ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA NEOT OY

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA NEOT OY HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 15.4.2013 Päivitys MR 6.8.2013 Päivitys MR 10.8.2013 Päivitys MR 17.9.2013 Päivitys MR

Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.5 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.1.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (yksiköiden tehtävät) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteen sovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Hätätiedotepohja 8.6 Muu viranomaistiedote 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet

9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty 16.5.2013 Turvallisuustiedote jaettu 1.11.2012

Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2012. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla.

2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja NEOT Oy Osoite Varaston osoite Tahkoluodon öljysatama, 28900 PORI Yhteyshenkilöt Pääkonttori Helsinki Salomonkatu 17 B, 00088 S-RYHMÄ Jani Valli Puhelin 0400-879 821 Terminalin käytönvalvoja Ilkka Rehula Käytönvalvojan varamies Puhelin 050-366 0546 Puhelin

2.2 Ajo-ohjeet NEOT Varastot Oy Tahkoluodon polttonesteiden varastoterminaali sijaitsee Porin kaupungin sataman Tahkoluodon öljysatamassa. NEOT Varastot Oy:n omistaa North European Oil Trade Oy. Terminaali on palavan nesteen varastoalueeksi kaavoitetulla alueella. Tahkoluoto sijaitsee Meri - Porin alueella, kaupungin läntisellä laidalla, ja on yksi Porin kaupunginosista. Tahkoluodossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista satamista. Tahkoluodon pohjoispuolella on kymmenkunta saarta, joista suurimmat ovat Paakari ja Mänty-paakari. Tahkoluodon itäpuolella on Lampaluoto, jonka kautta on kiinteä yhteys mantereelle. Tahkoluodon eteläpuolella sijaitsee Reposaari. Tahkoluodon länsipuolelta avautuu ulkosaaristo. Tahkoluotoon pääsee valtatie 2 pitkin idästä ja pohjoisesta valtatie 8 pitkin ajamalla pohjoista satamatietä Reposaaren tielle 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Terminaalin toimintaan kuuluu polttonesteen varastointi. Polttonesteet tulevat terminaaliin varastoitavaksi pääasiassa laivakuljetuksina. Ne puretaan kiinteää putkistoa pitkin säiliöihin, joissa ne varastoidaan pääsääntöisesti vallitsevassa ympäristön lämpötilassa. Laivalinjat tyhjennetään aina laivan purun jälkeen laiturilta säiliölle. Autojen lastaus tehdään alueen pääsääntöisesti kaikilla lastauspaikoilla. Kaikki lastauspaikat on varustettu kiinteällä lastauslaitteistolla. Autolastaukset tapahtuvat ns. alatäyttönä mm. staattisten sähkövaikutusten minimoimiseksi. Tuotteiden autolastauksissa on käytössä nestetilavuuden laskuriin perustuva lastausjärjestelmä, jossa säädettävä laskuri pysäyttää täytön hallitusti ilman laitteistoille aiheutuvaa nopeaa paineiskua. Palavien nesteiden varastointi- ja käsittelyterminaalin käsittelyketju kattaa kevyen dieselin ja bensiinin purkaukset laivasta varastosäiliöihin, tuotepumppaukset säiliöistä laivaan ja säiliöstä toiseen, sekä lastaukset säiliöstä autoon sekä kyseisten tuotteiden säiliövarastoinnin. Terminaalin lähialueella ei ole asutusta, yleisiä liikenneväyliä, eikä muuta ulkopuolista kuin kemikaalien ja palavien nesteiden varastointiin liittyvää toimintaa. Tahkoluodon öljysatama-alue on aidattu satamanpitäjän toimesta. Kulku satama-alueelle on luvanvaraista. Luvituksen hoitaa terminaalipäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Lisäksi NEOT Oy:n terminaalialueet on aidattu ja sisäänkäynnit terminaalialueille tapahtuu lukittavien porttien kautta. Varastointialueiden vallitilojen ympärillä kiertää pelastus- ja palotiet. Tahkoluodon öljysataman lastaus- /purkulaiturille johtaa kulkuväylä NEOT Oy:n bensiini- ja dieselterminaalien välistä. Lisäksi laiturille pääsee tarvittaessa terminaalien takaa johtavien paloteiden kautta.

