dnro TRE: 1427 /10.03.06/2013 Hankekortti Lähtötiedot Hankkeen tavoitteet Hankkeen kuvaus Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Tilaohjelma Hankeaikataulu kokonaisaikataulu Tavoitehinta-arviot tavoitehintalaskelmat pääryhmittäin Luonnokset Asemapiirros 0. kerros 1.-6. kerrokset Leikkaus Julkisivut LIITE: Investointisopimus ja palvelukuvaus 1
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJTA Ikäihmisten palvelujen lautakunta 20.2.2013 Dnro TRE: 1427 /10.03.06/2013 24 Koukkuniemen Aatalon palvelutarveselvitys Ikila 20.2.2013 Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta: Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelmassa merkittävä hanke ikäihmisten palvelujen osalta kohdistuu Koukkuniemen alueelle. Palveluverkon kehittämissuunnitelman kiireellisimpinä ja tärkeimpinä useiden vuosien kehityshankkeina nostetaan esiin ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen, ja sen olennaisia osia ovat Koukkuniemen alueen kehittäminen ja merkittävä tehostetun palveluasumisen lisääminen. Pormestari Timo P. Nieminen asetti lokakuussa 2009 ( 371) työryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin Koukkuniemen alueen toteuttamissuunnitelman ja palveluasumiseen liittyvän kokonaissuunnitelman valmistelu. Työryhmä valmisteli puheenjohtajansa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla koko kaupunkia koskevan tehostetun palveluasumisen palveluverkon kehittämissuunnitelman, jossa Koukkuniemen aluetta palveluineen on tarkasteltu kaupungin muita alueita tarkempitasoisemmin. Suunnitelma luovutettiin pormestarille 11.5.2010. Tämän jälkeen ikäihmisten palveluasumisen suunnitelmaa on päivitetty vuosittain, viimeksi osana sairaalatyöryhmän raporttia (ikila 30.5.2012, 63). Tämä tarveselvitys pohjautuu pääosin ko. suunnitelmaan ja suunnitelman pohjaksi kerättyyn palvelutarpeen arvioinnin materiaaliin. Vanhusväestön ja erityisesti muistisairaiden ikäihmisten määrän, erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden, merkittävä kasvu edellyttävät erityisesti ryhmäkotimuotoisen tehostetun palveluasumisen lisäämistä. Koukkuniemen alue kuuluu keskustan palvelualueeseen. Alueella on tarvetta tehostetulle palveluasumiselle erityisesti toteutettaessa palvelurakennemuutosta. Tavoitteena on palvelurakenteen muutos laitoksesta avoon ja ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikkojen lisääminen sadalla paikalla vuodessa eri puolille kaupunkia. Uudisrakennus, työnimellä Aatalo, koostuu yhdestä huoltorakennuksen päälle rakentuvasta rakennuksesta ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista varten. Uudisosa voidaan liittää nykyiseen rakennusmassaan, ja siihen tulee seitsemän 15 asukkaan tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia. Aatalon asumispalveluyksikköön tulee siis yhteensä seitsemän ryhmäkotia eli yhteensä 105 paikkaa. Palvelukoti Aatalon suunniteltu kokonaislaajuus on noin 4267 hyöty-m². Tehostetun palveluasumisen ryhmäkotien hyötyala on Aatalossa noin 3710 hyöty-m². Katutason kerrokseen on suunniteltu mm. tiloja kuntosalille, kahvilalle ja muulle palvelukonseptiin istuvalle toiminnalle, kuten kampaamolle ja hieronnalle n. 560 hym 2. Koko uudisrakennus on tarkoitus ottaa tehostetun, ryhmäkotimuotoisen yhteisöllisen palveluasumisen käyttöön. Ensisijaisena käyttäjäryhmänä ovat ikäihmisten palvelujen ikääntyneet, vaikeasti muistisairaat, paljon ympärivuorokautista apua tarvitsevat asiakkaat. 2
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJTA Ikäihmisten palvelujen lautakunta 20.2.2013 Uudisrakennuksella tavoitellaan yhteisöllisen, ympärivuorokautisiin palveluihin tukeutuvan, tehostetun asumispalvelun mahdollistamista. Tehostettua palveluasumista, joka turvaa elämänkaariasumisen aina saattohoitovaihetta myöten omassa kodissa sekä hyödyntää Koukkuniemen palvelutarjontaa ja nykyaikaista hoiva- ja turvateknologiaa osana palvelukonseptia. Uudisrakennuksen seitsemän tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia tulevat kasvattamaan ikäihmisten palvelujen palvelutilauksen arvoa noin 4 miljoonan euron verran vuositasolla, mikäli palvelutilausta ei supisteta toisaalta. Sairaalatyöryhmän raportin mukaisesti (ikila 30.5.2012 63) suunnitelmana on, että huoltorakennuksen päälle rakennettava Aatalo toimisi väistötilana Koukkuniemen alueella osana palvelurakenteen muutosta ja osana Koukkuniemen alueen kokonaiskehittämistä, jolloin asiakkaat ja työntekijät siirtyisivät uusiin tiloihin Koukkuniemen alueelta. Aatalon ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palvelutilaukseen ja kustannuksiin tullaan varautumaan palvelusopimuksissa ja talousarviossa vuodelle 2015. Uudishankkeen investointikustannuksiksi on arvioitu noin 11,5 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki (Tilakeskus Liikelaitos) on hakenut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) investointiavustusta hankkeeseen koskien uuden ryhmäkotirakennuksen rakennuttamista. Avustusmäärä on harkinnanvarainen ja sitä voi saada korkeintaan 40 % hyväksytyistä kustannuksista. Mahdollinen ARA:n avustus vaikuttaisi alentavasti suoraan vuokrakustannuksiin. Yhdyshenkilöt: Eeva Päivärinta, puh. 050 359 3413 ja suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen, puh. 040 801 6378, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Päivärinta: Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää, että Koukkuniemen Aatalon tarveselvitys merkitään tiedoksi ja että Koukkuniemen Aatalon ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen tulee varautua palvelutilauksessa ja taloussuunnitelmissa loppuvuodelle 2015. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Anna-Kaisa Heinämäki poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 17.38 ennen päätöksentekoa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus laijo, Ella Suojalehto/hypa, Kirsti Hankela/tike, Reijo Väliharju/talli, Armi Lampi/koha, Marjut Lindell/hypa, Vesa-Matti Kangas/talli, Birgit Viitanen, Auli Heinävä/ato Lisätietoja vs. hallintokoordinaattori Erika McSherry, puh. 040 806 2655, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet Koukkuniemen A-talon tilaohjelma ja kehittämisen yleiskuva 3
TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 9.3.2015 Kirsti Hankela HANKE KOUKKUNIEMEN TOUKOLA Lapinniemi 837-128-977-2, Rauhaniementie 19, 33180 Tampere IAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Koukkuniemen alue sijaitsee Tampereen Lapinniemessä Näsijärven rannalla YS- tontilla, jonka kiinteistötunnus on 837-128 977-2. Osoite on Rauhaniementie 19. Tontin pinta-ala on 10,7661 ha. Etäisyys Keskustorilta on n. 2km. Koukkuniemen alue on toiminut liki 130 vuoden ajan heikkojen tai vähäosaisten hoivakäytössä, alkuun vaivaistalona ja mielisairaalana, sittemmin kunnalliskotina ja vanhainkotina. Ensiksi rakennetut rakennukset purettiin 1950-luvulla, kun piti tehdä tilaa viidelle uudisrakennukselle. Koukkuniemestä on laadittu kaupunkikuvaselvitys (Arkkitehti Eija Teivas 2005). Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuurikirjan arvoluokituksen mukaan Koukkuniemen vanhainkotialue on RKM III, mikä tarkoittaa rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvassa merkittävää kohdetta, jonka alkuperäisyysaste on suuri. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1989 ja siinä tällä YS- tontilla oleva merkintä sj-5 tarkoittaa rakennustaiteellisesti arvokasta ja kaupunkikuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Alueen kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseen. Toukola-hankkeen suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu noudattaen voimassaolevaa asemakaavaa, jonka mukaan yksittäisiä rakennuksia ei ole suojeltu. Kaavassa tontin tehokkuusluku e=0,8 ja kerrosluku enintään 6. Kaavamerkintä YS tarkoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Koko rakennusoikeudesta (86129 kem2) on nyt käytetty 64% eli 55202 kem2 Ravinto- ja huoltokeskus Kaksiosainen ravinto- ja huoltokeskus on rakennettu v2008 Koukkuniemen alueen tukipalvelukeskukseksi. Jo 1950-luvulla on toteutettu alueen kaikki rakennukset yhdistävä pääosin maanalinen huoltotunneli, jonka varaan logistiikka on perustunut ja rakennusten välinen sisäinen liikenne on hoidettu. Keskitetysti toimivan keittiö- ja huoltorakennuksen, joka on sijoitettu tunneliyhteyteen ja huoltotunnelin kanssa samaan tasoon, on suunnitellut Arkkitehtitoimisto VLP Oy Helsingistä. Molempia osia palveleva huoltopiha on rakennusten välissä. Nykyisin huoltokeskuksen katto toimii henkilökunnan parkkipaikkana. Rakennuksen runko on rakennettu betonista kantavat-pilarit-rakenteena, ja niiden mitoituksessa varauduttiin huoltokeskusosan päälle rakentamiseen 4 kerroksen ja ullakon verran. Julkisivuja ei ole paljoakaan, koska rakennus sijaitsee pääosin maan alla huoltotunnelitasolla. Tulevan toiminnan kuvaus ja tavoitteet Alueen kehittämisen tavoitteet Tampereen kaupunki on linjannut 2014 alussa Koukkuniemen tonttia kehitettävän sekä ikäihmisten asuin- ja hoivakäyttöön että tavalliseksi asuinalueeksi. Hyväksytyn yleissuunnitelman mukaan ta- 4
voitteena on, että Koukkuniemessä on jatkossa runsaat 600 tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiasuntoa uudisrakennuksissa tai perusparannetuissa rakennuksissa. Vanhainkotiasuminen vähenee jokaisen tehostetun palveluasumiskohteen valmistuttua, ja loppuu 2022 mennessä, jonka jälkeen Lehtelä ja Koivula idässä voidaan purkaa. Koukkuniemen läntistä osaa huoltotunnelin ympärillä aiotaan täydennys rakentaa seuraavan 10 vuoden aikana hoivakäyttöön. Lehtelää ja Koivulaa ympäröivä itäosa vapautetaan normaalille asuntorakentamiselle. Kaavamuutosprosessi on käynnistetty syksyllä 2014. Vuonna 2008 valmistuneen ravintokeskuksen ja huoltokeskuksen kapasiteetti on laskettu riittäväksi huolehtimaan maanalaista tunneliverkkoa käyttäen Koukkuniemen alueen päivittäisistä huoltopalveluista. Hoiva-asukkaiden määrän jatkossa pienentyessä huoltopalveluja voidaan ohjata yhä enemmän myös ulospäin ja kotihoitoon. Kysyntä hoivapaikoista ja tehostettua palveluasumista tarjoavista ryhmäkodeista muistihäiriöisille on lisääntynyt Tampereella ja kasvaa koko ajan. Koukkuniemen nykyiset hoivarakennukset Jukolaa ja Impivaaraa lukuun ottamatta toimivat vielä vanhainkotikäytössä ja odottavat perusparannusta 10 v kuluessa. Lisärakentaminen mahdollistaa vanhojen perusparantamisen. Toukola on Impivaaran jälkeen toinen hoivaa palveleva lisärakentamiskohde Koukkuniemessä. Ikäihmisten asumisen kehittämisen linjauksia ja tavoitteita Kussakin ryhmäkodissa asuu 15 asukasta, kullakin on oma tilava huone+ invamitoitettu WC/suihkutila, koko yhteensä 25m2. Asuinkerros muodostuu kahdesta yhteistyötä tekevästä ryhmäkodista (2x15asukasta). Tilaratkaisuilla ryhmäkodissa mahdollistetaan asukkaan asuminen omassa huoneessaan elämänsä loppuun asti, erityisryhmien tarpeet huomioidaan rakennukset varustetaan