Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 89/2010 vp Sähköautojen tuotannon edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Taloudellisen taantuman ja ilmastonmuutoksen uhkien aikana on aikaisempaakin tärkeämpää luoda maahan uutta ekologista teollisuutta. Hallitusohjelmassa todetaan, että "luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Tuottavuuden kohoaminen voi perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä nopeaan käyttöönottamiseen, osaavaan työvoimaan ja työn viisaaseen organisointiin. Uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää vahvaa yrittäjyyttä." Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmämietinnön (6.8.2009) mukaan Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet luoda sähköajoneuvoklusteri, uudenlaisen teollisuuden keskittymä. Sähköajoneuvoteollisuus olisi juuri hallitusohjelmassa kuvattua uuden teknologian tehokasta tuotantoa ja toimintaa. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön edistämiseksi tarvitaan myös kannustimia. Tällä hetkellä olemassa olevaa ja uutta alan yrittäjyyttä vaikeuttaa merkittävästi alaa koskevan lainsäädännön epäselvyys. Erityisesti dieselmoottoreihin kytketty käyttövoimavero koetaan uudelle teknologialle epäedulliseksi ja kannustamattomaksi. Muissa Euroopan maissa sähköautoja tuetaan lukuisin eri keinoin. Esimerkiksi Ranska sijoittaa sähköautojen kehitykseen 2,5 miljardia euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Portugalissa rakennetaan 1 300:n latauspisteen verkostoa, joka valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Euroopan unioni on ilmoittanut käynnistävänsä uuden projektin sähköautojen tukemiseksi ja yhteisten standardien kehittämiseksi. Syntyvä liiketoiminta korvaa nopeasti ajoneuvon hankintaan liittyvän verotulojen menetyksen. On tärkeää, että uuden ja puhtaan teknologian ajoneuvoille syntyy todellinen markkina, joka luo edellytykset sähköajoneuvoteollisuudelle. Tämä luo työllisyyttä ja merkittäviä vientituloja. Huomattavia tekijöitä ovat myös lisääntyvän energiaomavaraisuuden myötä koheneva vaihtotase ja huoltovarmuus. Siksi olisi tärkeää, että Suomi pääsisi mukaan tämän teknologisen kehityksen etulinjaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sähköautojen hankinta- ja käyttöverojen kohtuullistamiseksi, mitä muita käytännön toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä sähköajoneuvon hankinnan ja käytön helpottamiseksi ja mitä käytännön toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen sähköajoneu- Versio 2.0

voklusterin myötä syntyviä uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja? Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2010 Pertti Salovaara /kesk 2

Ministerin vastaus KK 89/2010 vp Pertti Salovaara /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Salovaaran /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 89/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sähköautojen hankinta- ja käyttöverojen kohtuullistamiseksi, mitä muita käytännön toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä sähköajoneuvon hankinnan ja käytön helpottamiseksi ja mitä käytännön toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen sähköajoneuvoklusterin myötä syntyviä uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sähköautojen kehittäminen ja käyttöönotto on erittäin laaja-alainen asia, mihin tarvitaan toimenpiteitä eri puolilla yhteiskuntaa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman laajapohjaisen Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän tehtävänä oli selvittää sähköajoneuvojen käyttöön ja kehittämiseen liittyviä asioita. Työryhmä esitti sähköautoja ja muita sähköajoneuvoja koskevia suosituksia 6.8.2009 jättämässään mietinnössä. Tavoitteeksi esitettiin, että vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % on sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista) täyssähköautoja. Työryhmä jakoi suositukset neljään ryhmään: 1. Sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen 2. Sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistäminen 3. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteet 4. Latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muuta alan kehitystä tekevät toimenpiteet Autovero on porrastettu 1.1.2008 alkaen CO2- päästöjen mukaan (12,2 48,8 %). Sähköautot kuuluvat vähäpäästöisinä tai päästöttöminä alimpaan verotusryhmään. Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero on juuri muuttunut CO2-päästöihin perustuvaksi ja on suuruudeltaan 20 600 euroa vuodessa, myös tästä muutoksesta hyötyvät vähäpäästöiset ajoneuvot. Käyttövoimavero säilyy toistaiseksi entisellään, ja se peritään muista kuin bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista. Valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan polttoaine- ja käyttövoimaverotuksen kehittämistä siten, että energiankulutus, hiilidioksidi- ja lähipäästöt otetaan nykyistä paremmin huomioon. Näitä koskevat hallituksen esitykset annetaan vielä tämän vuoden aikana. Jo toteutetut ja vireillä olevat veromuutokset suosivat tekniikkaneutraalisti kaikkia vähän kuluttavia autoja myös sähköautoja hankinnan ja käytön eri vaiheissa. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannustimiksi työryhmä suositteli, että valtio harkitsisi tulevina vuosina sähköautojen hankinnan suoraa tukemista kysynnän lisäämiseksi. Tuen tulisi olla väliaikainen ja ajoittua siten, että kysynnän lisääntymisestä saataisiin suurin mahdollinen yhteiskuntataloudellinen hyöty. julkisten hankintojen ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös sähköajoneuvojen ympäristö- ja energiataloudelliset edut direktiivin 2009/33/EY mukaisesti sekä korostaa julkisten organisaatioiden mahdollisuuksia toimia uusien 3

