VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja ÄHTÄRIN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS

Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija Stina Karhunmaa Jenny Jungar, Jouni Laitinen Tarkastaja 2 (12)

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY... 5 3. ÄHTÄRIN KAUPUNKI... 5 KYLÄT-KOHTEET... 7 3.1 Liesjärven kylä... 7 3.1.1 Kohteet (Liesjärvi)... 8 4. LÄHTEET... 12 5. LIITTEET... 12 3 (12)

1. JOHDANTO VT18 ja MT621 osayleiskaava-alue muodostuu Multian kunnan sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien alueelle. Tässä rakennuskannan selvityksessä tutkitaan kaava-alueen ja sen kylien rakennuskantaa ympäristöineen. Maaseutumme arvokkaat perinnemaisemat ovat muovautuneet vuosisatojen aikana ihmisen toiminnan tuloksena. Perinteiseen maalaismaisemaan kuuluvat vanhat rakennukset ja rakennelmat, jotka ovat arvokkaita joko arkkitehtuurinsa, historiansa tai maisemansa ansiosta. Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita; toisaalta myös luonnonmukaiset koskemattomat kulttuuriympäristöt ovat huomioonotettavia. Alueen yleinen historia on olennainen osa kulttuurihistoriallisten arvojen määrittämistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tukea ja ohjata osayleiskaavaprosessia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti niin, että maankäytön suunnittelussa edistettäisiin kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Tällä tavoin varmistetaan, että valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat säilyvät. Työskentelyn lähtökohtana ovat olleet maastokäynnit kesällä 2012, joiden aikana kaavaalueen rakennuksia, sekä perinnemaisemia valokuvattiin. Alustavalla kaavarajausalueella tehtiin totaali-inventointi, ts. kaikki rakennukset kattava inventointi. Maastokäynnit auttavat erityisesti alueen maiseman sekä kulttuuriympäristön kokonaiskuvan hahmottamisessa. Lähtöaineistoa tukemaan on käytetty karttoja, kuntien kirjastoista lainattuja kirjoja, sekä Internet-lähteitä. Raportin runko rakentuu kunnan ja sen kylien ympärille. Kunta otsikon alla kerrotaan yleistietoa kunnasta, sekä kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Jokaisesta kylästä kerrotaan kyläkuvaus, jonka jälkeen tarkennetaan kylän kohteisiin. Kohteella tarkoitetaan pihapiiriä kaikkine rakennuksineen. Parhaimmillaan tilan pihapiirit ja sitä ympäröivät pellot, niityt ja laitumet muodostavat yhdessä arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin seudulle tyypillisiä luonto- ja kulttuuriperinteitä. Rakennusten arvioinnissa on tutkittu taulukon muodossa käyttötarkoitus, rakennusajankohta, kerrosluku, rungon muoto, perustukset, julkisivumateriaali, katon muoto, katemateriaali, rakennuksen kunto sekä sanallisesti mahdollinen historiatieto. Tämän perusteella määritellään rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, sekä toimenpidesuositukset. Ennen toista maailmansotaa rakennetut rakennukset kuuluvat erityisen arvokkaaseen rakennuskantaan. Toisaalta myös sotien jälkeinen 1950-60-luvun perinteinen rakennuskanta on arvokasta; erityisen arvokkaita ovat jälleenrakennuskauden rintamamiestalot sekä niiden mahdollisesti muodostamat taloryhmät. Julkisivumuutokset tai rakennuksen huono kunto saattavat alentaa kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Myllymäen kylärakenteen ulkopuolella on kaksi suurta 1900-luvun alun maalaiskartanoa, jotka sijoittuvat nauhamaisesti tien varteen ja ovat perinteisen peltomaiseman ympäröimät. Kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 4 (12)