kehittyneellä hoivateknologialla Koukkuniemen alueen yleisilme halutaan säilyttää vehreänä ja puistomaisena lisärakentamisen jälkeenkin (turvallinen ulkoilu, ei huoltoliikennettä piha-alueelle, pihatilaisuudet) Rakennettua infrastruktuuria hyödynnetään ja sen toimintaa kehitetään Alue halutaan kehittää houkuttelevaksi työpaikka-alueeksi Valitaan joustavia ja muunneltavia ratkaisuja. Autopysäköinti ratkaistaan maan tasossa. Julkisia liikenneyhteyksiä parannetaan Koukkuniemen rakennushankkeissa noudatetaan voimassaolevaa asemakaavaa vuodelta 1989 Toukolan suunnittelun tavoitteet Toukola-hanke on Koukkuniemen alueen kehittämisen kolmas vaihe. Toukolan suunniteltiin alun perin sisältävän 7 ryhmäkotia 105 asukkaalle ja palvelutiloja, mutta hankesuunnittelun edetessä on ilmennyt perusteet kasvattaa hanketta yhdellä ryhmäkodilla. Seitsemän sijasta halutaan rakentaa kahdeksan ryhmäkodin kokonaisuus, jossa on asunto 120 muistisairaalle ikäihmiselle. Kodinomaiset ryhmäkodit toimivat neljässä kerroksessa kerroksittain toisilleen parina tavoitteen mukaisesti. Ryhmäkotipari saa synergiahyötyä toisistaan henkilökuntaresurssien ja yhteisten tilojen avulla mm. saunaosasto. Kova puute ryhmäkotiasunnoista tukee pyrkimystä kasvattaa hanketta. Hankkeen tavoitteena on kodin omaiset tila-, sisustus-, väritys- ja huoltoratkaisut sekä ennen kaikkea hoivapalvelun laadukas sisältö. Tilat suunnitellaan toimiviksi, monitoimisiksi, joustaviksi ja aikaa kestäviksi. Asukkaiden viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suunnitelmissa varaudutaan mahdollisten myöhempien hoivatarpeiden vaatimiin varauksiin esim. happi-paineilman pisteillä asunnoissa. Rakentamisessa huomioidaan paitsi sisäisen toiminnan ratkaisut myös ulospäin suuntautuminen ja näkymien hyväksikäyttö. Isot, esteettömät lasitetut terassit, ikkunat oleskelutiloista mahdollistavat yhdessäoloa hyvässä päivänvalossa sisällä ja ulkona säästä riippumatta. Esitetyt suunnitelmat mahdollistavat ryhmäkotiasunnon 112-120 asukkaalle. Hankesuunnittelussa lähtökohtana on ollut se, että nykyisen huoltokeskusrakennuksen kantava runko, pilariverkko ja teknisiä tiloja hyödynnetään. Lisähaasteena Koukkuniemessä on kasvavan toiminnan aiheuttaman pysäköinnin järjestäminen tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Toukolan rakentamisen alta poistuu kerralla 60 auto- 5
paikkaa, jotka korvataan tontille sijoitettavilla uusilla maantasopaikoilla. Hankkeen vaatimat lisäpaikat suunnitellaan Toukolan lähelle maantasoon. Suunnittelussa ja rakentamisessa tavoitellaan mahdollisimman hyvää energiatehokkuutta ottaen kuitenkin huomioon paikan ja olosuhteiden asettamat reunaehdot. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja kustannukset. Tavoitteisiin pääsemiseksi rakennus suunnitellaan kokonaisuutena ja kyseenalaistaen totutut suunnitteluratkaisut. Uudisrakennuksen energiatehokkaan vaipan vaikutus otetaan huomioon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien mitoituksessa. Rakentamisen laatua ja ylläpitoa painotetaan tekemällä laadukkaita valintoja. Työmaalla tapahtuvia rakennusvirheitä vältetään käyttämällä mahdollisimman paljon esivalmisteisia rakennusosia mm. asuntojen kylpyhuoneet toteutetaan tilaelementteinä. Kokonaisuus ja kustannukset Tämän hankkeen tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti korkeatasoinen, käyttötaloudeltaan edullinen, yhtenäinen asuinympäristö huomioiden rakennustekniset ja kustannuspuitteen määrittelemät rajoitukset. Alustava 7 ryhmäkodin kustannusarvio oli 11,5 M, mutta hankesuunnitteluvaiheessa lasketun kasvaneen tilaohjelman mukaisen 8 ryhmäkodin tavoitehintalaskelman mukaan hankkeen investointikustannuksiksi muodostuu 15,451 M (alv 0%). Palvelutilojen investointikustannusarvio on 2,1485 M. Hankkeen laajuus ja vaatimukset huomioonottaen kustannusarvion mukainen hinta on perusteltu. HS-luonnoksen ratkaisut HS-luonnoksen ratkaisut Toukola on suunniteltu U-muotoiseksi 5-kerroksiseksi rakennusmassaksi, jonka ulkoseiniä mitoittavana tekijänä on kaksi vierekkäin sijoitettua 15-paikkaista ryhmäkotia kerroksissa 2-5. Ryhmäkoti 1 on L-muotoinen rakennuksen osa, jonka toinen sakara on 2-käytäväinen ja toinen yksikäytäväinen. Ryhmäkoti 2 on suora yhden käytävän kokonaisuus. Saunaosasto toimii molempien yhteiskäytössä ryhmäkotien rajalla. 0. KERROS Toukolan kellarikerros on kokonaan maan alla ja sijaitsee välittömästi nykyisen huoltokeskuksen vieressä. Kellarikerrokseen on suunniteltu rakennettavan ainoastaan uusi käytävä, väestönsuoja ja porrashuone/hissi. Väestönsuoja toimii varastona. Muista rakennuksista Toukolaan tunnelia pitkin saapuva henkilöliikenne erotetaan huoltoliikenteestä, ja jalankulku ryhmäkoteihin tapahtuu kellarikerroksen uutta käytävää pitkin. Molempiin ryhmäkotisiipiin tulee oma hissi, kellaritasolla toiseen pääsee suoraan uudelta huoltokäytävältä ja toiseen lastauslaiturille rakennettavasta pikku laajennusosasta. 1. KERROS Alin maanpäällinen kerros sisältää Koukkuniemeä ja koko Toukolaa yhteisesti tukevia palvelutiloja kuten kirjasto, kuntosali, hammashoitotilat, henkilökunnan tilat, yrittäjien tiloja sekä varastoja. Tämä kerros on vaivattomasti myös taloon ulkoa saapuvien tavoitettavissa mm. omaiset. Huoltokeskuksen katolle tuleva pihakansi suunnitellaan viihtyisäksi ryhmäkotien jättö-, sisäänkäynti- ja oleskelualueeksi. Sisäänkäynnit ryhmäkoteihin sijoittuvat sisäpihan puolelle, joka halutaan rajata viihtyisäksi oleskelupihaksi myös talon asukkaiden ulkoilukäyttöön. Asiakkaiden sisäänkäynti palvelutiloihin järjestetään sisäkadun puoleisen siiven päästä tai suoraan Urpulan puoleiselta sivulta. 2.-5. KERROS Toukolan 8 ryhmäkotia on sijoitettu pareittain kerroksiin 2.-5. Asunnot ja yhteiset oleskelutilat sijaitsevat pääosin ulkokehillä, joista on avarat näkymät. Jokaiseen ryhmäkotiin saadaan 14 vaatimukset täyttävää asuntoa 14-15 asukkaalle. Asuinhuone 1 hengelle on kooltaan 25m2 ja sisältää invamitoitetun WC/suihkutilan. 1-2hh+WC/S on kooltaan 35m2. Aputilat sijaitsevat hajautetusti sopivissa paikoissa. Kerroksittain on yksi saunaosasto, joka palvelee molempia ryhmäkoteja. Lasitetut parvekkeet ovat turvallisia ja esteettömiä, mahdollistavat pääsyn myös vuoteella ja niitä on kaksi 6