Laivan purku ja lastaus muodostuu valmistelevasta vaiheesta, varsinaisesta purusta tai lastauksesta pumppaamalla polttoneste laivasta säiliöön tai säiliöstä laivaan sekä työn päättämisestä (aloitus, lastaus ja lopetus). Työn kuluessa polttonesteestä otetaan näytteitä laadunvarmistukseksi ja/tai tehdään tuotteen määrätarkistuksia varastosäiliöstä, linjasta ja laivan säiliöstä. Laivaoperaatiot suoritetaan kirjallisen purku-/laivausohjeen perusteella, joka tulee hankintaosastolta tai laiva-agentilta. Valmistelevan vaiheen aikana suoritetaan purussa tai lastauksessa käytettävän putken linjaus, varren/letkun kiinnitys laivaan ja linjan tiiveystarkastus. Laiva maadoitetaan operoinnin ajaksi jos kyseessä on lastaus/purku eristämättömällä varrella tai letkulla. Laivausta valvotaan toimintaohjeen mukaisesti pumppauksen aikana. Laivaus ja sen lopetus suoritetaan laivan kanssa kirjallisesti tai osin suullisestikin sovitun ohjelman mukaisesti. Yleiskuvaus alueen rakennuksista Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Varastoalueilla on seuraavat kiinteät rakennukset/rakennelmat Eteläinen ja pohjoinen terminaali: - 2 kpl. toimistorakennuksia/valvomoa, Eteläinen ja pohjoinen terminaali. - Lähettämörakennus, - 2 kpl. huoltorakennuksia, - Lämpökontti (1 MW), - Vanha lähettämörakennus (bensiiniterminaali), - 2 kpl. pressuhalleja (mm. öljyntorjuntavälineistön sijoituspaikka), - 3 autolastauspaikkaa, (bensiini ja diesel sekä monituotelastaus), - Tuote- ja tyhjennyspumppaamot 5 kpl, - Bensiinin lisäaineiden varastorakennus, - Tarvittavat putkistot, - Vaahtosammutuskeskus VK1 (bensiiniterminaalin vieressä), - Vaahtosammutuskeskus VK2 (vallitila nro 4:n koillispuolella), - Bensiinin hönkäkaasujen talteenottolaitos (2 kpl Cirrus 150 + Cool sorption) - Hönkäkaasujen talteenottolaitoksen hiilivetyjen säiliö- ja varastorakennus, - Molempien terminaalien sähkökeskukset 3 kpl., - Lisäainepumppaamo, - Kaksi lämpökeskusta. Pohjois- ja eteläterminaalin porttien edusta (liite 2) Muut aluekartat liitteenä 3, 4 ja 5

2.4 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella NEOT Päivällä arkisin 5 Yöllä ja viikonloppuisin Laivanpurun yhteydessä 2 ei miehitystä (laivan purkuja satunnaisesti noin 2 krt viikossa) Läheisyydessä Muut varastot Päivällä arkisin 4 Yöllä ja viikonloppuisin ei miehitystä Asutus Tahkoluoto 6 Reposaari 861 2.5 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Pohjoisterminaalin varastoalueella on automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutuslaitteisto Kaasuhälytinjärjestelmä Savunpoisto Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Sammutusvesien talteenotto Lisää tarvittaessa kohtia Kaupungin palovesipumppaamon toiminnasta ja toimintaohjeista vastaa Porin satama yhdessä Meri - Porin aluepelastusaseman ja Reposaaren VPK:n kanssa. Polttoaineen lastauslaiturit on suojattu vesi- ja vaahtosprinklauksella Käytetty sammutusvesi johdetaan tasausaltaan ja öljynerottimien kautta mereen. Tarvittaessa sammutusvesi viedään käsiteltäväksi asianomaisiin käsittelylaitoksiin. Erottimiin mahdollisesti kertyvä öljy pumpataan talteen tai imetään loka-autoon erottimien toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueella on myös säiliöauto ja perävaunu joihin voidaan sijoittaa väliaikaisesti sammutusvesiä.

3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Diesel Neste YK 1202 Bensiini Neste YK 1203 Varastointija käsittelymää rä 60 300t R: 40 Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet S: (2-)-36/37 YKvaaraluokka: 3 YKpakkausryhmä: III 41 500t R: 45 65 S: 53 45 YKvaaraluokka: 3 YKpakkausryhmä: I Syttyvä neste ja höyry Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Ärsyttää ihoa Haitallista hengitettynä. Epäillään aiheuttavan syöpää. Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa. Myrkyllistä vesieliöille, Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin. Ärsyttää ihoa Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. Saattaa aiheuttaa perimävaurioita. Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa TOKEVA Ohje T3a TOKEVA Ohje T3b Saattaa aiheuttaa syöpää. päillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä. Myrkyllisille vesieliöille,

