KIRJALLINEN KYSYMYS 31/2009 vp Dieselmoottorijunien hankkiminen sähköistämättömien ratojen henkilöliikenteeseen Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä voidaan henkilöliikennettä hoitaa erittäin hyvin sähköistämättömillä radoilla dieselvetureilla ja ns. sinisellä vaunukalustolla. Mainittu sininen vaunukalusto antaa matkustajille junamatkan tuntua perinteisen junavaunun olemuksellaan, tilavuudellaan ja tunnetusti hyvin istuttavilla, selkänojiltaan kääntyvillä istuimillaan. Sininen junavaunukalusto on käyttöominaisuuksiltaan Suomen olosuhteisiin hyvin soveltuvaa: mm. sähkö- ja lämmityslaitteet ovat hyvin toimivia kaikissa olosuhteissa. Perusrakenteeltaan junavaunut ovat teknisesti lujia, ja niillä on käyttöikää runsaasti jäljellä, jos muutoin vaunukaluston kunnosta pidetään huolta. Kunnossapitokustannukset jäänevät varsin vähäisiksi, jos ne tehdään ajallaan ja säännöllisesti verrattuna kyseisen kaltaisen hyvän vaunukaluston uudelleenrakentamiseen. Ulkomailla, kuten mm. Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa, ovat henkilöliikenteen käyttökaluston kustannukset hyvin kohtuulliset, koska romutusten asemesta kaluston käyttöikää pidennetään kunnostamisen avulla. Sininen vaunukalusto, joka on alun perin rakennettu pitkien matkojen pikajunaliikenteeseen ja pääosin on edelleen tässä käytössä, on erittäin hyvin kaikilta ominaisuuksiltaan myös parasta taajamajunakalustoa. Toivottavasti romutusten sijaan sininen vaunukalusto kunnostetaan liikennekalustoksi edelleenkin. Suomessa tarvitaan paljon vaunukalustoa. Junaliikenne on voimakkaassa kasvussa, ja ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä yleinen mielipide suosii paljon nykyistä enemmän junaliikennettä. Sinisellä vaunukalustolla voidaan myös luoda mahdollisuuksia lisäjuniin juhlapyhien ja vastaavien liikenteen lisätarpeisiin. Myös viikonloppuisin olisi tarvetta junaliikenteen lisävuoroille nykyisellään. Tiettävästi liikennekalusto rajoittaa lisäjunien mahdollisuuksia. Pendolino-juniin ei ole mahdollista lisätä yksittäisiä vaunuja, vaikka usein olisi tarvetta. Pendolino-juniin voidaan kytkeä vain kokonaisia seitsemän vaunun junarunkoja. Jos tällöin olisi tarjolla aikataulutettuja lisäjunavuoroja nykyisten viikonloppuisin liikennöivien lisävuorojen rinnalla hoidettuina sinisellä vaunukalustolla pikajunina, voisi junaliikennetarjonta vastata nykyistä paremmin kasvavaan kysyntään ja liikennetarpeeseen. Taajamajunilla hoidettava liikenne tapahtuu nykyisin sekä veturivetoisella sinisellä vaunukalustolla että muutama vuosi sitten hankituilla kiskobusseilla. Alun perin kaupunkimetrojunaksi suunniteltu kiskobussi soveltuu lyhyiden matkojen kulkuvälineeksi. Maakuntakeskusten välisille ja yleensäkin pidemmille junamatkoille kyseinen kiskobussityyppi ei ole matkustusominaisuuksiltaan riittävä, koska sen penkit ovat jäykät ilman kallistusmahdollisuutta; samoin istuimet ovat suhteellisen kovat. Lisäksi kiskobussin rajoitteena on se, että vaunusta toiseen ei voida siirtyä ajon aikana, mikä rajoittaa rahastajan toimintaa. Samoin Suomessa on nykyisellään tarpeeseen nähden liian vähän kiskobusseja. Esim. Tampereelta perjantaisin Haapamäen suuntaan lähtevät Versio 2.0
kahden vaunun kiskobussijunayksiköt ovat aivan täynnä ja matkustajia joutuu seisomaan tai istumaan lattioilla. Vastaava tilanne on sunnuntaisin Haapamäen suunnasta Tampereelle tultaessa. Koska junassa on virallisia seisomapaikkoja, tilanne ei ole laiton, mutta on kuitenkin omiaan karkottamaan ihmisiä pois junamatkustuksesta, ja tämä ei voi olla tavoiteltava tilanne. Nykyinen kiskobussien määrä ei tiettävästi mahdollista lisävaunuja juniin tai lisää junavuoroja reitille. Vastaavasti muualla kiskobusseilla hoidettu taajamajunaliikenne kokee samoja ongelmia vastaavina ajankohtina. Jyväskylä Haapamäki Seinäjoki-rataosuudella on mahdotonta ajatella taajamajunaliikennettä hoidettavaksi kiskobussikalustolla, koska