kumpaakin ryhmäkotia kohden. Kodinomaisuuteen pyritään kaikissa ratkaisuissa. Asukas saa asua kodissa loppuun asti, mikäli sairaalahoito ei ole välttämätöntä. Saattohoito järjestetään tarvittaessa. Heikompikuntoisten hoitoa/hoivaa silmällä pitäen tehdään varaukset happi-paineilmaliittymille asuntoihin sekä nosturikiskolle huoneen ja WC-tilan välillä. Hoivateknologia toteutetaan uusimman tekniikan mukaisena. ULLAKKOKERROS Vesikatolla on IV-konehuone koko uudisosaa varten. RAKENTEET Toukola rakennetaan pääosin vanhan huoltokeskuksen päälle. Huoltokeskuksen rakennekuormien suunnittelussa varauduttiin teräsbetonista 4 kerroksen ja ullakon lisärakentamiseen. Kerrosluvun kasvaessa neljästä viideksi (+ullakko) rakenneratkaisu joudutaan lisäkuormasta johtuen miettimään toisin. Kautta linjan rakenteet toteutetaan kevytrakenteisina ml. väliseinät ja ulkoseinät. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty rakennustapaselostus. Hankkeen kuvaus Koukkuniemen Toukola rakennetaan tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeiksi ja palvelutiloiksi nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia ja tulevaisuuden teknisiä ratkaisuja käyttäen voimassaolevaa asemakaavaa noudattaen. Hankesuunnittelu on käynnistetty syksyllä 2014 ja toteutussuunnittelu käynnistyy heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Hankkeen 7 ryhmäkodin osalle on saatu ARAn ehdollinen 4,2 M varaus investointiavustuksen myöntämiseen, mikä perustuu hakemuksessa esitettyyn 11,5 miljoonan euron kustannusarvioon. Ara on 2015 neuvotteluissa hyväksynyt sen, että yhden ryhmäkodin lisääminen hankkeeseen on perusteltua ja avustettavissa aiemmin hyväksytyn lisäksi. Ara ei osallistu palvelutilojen rahoittamiseen. Ryhmäkodit 8kpl (120asukasta) Bruttoala Huoneistoala Hyötyala 0. kerros 70,0 hum2 70,0 hym2 1. kerros 35,0 hum2 35,0 hym2 2. kerros 1632,0 brm2 1431,0 hum2 1061,5 hym2 3. kerros 1632,0 brm2 1431,0 hum2 1061,5 hym2 4. kerros 1632,0 brm2 1431,0 hum2 1061,5 hym2 5. kerros 1632,0 brm2 1431,0 hum2 1061,5 hym2 Yhteensä 6528,0 brm2 5829,0 hum2 4351,0 hym2 Tehokkuusluku 1.5 (brm2/hym2) 48,57(hum2/asukas) Palvelu- ja muut tilat Bruttoala Huoneistoala Hyötyala 0. kerros 443,5 brm2 271,0 hum2 87,0 hym2 1. kerros 1315,5 brm2 1044,5 hum2 838,0 hym2 6. kerros 456,5 brm2 Yhteensä 2215,5 brm2 1315,5 hum2 925,0 hym2 Kaikki yhteensä 8743,5 brm2 7144,5 hum2 5276,0 hym2 Tehokkuusluku Tilavuus 1.65 (brm2/hym2) 32 200 m3 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Rakentaminen on tarkoitus suorittaa yhdessä vaiheessa vuosina 2016-17. Tavoitteena on, että hankkeen rakentaminen alkaisi maaliskuussa 2016. Toukolan tulisi olla valmis ja käyttökunnossa vuoden 2017 alkupuolella. Aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. 7
Tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu tilapohjaisena tavoitehinta-arviona. Laskenta perustuu tässä hankesuunnitelmassa esitettyihin luonnoksiin ja erikoissuunnittelijoiden arvioihin. Hankkeen perustamiskustannuksiksi on arvioitu 17 6000 000 (alv 0%), josta ryhmäkotien osuus on 15 451 000 ja palvelutilojen osuus on 2 148 500. Kustannusarvio ylittää määrärahan summan mm. siksi, että hanke on kasvanut laajuudeltaan yhden ryhmäkodin verran. Kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat myös päälle/viereen rakentaminen, suojaukset, tunnelin rakentaminen ja tilojen pihakannen uusiminen osin, uusi hissi lastauslaiturille, vaativat sähkö- ja hoivatekniikkatyöt, ja muun talotekniikan rakentaminen, osa pilareista joudutaan lämpöeristämään. Aran investointiavustus huomioidaan vähentävästi pääomavuokraa investoinnista laskettaessa. Talousarvio Taloussuunnitelma 2015 2016 2017 7 000 000 3 000 000 Hanke sisältyy talonrakennushankkeiden investointiohjelmassa 2015-2016 kohtaan Koukkuniemen kehittäminen, jossa Koukkuniemen alueen perusparannukseen ja kehittämiseen vuoteen 2020 asti on varauduttu investoimaan yhteensä 100 M. Summasta on nyt käytetty vajaa 20 M. Toukola-hankkeelle on varattu määrärahaa yhteensä 10 000 000 (alv 0%) Puuttuva 7,6 M esitetään rahoitettavaksi Koukkuniemen kehittämisrahasta ja lisättäväksi Toukolan määrärahaan. 8
