EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Vetoomusvaliokunta 27.2.2013 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 0471/2006, Matti Niemelä, Suomen kansalainen, Coordination Dynamic Therapy Center Oy -nimisen yrityksen puolesta, kansallisista taloudellisista eduista johtuvasta kilpailun vääristymisestä 1. Yhteenveto vetoomuksesta Vetoomuksen esittäjä valittaa, että hänen yrityksensä kärsii vakavasta kilpailun vääristymisestä, joka johtuu siitä, että Suomen hallitus käyttää väärin määräävää markkinaasemaansa ja rikkoo näin EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan säännöksiä. Hän toteaa, että Suomen laki rajoittaa palvelujen tarjoamista, minkä vuoksi avoimuutta ja oikeusvarmuutta ei voida taata. Kansallisten viranomaisten suorittaman valvonnan puute aiheuttaa sen, että yhteisön oikeuden vastaiset rikkomukset jäävät rankaisematta. Vetoomuksen esittäjä epäilee sääntöjenvastaisuuksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen vietyyn tapaukseen liittyvässä menettelyssä ja on sitä mieltä, että Euroopan yhteisön auktoriteetti horjuu, ellei se puutu asiaan. Hän näyttää jättäneen komissiolle valituksen neljä vuotta sitten (2002/5276), ja nyt hän haluaa parlamentin ryhtyvän toimiin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. 2. Käsiteltäväksi ottaminen Vetoomus otettiin käsiteltäväksi 6. marraskuuta 2006. Komissiota pyydettiin toimittamaan tietoja työjärjestyksen 192 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 3. Komission vastaus, saatu 7. toukokuuta 2007 Vetoomuksen esittäjä Matti Niemelä valittaa, että hänen yrityksensä kärsii Suomen hallituksen aiheuttamista kilpailun vääristymistä. Vetoomuksen esittäjä väittää, että Suomen hallitus käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa ja että palvelujen tarjoamista CM\929904.doc PE388.755v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
rajoitetaan kansallisella lainsäädännöllä, ja epäilee, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltyyn tapaukseen liittyvässä menettelyssä on tapahtunut sääntöjenvastaisuuksia. Komission kommentit vetoomuksen esittäjän väitteisiin EY:n kilpailusääntöjen mukaan yhden tai useamman kilpailuoikeudellisen yrityksen 1 määräävän aseman väärinkäyttö yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla on kiellettyä, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. EY:n kilpailusäännöt koskevatkin sellaisenaan ainoastaan yritysten toimintaa. Perustamissopimuksen 82 artiklassa, luettuna yhdessä perustamissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan kanssa, asetetaan jäsenvaltioille kuitenkin velvollisuus olla toteuttamatta tai pitämättä voimassa sellaisia toimenpiteitä vaikka ne olisivat lakeja tai asetuksia jotka tekevät yrityksiin sovellettavat kilpailusäännöt tehottomiksi. Julkisen vallan käyttö sinänsä ei kuulu kilpailulainsäädännön soveltamisalaan 2. Tuomioistuin on tältä pohjalta toistuvasti todennut, että jos jäsenvaltio joko toisaalta määrää tai edistää 82 artiklan vastaisia yhteisjärjestelyjä taikka vahvistaa niiden vaikutuksia tai kun se poistaa omalta sääntelyltään sen lainsäädännöllisen luonteen siirtämällä yksityisille toimijoille vastuun tehdä taloutta ohjaavia päätöksiä, jäsenvaltion voidaan katsoa rikkovan 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa, 10 artiklan 2 kohtaa ja 82 artiklaa. Ei ole näyttöä siitä, että vetoomuksen esittäjän mainitsemat lainsäädäntötoimenpiteet ovat yksityisistä toimijoista johtuvia toimia, jotka Suomen valtio on myöhemmin vahvistanut. Näyttää siltä, että näiden toimenpiteiden voidaan katsoa johtuvan vain Suomen valtiosta. Nämä toimenpiteet eivät siis kuulu EY:n kilpailusääntöjen soveltamisalaan. Komissio päätti 15. lokakuuta 2003 jättää tutkimatta valituksen nro 2002/5276, johon vetoomuksen esittäjä viittaa, koska Suomen viranomaisia ei voitu yhteisön oikeuden nojalla velvoittaa laatimaan luetteloa Suomen terveydenhoitojärjestelmän mukaan korvattavista lääkinnällisistä palveluista. Tämän jälkeen komissiolle on tullut muita samaan