em. viikonloppuliikenteessä neljän sinisen vaunun veturivetoiset taajamajunat ovat täynnä koko matkan. Samoin matkustusominaisuuksiltaan kiskobussi on jo aiemmin havaittu soveltumattomaksi maakuntien väliseen junaliikenteeseen välillä Seinäjoki Haapamäki Jyväskylä. Täten kyseisen rataosuuden junaliikenne on jatkossakin hoidettava veturivetoisella junakalustolla. Tällöin kyseeseen tulevat joko siniset vaunut nykyisellään tai internetjunien vaunut varustettuina aggregaattivaunulla. Jos aikataulut tai ratapihat Seinäjoella ja Jyväskylässä muodostuvat liikennekokonaisuuden kannalta liian kireiksi ja ahtaiksi veturisiirtojen vuoksi, joudutaan toteamaan uuden taajamajunakaluston tarve. Kyse olisi dieselvetoisesta Pendolino-junan tyyppisestä junakalustosta, jota voisi kuljettaa junan molemmista päistä. Tällöin pääteasemilla ei tarvittaisi veturien siirtoja, mikä nopeuttaisi liikennettä ja vapauttaisi kapasiteettia ratapihoilla. Samalla näiden junien tulisi olla matkustusominaisuuksiltaan pitkien junamatkojen edellyttämällä tasolla. Junissa voisi olla ravintolaosasto, tilat polkupyörien ja tavaroiden kuljetukseen sekä invapalvelut ja lemmikkieläinten kuljetusmahdollisuudet. Nykyisin Pendolino-junissa ei ole mm. tiloja polkupyörien ja vastaavien kuljetukseen, ja mm. suksien ja suurikokoisten soitinten kuljettaminen on niissä osin ongelmallista. Tavoiteltavissa dieselmoottoritaajamajunissa tulisi olla muun muassa em. kuljetusmahdollisuudet. Dieselmoottoritaajamajunat soveltuisivat hyvin mm. rataosuuksille (Vaasa) Seinäjoki Haapamäki Jyväskylä, Haapamäki Tampere, Pieksämäki Joensuu, Pieksämäki Savonlinna Parikkala ja Joensuu Nurmes Kontionmäki Oulu. Kiskobussit voisivat täydentää näiden ratojen liikennettä yhdessä veturivetoisen sinisen junakaluston kanssa. Tällä hetkellä Haapamäen kautta kulkevilla radoilla on junaliikennevuorojen vajetta. Täten on kyse epätasa-arvosta maan eri alueiden välillä, minkä osoittavat seuraavat esimerkit. Junapareja on välillä Kotka Kouvola 6 kpl, matkustajia yht. noin 120 000/v, välillä Hanko Karjaa 7 kpl, matkustajia 125 000/v, välillä Oulu Kontiomäki 5 kpl, matkustajia 130 000/v ja välillä Joensuu Pieksämäki 4 kpl, matkustajia 120 000/v. Sitä vastoin rataosuudella Jyväskylä Haapamäki Seinäjoki on nykyisellään vain kolme junaparia, vaikka matkustajamäärä on 110 000/v. Täten on perusteltua esittää lisättäväksi kaksi junaparia kyseiselle rataosuudelle. Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä (Haapamäen kautta kulkevien ratojen vaikutuspiirissä olevien kuntien ja VR:n yhteistyöelin) on kokouksessaan 21.1.2009 Jyväskylässä esittänyt lisättäväksi kaksi junaparia kaikkiin liikennöitäviin suuntiin Haapamäeltä (Haapamäki Seinäjoki, Haapamäki Jyväskylä ja Haapamäki Tampere). Lisääntyvä junaliikenteen tarjonta tarkoituksenmukaisesti markkinoituna on tilastojen mukaan lisännyt junien käyttäjiä. Koska mahdollisissa valtionhallinnon ratkaisuissa siirtynee hallinnollisia tehtäviä Jyväskylästä Vaasaan, on tarvetta huolehtia myös toimivista suorista lyhintä reittiä käyttävistä junavuoroista Haapamäen kautta kyseiselle välille. Kun todennäköisesti Suomessa palautettaneen henkilöliikennettä myös sellaisille radoille, joilta se nykyisin puuttuu (kuten esim. Haapajärvi Saarijärvi Jyväskylä, Lahti Heinola, Huutokoski Savonlinna, Nurmes Kontiomäki, Turku Uusikaupunki, sekä uudelleen kunnostettavalle radalle Haapamäki Parkano Po- 2