IAKIRJA KOUKKUNIEMI TOUKOLA UUDISRAKENNUS TALOTEKNIIKKELVITYS Jukka Kauppinen LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Liitospaikat ovat alustavasti Rauhaniementiellä. Huoltotunnelissa sijaitsevia kaukolämpö- ja vesijohtolinjoja sekä piha-alueella olevia jäte- ja sadevesiviemäreitä pyritään kuitenkin hyödyntämään, mikäli se vain on mahdollista. Kaukolämmön mittauskeskus ja vesimittari sijoitetaan kellarikerrokseen rakennettavaan tekniseen tilaan. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla, jotka sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteri-, lattiaja IV-lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Patteriverkosto jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. julkisivujen perusteella. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Rakennuksen kellarikerros ja yhteistilat lämmitetään lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Asuintilat lämmitetään pesuhuoneiden lattialämmityksellä ja tuloilmakanaviin asennettavilla asuinhuonekohtaisilla jälkilämmityspattereilla. Tuulikaapit lämmitetään termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään IV-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräsputkista puserrusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputket tehdään happidiffuusiosuojatuista muoviputkista. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin. Kaappiin tulevat lattialämmitysputkien läpiviennit tehdään vesitiiviiksi ja kaapit varustetaan vuodonilmaisimin. Lämpöjohtojen runkolinjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein sekä eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatusta kupariputkesta. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena maalatuista kupariputkesta. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaan muoviputkea tai muovipinnoitettua kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, vähän vettä kuluttavia ja kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Hoitolaitoksen erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Tiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rstaltaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään tarvittaessa lujitemuovisten rasvanerottimien kautta jätevesiviemäriin. Keittiöissä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Pi- 9
Ilmastointi Jäähdytys kapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kasteluposteilla, jotka sijoitetaan piha-alueen huoltotarpeen mukaan. Rakennuksen jätevedet johdetaan pääosin painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkoihin. Jätevesiverkostossa huomioidaan väestösuojan vaatima varatilavuus. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin jäte- ja perusvedet pumpataan. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen rasvaviemäreitä, jotka tehdään haponkestävistä viemäriputkista muhviliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistushaaroja. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan hoito- ja työtiloissa. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, tehokkailla poistoilman lämmöntalteenottolaitteilla ja jälkilämmityksellä. Hoito- ja työtiloja palvelevissa tuloilmakoneissa on lisäksi jäähdytys. Ilmastointikoneet sijoitetaan vesikatolle rakennettaviin IV-konehuoneisiin. IV-koneiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO 2- pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Keittiöiden ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan tarvittaessa poistoilmahuuvilla, WC-, sosiaali- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan näiden ns. likaisten tilojen ilma hyödynnetään lämmöntalteenotossa. Tekniset tilat varustetaan ylilämmön poistopuhaltimilla ja raitisilmasäleiköillä. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolla asennettavasta poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään pääosin seinäventtiileitä ja kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään yhteiskanavaventtiileitä ja poistoilmasäleikköjä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään toimimoottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Hoito- ja työtilojen tuloilmakoneet varustetaan jäähdytyksellä. Lisäksi erillistilat, esim. laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Rakennuksen jäähdytysjärjestelmä toteutetaan ilmalauhdutteisella vedenjäähdytyskojeella, joka asennetaan kellarikerroksen tekniseen tilaan tai vesikatolle iv-konehuoneeseen. Järjestelmä varustetaan vapaajäähdytyspiirillä ja lataussäiliöllä, johon liitetään omina kierto- ja säätöpiireinään tuloilmakojeita ja puhallinkonventoreita palvelevat jäähdytysvesiverkostot. Lauhdeputkisto tehdään haponkestävästä teräksestä ja jäähdytysvesiputket tehdään teräs- tai kupariputkista. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytys- ja laudeputket eristetään solukumikourulla. Sammutus Rakennus varustetaan ja liitetään korkeapaineella automaattisesti toimivaan vesisumusammutusjärjestelmään. Liittymä sammutusverkostoon tehdään huoltotunnelissa olevaan runkoputkeen oman raken- 10
nuskohtaisen alueventtiilin kautta. Sammutusputkistot tehdään haponkestävistä teräsputkista leikkuurengasliitoksin. Sairaalakaasut Rakennus varustetaan lääketieteellisellä happi- ja paineilmajärjestelmällä. Verkostojen liittymät tehdään huoltokeskuksessa oleviin runkoputkiin. Sairaalakaasujen putkistot tehdään tehtaalla valmiiksi puhdistetuista ja tulpatuista SFS 2250:n mukaisista kupariputkista. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös hoitoon ja turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityisestä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten sähköjärjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämiseen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. 11