ongelmaan liittyviä valituksia. Useat potilaat ovat valittaneet komissiolle siitä, että Suomen viranomaiset ovat kieltäytyneet korvaamasta erityisesti vammaisten kuntoutusohjelmien lääkinnällisiä hoitoja, jotka on hankittu muista jäsenvaltioista. Tapauksia käsitellään rikkomista koskevan menettelyn nro 2003/4986 puitteissa. Vetoomuksen esittäjä tuntee tämän menettelyn ja on maininnut sen eräässä komissiolle lähettämässään kirjeessä, koska se liittyy läheisesti hänen omaan menettelyynsä. Niemelän 7. tammikuuta 2007 komissiolle lähettämästä kirjeestä ilmenee, että Suomen viranomaiset ovat antaneet hänen tutkittavakseen useita kyseiseen menettelyyn liittyviä asiakirjoja. Niemelä kertoo kirjeessä mielipiteensä erityisesti Suomen viranomaisten 1 Euroopan unionin tuomioistuin määrittää, että kilpailuoikeudellisen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt, ks. asia C309/99, Wouters [2001] ECR I-01577, 46 kohta ja C- 41/90, Höfner ja Elser [1991] ECR I-1979, 21 kohta. 2 Ks. asiat C364/92, Eurocontrol [1994] ECR I-00043 30 31 kohdat, C309/99, Wouters [2001] ECR I-01577 57 kohta. PE388.755v01-00 2/7 CM\929904.doc
esittämistä kannanotoista. Komissio lähetti tämän valituksen käsittelyn yhteydessä Suomen viranomaisille 18. lokakuuta 2004 päivätyn virallisen huomautuksen. Koska Suomen viranomaisten vastauksesta ei saatu selvyyttä kuin joihinkin virallisessa huomautuksessa esiin tuotuihin moitteisiin, komissio lähetti Suomelle perustellun lausunnon 13. heinäkuuta 2005. Tällöin julkaistussa lehdistötiedotteessa komissio totesi seuraavaa: EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan ja yhteisöjen tuomioistuimen kyseisestä artiklasta antaman tulkinnan mukaan potilailla on oikeus saada korvaus ulkomailla annetun terveydenhoidon kustannuksista omasta sosiaaliturvajärjestelmästään, jos kyseisen hoidon kustannukset korvataan silloin, kun hoito annetaan potilaan kotijäsenvaltiossa. Rikkominen liittyy Suomen sairausvakuutusjärjestelmään ja Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen. Komissio katsoo, että Suomen uusi sairausvakuutuslaki rajoittaa sekä potilaiden että terveyspalvelujen tarjoajien vapaata liikkuvuutta, koska siinä asetetaan useita rekisteröinti- ja lupavaatimuksia, jotka palveluntarjoajien on täytettävä, jotta potilailla olisi oikeus korvaukseen sairausvakuutusjärjestelmästä. Komissio katsoo myös, että järjestelyllä, jolla selvitetään, onko potilaalla oikeus toisessa jäsenvaltiossa annettavaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, rajoitetaan perusteettomasti palvelujen vapaata liikkuvuutta. Perustellun lausunnon antamisen jälkeen Suomessa tapahtuneesta kehityksestä ilmenee, että sairausvakuutuslain toisen luvun 6 pykälän 2 momenttia on muutettu siten, että on mahdollista korvata myös sellaisen terveydenhoidon ammattilaisen antama hoito, joka on tunnustettu terveydenhoidon ammattilaiseksi jäsenvaltiossa, johon hän on sijoittautunut. Vaikeavammaisten kuntoutuksessa on tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vielä joitakin ongelmallisia kysymyksiä. Komission yksiköiden on tarkoitus olla yhteydessä Suomen viranomaisten kanssa, jotta tietyt kohdat voidaan selvittää ja löytää tyydyttäviä ratkaisuja yhteisön oikeus huomioon ottaen. Päätelmä Komissio katsoo, että tässä vetoomuksessa esitetyt seikat eivät anna aihetta päätellä, että EY:n kilpailusääntöjä olisi rikottu. Jos vetoomuksen esittäjä voi esittää muita rikkomiseen viittaavia seikkoja, komissio arvioi luonnollisesti asian uudelleen näiden uusien seikkojen perusteella. Rikkomista koskevan menettelyn nro 2003/4986 osalta komissio ottaa huomioon Suomen jo toteuttamat toimet sairausvakuutuslainsäädännön muuttamiseksi yhteisön oikeuden mukaiseksi ja toivoo rakentavaa vuoropuhelua Suomen viranomaisten kanssa, jotta toistaiseksi avoimeksi jääneet kysymykset saatettaisiin kyseisessä jäsenvaltiossa vapaaehtoisesti yhteisön oikeuden mukaisiksi. Mikäli keskustelut eivät tuota tulosta, komissio voi harkita asian viemistä yhteisöjen tuomioistuimeen. 4. Komission täydentävä vastaus, saatu 21. lokakuuta 2008. Kilpailusääntöjen osalta CM\929904.doc 3/7 PE388.755v01-00
