KIRJALLINEN KYSYMYS 948/2010 vp Päihdeäitien hoidon turvaaminen julkisen palveluvelvoitteen avulla Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen yhteiskunta on kuuluisa laajasta ja osaavasta järjestötoiminnastaan. Monet yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot ovatkin järjestöjen ideoimia ja/tai hoitamia. Eräs tällainen palvelumuoto on päihdeäitien ja -vauvojen hoito- ja kuntoutustyö, jota Ensi- ja turvakotien liitto on toteuttanut menestyksellisesti jo yli 10 vuoden ajan. Toiminnalla on voitu tehokkaasti auttaa äitejä pääsemään eroon päihteistä, ja samalla on autettu usein koko perhettä. Näin on ehkäisty muun muassa syrjäytymistä ja huostaanottoja. Nyt tämä toiminta on osin vakavasti vaarantunut, koska RAY-tuki on päättymässä eikä ole löydetty keinoa kohdentaa valtioapua suoraan järjestölle. Uhkana on, että valtionapu valuu kunnissa muihin toimintoihin kuin päihdeäitien auttamiseen. Syksyn aikana on esitetty, että toiminnan turvaamiseksi voitaisiin käyttää julkista palveluvelvoitetta. Sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jo valmisteltu, mutta nyt odotetaan työ- ja elinkeinoministeriön suositusta tai säädöksiä asiassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa päihdeäitien ja -vauvojen laadukkaan hoidon jatkumisen esimerkiksi julkisen palveluvelvoitteen avulla? Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2010 Susanna Huovinen /sd Tuula Väätäinen /sd Anneli Kiljunen /sd Satu Taiveaho /sd Pauliina Viitamies /sd Merja Kyllönen /vas Miapetra Kumpula-Natri /sd Antti Vuolanne /sd Katja Taimela /sd Tuula Peltonen /sd Valto Koski /sd Saara Karhu /sd Tarja Filatov /sd Eero Heinäluoma /sd Johanna Karimäki /vihr Sari Palm /kd Reijo Laitinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Susanna Huovisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 948/2010 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa päihdeäitien ja -vauvojen laadukkaan hoidon jatkumisen esimerkiksi julkisen palveluvelvoitteen avulla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Päihdeongelmaisten vanhempien ja heidän lastensa hyvinvoinnin turvaamisessa helposti ja oikea-aikaisesti saatavilla palveluilla on keskeinen rooli. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu riittävien tukipalvelujen turvaamisesta päihdeongelmaisten vanhempien lapsille, ehkäisevän päihdetyön tehostamisesta ja varhaisen puuttumisen vakiinnuttamisesta perusterveydenhuollon pysyväksi toimintamalliksi. Asetin hallitusohjelman mukaisesti työryhmän valmistelemaan ehdotukset raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Työryhmä antoi mietintönsä (STM 2009:4) helmikuussa 2009. Työryhmä toteaa, että intensiivinen laitoshoito raskauden aikana edellyttää erityisosaamista ja pitkiä hoitojaksoja, jolloin hoidon kalleus voi muodostua hoitoon pääsyn esteeksi. Työryhmä ehdottaa, että raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten intensiivisen ja pitkäkestoisen laitoshoidon järjestämisvastuu ja päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoidon kehittäminen keskitetään valtakunnallisena tehtävänä yhdelle laajan väestöpohjan kuntayhtymälle. Silloin palveluita voisivat tuottaa eri tahot, mutta niiden saatavuus ja kehittäminen varmistettaisiin. Kysymyksessä tarkoitettu Pidä kiinni -hoitojärjestelmä mainitaan mietinnössä yhtenä vaihtoehtona varmistaa päihdeäitien hoito. Päihdeäitien hoito ja palvelut kuuluvat kuntien vastuulle. Vuodelle 2011 sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen tarkoitettua laskennallista valtionosuutta kunnille lisätään 21,2 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä kolme miljoonaa euroa on osoitettu nimenomaan päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa palvelujen varmistamiseen. Ministeriö ohjeistaa tämän valtionosuuden lisäyksen käyttöä talousarvion vahvistamisen jälkeen. Valtionosuusesityksen perusteluissa mainitaan Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämät hoitolaitokset, joita RAY on rahoittanut aikaisemmin. RAY on rahoittanut Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -kehittämishanketta vuosina 1997 2010 yhteensä 25,5 miljoonalla eurolla. Koska RAY ei voi rahoittaa kuntien vastuulle kuuluvia toimia, ko. hankkeen RAY:n rahoituksen päättyminen on ollut tiedossa jo usean vuoden ajan. Alun perin tarkoituksena oli, että rahoitus olisi päättynyt vuonna 2008, mutta rahoitusta on jatkettu. Nyt tarkoituksena on, että rahoitusta voitaisiin jatkaa RAY:n toimesta kuitenkin vielä vuosina 2011 ja 2012, jonka jälkeen RAY:n rahoitus tämän projektin osalta loppuisi. Lopulliset päätökset vuoden 2011 rahoituksen osalta tehdään alkuvuodesta 2011. Kehitetty hoito täytyykin saada selkeämmin vakiinnutettua osaksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. On myös huomattava, että kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omia hyvin toimivia ratkaisuja päihdeongelmaisten raskaana 2