HANKE KOUKKUNIEMEN TOUKOLA IAKIRJA Selostus sähkötekniikasta Olli Uotinen Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään viranomaismääräysten sekä standardisarjan SFS 6000 ja SFS 6002 mukaisiksi. SFS 6002:sta noudatetaan suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä työturvallisuudesta. Liittymät Kiinteistö liitetään seuraaviin ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko. Liitytään Koukkuniemen vanhainkodin (Tilakeskuksen omistamaan) 400 V:n jakeluverkkoon. varavoimaverkko. Liitytään Koukkuniemen vanhainkodin (Tilakeskuksen omistamaan) varavoiman jakeluverkkoon. tietoliikenteen ja puhelimen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennus liitetään osaksi Koukkuniemen vanhainkodin 400 V:n pienjännitejakeluverkkoa. Tampereen Sähkölaitoksen keskijänniteliittymäluokkaa kasvatetaan tarvittaessa kulutuksen lisäyksen verran. Uusi liittymän teho määritellään mittauksilla rakennuksen toiminnan käynnistyttyä. Rakennus liitetään Koukkuniemen olemassa olevaan varavoiman jakeluverkkoon. Varavoiman ja normaalivoiman syöttökaapelit kuljetetaan eri reittejä. Kellarikerrokseen varataan oma palo-osastoitu keskustila pääkeskusta ja loistehon kompensointilaitteistoa varten sekä teletila tietoliikenne-, kiinteistöautomaatio- ja turvajärjestelmälaitteita varten. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavan omaista kaapelointia käyttäen. Sähkönkulutuksen päämittaus tapahtuu kiinteistön pääkeskuksessa. Päämittauksen lisäksi mitataan takamittauksena erikseen kahvio, kaikki yrittäjien tilat, kaikki ryhmäkodit, ilmastointi ja kiinteistön kulutus. Kaikki mittaukset toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla, jotka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja mittaustieto siirretään sieltä edelleen Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön huoltotietokantaan. Tampereen Sähkölaitoksen kulutusmittaus tapahtuu keskijännitemittauksena olemassa olevalla mittarilla. 12
Autolämmityspistorasiapaikkoja ei rakenneta, mutta pääkeskukseen jätetään tilavaraus sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS -verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan sähkökatkoksen aikana. Alerta -hälytyksensiirtolaitteen sähkönsyöttö otetaan paloilmoitinkeskuksen akustolta tai pieneltä UPS -laitteelta. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset sinkityt kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Teknisissä tiloissa kaapelihyllynä käytetään kuumasinkittyä teräshyllyjä. Pystyhyllyissä kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä ns. sormitiukkuuteen. Yli 300mm leveät tikashyllyt kiinnitetään porttikannakkein tai seinäkiinnikkeillä. Toimisto-, ryhmä- ja neuvottelutilojen seiniin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei sallita. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Siivous-, WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Aula-, käytävä-, henkilökunnan ja yhteisten tilojen valaistus rakennetaan säädettäväksi. Yhteisten tilojen valaistusasennukset tehdään pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja, pitkäikäisiä T5-loistelamppuvalaisimia, tai kustannustehokkaita led-valaisimia käyttäen. Kotien valaistus, pistorasiat sekä heikkovirtakojeet ja pistorasiat suunnitellaan kodinomaisiksi ja helposti tavoitettaviksi. Olohuoneen kattoon varataan valaisinpistorasia asukkaan omaa valaisinta varten. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. 13
Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan, olemassa olevan pihavalaistuksen huomioon ottava, tarkoituksen mukainen valaistus siten, että alueen auto- ja jalankulkuliikenne voidaan turvata. Ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan valoisuusanturilla ja aikaohjelmilla taloautomaation kautta. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan seuraavat järjestelmät: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä hoivajärjestelmä ovien aukaisujärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Timecon) WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittavilta osin (tarve mitataan) antennijärjestelmä (liitytään olemassa olevaan järjestelmään) ajannäyttöjärjestelmä ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä videovalvontajärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä savunpoistojärjestelmä (kaapelointi) yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesien sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius (laitteet käyttäjän hankinta) varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja toimistotilat) väestönsuojan passiivinen GSM-antenni alerta-hälytysjärjestelmä Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. 14
HANKE KOUKKUNIEMI TOUKOLA Uudisrakennus IAKIRJA Energiaselvitys Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennuksen tavoitteena on saavuttaa energialuokka A, kun lähtökohtana pidetään voimassa olleet määräykset ja ohjeet ennen 1.6.2013. Hoitolaitoksille määritelty rakennuksen energiankulutus saa olla enintään 140 kwh/br-m 2. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toteutusvaihtoehtoja Ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi kiinnitetään huomioita rakenteiden avulla tehtävään passiiviseen suojaukseen. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla luokkaa 1,0. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys-, käyttövesi- ja jäähdytysverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Asuntojen lämmittäminen tuloilmakanavissa olevilla kanavalämmittimillä mahdollistaa tehokkaan asuntokohtaisen lämmönsäädön. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Ilmastointikoneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään nestekiertoisia laitteita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 50 % ja joissa voidaan hyödyntää myös WC- ja sosiaalitilojen poistoilmaa. Jäähdytys- ja kylmälaitteiden tuottama lauhdelämpö pyritään ottamaan talteen ja hyödyntämään rakennuksen tai käyttöveden lämmittämisessä. 15
Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti. 16
TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS 9.3.2015 Kirsti Hankela HANKE PALVELUKOTI TOUKOLA Rauhaniementie 19, 33180 Tampere IAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 6.3.2015 Rakentamisen lkm lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä TEHOSTETUN PALVELUUMISEN YKSIKÖT 4351,0 8 yksikköä=112-120 asukasta 1.UMISYKSIKÖT 7 kpl 8 kpl 501,25 4010,0 Hoivateknologia kaikkiin TOISTUVAN YKSIKÖN TILAT 14-15 PAIKKAA Asunto 1hh+WC/S inva 13 25,0 13 25,0 325,0 seinä-wc, liukuoviwc, kattokisko? Asunto 1-2hh+WC/S inva 1 35,0 1 35,0 35,0 seinä-wc, liukuoviwc, omat seinät Tupakeittiö 1 15,0 1 15,0 15,0 Ruokailu 1 30,0 1 30,0 30,0 4 kpl 4h pöytiä, inva-mitoitus Oleskelutila 1 30,0 1 30,0 30,0 Liittyy tupakeitt. olesk.+tv Parveke 1 1 Pääsy vuoteella+ PT:lla, lasitus Toimisto 1 6,0 1 6,0 6,0 1 työpiste, lasiseinät, näköyht. Lääkkeenjako 1 6,0 1 6,0 6,0 Käynti toimistosta Kodinhoito-/ vaatehuoltotila 1 16,0 1 16,0 16,0 Pienammatt.koneet,kuivaus,silitys Varasto, puhdas 1 10,0 1 10,0 10,0 Kulutustavaralle Varasto, likainen 1 5,0 1 5,0 5,0 Likapyykki, jätteet Siivoushuone 1 5,0 1 5,0 5,0 Siiv.vaunu, kaatoallas, rst-taso WC/hk 2 4,0 1 4,0 4,0 Etutila+takatila, lokerokaapit Oleskelunurkkaukset käytävillä 1 14,25 14,25 istuskelu, yht.28,5m2 kahteen ryhmään YHTEISET 236,0 Pukuhuone 4 5,0 4 5,0 20,0 Läpikulku suoraan, naulakko Inva-WC 4 5,0 4 5,0 20,0 Pukuh. yhteyd., liukuovi Pesuhuone 4 8,0 4 8,0 32,0 Aukko pukuhuon.,paarimitoit. Sauna 4 8,0 4 8,0 32,0 1 invapaikka+ 2 laudepaikkaa Varasto 3 25,0 4 25,0 100,0 Yht. varasto/kerros/ 2 ryhmäkotia Huuhteluhuone 4 8,0 4 8,0 32,0 joka asuinkerrokselle 1 yhteinen 105,0 Kausivaatevarasto 1 70,0 1 70,0 70,0 Iso yhteinen 0.-1.krs UVV-varasto 1 35,0 1 35,0 35,0 1-2kpl yhteisiä 1.krs, ulko-oville Ryhmäkoti 15 paikkaa 543,9 hym2 Yksiköiden tilat yhteensä/yksiköiden lkm PALVELUTILAT 925,0 Katutasoon 2. AULA- JA HARRTETILAT 264,0 Aula/ odotus 1 25,0 1 25,0 25,0 Inva-WC/N/M 1 5,0 1 5,0 5,0 Vaatesäilytys 1 6,0 1 6,0 6,0 Toimisto 2 16,0 2 16,0 32,0 Palveluesimiehet 2hh Taukotila 1 25,0 1 25,0 25,0 Koko talon yhteinen, nh yhteyteen Neuvotteluhuone 1 30,0 1 30,0 30,0 Taukotilan yhteyteen Puhelutila 1 5,0 1 5,0 5,0 Äänieristys, lasiovi Aulakahvila 1 20,0 1 20,0 20,0 Pienimuotoinen Kahvion huoltotila/varasto 1 10,0 1 10,0 10,0 Kirjasto 1 100,0 1 100,0 100,0 sis. varaston WC/HK 2 3,0 2 3,0 6,0
TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS 9.3.2015 Kirsti Hankela HANKE PALVELUKOTI TOUKOLA Rauhaniementie 19, 33180 Tampere IAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 6.3.2015 Rakentamisen lkm lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä 3.HYVINVOINTI- JA KUNTOUTUSTILAT 310,0 Suun terveydenhoito 2 20,0 2 20,0 40,0 Väl.huolto/puhdas/lik./ster. 1 25,0 1 25,0 25,0 Varasto 1 5,0 1 5,0 5,0 Tutkimus ja toim.pidehuone 1 25,0 1 25,0 25,0 Jalkahoitaja 1 16,0 1 16,0 16,0 Yrittäjä Kampaaja 1 16,0 1 16,0 16,0 Yrittäjä Hieroja 1 16,0 1 16,0 16,0 Yrittäjä Kuntosali 1 100,0 1 100,0 100,0 Lepohuone 1 8,0 1 8,0 8,0 Kuntosalin yht., taiteovi Varasto 1 10,0 1 10,0 10,0 Apuvälineille Pukuhuone/N ja -/M 2 10,0 2 10,0 20,0 Inva-mitoitus Pesuhuone /N ja -/M 2 8,0 2 8,0 16,0 Inva-mitoitus Löylyhuone 1 8,0 1 8,0 8,0 Inva-mitoitus Inva-WC 1 5,0 1 5,0 5,0 Sisäyhteys pukuhuoneista 4. MUUT 312,0 Siivouskeskus 1 15,0 1 15,0 15,0 4-5yhd.kon.+latt.h.kon.+ppk+kuiv.r.+kuiv.k Varasto 1 8,0 1 8,0 8,0 HK puku-, pesu-, WC-tilat 1 200,0 1 200,0 200,0 Yht.käyttö, 120h/N ja 20h/M Hk sosiaalitilat 1 1,5m2/henk. HK yhteiskäyttövaatevarasto 1 10,0 1 10,0 10,0 Sos.tilojen yhteyteen VSS/ varastotilaa 1 79,0 79,0 pinta-ala jaettuna VSS-tiloihin 5. ULOSVUOKRATTAVAT TILAT 39,0 Ulosvuokrattavaa tilaa 1 39,0 39,0 sosiaalitoimen tilat/yrittäjät TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ 5276,0 Bruttoala-arvio e=1,5 7914 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 2379,5 Käytävät, aulat, eteistilat 1593,0 1943,5 Porrashuoneet 304,5 Tk 46,0 Tekniset tilat 436,0 Varavoimakone Muuntamo Lämmönjakohuone 1 10,0 10,0 Sähköpäätauluhuone 1 10,0 10,0 Teletila 1 8,0 8,0 Tekniikkakomero 8 1,0 8,0 Ilmanvaihtokonehuone 1 400,0 400,0
Tampereen Kaupunki Tilakeskus / Kiinteistökehitys KOUKKUNIEMEN TOUKOLA 27.2.2015 ALUSTAVA HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu 2014 2015 2016 2017 2018 Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu/ara Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö
ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 9.3.2015 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys Hankearkkitehti Kirsti Hankela PALVELUKOTI TOUKOLA KUSTANNUSARVION YHTEENVETO Hankekuvaus Kustannusarvion perusteet Laajuus Kustannukset Laskennan kohteena on Koukkuniemen Palvelukoti Toukola, Rauhaniementie 19, 33180 Tampere. Kyseessä on uudisrakennus tehostetun palveluasumisen käyttöön. Rakennus tulee sijoittumaan pääosin v. 2007 rakennetun huoltokeskusrakennuksen päälle. Kustannusarvio on laadittu Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen kiinteistökehitysyksikön laatiman tilaohjelman 27.2.2015 sekä Arkkitehtitoimisto Sipark Oy:n laatimien pohjaluonnosten 25.2.2015 ja rakennustapaselostuksen 5.3.2015 perusteella. Lisäksi käytettävissä on ollut rakennetekninen hankekuvaus 23.2.2015 sekä sähkötekniikan hankekortti. Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmaa apuna käyttäen, tavoitehinta-arviomenettelynä. Hintataso on Haahtela-indeksin Tampereen pisteluku 78,5 / 3.2.2015. Hankekohtaiset lisäkustannukset on hinnoiteltu erikseen ja ne sisältyvät tavoitehinta-arvioon. Kerrokset: Kellarikerros (0.krs), pohjakerros (1.krs), asuin kerrokset 2-5 + ullakolle sijoittuva iv-konehuone. Hankkeen bruttoala on noin 8 750 brm 2. Bruttoala perustuu arkkitehdin laajuustietoihin. Erittely: Asumistilat 15.451.500 alv 0 % Palvelutilat 2.148.500 alv 0 % Yhteensä 17.600.000 alv 0 % Kustannusarvioon sisältyvät: - Rakennuttajan kulut - Rakennustekniset työt - LVI- ja sprinklerityöt - Kiintokalusteet ja varusteet. DUCO Rakennuttaja Oy, Tavintie 4 B, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0
ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 9.3.2015 Kustannusarvioon eivät sisälly: - Tonttikustannus (osto/vuokraus) - Rahoitus- ja korkokulut - Toimintavarustus, irtaimisto. Laskentaolettamukset / -huomiot: Yhteinen osuus: - Rakennuttajan kulut on arvioitu ohjelman oletusarvojen perusteella. - Aluetyöt rajoittuvat uudisrakentamisesta välittömästi aiheutuviin pihatöihin. Uudet pintarakenteet ovat asfalttia sekä oleskelupihan alueella laatoitettuja. Piha aidataan huoltopihan suuntaan sekä varustetaan asianmukaisilla pihavarusteilla. - Autolämmityspistorasiapaikkoja ei rakenneta. - Nykyisen huoltokeskuksen katolta (=pysäköintitaso) puretaan tulevan uudisrakennuksen kohdalta vanhat käännetyn katon pintarakenteet kantavan ontelolaatan yläpintaan asti. - Perustamistapana uusien rakenteiden osalla oletuksena on normaali maanvarainen perustus. - Nykyisiä rakennuksen perustuksia syvennetään uusien hissimonttujen kohdalla kellarikerroksessa. Muilta osin nykyisessä rakennuksessa on varauduttu perustuksissa ja kantavissa seinälinjoissa rakennuksen korotukseen. - Huoltopihan puoleinen siipi rakentuu nykyisen huoltopihan päälle arkadirakenteena, uudet pilarit jäävät ulkotilaan. - Nykyisen huoltokeskuksen kellarin tilat jäävät pääosin ennalleen lukuun ottamatta rakenneteknisistä muutoksista aiheutuvia muutoksia ja uusia rakennettavia tiloja. - Nykyinen huoltokeskuksen yhdyskäytävä jää paikoilleen. - Alustavasti rakenteellisille muutoksille on arviossa varattu 80.000 alv 0 %. - Uusi hissi lähtee nykyisen huoltokeskuksen lastauslaiturilta 0. kerroksesta toimien 0.-5. kerroksen välillä. Toinen uusi hissi rakennetaan kellarikerroksen uuteen porrashuoneeseen toimien 0.-6.kerroksen välillä. Hissit 2 kpl ovat potilas-/tavarahissejä, mitoitus 26 hlö. - Välipohjat ja yläpohja on ontelolaattarakenne. - Rakennuksen julkisivumateriaali on pääosin rappauspintainen levyverhous. - Vesikate kermikate. - Asuin kerrokset varustetaan ulokeparvekkeilla, 4 kpl/kerros. Parvekkeissa lasitus. - Rakennuksen kerroskorkeus pohjakerroksessa on alustavasti 4 200, asuin kerroksissa 3 300. Kellarikerroksen kerroskorkeudeksi on alustavasti arvioitu noin 4 100. - Väliseinät ovat pääosin teräsrankaisia eristettyjä levyverhottuja seiniä, kellarikerroksessa harkkoseiniä. - Neuvottelu- ja taukotilatila varustetaan siirtoseinällä. - Asunnot varustetaan sairaalakaasuilla (ilma ja happi, 1 piste kumpaakin) sekä huoneet kattonosturin kiskoilla. Kattonosturit eivät sisälly arvioon. Huoneita ei varusteta potilaspaneeleilla. - Asuntojen wc-pesuhuoneet toteutetaan elementtikylpyhuoneina varustettuna liukuovilla sekä asianmukaisilla apuvälineillä ja tukikaiteilla. - Käytävillä, toimistotiloissa sekä märkätiloissa mukaan lukien pukuhuoneet on järjestelmä alakatto, muualla sileä kipsilevy koolattuna noin 10 cm peruskatosta. - Seinät yleisesti tasoitus ja maalaus, märkätiloissa on laatoitus. - Lattiapinnat ovat muovimattoa tai vastaavaa pinnoitetta, märkätiloissa turvalattia. DUCO Rakennuttaja Oy, Tavintie 4 B, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0
ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 9.3.2015 - Pääosin kalusteet ovat vakiomallisia kiintokalusteita standardimitoituksella toiminnan vaatimukset huomioiden. Puusepäntyönä tehtävät erikoiskiintokalusteet eivät sisälly arvioon. - Asuin yksiköiden keittiöiden ja henkilökunnan taukotilojen keittiökoneet ja laitteet normaalitasoa, sisältyvät arvioon. - Vaatehuollon pesukoneet ja kuivausrummut sekä kaapit sisältyvät arvioon. Laatutaso on kotikonetasoa parempi. - Lääkejääkaapit ja huuhteluhuoneen kaatoklosetit ja Deko-desinfiolaitteet eivät sisälly arvioon. - Mahdolliset AV-laitteet sisältyvät käyttäjän hankintaan, eivät sisälly arvioon. - Kirjastotilan kalustus mukaan lukien kirjastohyllyt sisältyy irtaimistoon. - Väestönsuoja sijaitsee kellarikerroksessa, toimii varastokäytössä. - Lämmitysmuoto kaukolämpö. - Varavoiman ja muuntajan osalta on oletettu, että liitytään olemassa olevaan verkostoon. Näiden osalta mahdolliset liittymismaksut eivät sisälly arvioon. - Hankevarauksena on käytetty 5 % kokonaiskustannuksista. - Kustannusarvio on luonteeltaan alustava ja sitä on syytä tarkentaa lähtötietojen tarkentuessa. DUCO Rakennuttaja Oy Sari Loponen Kustannusasiantuntija, RAPS Liitteet Tavoitehinta-arvio, 9.3.2015 DUCO Rakennuttaja Oy, Tavintie 4 B, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0