2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY 1. Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, rakennusperinteiset arvot A: rakennustaiteellisesti arvokas; puhdaspiirteisyys, arkkitehtonisen tyylin edustaminen. T: rakennusteknisesti arvokas; käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia, aikanaan uusia tai uniikkeja ratkaisuja. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja (suurin osa maatalouden vanhasta rakennuskannasta). 2. Ympäristöarvot M: pihapiiri muodostaa oman maisemallisen kokonaisuutensa ja luo itsenäisesti ympäristöllisiä arvoja. Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; pihapiiri on tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 3. Historialliset arvot H: asutushistoriallisesti arvokas, teollisuus-, kauppa- ja liikennehistoriallisesti arvokas, sivistyshistoriallisesti arvokas, aatehistoriallisesti arvokas, henkilöhistoriallisesti arvokas, sosiaalihistoriallisesti arvokas. 3. ÄHTÄRIN KAUPUNKI Ähtärin kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Suomenselän alueella n. 90 km Jyväskylästä luoteeseen. Vaihtelevamaastoinen Ähtäri tunnetaan matkailusta ja korkeatasoisesta metallialan teollisuudesta. Kunta perustettiin vuonna 1867 ja nykyisin asukkaita siellä on n. 6400 (31.12.2011). 1 Ähtärin Myllymäen kylässä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Myllymäen rautatieasema sekä asemaseudun kauppa- ja liikerakennukset, sk-v 1 1 http://www.ahtari.fi/kaupunki/index.php/etusivu/tietoa-ahtarista, 23.7.2012 5 (12)

Kuva 2. Myllymäen rautatieasema sekä asemaseudun kauppa ja liikerakennukset, sk-v 1. Kuva 3. Myllymäen rautatieasema MV/RHO Kuva 4. Ähtäri. Kauppa- ja liikerakennukset Myllymäen asemanseudun raitin varrella MV/RHO Myllymäki on 1800 1900-luvun vaihteessa syntynyt maaseudun kaupallinen keskus vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan ansiosta. Asemanseudun liikerakennukset edustavat ajanjaksoa, jolloin Myllymäki on ollut merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminnan keskus. Asematien ja Palkkikankaantien kulmauksessa on useita 1880-luvulta peräisin olevia liiketontteja, joissa liiketiloja on pidetty asuntojen yhteydessä. Asemanseudun aikanaan vilkkaasta liike-elämästä kertovat myös Palkkikankaantiellä seisovat Virin/Varpusenlinnan sekä Matikaisen tilat. Valtionrautateiden rakentaminen asemineen ja niihin liittyvine rakennuksineen sekä asemapuistoineen on merkittävä osa suomalaista historiallista rakennuskulttuuria ja kuuluvat näin ollen valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lähes kautta maan ulottuvana verkkona asemarakennukset muodostavat harvinaisen läpileikkauksen suomalaisesta arkkitehtuurista. Asemarakennuksista löytyy useimpien Suomessa esiintyvien 6 (12)

rakennustyylien edustajia viime vuosisadan kertaustyyleistä alkaen. Suomen rautatiearkkitehtuurille on ominaista huomattava yhtenäisyys, mikä on seuraus valtiollisesta rautatielaitoksesta ja keskusjohtoisesta rakentamisesta. 2 Historia Rautatie Tampereelta Vaasaan valmistui 1883, jolloin Myllymäestä tuli vilkas keskuspaikka. Myllymäen asemalle oli keskittynyt tavaraliikenne, joka oli itsenäinen osa lähinnä henkilöliikenteeseen keskittyneellä asemalla. Tämä yksityiskohta teki Myllymäen asemasta yhden Etelä-Pohjanmaan keskuspaikoista. Tästä alkoikin vilkas, alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliikennetoiminta. Rautatiellä oli 1900-luvun alussa huomattava työllistävä vaikutus, vaikka aseman merkitys vähenikin junien nopeuksien kasvaessa. Merkittävä osa Myllymäen tavaraliikenteestä oli 1920-luvulle saakka puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Raidekuljetusta käyttivät myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta. Vaasassa toimineen Finnilän kauppahuoneen haarakonttori perustettiin Myllymäelle 1894. Seuraavana vuonna aloitettiin vähittäis- ja tukkukauppa, jolloin Myllymäellä toimi useita kauppiaita kuten: Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen ja G. Hänninen. 1960-luvun puolivälissä Myllymäellä oli 12 kauppaa. Myllymäen viimeinen ja suurin tukkuliike Kesko siirsi konttorinsa Myllymäeltä Seinäjoelle v. 1965. Ähtärin Myllymäki menetti keskeisen asemansa Parkanon radan valmistuttua vuonna 1971. 3 KYLÄT-KOHTEET 3.1 Liesjärven kylä Ähtärin Liesjärvi (kylä numero 404) on pirstoutunut useisiin pienempiin ja suurempiin alueisiin ja rajoittuu idässä Keuruun rajaan. Etäisyys Ähtärin keskustaajama-alueesta on n. 15 kilometriä. Liesjärven alueella ei ole suuria vesistöjä; sen sijaan pieniä lampia on kauttaaltaan useita koko kylän alueella. Kylän maisema muistuttaa Keski- Suomen perinnemaisemaa jylhine kallioineen ja metsineen. Kuva 6. Oranssi alue on Liesjärven kylä, vihreällä katkoviivalla on rajattu Myllymäen kylätaajama ja tummanpunainen alue on Myllymäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, sk-v 1. 2 http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_fi/rautatieasemat, 29.8.2012 3 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=4210, 23.7.2012 7 (12)