ri), on selkeä tarve lisätä sellaista liikennekalustoa, joka on soveliasta näille radoille. Siksi tulisi välittömästi käydä suunnittelemaan uuden, edellä kuvatun laadukkaan dieselmoottorikaluston hankintaa pidempien matkojen taajamajunaliikenteeseen, jota voi hoitaa soveltuvin osin veturivetoisella sinisellä junavaunukalustolla. Mutta koska on ennakoitavissa vastaisuudessa puutetta dieselvetureista, ellei niitä hankita lisää, on vahvasti harkittava em. dieseljunakaluston hankintaa. Tällöin nykyiset kiskobussit voisivat pääosin siirtyä lyhyiden matkaosuuksien juniksi Pendolino-liikenteeseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ryhdytään dieselmoottorijunakaluston hankkimiseksi taajamajunaliikenteeseen, sinisen vaunukaluston käyttöiän pidentämiseksi erityisesti taajamajunaliikennettä varten ja junaliikenteen lisätarjonnan mahdollistamiseksi? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2009 Lauri Oinonen /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 31/2009 vp: Mihin toimiin ryhdytään dieselmoottorijunakaluston hankkimiseksi taajamajunaliikenteeseen, sinisen vaunukaluston käyttöiän pidentämiseksi erityisesti taajamajunaliikennettä varten ja junaliikenteen lisätarjonnan mahdollistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa rautateiden henkilöliikennettä VR Osakeyhtiöltä kaukoliikenteen ja alueellisen henkilöliikenteen 31.12.2011 saakka voimassa olevalla ostosopimuksella. Lisäksi vuosisopimuksella ostetaan pääkaupunkiseudun lähiliikennettä täydentävää junaliikennettä. Sähköistämättömällä rataverkolla ministeriön ostoliikenne ajetaan dieselkalustolla eli joko kiskobusseilla tai veturijunilla. Voimassa olevan kaukoliikenteen ja alueellisen henkilöliikenteen sopimuksen laajuisen liikenteen hoidosta ja tarvittavasta kalustosta liikenne- ja viestintäministeriöllä on sopimus VR Osakeyhtiön kanssa. Sopimuksen voimassaoloaikana ei ole käytännössä mahdollista muuttaa ostoliikennettä sähkövedolla ajettavaksi. Lähivuosina valmistuvilla sähköistettävillä rataosilla (Talvivaaran kaivosrata ja Seinäjoki Vaasa rata) ei ole ministeriön ostamaa rautateiden henkilöliikennettä. Ministeriön tarkoituksena on vuosien 2010 ja 2011 aikana selvittää yhdessä muiden joukkoliikenteen viranomaisten kanssa, kuinka laajaa ostettava kaupallisesti kannattamaton liikenne on tulevaisuudessa sähköistämättömällä rataverkolla. Ostoliikenteen laajuus vaikuttaa tarvittavien kiskobussien ja veturijunien kalustotarpeeseen. Kalustotarve arvioidaan yhdessä VR Osakeyhtiön ja sen omistajaohjauksesta vastaavien tahojen kanssa. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4
Ministerns svar KK 31/2009 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 31/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder kommer att vidtas för att skaffa tågmateriel med dieselmotorer för tätortstågtrafiken, förlänga den blå vagnsmaterielens livslängd särskilt med tanke på tätortstågtraften och möjliggöra ett större utbud av tågtrafik? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Kommunikationsministeriet köper persontrafik på järnvägarna av VR Aktiebolag genom ett avtal om köp av fjärrtrafik och regional persontrafik som är i kraft till den 31 december 2011. Genom ett årsavtal köps dessutom tågtrafik som kompletterar närtrafiken i huvudstadsregionen. På det icke elektrifierade järnvägsnätet körs den trafik som ministeriet köper med dieselmateriel, dvs. antingen rälsbussar eller lokomotivdragna tåg. Kommunikationsministeriet har ett avtal med VR Aktiebolag om skötseln av trafik som överensstämmer med det gällande avtalet om fjärrtrafik och regional persontrafik och om nödvändig materiel. Under avtalets giltighetstid är det i praktiken inte möjligt att ändra den köpta trafiken så att den börjar köras på elektricitet. På de bansträckor som elektrifieras under de närmaste åren (järnvägen till gruvan i Talvivaara och järnvägen Seinäjoki Vasa) köper ministeriet ingen persontrafik. Ministeriet har för avsikt att under 2010 och 2011 tillsammans med andra kollektivtrafikmyndigheter utreda hur omfattande den kommersiellt olönsamma trafik som måste köpas är i framtiden på det icke elektrifierade järnvägsnätet. Den köpta trafikens omfattning inverkar på behovet av rälsbussar och lokomotivdragna tåg. Materielbehovet bedöms tillsammans med VR Aktiebolag och de instanser som ansvarar för ägarstyrningen i bolaget. Helsingfors den 4 mars 2009 Trafikminister Anu Vehviläinen 5