Yhteisön kilpailusääntöjen mukaan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat kaikki yritysten väliset sopimukset, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Lisäksi yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla on kiellettyä, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikki nämä säännöt koskevat yrityksiä; niitä sovelletaan siis vain taloudelliseen toimintaan, ei julkiseen valtaan liittyvien oikeuksien käyttöön. Kun kyseessä ovat julkiset yritykset tai sellaiset yritykset, joille jäsenvaltiot myöntävät erityis- tai yksinoikeuksia, jäsenvaltiot eivät saa määrätä tai pitää voimassa sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat perustamissopimuksen sääntöjen vastaisia. EY:n perustamissopimuksen 10 artiklaan sisältyvän lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot pidättyvät kaikista toimenpiteistä, joilla määrätään yritykset rikkomaan EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa tai suositaan tällaisia rikkomuksia, vahvistetaan niiden vaikutuksia tai poistetaan jäsenvaltioiden sääntelyltä sen valtiollinen luonne siirtämällä vastuu tehdä taloutta ohjaavia päätöksiä yksityisille toimijoille. Myös valtiontukia koskevia sääntöjä sovelletaan sekä yksityisiin että julkisiin yrityksiin. On kuitenkin muistettava, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille annettavaan valtion rahoitukseen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja 1, kuten terveydenhuoltopalveluja, koskevien EU:n sääntöjen mukaan jäsenvaltiot voivat vapaasti valita palveluntoimittajan ja maksaa niille korvausta toimitetuista palveluista, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: (a) julkisen palvelun velvoitteet on määriteltävä selvästi ja tosiasiallisesti annettava kyseisten yritysten tehtäväksi; (b) parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi, eikä korvaus saa olla suurempi kuin kustannukset ja kohtuullinen voitto; (c) jäsenvaltioiden on varmistettava, että liiallisia korvauksia ei ole maksettu. Tässä tapauksessa vetoomuksessa esitettyjen seikkojen perusteella ei voida katsoa, että asiaan sovelletaan yhteisön kilpailulainsäädäntöä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että mahdollinen valitus olisi esitettävä Suomen kansalliselle kilpailuviranomaiselle. EY:n perustamissopimuksen 49 artiklassa taatun palvelujen tarjoamisen vapauden osalta: 1 Ks. "Komission päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2005, EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen", EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67, ja "Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet", EUVL C 297, 29.11.2005, s. 4. PE388.755v01-00 4/7 CM\929904.doc
Kuten alkuperäisessä vastauksessa todettiin, komissio on vastaanottanut useita valituksia siitä, että Suomen viranomaiset ovat kieltäytyneet korvaamasta erityisesti vammaisten kuntoutusohjelmien lääkinnällisiä hoitoja, jotka on hankittu muista jäsenvaltioista. Tapauksia käsitellään rikkomista koskevan menettelyn nro 2003/4986 puitteissa. Komissio lähetti tämän valituksen käsittelyn yhteydessä Suomen viranomaisille 18. lokakuuta 2004 päivätyn virallisen huomautuksen. Koska Suomen viranomaisten vastauksesta ei saatu selvyyttä kuin joihinkin virallisessa huomautuksessa esiin tuotuihin moitteisiin, komissio lähetti Suomelle perustellun lausunnon 13. heinäkuuta 2005. Suomen lainsäädäntöä muutettiin yhteen perustellussa lausunnossa esiin tuotuun moitteeseen vastaamiseksi. Sitä vastoin vaikeavammaisten muista jäsenvaltioista hankittujen kuntoutuspalvelujen korvaamisen suhteen on vielä avoimia kysymyksiä. Komission yksiköt tapasivat Suomen viranomaisia 22. toukokuuta 2008 tilanteen selvittämiseksi. Kokouksen jälkeen Suomen viranomaiset sitoutuivat toimittamaan lisätietoja. Komission yksiköt vastaanottivat kyseiset asiakirjat 2. syyskuuta 2008, ja ne tutkivat niitä parhaillaan. Näiden tietojen valossa komissio päättää rikkomista koskevan