Kemikaalien sijainti alueella Säiliöiden sijainnit ja sisällöt Säiliö Koko Sisältö Säiliö FA1 5 000 m 3 diesel Säiliö FA2 6 300 m 3 moottoribensiini Säiliö FA3 3 000 m 3 moottoribensiini Säiliö FA4 3 000 m 3 moottoribensiini Säiliö FA5 8 300 m 3 diesel Säiliö FA6 8 300 m 3 diesel Säiliö FA7 16 000 m 3 bensiini Säiliö S101 10 200 m3 diesel, Säiliö S102 6 400 m3 moottoribensiini, Säiliö S103 6 400 m3 moottoribensiini, Säiliö S104 1 280 m3 moottoribensiini / diesel, Säiliö S105 2 230 m3 diesel Säiliö S106 26 150 m3 diesel

3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Terminaalin tunnistettavat pääasialliset vaaratilanteet on määriteltävissä ja luokiteltavissa mm. polttonesteiden siirtopumppausten, -käsittelyn ja varastoinnin sekä toimintainfrastruktuurin korjaushuolto ja rakentamistoimenpiteisiin liittyviin osa-alueisiin. Näissä esitetyissä osa-alueissa on huomioitu erityisesti terminaalin operointi- ja henkilöturvallisuuden parantamiseen liittyvät tekijät. Turvallisuustekijät on huomioitu mm. terminaalin työohjeistuksissa, joita kehitetään jatkuvasti sisäisen auditoinnin periaatteella. Operoitaessa polttonesteitä terminaalissa voidaan tunnistaa mm. seuraavia pääasiallisia vaaramahdollisuuksia. - tulipalot, - räjähdykset, - staattinen sähkön vaikutukset, - polttonestevuodot, - terminaalin rakentamisen ja korjaustoimenpiteiden vaaratilanteet, - nesteiden siirtopumppaukset, - pumppujen, putkistojen ym. laitteistojen rikkoutuminen, - lisäaineiden vuodot tai roiskumiset, - henkilövahingot kuten kaatumiset, putoamiset ym. - myrkytykset (bensiinihöyryt/-lisäaineet), - laiturioperointi Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Polttonestevuoto varastointisäiliössä Öljyn varastointisäiliön ylitäyttö Todennäköisin mahdollinen vuototyyppi on säiliön pohjalevyn sisätai ulkopuolisen korroosiosyöpymän aiheuttama vuoto. Syöpymät ovat pistemäisiä eikä vuoto ole voimakasta (kokemusperäinen tieto). Öljy joutuu vuodon seurauksena säiliön vallitilaan Varastotosäiliön täytössä laivasta polttoaine pääsee vuotamaan säiliöstä 1000m2 1000m2 Vaarat Öljy joutuu vuodon seurauksena säiliön vallitilaan Varastointisäiliön ylitäytössä ylivuotanut tuote joutuu säiliön vallitilaan josta se pumpataan hallitusti jatkokäsittelyyn. Johtamissu unnitelma kartta liite 6

Öljyvuoto putkistossa Putkiston vuoto liittimistä tai putkiston korroosiosta johtuen 1000m2 Putkistovuodossa öljy voi joutua pumppaamoon, laiturin allastukseen, säiliön vallitilaan, mereen tai maastoon. Öljyauton ylitäyttö Todennäköisin säiliöauton ylitäytön syy on kuljettajan huolimattomuus tai arviointivirhe 10m2 Ylitäytön seurauksena maahan joutuva määrä ei todennäköisesti ole sellainen että se aiheuttaa vakavaa ympäristövahingon vaaraa. Säiliöauton ylitäytössä tuotetta voi joutua autolastauspaikan maahan, valliallastukseen, tasausaltaaseen, tai öljynerotuskaivoon Polttoneste voi syttyä palamaan Tuotepalo varastointisäiliössä Tuotepalo säiliössä rasittaa säiliötä siten että palosta aiheutuu myös suuren vuodon ja palon muuttumisen vallipaloksi 2000m2 Massiivinen vallipalo joka levittää paloa muihin säiliöihin ja varaston rakenteisiin Terminaali ja / tai maastopalo Maastopalo luvattoman tulenkäytön seurauksena tai luonnonvoimien takia 2000m2 Terminaalin ulkopuolella olevien muiden rakennelmien tai kulkuneuvojen palot voivat aiheuttaa tuotepalon (säiliöpalo) vaaran. Maastossa oleva tuotepalo voi sijainnistaan ja laajuudestaan riippuen aiheuttaa maastopalon Tuotepalo laiturilla tai palo aluksessa Aluksessa ja laiturilla käsiteltävien varastointiin toimitettavien tuotteiden paloluokituksen mukaan tuotepalon vaaraa on olemassa 5000m2 Aluksilla ei aina ole mahdollisuutta tehdä hätäilmoitusta puhelimitse. Tällöin hätäilmoituksen välittäjänä toimii ensisijaisesti terminaalin