Ministerin vastaus kokeiluhankkeiden käynnistäjinä ja ympäristömyönteisen toiminnan malliesimerkkinä. kaupungit ja kunnat tukevat osaltaan sähköautojen ja muiden erittäin vähäpäästöisten yksityisajoneuvojen käyttöä tarjoamalla niille esimerkiksi pysäköintietuuksia ja tavanomaisia ajoneuvoja sujuvampia liikennöintimahdollisuuksia. Työryhmä esitti, että ajoneuvovalintoja tekevien kuluttajien, yritysten, viranomaisten, kuntien ja muiden organisaatioiden informaatio-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös sähköajoneuvoja koskevan tiedon saatavuuteen ja näkyvyyteen. Latausinfrastruktuurin kehittämiseksi työryhmä katsoi, että tarkoituksenmukaisen latausinfrastruktuurin rakentuminen lähivuosina edellyttää kokonaisvaltaista kehittämisotetta siten, että sähköautojen kasvavan käytön tarpeet otetaan huomioon niin liikennesuunnittelussa, rakentamismääräysten uudistamisessa kuin myös osana sähköenergiamarkkinoiden kehittämistä. sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämää kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta mm. yleisillä pysäköintipaikoilla, ostoskeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla on vauhditettava tehostamalla yritysten, kuntien ja valtiovallan yhteistyötä tässä asiassa. Fortum Oy on perustanut ilmaisia latauspisteitä Helsinkiin. Yrityksellä on myös yhteistyötä mm. Espoon kanssa sähköautojen latausjärjestelmien kehittämisessä ja latauspisteiden perustamisessa. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan kehittymisen ja kasvun kannalta toimenpiteiden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista vaiheistaa niin, että päähuomio kiinnitettäisiin aluksi alan osaamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä kokeilu- ja konseptihankkeisiin (suosituskohdat 1 ja 2). Sähköajoneuvojen tarjonnan lisääntyessä ja kuluttajamarkkinoiden vahvistuessa näiden rinnalla tuotaisiin hankinnan ja käytön kannusteet sekä ajoneuvokannan edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet (suosituskohdat 3 ja 4). Sähköajoneuvojen demonstraatio- ja konseptiautohankkeiden valmistelu on meneillään. Hankkeissa on mukana mm. elinkeinoelämä, VTT, Tekes, Finpro ja työ- ja elinkeinoministeriö. Suomessa on runsaasti sähköajoneuvoissa tarvittavaa korkeatasoista osaamista. Osaaminen on kuitenkin liittynyt muuhun kuin sähköajoneuvoihin, mutta on sovellettavissa niissä, ja siksi tätä osaamista ollaan kokoamassa ns. sähköajoneuvoklusteriksi. Tekes on juuri käynnistänyt hankkeen, jolla selvitetään edellytyksiä sähköajoneuvo-ohjelmalle ja klusterin syntymiselle. Viime syksynä käynnistetyn TransEco -ohjelman (2009 2013) tavoitteena on tukea ilmastoja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Sähköautolla on ohjelmassa vahva rooli muiden uusien tekniikoiden kehittämisen ohella. Hankkeen päärahoittajat ovat Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö. Ohjelman koordinaatiosta vastaa VTT ja viestinnästä Motiva Oy. TransEco on myös verkottunut EU:n ja kansainvälisen IEA:n hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä katsoi, että sähköajoneuvosektorin eurooppalaista ja kansainvälistä standardointitoimintaa tulee Suomessa seurata aktiivisesti ja vaikuttaa kehityksen suuntaan suomalaisesta näkökulmasta. Sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö SESKO perusti elokuussa standardisoimiskomitean SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät. Työhön osallistuvat mm. yritykset, joilla on kiinnostusta sähköautoihin liittyvästä teknologiasta. SESKO osallistuu ja vaikuttaa kansainväliseen standardointiin. Tulevat päästörajoitukset ja pyrkimys öljyriippuvuuden pienentämiseen kohdistavat erittäin voimakkaasti paineita sähkö- ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöön ottoon. Kehitystyöhön käytetään erittäin paljon varoja ympäri maailmaa, ja kansainvälinen yhteistyö on runsasta. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja tukee omalta osaltaan osallistumista siihen. Ministeriö osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvostossa käynnistettyyn sähköajoneu- 4