Ministerin vastaus KK 948/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. olevien naisten ja heidän lastensa hoitamiseen. Haluaisin erityisesti mainita yliopistosairaaloissa olevat HAL-poliklinikat (huumeet, alkoholi, lääkkeet) sekä Tampereella toimivan Päiväperho-mallin. Aivan kuten kysyjä toteaa, EU-sääntely antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden määritellä kansallisesti tiettyjä palveluja julkisen palveluvelvoitteen piiriin ja antaa tämän velvoitteen erikseen määriteltäville palveluntuottajille. Suomessa asiaa on käsitelty sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä, mutta varsinaista valmistelua ei ole käynnissä. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 948/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Susanna Huovinen /sd m.fl.: På vilket sätt ämnar regeringen säkerställa att den högklassiga vården av mödrar med missbruksproblem och deras spädbarn fortgår utifrån exempelvis förpliktelsen om offentlig service? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: När det gäller att trygga missbrukarföräldrars och deras barns välbefinnande är lättillgängliga tjänster i rätt tid av största vikt. Regeringen har i sitt program förbundit sig att säkra vården för gravida kvinnor med missbruksproblem för att därigenom trygga barnens välbefinnande. Dessutom har i programmet fastställts att tillräckliga stödtjänster ska tillhandahållas för barn till föräldrar med missbruksproblem, att det förebyggande alkohol- och drogarbetet ska effektiviseras och att tidigt ingripande ska göras till en permanent verksamhetsmodell inom primärhälsovården. Jag tillsatte i enlighet med regeringsprogrammet en arbetsgrupp för att bereda förslag till hur vården av gravida kvinnor med missbruksproblem kunde säkerställas och utvecklas. Arbetsgruppen lämnade sitt betänkande (SHM 2009:4) i februari 2009. Arbetsgruppen framhåller att en intensiv institutionsvård under graviditeten kräver specialkompetens och långa vårdperioder. De höga vårdkostnaderna kan därför utgöra ett hinder för tillgången till vård. Arbetsgruppen föreslår att ansvaret för att tillhandahålla intensiv och långvarig institutionsvård för gravida kvinnor med missbruksproblem och utvecklingen av vården av gravida kvinnor med missbruksproblem ska koncentreras som en riksomfattande uppgift till en enda samkommun med stort befolkningsunderlag. Då kan tjänster produceras av olika aktörer men tillgängligheten till dem och utvecklingen av dem säkerställs. Det i spörsmålet avsedda behandlingssystemet Pidä kiinni omnämns i betänkandet som ett alternativ för att säkerställa vården av mödrar med missbruksproblem. Vården av och tjänsterna för mödrar med missbruksproblem hör till kommunernas ansvarsområde. Den kalkylmässiga statsandelen till kommunerna avsedd för en förbättring av socialoch hälsovårdstjänsterna ökar med 21,2 miljoner euro 2011. Av den här ökningen är ett belopp på tre miljoner euro avsett uttryckligen för att säkerställa tjänster för mödrar med missbruksproblem och deras barn. Anvisningar om hur detta statsandelstillägg ska användas ges av ministeriet när budgeten har fastställts. I motiveringen till statsandelsförslaget nämns de vårdanstalter som Penningautomatföreningen tidigare har finansierat. Penningautomatföreningen har finansierat Förbundet för mödra- och skyddshems utvecklingsprojekt Pidä kiinni under åren 1997 2010 med sammanlagt 25,5 miljoner euro. Eftersom Penningautomatföreningen inte kan finansiera aktiviteter som tillhör kommunernas ansvarområde, upphörandet av Penningautomatföreningens finansiering för denna projekt har varit känt redan ett antal år. Meningen har ursprungligen varit att finansieringen skulle upphöra år 2009, men den har fortsatts. Meningen för närvarandet är, att Penningautomatföreningen skulle ändå kunna fortsätta finansiera denna projekt under åren 2011 och 2012 varefter Penningautomatföreningens finansiering skulle upphöra. De slutli- 4
Ministerns svar KK 948/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. ga besluten gällande års 2011 finansiering fattas i början av året 2011. Den behandling som har utvecklats måste tydligare göras till en etablerad del av de social- och hälsovårdstjänster som kommunen är skyldig att tillhandahålla. Det måste även fästas uppmärksamhet vid att kommunerna och sjukvårdsdistrikten har utvecklat egna välfungerande lösningar för vården av gravida med missbruksproblem och deras barn. Jag vill särskilt nämna de s.k. HALpoliklinikerna (narkotika, alkohol, läkemedel) som finns på universitetscentralsjukhusen och modellen Päiväperho som tillämpas i Tammerfors. Precis på det sätt som spörsmålsställaren konstaterar ger EU-bestämmelserna medlemsländerna en möjlighet att nationellt slå fast de tjänster som ska omfattas av förpliktelsen om offentlig service och anförtro särskilt utvalda serviceproducenter denna skyldighet. I Finland har ärendet behandlats i samband med revideringen av socialvårdslagstiftningen, någon beredning i egentlig mening pågår emellertid inte. Helsingfors den 3 december 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5