henkilökunta. Laiturille ja alukseen kulkua varten on käytettävissä vain kapea kulkusilta. Tämä asettaa rajoituksia esim. pelastuskaluston saamiseksi aluksen lähelle. Aluksessa tai laiturilla oleva tulipalo saattaa katkaista pakoreitin aluksesta laiturille tai laitu rilta maihin. Aluksessa sattuva tulipalo aiheuttaa aina myös suuren henkilövahinkojen vaaran Tulipalo tuotepumppaamoss a Palo voi olla tyypiltään tuote- tai sähköpalo 2000m2 Pumppaamon massiivinen tulipalo joka uhkaa polttonestesäiliöitä kartta liite 7 Palo säiliöauton lastauspaikalla, vallissa tai allastuksessa Ohjeiden mukaan toimittaessa varastoitavien tuotteiden tuotepalon vaaraa voidaan pitää vähäisenä. Säiliöautojen lastaus tapahtuu alatäyttönä 1000m2 Palolämpö voi kuumentaa lastauspaikalla olevia putkistoja ja palolämmön vaikutusalueella olevia säiliöitä. Säiliöautokolari Auton törmäys autolastauspaikan rakenteisiin tai toiseen säiliöautoon 1000m2 Autosäiliöön tulee reikä ja polttonestettä valuu lastaus-paikalle ja sen ympäristöön Säiliöauton räjähdys Auton säiliölohkon sisätilan räjähdys säiliön täyttövaiheessa 2000m2 Säiliöautopalo jonka seurauksena suuronnettomuusvaara tilanne Säiliöauton lastaaminen toisesta säiliöautosta Polttonesteen siirto terminaalialueella autosäiliöstä toiseen autosäiliöön 2000m2 Siirtoletkun rikkoutuminen ja polttonesteen vuotaminen ympäristöön

Polttoaineen lastaus onnettomuus Laitteistorikko polttonesteen lastauksessa autoon 1000m2 Lastausletkun hajoaminen /repeäminen ja nesteen vuotaminen ympäristöön Polttoaineen valuminen laiturin vallitilaan Polttonesteen valuminen laivan siirtolinjan ilmakiikistä vallitilaan. 500m2 Vallitilaan kerääntyy polttonestettä Polttonestesäiliön räjähdys Kaasuräjähdys polttoneste-säiliössä ja säiliön tulipalo 10 000m2 Polttonestesäiliö palaa ja voi sytyttää ympäröivän terminaali alueella tulipalon Laiturilla laivausletkun katkeaminen Laiturilla polttonesteen laivausletkun katkeaminen /murtuminen laivakäsittelyn aikana 200m2 Polttonestettä valuu alueelle, mereen ja laiturialueella syttyy tulipalo. Polttonestettä voi ruiskua myös työntekijöiden päälle Polttoaineen lisäaineet Lisäaineiden operointiongelmat 20m2 Polttoaineen lisäainetta roiskuu operointi-henkilön päälle Korjaustyöt Korjaustöiden aiheuttamat tulipalot 2000m2 Putkilinjan tulipalo josta palo leviää polttoneste-säiliöön Sähköonnettomuud et Staattisen sähkön aiheuttamat vaaratilanteet 2000m2 Polttonesteen räjähtäminen ja mahdollinen tulipalo