Ministerin vastaus KK 89/2010 vp Pertti Salovaara /kesk voja koskevaan yhteistyöhön, samoin kuin EU:ssa Espanjan puheenjohtajuudella käynnistettyyn eurooppalaiseen yhteistyöhön. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 5

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 89/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Salovaara /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att jämka inköps- och bruksskatterna på elbilar, vilka andra praktiska åtgärder tänker regeringen vidta för att underlätta anskaffningen och användningen av elfordon och vilka praktiska åtgärder tänker regeringen vidta för att stödja de nya företag och nya arbetstillfällen som uppstår i och med elfordonsklustret? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utvecklingen och ibruktagandet av elbilar är en mycket omfattande fråga, som kräver åtgärder på olika håll i samhället. Den av arbets- och näringsministeriet tillsatta bredbasiga arbetsgruppen för elfordon i Finland hade till uppgift att utreda frågor som hänför sig till användningen och utvecklingen av elfordon. Arbetsgruppen presenterade rekommendationer om elbilar och andra elfordon i ett betänkande, som överlämnades den 6 augusti 2009. Som mål föreslogs att 25 % av de nya personbilar som säljs i Finland år 2020 ska kunna laddas från elnätet och av dessa ska 40 % (dvs. 10 % av alla) vara renodlade elbilar. Arbetsgruppen indelade rekommendationerna i fyra grupper: 1. Utveckling av elfordonsbranschen (-klustret). 2. Startande av försöks- och konceptprojekt för elfordon. 3. Incitament för anskaffning och användning av elfordon. 4. Utveckling av laddningsinfrastrukturen och andra åtgärder som främjar branschens utveckling. Bilskatten har sedan den 1 januari 2008 graderats enligt CO2-utsläppen (12,2 48,8 %). Eftersom elbilarna orsakar små utsläpp eller är utsläppsfria hör de till den lägsta skattegruppen. Fordonsskatten består av grundskatt och drivkraftsskatt. Grundskatten har nyligen ändrats så att den baserar sig på CO2-utsläppen och den uppgår till 20 600 euro per år. Fordon med låga utsläpp har nytta också av denna ändring. Drivkraftsskatten förblir tillsvidare oförändrad och den drivs in för andra än bensindrivna fordon. Finansministeriet utreder som bäst utvecklingen av bränsle- och drivkraftsskatten så att energiförbrukningen, koldioxid- och närutsläppen bättre än nu ska beaktas. Regeringspropositioner om dessa överlämnas redan under detta år. De redan genomförda och planerade skatteändringarna favoriserar teknikneutralt alla bilar med liten förbrukning även elbilar i olika faser av anskaffning och användning. Som incitament för anskaffning och användning av elfordon rekommenderade arbetsgruppen följande: Staten överväger under de kommande åren direkta stöd för anskaffning av elbilar i syfte att öka efterfrågan. Stödet ska vara tillfälligt och förläggas till en sådan tidpunkt att en ökad efterfrågan ger största möjliga samhällsekonomiska nytta. I anvisningarna för offentlig upphandling bör även beaktas elfordonens miljö- och energie- 6

