KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2013 vp Potilastietojen saatavuus terveydenhuollon yksiköiden välillä Eduskunnan puhemiehelle Tietosuojavaltuutetun kannanoton (19.3.2009, Dnro 285/41/2009) mukaan päihdeklinikan A- klinikkalehden tietojen ei tule näkyä terveyskeskuksen lääkäreille. Vastaavasti terveyskeskuksen potilastietojen ei tule näkyä päihdeklinikan työntekijöille. Perusteluna on, että kyse on eri yksiköiden ja eri rekisterinpitäjien tiedoista. Linjaus aiheuttaa kuitenkin potilasvaaratilanteita, sillä juuri nämä potilaat hakevat herkästi erilaisia kipu- ja huumaavia lääkkeitä terveyskeskuksen vastaanotolta ja päivystyksestä. Kun terveyskeskuksella ei ole tietoa päihdeongelmasta, lääkkeitä saatetaan määrätä väärin perustein. Potilaiden luvalla tietoja saa vaihtaa, mutta A- klinikan kohdalla suuri osa potilaista ei anna lupaa tietojen näkemiseen. Tämä estää tarjoamasta turvallista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Samaa tulkintaa on käytetty myös terveyskeskuksen ja perheneuvolan välillä. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajilla ei ole mitään tietoa siitä, miten lasta on hoidettu perheneuvolassa, eikä perheneuvola saa terveydenhoitajien näkemyksiä tietoonsa. Tiedonkulun pysähtyminen eri terveydenhuollon yksiköiden välille on ongelma niin terveydenhuollon tehokkuuden kuin potilasturvallisuuden näkökulmasta. Hallitusohjelmassa on linjattu seuraavasti: "Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan rakentamista jatketaan, jotta asiakastieto saadaan sujuvasti tarvittaessa käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät saatetaan yhteensopiviksi ja mahdollistetaan tietojen vaihto." Edellä mainitut ongelmakohdat sotivat kuitenkin tätä tavoitetta vastaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tästä potilastietojen saatavuuteen liittyvästä ongelmasta ja aikooko hallitus tehdä jotain potilastietojen saatavuuden helpottamiseksi eri terveydenhuollon yksiköiden välillä? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 474/2013 vp: Onko hallitus tietoinen tästä potilastietojen saatavuuteen liittyvästä ongelmasta ja aikooko hallitus tehdä jotain potilastietojen saatavuuden helpottamiseksi eri terveydenhuollon yksiköiden välillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) säädetään potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta. Lain 13 :n mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Potilaslain 13.n 3 momentin 2 kohdan mukaan potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja saadaan antaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti. Potilaslain 13 :n 3 momentin 3 kohdan mukaan potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja saadaan antaa toiselle suomalaiselle tai ulkomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle, jos potilaalla ei ole mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa, taikka jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) annetun lain tarkoituksena on toteuttaa yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi potilasturvallisesti ja tehokkaasti sekä potilaan tiedonsaantimahdollisuuksien edistämiseksi. Lähivuosina sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien on liityttävä sähköiseen kansalliseen terveysarkistoon, niin kutsuttuun KanTa-arkistoon. Sähköisesti potilastietoja käsittelevien on tallennettava tulevaisuudessa kaikki keskeiset potilastiedot KanTa-arkistoon. KanTa-palvelu jakautuu sähköiseen lääkemääräykseen, kansalliseen potilasarkistoon ja kansalaisen katseluyhteyteen. Kansalliseen potilastietoarkistoon talletetaan tulevaisuudessa kaikki potilasasiakirjat, jotka ovat sieltä kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen katsottavissa. KanTa-arkisto otetaan käyttöön vaiheittain. Sinne muodostuu käytännössä vähitellen kattava sähköinen potilastietojen kansio ja potilas voi itse antaa käyttöoikeuden siellä oleviin tietoihinsa häntä hoitavalle terveydenhuollon ammattihenkilölle. KanTa-arkiston myötä keskeiset potilastiedot ovat siten tulevaisuudessa keskitetysti tallennettuina ja käytettävissä sähköisessä muodossa kaikkien terveydenhuollon palveluntuottajien käytössä riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimintayksikössä potilas kulloinkin asioi. Lisätietoja KanTa-palveluista löytyy osoitteessa www.kanta.fi. 2
Ministerin vastaus KK 474/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 474/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Är regeringen medveten om problemen när det gäller tillgången till patientuppgifter och har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att göra det lättare för olika enheter inom hälso- och sjukvården att få tillgång till uppgifterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992, nedan patientlagen) ingår bestämmelser om sekretessbelagda uppgifter i journalhandlingar. Enligt 13 i lagen är uppgifter i journalhandlingar sekretessbelagda. En yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården får inte utan patientens skriftliga samtycke lämna sådana uppgifter som ingår i journalhandlingarna till utomstående. Enligt 13 3 mom. 2 punkten i patientlagen får uppgifter som behövs för att ordna undersökning och vård av patienten lämnas till någon annan hälso- och sjukvårdsenhet i enlighet med patientens eller dennes lagliga företrädares muntliga samtycke eller sådant samtycke som annars framgår av sammanhanget. Enligt 13 3 mom. 3 punkten får uppgifter som ingår i journalhandlingarna lämnas till någon annan finländsk eller utländsk verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård, om patienten på grund av mental störning, utvecklingsstörning eller av någon annan motsvarande orsak saknar förutsättningar att bedöma betydelsen av sitt samtycke och inte heller har någon laglig företrädare, eller om patienten inte kan ge sitt samtycke på grund av att han eller hon är medvetslös eller av någon annan därmed jämförbar orsak. Syftet med lagen om elektronisk behandling av klientuppgifter inom social- och hälsovården (159/2007) är att genomföra ett enhetligt elektroniskt behandlings- och arkiveringssystem för patientuppgifter för effektiv produktion av hälsooch sjukvårdstjänster så att patientsäkerheten beaktas och patientens möjligheter att få information främjas. Under de närmaste åren måste serviceproducenter inom såväl den offentliga som den privata hälso- och sjukvården ansluta sig till ett rikstäckande och elektroniskt hälsoarkiv, d.v.s. arkivet KanTa. De som hanterar patientuppgifter i elektronisk form ska i framtiden lagra alla centrala patientuppgifter i arkivet. Tjänsten fördelar sig på elektroniska recept, ett nationellt arkiv för patientuppgifter och en förbindelse som gör det möjligt för invånarna att ta del av sina patientuppgifter. Framöver ska alla journalhandlingar lagras i det nationella arkivet för patientuppgifter och via arkivet kan alla instanser som deltar i vården ta del av handlingarna. Arkivet KanTa tas successivt i bruk. Där utformas i praktiken så småningom en övergripande elektronisk pärm för patientuppgifter och patienten kan själv ge de yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som deltar i vården av honom eller henne användningsrätt till de uppgifter som har lagrats där. Tack vare arkivet lagras således de centrala patientuppgifterna centraliserat i framtiden och de är tillgängliga i elektronisk form för alla serviceproducenter inom hälso- och sjukvården oberoende av vid vilken hälso- och 4
Ministerns svar KK 474/2013 vp Antti Rantakangas /kesk sjukvårdsenhet patienten vårdas. Ytterligare information om KanTa-tjänsterna finns på adressen www.kanta.fi. Helsingfors den 19 juni 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5