4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Terminaalin työntekijät ja aluetta vartioivat vartiomiehet ovat saaneet riittävän koulutuksen terminaalilla suoritettavien nimettyjen toimintojen hallitsemiseksi. He ovat perehtyneet polttoaine- ja kemikaalikäsittelyihin myös muilla terminaaleilla, ovat olleet mukana terminaalin lisärakentamisessa sekä lisäsuunnittelussa ja tutustuneet järjestelmiin yksityiskohtia myöten. Laitteiden toimintaperiaatteet ja rakenne on selvitetty. Kemikaalien ominaisuudet ja terveysvaarat on luennoitu. Terminaalien viranomaisvalvontaa on selvitetty samoin kuin toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Toimintaohjeet ovat ja tuotteiden käyttöturvatiedotteet ovat kirjallisina käytettävissä. Henkilöstölle annetaan ohjeet ja harjoitellaan pelastuslaitoksen kanssa hätäilmoituksen tekoa, sammuttimien ja palopostien käyttö ja sijainnit ja muut turvallisuusjärjestelyt paikan päällä. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Jani Valli Puhelin 0400-879 821 Ilkka Rehula Puhelin 050-366 054 Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Jani Valli Puhelin 0400-879 821 Ilkka Rehula Puhelin 050-366 054 Puhelin

4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Alueen pelastusorganisaatio muodostuu Tahkoluodon sataman alueen terminaaleilla työskentelevistä operaattoreista. NEOT terminaalin ja muiden varastojen pelastusorganisaatiot hälytetään GSM ryhmätekstiviestillä ja tarvittaessa Länsi-Suomen polttoöljyvaraston katolla olevalla sähkösireenillä. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa NEOT:in henkilökunnan tehtävänä on vastata alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä tilanteen mukaan. NEOT:in pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti. Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät: - Avataan portit ja selvitetään ajotiet. - Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle. - Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia - Ilmoitetaan sataman päivystävälle turvallisuuspäällikölle onnettomuudesta - Varoitetaan muiden terminaalien henkilökuntaa vaaratilanteesta 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kiinteä sammutuskalusto NEOT Oy Tahkoluodon terminaalilla on kolme erillistä vaahtokeskusta VK1, VK2 ja VK3. Vaahtokeskus VK1:ssä on 3 kpl tilavuudeltaan viiden kuution vaahtosäiliötä ja VK2:ssa on yksi tilavuudeltaan 10 kuution vaahtosäiliö.vk3:ssa on vaahtosäiliö kooltaan kolme kuutiota. Vaahtokeskus VK1:sta on vaahdotuslinjat vallialueisiin 1, 2 ja 3 sekä säiliöiden FA2, FA3, FA4 ja FA7 (bensiini) sisäpuoliseksi vaahdottamiseksi. Säiliöt FA2, FA3 ja FA4 on varustettu lisäksi vesivaleluputkistoilla säiliöiden jäähdyttämiseksi. Vaahtokeskus VK2:sta on erilliset vaahdotuslinjat säiliön FA7 kolmeen erikseen vaahdotettavaan osastoon jaettuun. vallitilaan numero 4.VK3:sta on vaahdotuslinjat säiliöille S102, S103 ja S104. Kaikki eteläisen terminaalin säiliöt on varustettu vesivalelujärjestelmällä. Satamaalueen sammutuslinjassa on useita 3 kynsiliittimellä varustettuja vedenottopaikkoja sekä 6 paloliittimiä. Sammutusvesi saadaan sataman paloveden (merivesi) runkolinjasta. Eteläisellä terminaalilla on lisäksi automaattinen palohälytysjärjestelmä. Vuonna 2013 palontorjunta järjestelmiin tullaan tekemään merkittäviä uudistuksia. Kalusto Sijainti Palovesipumppaamo 1 Palovesipumppaamo 2 Kaupungin palovesipumppaamo 1 sijaitsee terminaalin koillispuolella noin 100 metrin etäisyydellä pohjoisterminaalista Kaupungin palovesipumppaamo 2 sijaitsee terminaalin pohjoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä etelä terminaalista

Vaahtokeskus 1 Pohjoisterminaali itäinen puoli Vaahtokeskus 2 Pohjoisterminaali läntinen puoli Vaahtokeskus 3 Eteläterminaali Alkusammutuskalusto Pohjoisella terminaalilla olevat alkusammuttimet: - 25 kpl jauhesammutin a 12 kg, - 3 kpl kannettavia CO2-sammuttimia, - 5 kpl jauhesammutin a 50 kg - 1 kpl siirrettävä pienvaahtokärry 30 kg - 1 kpl siirrettävä pienvaahtolaite 12 kg. - 15 x 20 m 3 -tuuman paloletkuja ja niihin liittimiä - 15 x 20 m 2 -tuuman paloletkuja ja niihin liittimiä Eteläisellä terminaalilla olevat alkusammuttimet: 47 kpl. jauhesammutin - 2 kpl. 50 kg jauhesammutinta - 1 kpl. siirrettävä pienvaahtokärry - 15 x 20 m 3 -tuuman paloletkuja ja niihin liittimiä - 15 x 20 m 2 -tuuman paloletkuja ja niihin liittimiä

5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Meri - Porin ja Reposaaren yksiköistä. Tahkoluodon alue on IIIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 20 minuuttia. Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen 10 15 minuutissa yksiköiden RSA111 ja RSA171 avulla. JOUKKUELÄHTÖ Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija P31. Vaste-ehdotuksen mukainen Joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511 ja P31. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö) Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511, RSA121, RSA123, RSA101, RSA802, RSA801, RSA141, RSA1412, RSA143 ja P31. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto.