3.1.1 Kohteet (Liesjärvi) 301. Honkamäki Kiinteistötunnus: 989-404-3-67 Rakennusten lukumäärä: 5 Honkamäki sijaitsee Ähtärin Liesjärven kylässä VT18 eteläpuolella, Palkkikankaantien varrella. Suuren peltoaukion keskelle sijoittuva maatilan laaja pihapiiri on näkyvällä paikalla tien reunustalla. Pihapiirin rakennuksia ovat: uusi ja vanha päärakennus, navetta, sekä kaksi ulkorakennusta, jotka muodostavat perinteisen neliöpihan. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. Toimenpidesuositukset Pihapiirin perinteinen neliöpihamalli suositellaan säilytettävän tunnistettavassa muodossa. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Rungon muoto suorakaide Perustus - Julkisivumateriaali vaakasuora puoliponttilaudoitus Katon muoto harjakatto Katemateriaali profiilipelti Rakennuksen kunto hyvä 8 (12)

Valkoinen kuistillinen suuri asuinrakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Rakennuksen ikkunat ovat kuusiruutuiset, pitkän julkisivun toisen kerroksen ikkunat ovat haukanikkunoita. Kulttuurihistorialliset arvot P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Toimenpidesuositukset Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Asuinrakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Rungon muoto suorakaide Perustus - Julkisivumateriaali laudoitus Katon muoto harjakatto Katemateriaali huopa Rakennuksen kunto tyydyttävä Pienen kuistillisen asuinrakennuksen ikkunat ovat T-ikkunoita. Kulttuurihistorialliset arvot P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Toimenpidesuositukset Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 9 (12)

3. Talousrakennus Käyttötarkoitus: navetta, nykyään autio Rakennusajankohta: n. 1800-luvun loppu Kerrosluku 1 1/2 Rungon muoto Perustus Julkisivumateriaali Katon muoto Katemateriaali Rakennuksen kunto suorakaide kivi kivi sekä maalattu laudoitus harjakatto profiilipelti hyvä Tyylikäs vanha navetta on hyvin säilynyt. Ikkunat ja ovet ovat yläosastaan kaarevia. Kulttuurihistorialliset arvot P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Toimenpidesuositukset Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 4. Ulkorakennus; punainen puinen rakennus 5. Ulkorakennus; punainen puinen rakennus 302. Honkamäki Kiinteistötunnus: 989-404-3-49 Rakennusten lukumäärä: 4 10 (12)

Honkamäki sijaitsee Ähtärin Liesjärven kylässä VT18 eteläpuolella, Palkkikankaantien varrella. Suuren peltoaukion reunalle sijoittuva maatilan pihapiiri on näkyvällä paikalla. Pihapiirissä on ratsutalli ja laidun. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, talli ja ulkorakennus. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n. 1800-luvun loppu Kerrosluku 1 1/2 Rungon muoto suorakaide Perustus - Julkisivumateriaali laudoitus Katon muoto harjakatto Katemateriaali - Rakennuksen kunto hyvä Suuressa asuinrakennuksessa on kaksi savupiippua. Kulttuurihistorialliset arvot P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Toimenpidesuositukset Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 11 (12)

2. Talousrakennus; hevostalli 3. Ulkorakennus 4. LÄHTEET Internet-lähteet: http://www.ahtari.fi/kaupunki/index.php/etusivu/tietoa-ahtarista, 23.7.2012. http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_fi/rautatieasemat/, 29.8.2012 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=4210, 23.7.2012. 5. LIITTEET Kohdekartta. Rakennusinventointi kuvat: Ramboll Finland Oy Kohteiden sijaintikarttakuvat: Maanmittauslaitos 12 (12)