KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2006 vp Susien käyttäytymistapojen muuttuminen Kaakkois-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkojen lehtiotsikot ovat kertoneet, kuinka susi haki koiran tai kissan talon pihasta Lemillä, Ylämaalla, Miehikkälässä, Kiteellä sekä monella muulla paikkakunnalla. Perinteisesti ikiaikainen susi on ollut ihmisarka ja varovainen. Kun Suomessa on pitkiä aikoja noudatettu EU:n suojeludirektiivejä eikä susia ole metsästetty, jolloin ne olisivat oppineet pelkäämään ihmistä, on pihapiireissä käynti tullut niille turvallisen oloiseksi. Aitoa ihmispelkoa ei susien joukossa enää ole. Ilmeisesti susiemo opettaa jo pentunsa sellaisiksi, että ihmisen elinpiiriin tunkeutumalla saa ruokaa helposti. Hallituksen taholta on kulttuuriministerin sanomana levitetty viime vuosina tekstiä, että ei susi syö, sitä ei pidä pelätä eikä siitä ole mitään vaaraa. Vastuulliset vanhemmat ovat susialueilla huolissaan lastensa koulunkäyntimatkasta ja muusta suojaamattomasta oleskelusta, myös kodin pihapiirissä. Kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukyytejä kotiportilta kouluun. Valtiovalta, joka susia suojelee, ei kuitenkaan korvaa kunnnille susista aiheutuvia lisäkustannuksia. Jokainen terveesti ajatteleva suomalainen osaa jo laskea, että on vain ajan kysymys, milloin sellainen susi, joka emännän silmien edestä ottaa koiran, vie tulevaisuudessa myös pihalla leikkivän lapsen, kun siihen vain tulee tilaisuus. Olisikin ehkä syytä tutkia, onko susien nyt tavanomaiseksi muuttunut ihmistä pelkäämätön käyttäytyminen jo sellainen syy, joka aidosti tutkittuna ja todistettuna voisi muuttaa myös EU:n tulkintaa paremmin Suomeen sopivaksi, kun nyt kaikki on direktiivillä vain todettu tiukasti suojelluksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Suomen susien luonnontilaisen käyttäytymisen muuttumisesta siten, että ne eivät enää pelkää ihmisiä ja aikooko hallitus selvittää puolueettomasti luonnontilaisten eläinten käyttäytymistapojen muutokset ja viestittää mahdollisesti muuttuneesta tilanteesta myös EU:lle? Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2007 Seppo Lahtela /kok Esa Lahtela /sd Pekka Kuosmanen /kok Lauri Oinonen /kesk Pertti Hemmilä /kok Olli Nepponen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1059/2006 vp: Onko hallitus tietoinen Suomen susien luonnontilaisen käyttäytymisen muuttumisesta siten, että ne eivät enää pelkää ihmisiä ja aikooko hallitus selvittää puolueettomasti luonnontilaisten eläinten käyttäytymistapojen muutokset ja viestittää mahdollisesti muuttuneesta tilanteesta myös EU:lle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö seuraa jatkuvasti susikannan kehittymistä ja sen aiheuttamia vaikutuksia. Kaakkois-Suomessa susista tehtiin Suomen EU:hun liittymisen aikaan vain vähäisessä määrin havaintoja. Tilanne on kuitenkin susikannan osalta muuttunut olennaisesti jäsenyysaikanamme ja susikantamme on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Kannan kasvu on osaltaan vaikuttanut siihen, että havaintoja susista tehdään muun Suomen osalta myös Kaakkois-Suomessa aiempaa enemmän. Selvää on, että havaintoja tulee tällöin myös ihmisasutusten läheisyydestä. Vaikka osa pihapiirien lähettyvillä havaituista susista saattaa olla nuoria, vasta reviiriään etsiviä yksilöitä, jotkut yksilöt näyttäisivät omaksuneen pysyvän tavan tulla asutuksen tuntumaan. Tällaisia toistuvasti pihapiirissä vierailevia susia on vaikea opettaa muuttamaan käyttäytymismalliaan. Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjauksena onkin ollut, että susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Näin on tehty myös käytännössä, minkä osoittaa maa- ja metsätalousministeriön poikkeusluvalla myönnetyt luvat kahden suden tappamiseksi Lappeenrannassa. Vastaavanlaisia lupia on Kaakkois-Suomen lisäksi myönnetty myös Pohjois-Savoon, jossa on poistettu pihapiireissä toistuvasti liikkuvia susia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa suurpetokantojen runsautta, petojen aiheuttamia vahinkoja sekä merkitystä muille riistaeläinkannoille. Ajankohtaisimmat lajit ovat susi ja karhu, joiden käyttäytymistä on seurattu lähetinpantojen avulla jo vuosia. Susien seuranta ja niiden aiheuttaman vahinkoriskin pienentäminen edellyttävät mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa susien liikkumismalleista ja elintavoista. Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotutkimukselle myöntämän rahoituksen turvin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on hankkimassa kevään kuluessa lisää lähetinpantoja, jotta telemetrisiä menetelmiä voidaan tehostaa ja saadaan ajantasaisempaa tietoa liikkuvuus- ja elinpiiritietoutta mm. juuri susista. Saatua tietoa ja tutkimustulok- 2
Ministerin vastaus KK 1059/2006 vp Seppo Lahtela /kok ym. sia voidaan hyödyntää vahinkojen vähentämisen lisäksi niin Pohjoismaiden välisissä neuvotteluissa kuin myös EU:n ja kansainvälisen tason kokouksissa, jotka käsittelevät suurpetoja. Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1059/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Seppo Lahtela /saml m.fl.: Är regeringen medveten om att det naturliga beteendet hos finska vargar har förändrats och att vargarna inte längre är rädda för människor och tänker regeringen på ett objektivt sätt utreda det förändrade beteendemönstret hos vilda djur och eventuellt informera EU om den förändrade situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jord- och skogsbruksministeriet följer fortgående upp utvecklingen av vargstammen och de verkningar som detta medför. På den tiden när Finland blev medlem i EU gjordes det endast få vargobservationer i Sydöstra Finland. Situationen har emellertid förändrats väsentligt under vår medlemskapstid och vargstammen har fördubblats under de senaste sju åren. I och med att stammen har ökat görs det också i Sydöstra Finland fler vargobservationer än tidigare. Det är klart att vargar alltid då och då även observeras i närheten av människoboningar. Även om en del av de vargar som man observerat nära gårdar kan vara unga individer som först söker revir, ser det ut att vissa individer tillägnat sig en bestående vana att vistas nära bebyggelsen. Det är svårt att ändra beteendemönstret hos dessa vargar som upprepade gånger besöker gårdarna. Enligt förvaltningsplanen för vargstammen i Finland utgör sådana individer som lärt sig att söka föda på gårdarna, som har blivit oskygga på grund av sjukdom eller annan omständighet eller som regelbundet rör sig nära bebyggelse de primära objekten för eliminering och reglering av vargstammen. På detta sätt har man också handlat i praktiken vilket bevisas av att jord- och skogsbruksministeriet har beviljat dispens för eliminering av två vargar i Villmanstrand. Motsvarande dispenser har också beviljats för Norra Savolax där man eliminerat vargar som regelbundet har rört sig i närheten av gårdarna. Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet följer upp tillväxten av storrovdjursstammarna och de skador som rovdjuren orsakar samt studerar vad detta innebär för andra viltstammar. De aktuellaste arterna är varg och björn vars beteende man redan under flera år har följt upp med hjälp av sändarhalsband. Uppföljning av vargar och minskning av skaderisker förutsätter så detaljerad information som möjligt om vargarnas rörelsemönster och levnadssätt. Med hjälp av den finansiering som jord- och skogsbruksministeriet har beviljat för storrovdjursforskningen tänker Viltoch fiskeriforskningsinstitutet anskaffa fler sändarhalsband under våren för att kunna effektivisera de telemetriska metoderna och för att få aktuellare information om bland annat vargarnas revir och var de rör sig. Informationen och forsk- 4
Ministerns svar KK 1059/2006 vp Seppo Lahtela /kok ym. ningsresultaten kan utnyttjas såväl i förhandlingar mellan de nordiska länderna som vid EU-sammanträden och internationella sammanträden som handlar om stora rovdjur. Helsingfors den 5 februari 2007 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5