Kuvassa on Porin alueen sammutusyksiköiden sijaintipaikat jotka ovat otettu huomioon NEOT:tin vastesuunnittelussa. Hälytettävät muodostelmat onnettomuustyypeittäin Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Polttoainevuoto varastosäiliössä Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Öljyn varastointisäiliön ylitäyttö Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Öljyvuoto putkistossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min

Öljyauton ylitäyttö Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Tuotepalo varastointisäiliössä Pelastusjoukkue Pelastuskomppania 30 min 60 min Terminaali-/- maastopalo Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Pelastuskomppania 60min Tuotepalo laiturilla tai palo aluksessa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Pelastuskomppania 60min Tulipalo tuotepumppaamossa Pelastusjoukkue Pelastuskomppania 30 min 60 min Palo säiliöauton lastauspaikalla, vallissa tai allastuksessa Pelastusjoukkue Pelastuskomppania 30 min 60 min Säiliöauton kolari Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Pelastusjoukkue 30 min Säiliöauton räjähdys Pelastusjoukkue 30 min Pelastuskomppania 60 min Polttonesteen siirto terminaalialueella autosäiliöstä toiseen autosäiliöön (letkurikko) Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Polttoaineen lastaus onnettomuus Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min

Polttonesteen valuminen laivan siirtolinjan ilmakiikistä vallitilaan Polttonestesäiliön räjähdys Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Pelastusjoukkue 30 min Pelastuskomppania 60 min Laiturilla laivausletkun katkeaminen Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Polttoaineen lisäaineonnettomuud et (roiskuminen maahan) Pelastusyksikkö RSAP111 20 min Korjaustöiden aiheuttamat tulipalot Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Pelastuskomppania 60min Sähköstä johtuvat onnettomuudet Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 20 min 30 min Pelastuskomppania 60min Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). 5.2 Torjuntakalusto Lähin torjuntakalusto Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA 111 Meri - Porin paloasema (13 km kohteesta) Sammutusauto RSA 171 Reposaaren paloasema (4 km kohteesta) Sammutusauto RSA 1712 Reposaaren paloasema (4km kohteesta)

6 Tukiorganisaatiot Porin kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Kaupungin johtoryhmä Teknisen keskuksen raivausryhmä Aino-Maija Luukkonen 044 701 1010 Jukka Kotiniemi 044 701 1671 Kaupungin johtoryhmä, pj Kaupungin johtoryhmä Sosiaalitoimen huoltoryhmä Terttu Nordman 044 701 8053 Kaupungin johtoryhmä Lääkinnällinen huoltoryhmä Terttu Nordman 044 701 8053 Kaupungin johtoryhmä Psykososiaalinen huoltoryhmä Terttu Nordman 044 701 8053 Kaupungin johtoryhmä Yleishuoltoryhmä Pasi Vainio 044 701 8520 Kaupungin johtoryhmä Ruokahuoltoryhmä Kaj Kainulainen 044 701 7550 Kaupungin johtoryhmä Lastenhuoltoryhmä Terttu Nordman 044 701 8053 Kaupungin johtoryhmä