menettelyn nro 2003/4986 jatkotoimista. Vetoomuksen esittäjän toimittamat lisätiedot koskevat lähinnä Suomen sisäistä tilannetta eivätkä siten sisällä rikkomismenettelyn nro 2003/4986 kannalta merkityksellisiä uusia seikkoja. Vetoomuksen esittäjä pyytää saada tutkittavakseen rikkomismenettelyä koskevien asiakirjojen käännökset. Tämän suhteen komissio huomauttaa, että samoin kuin itse asiakirjat, niiden käännökset kuuluvat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 1 4 artiklassa ja etenkin sen 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyihin poikkeuksiin: Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi: (...) tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa. Rikkomista koskeva menettely on komission ja kulloinkin kyseessä olevan jäsenvaltion, tässä tapauksessa Suomen, välinen menettely, jonka aikana komission ja kyseisen jäsenvaltion välisiä neuvotteluja voidaan käydä edellä kuvatulla tavalla. Jotta neuvotteluilla voidaan päästä kiistassa sovintoratkaisuun, keskustelujen aikana on välttämätöntä ylläpitää luottamuksen ilmapiiriä ja siksi taata asiakirjavaihdon tietty luottamuksellisuus. Tämä tavoite, eli komission ja jäsenvaltion välisen kiistan sovintoratkaisu ennen yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota, oikeuttaa tarkastuksia, tutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä koskevan yleisen edun suojelemiseksi kieltäytymään luovuttamasta rikkomismenettelyä koskevia asiakirjoja tutustuttavaksi. Komission yksiköt lähettivät 10. elokuuta 2008 vetoomuksen esittäjälle asetukseen N:o 1049/2001 perustuvan vastauksen hänen pyyntöönsä saada edellä mainitut asiakirjat tutustuttavakseen. 5. Komission täydentävä vastaus, saatu 27. helmikuuta 2013 (REV II) Vetoomuksen esittäjä toimitti lisätietoja 23. huhtikuuta 2012 ja 20. syyskuuta 2012. Vetoomuksen esittäjä viittaa 23. huhtikuuta 2012 komissiolle lähettämässään kirjeessä 1 EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. CM\929904.doc 5/7 PE388.755v01-00
komissiolle Coordination Dynamic Therapy Center Oy -nimisen yrityksen (CDTC Oy) puolesta tekemäänsä valitukseen nro 2003/4986. Hän toteaa, että valitus on edelleen komission käsiteltävänä, eikä hän tiedä onko valitukselle annettu uusi numero. Hän kertoo, että suomalaiset viranomaiset ovat uhkailleet ja painostaneet CDTC Oy:n klinikan vastaavaa lääkäriä. Hän toteaa, että kyseisen lääkärin hoitamien potilaiden turvallisuus on vaarantunut, sillä paikallinen sairaala kieltäytyy hoitamasta heitä. Hänen mielestään ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että ainakin yksi potilas on kuollut Suomen viranomaisten toiminnan takia. Vetoomuksen esittäjä toteaa 20. syyskuuta 2012 lähettämässään kirjeessä, että suomalaisissa tiedotusvälineissä on otettu esiin CDTC Oy:n kohtaamien ongelmien kaltaisia EU:n lainsäädäntöön liittyviä ongelmia, kuten ongelmat suomen kielen käännöksissä, ongelmat Raha-automaattiyhdistyksen kanssa, rakenteellinen korruptio Suomessa, EU:n lainsäädännön soveltaminen Suomessa ja vakuutusoikeusjärjestelmä. Hän kertoo vieneensä asian suomalaisten tuomioistuinten käsiteltäväksi ja kertoo, että Suomen korkein oikeus on käsitellyt tapausta. Hän toteaa pyytäneensä korkeinta oikeutta esittämään ennakkoratkaisupyynnöt unionin tuomioistuimelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pyyntöä ei ole täytetty. Hän kertoo saaneensa tiedon, jonka mukaan hänen korkeimpaan oikeuteen lähettämänsä asiakirjat on tuhottu. Komissio käsitteli yhteensä neljä vetoomuksen esittäjän toimittamaa valitusta, jotka koskevat toisessa jäsenvaltiossa saadun lääkinnällisen kuntoutuksen rajatylittäviä korvauksia SEUT-sopimuksen palvelujen tarjoamisen vapauden takaamista koskevan 56 artiklan (tuolloin 49 artikla EY) mukaisesti. Rikkomuksen nro 2003/4986 käsittely päättyi 25. kesäkuuta 2009. Komission Suomelle lähettämän perustellun lausunnon jälkeen Suomen viranomaiset muuttivat kysymyksessä olevaa lainsäädäntöä (kuntoutuslain pykälä 2005/2006) ja antoivat riittävät tiedot toisessa jäsenvaltiossa saadun lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksista. Näin ollen komissio katsoi, että Suomen lainsäädäntö sallii toisessa jäsenvaltiossa saadun lääkinnällisen kuntoutuksen korvaukset edellytyksin, jotka ovat sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 56 artiklan (tuolloin 49 artikla EY) kanssa. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitettiin komission yksikön aikeesta lopettaa asian käsittely. Vetoomuksen esittäjä ilmoitti komissiolle olevansa aikeesta eri mieltä (7. toukokuuta 2009 päivätty kirje). Komission yksiköt käsittelivät vetoomuksen esittäjän esittämät perustelut. Komission yksiköt ilmoittivat valituksen esittäjälle 17. kesäkuuta 2009, että tämä ei ole esittänyt tosiasioihin perustavaa näyttöä, jonka pohjalta voitaisiin osoittaa, että Suomessa olisi ylläpidetty unionin lainsäädännön vastaista tilannetta, ja vahvisti aikeensa lopettaa asian käsittelyn. Rikkomuksen nro 2003/4986 käsittely lopetettiin yhdessä rikkomuksen nro 2008/4669 käsittelyn kanssa, jonka vetoomuksen esittäjä oli toimittanut samoin perustein Coordination Dynamic Therapy Centre Spain -keskuksen puolesta. Komissio käsitteli kaksi muuta valitusta (nro 2008/4703 ja 2008/4788), jotka oli toimitettu Suomea vastaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) osalta. Komissio katsoi Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella tehdyn selvityksen pohjalta, että (1) kyseessä oleva lainsäädäntö ei vaikuttanut estävän rajatylittävien kuntoutuspalveluiden korvaamista ja että (2) kieltäytymistapauksissa riittävät muutoksenhakukeinot olivat käytettävissä. Ilmoitettuaan valituksen esittäjälle edellä esitetyt seikat (21. joulukuuta 2010 päivätyssä kirjeessä) komissio päätti lopettaa molempien rikkomusmenettelyjen käsittelyn (2008/4703 ja 2008/4788) 14. maaliskuuta 2011. Valituksen esittäjälle tiedotettiin päätöksestä 14. huhtikuuta 2011. Valitukset tutkittiin SEUT-sopimuksen 56 artiklan mukaisesti siten kuin unionin tuomioistuin on tulkinnut oikeuskäytännössään rajatylittävien terveyspalveluiden korvauksista. Valituksen esittäjälle tiedotettiin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 24. huhtikuuta 2011 PE388.755v01-00 6/7 CM\929904.doc
voimaan tulleen potilaiden oikeuksien soveltamista rajatylittävässä terveydenhuollossa koskevan direktiivin 2011/24/EU. Valituksen esittäjälle lähettiin kopio päätöksestä. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 25. lokakuuta 2013 mennessä. Komissio tarkistaa tuolloin direktiivin asianmukaisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vetoomuksen esittäjä ilmaisi, että hänen yrityksensä kärsii vakavasta kilpailun vääristymisestä, joka johtuu siitä, että Suomen hallitus käyttää väärin määräävää asemaansa. Komissio ilmoitti vetoomuksen esittäjälle, että määräävän aseman väärinkäyttöä kieltäviä EU:n kilpailusääntöjä voidaan soveltaa vain taloudelliseen toimintaan, ei viranomaisen toimivaltaan. Tarkasteltuaan myös mahdollisia valtiontukeen liittyviä ongelmia, joita saattaa esiintyä kyseessä olevien käytänteiden seurauksena komissio muistutti vetoomuksen esittäjää EU:n valtiotukisäännöistä, jotka liittyvät yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden, kuten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamista. Komissio ilmoitti vetoomuksen esittäjälle, että toimitettujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei kilpailusääntöjä ole rikottu. Vetoomuksen esittäjä ilmoitti 20. syyskuuta 2012 lähettämissään lisätiedoissa, että suomalaiset tiedotusvälineet ovat korostaneet, että eräät käytänteet, jotka saavat mahdollisesti valtiontukea, ovat vääristäneet kilpailua kuntoutuskeskusten alalla. Vetoomuksen esittäjä ei esitä kuitenkaan konkreettisia seikkoja, jotka muuttaisivat komission arviointia tilanteesta. Jos vetoomuksen esittäjällä on näyttöä valtiontukea koskevien sääntöjen rikkomiseen viittaavista konkreettisista seikoista, hän voi harkita niiden saattamista Suomen kansallisten tuomioistuinten tai komission yksiköiden tietoon. CM\929904.doc 7/7 PE388.755v01-00