Ministerns svar KK 89/2010 vp Pertti Salovaara /kesk konomiska fördelar enligt direktiv 2009/33/EG och de offentliga organisationernas möjligheter att starta nya försöksprojekt och tjäna som typexempel på miljövänlig verksamhet bör framhävas. Städer och kommuner stöder för sin del användningen av elbilar och andra privatfordon som orsakar mycket små utsläpp genom att erbjuda dem t.ex. parkeringsförmåner och möjligheter att smidigare än vanliga fordon röra sig i trafiken. Arbetsgruppen föreslog att vid informationsstyrningen av konsumenter, företag, myndigheter, kommuner och andra organisationer som väljer fordon fästes särskild vikt vid att även informationen om elbilar är tillgänglig och synlig. För utveckling av laddningsinfrastrukturen ansåg arbetsgruppen att uppbyggnaden av en ändamålsenlig laddningsinfrastruktur inom de närmaste åren förutsätter ett övergripande utvecklingsgrepp, så att de behov som en ökad användning av elbilar medför beaktas både i trafikplaneringen, revideringen av byggbestämmelserna och som en del av utvecklingen av elenergimarknaden tillgången till sådana kommersiella laddningslösningar som en ökad användning av elfordon förutsätter, bl.a. på allmänna parkeringsplatser, i köpcentrum, på servicestationer och arbetsplatser, förbättras genom samarbete mellan företagen, kommunerna och statsmakten i denna fråga. Fortum har inrättat gratis laddningsställen i Helsingfors. Företaget samarbetar även bl.a. med Esbo i utvecklingen av laddningssystem för elbilar och inrättandet av laddningsställen. Med tanke på utvecklingen och tillväxten inom den finländska elfordonsbranschen är det ändamålsenligt att fasindela genomförandet av åtgärderna så att den huvudsakliga uppmärksamheten i början fästes vid kunskapen inom branschen och utvecklingen av den internationella affärsverksamheten samt vid försöks- och konceptprojekt (rekommendationspunkterna 1 och 2). I och med att utbudet av elfordon ökar och konsumentmarknaden stärks införs jämsides med dessa incitament för anskaffning och användning samt vidtas åtgärder som hänför sig till utvecklingen av laddningsinfrastrukturen (rekommendationerna i punkt 3 och 4). Demonstrations- och konceptbilsprojekt för elfordon förbereds som bäst. I projekten medverkar bl.a. näringslivet, VTT, Tekes, Finpro och arbets- och näringsministeriet. I Finland finns mycket sådan kunskap på hög nivå som behövs för elfordon. Kunskapen har dock hänfört sig till annat än elfordon, men den kan tillämpas på dem och därför håller man på att sammanföra denna kunskap i ett s.k. elfordonskluster. Tekes har nyligen startat ett projekt där förutsättningarna för uppkomsten av ett elfordonsprogram och ett kluster utreds. Målet för TransEco-programmet (2009 2013), som startades i höstas, är att stödja uppnåendet av de klimat- och energipolitiska målen. Elbilen har i programmet en stark roll jämsides med utvecklingen av annan ny teknik. Huvudfinansiärerna för projektet är Tekes, arbets- och näringsministeriet, kommunikationsministeriet och finansministeriet. För koordineringen av programmet ansvarar VTT och för informationen Motiva Oy. TransEco nätverkar också med EU:s och internationella IEA:s projekt och experter. Arbetsgruppen för elfordon i Finland ansåg att det europeiska och internationella standardiseringsarbetet inom elfordonssektorn aktivt bör följas i Finland och att utvecklingsriktningen bör påverkas ur finländsk synvinkel. Den nationella standardiseringsorganisationen för el- och elektronikbranschen SESKO tillsatte i augusti standardiseringskommittén SK 69 Elbilar och laddningssystem. I arbetet deltar bl.a. företag som har intresse av teknologi som gäller elbilar. SESKO deltar i och påverkar den internationella standardiseringen. De kommande utsläppsbegränsningarna och strävan att minska beroendet av olja sätter mycket stor press på utvecklingen och ibruktagandet av elfordon och andra fordon med låga utsläpp. Till utvecklingsarbetet används avsevärda summor runtom i världen och det internationella samarbetet är omfattande. Arbets- och näringsministeriet följer den nationella och den internationella utvecklingen i branschen och stöder deltagan- 7

Ministerns svar det i det. Ministeriet deltar i det samarbete om elfordon som har startats i Nordiska Ministerrådet liksom också i det europeiska samarbete som har startats under Spaniens ordförandeskap. Helsingfors den 12 mars 2010 Näringsminister Mauri Pekkarinen 8