7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Alkutilanne Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueen päätoiminen päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P31). Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Neotin pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johtovastuun. RSA P31 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen saapuessaan. Neotin ulkoisessa pelastussuunnitelmassa on suurimmiksi riskeiksi arvioitu pienehköt polttoainevuodot ja tulipalo. Hallitsemattomasta tulipalosta saattaa muodostua suuri ja pitkäkestoinen onnettomuus. Alla kaksi toimintamallia em. onnettomuuksista. 7.1.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit Vuoto- ja valuma (vahvistettu pelastusjoukkue) kartta liite 6 tiedustelu RSA 171 ja / tai RSA 111 ensihoito ESA 126 alueen eristäminen RSA 171 ja RSA 1712 Vuotoalueen suojavaahdotus RSA 171 ja / tai RSA 111 pelastaminen RSA 111 leviämisen estäminen RSA 511 Onnettomuuden tiedustelun suorittaa alkuvaiheessa varaston henkilökunta arkipäivisin ja viikonloppuisin Reposaaren VPK:n tai Meri - Porin paloaseman henkilöstö. Ensihoidosta vastaa Meri Porin asemalta saapuva ambulanssi. Saatujen tietojen perusteella vuototyypistä riippuen vuoto tukitaan tai se ohjataan erotuskaivoon. Varaston piha-alueelle valunut polttoneste valuu erotuskaivoon. Erotuskaivoon valunut neste poistetaan alipaineimuautolla jatkokäsittelyyn. Piha-alue suojavaahdotetaan ensimmäisen pelastusyksikön ja / tai varaston henkilökunnan toimesta. Tulipalo tuotepumppaamossa ja varastosäiliössä (pelastuskomppania) kartta liite 7 Pumppuaseman käynnistys kaukokäynnistyksellä Henkilökunta / RSA 111 Kiinteiden vesivalelujärjestelmien käynnistäminen Henkilökunta / RSA 111 tiedustelu ja ensimmäinen vaahtoisku autosta / lisävesi RSA 111 ensihoito ESA 126 ja ESA 124 pelastaminen RSA 111 Pumppuaseman 1 miehitys RSA 171 Pumppuaseman 2 miehitys RSA 1712

Säiliön S102 jäähdytys / lisävesi palovesijärjestelmästä RSA 151 ja RSA153 Säiliön S103 lisäjäähdytys / vaahdotus / lisävesi palovesijärjestelmästä RSA511 ja RSA 513 Säiliön S104 lisäjäähdytys / vaahdotus / lisävesi palovesijärjestelmästä RSA 101 Säiliön S105 lisäjäähdytys / vaahdotus / lisävesi palovesijärjestelmästä RSA 802 ja RSA 801 Lähirakennusten jäähdytys / lisävesi palovesijärjestelmästä RSA 141 ja RSA 143 Lisäveden syöttö palovesijärjestelmään raskaspumppuauto RSA 8094 Päivä-aikaan varaston henkilökunta käynnistää palovesipumppaamon kaukokäynnistyksellä varaston portilta. Palon ollessa uhkaava, lähempien säiliöiden S102 ja S103 vesivalelut käynnistetään. Ilta ja viikonloppuaikaan pumppuaseman ja vesivalelujen käynnistämisen suorittaa RSA 111 henkilökunta. Säiliöiden vesivalelu kuluttaa merkittävän määrän pumppuaseman vesituotosta (SFS standardin 3357 mukainen laskettu määrä on noin 10m3 /min). RSA 111 ensimmäinen tehtävä tuotepumppaamopalossa on tehdä vaahtoisku pumppaamoon suoraan auton vaahtotykillä (autossa tulee olemaan noin 2m3 vaahtosäiliö ja 6m3 vesisäiliö). Nopea lisäveden syöttö autoon on myös yksikön ensisijaisia tehtäviä. Lisäveden saamisen varmistaminen ja pumppuaseman miehittäminen on Reposaaren VPK:n (RSA 171) ensimmäinen tehtävä. Tahkoluodon palovesipumppaamon hoito on sovittu Reposaaren VPK:n ja Porin sataman välisellä sopimuksella VPK:n tehtäväksi. RSA 1712 saapuessa paikalle se miehittää pumppuaseman 2. Pumppaamopalon eskaloituessa tulevat läheiset rakennukset, lastauslaituri ja säiliöt lisäjäähdyttää seuraavien palokunnan yksiköiden toimesta. Tilanteessa tulee perustaa TOJE sekä PEL JOKE kts. kohta 7.3 ja 7.4 Suuren varastopalon haasteita tulee palon jatkuessa olemaan veden ja vaahtonesteiden riittävyys. Satakunnan pelastuslaitos on kartoittanut Satakunnassa olevien vaahtonesteiden määrät ja sijainnit 2010 (liite 8). Vuoden 2013 aikana listaan tehdään päivitys. Tulipalon jatkuessa ongelmaksi tulee käytetyn sammutusveden varastointi. Käytettyä sammutusvettä voidaan tilanteen pitkittyessä siirtää muiden säiliöalueiden ja varastojen säiliöiden suoja-altaisiin.

7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/2011 35 määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P31) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P31 ajoneuvo. Toimintaalueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P31). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P31:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P31 toimii toiminta-alueen johtajana. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.

7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen. Evakuoinnin toteuttaminen Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee käyttää apuna evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista. Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna. Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita. Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen. Evakuoinneista tiedottaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella.

Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö. Evakuoitavan väestön kokoaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon seurauksena nopeasti siirtää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä. Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle. Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia. Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta. Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa. Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä. Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi Tahkoluodon säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin. Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä puomituksilla ja maalla padotuksilla. Varautuminen ympäristön kunnostamiseen ja ennallistamiseen Ympäristövahinkojen torjunnassa mahdollisesti tarvittavaa raskasta kalustoa hankitaan paikallisilta maansiirto- ja loka-auto palvelua tarjoavilta yrityksiltä. Maastosta taiteenotetut nesteet voidaan välivarastoida mahdollisuuksien terminaalin alueella 1 kuution muovikonteissa. Kontteihin voidaan varastoida myös käytettyä imeytysainetta. Suuremmat määrät tai taltioidut nesteet toimitetaan

mahdollisuuksien mukaan sopivaan jälkikäsittelylaitokseen. Lähin ongelmajätteitä vastaanottava laitos on Ekokem Oy Mäntyluodon toimipiste. Maahan tai vesistöön joutuneen jätteen - ja dieselin käsittely Suuret vuodot maahan pyritään patoamaan ja pumppaamaan talteen. Saastunut maa-aines kuoritaan pois ja toimitetaan sopivaan käsittelyyn. Pienemmät vuodot imeytetään imeytysturpeeseen tai mattoon ja käytetty imeytysaine toimitetaan sopivaan käsittelyyn. Vesistöön joutuneen öljyn leviäminen estetään puomittamalla öljy ja keräämällä se talteen. 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä, joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle. Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta. 7.8 Viestintä Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi. Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Alla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA 111 ja RSA 171 antavat

lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 31:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon kohteessa. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE INFO -ryhmässä. PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX). Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. ASEMA XX Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA Po Pe- ryhmiä. Yksikkölähdön viestiliikennekaavio Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO - ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille.

Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P31:lle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän. Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä.. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 1, 2 tai 3) Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä. PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU SA JOUKKUE 1 SA ASEMA XX SA ASEMA YY SA ASEMA ZZ Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle SA PE KUTSU ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA PoPe-ryhmät). Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle. Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä.

Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa. PELASTUSKOMPPANIA SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU XX TOJE TOJE XX JOKE SA PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät KAISTA 1 JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Kenttätoiminnassa Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät.sa Po Pe- ryhmät Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä.

Liikennöinti pelastusyhtymän kokoisessa organisaatiossa PELASTUSYHTYMÄ SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät TOJE 1 SA KARHU TOJE SA PEL JOKE TOJE 2 SA ETELÄ TOJE SA JOUKKUE1 SA JOUKKUE2 SA JOUKKUE3 SA JOUKKUE4 SA JOUKKUE5 SA JOUKKUE6 M i e h i s t ö t a s o / t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. SA Po Pe- ryhmät 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle tiedottamisen avulla.

8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Paikallinen hälyttäminen Tahkoluodossa Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:n konttorirakennuksen katolla on sähkösireeni, joka voidaan käynnistää konttorirakennuksen seinässä olevasta napista. Yhtiöiden välillä on sopimus, jonka mukaan kaikki voivat tarvitessaan käyttää hälytintä. Neot on antanut toimintaohjeet hälytyksen aiheuttamista toimenpiteistä. Yleinen hälyttäminen Tahkoluodossa Fortum Power & Heat Oy:n Meri - Porin voimalan katolla on suurtehohälytin, jonka hätäkeskus käynnistää pelastustoiminnan johtajan käskystä. Hälyttimellä voidaan antaa puhetiedotteita, joiden kuuluvuus kuitenkin vaihtelee säästä riippuen Kuvassa Tahkoluodon hälyttimien sijainnit 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Pihlavan VPK:n asemalla noin 14 kilometrin etäisyydellä Tahkoluodon satamasta.

8.3 Yleinen vaaramerkki Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Fortumin katolla oleva hälytin kuuluu hyvissä olosuhteissa koko Tahkoluodon alueella. Reposaarella, tornitalon katolla oleva hälytin kuuluu koko Reposaaren asuinalueella hyvällä ilmalla. Väestön varoittamista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä, joista lähin on Pihlavan VPK:n paloasemalla. 8.4 Vaara ohi merkki Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa. 8.5 Hätätiedotepohja (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) Liite 9 8.6 Muu viranomaistiedote Viranomaistiedote liitteenä 10 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.)