KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2006 vp Ylivelkaantuneiden ihmisten auttaminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisesti 1990-luvun alkuvuosien taloudellisen laman seurauksena monet kansalaiset joutuivat eri syistä suuriin velkoihin. Erityisesti ongelmat ovat kohdanneet monia yrittäjiä velanottajina ja usein myös heidän lähipiiriään tai muita henkilöitä takaajina. Yleisesti tunnettuja syitä ongelmiin ovat pankkien liian kevyt lainananto, asiantuntijatkin yllättänyt taloudellinen lama ja suurtyöttömyys jatkuvan taloudellisen nousun ja työvoimapulan asemesta. Lisäksi devalvaatio vaikutti erityisesti ulkomaisiin luottoihin ja niiden hoitamiseen ja toi ongelmia monille kansalaisille. Taloudellisen laman aikana valtio kohdisti tukitoimet eräille pankkiryhmittymille. Kenties olisi ollut parempi ja inhimillisempi menettely kohdistaa pankkitukiin käytetyt rahat velkaongelmiin joutuneiden yritysten, yrittäjien ja ihmisten velkaongelmien hoitoon erilaisten järjestelyjen avulla. Näin pankit olisivat saaneet välillisesti saman pankkitukiin käytetyn rahan, mutta toteutettua menettelyä paljon paremmalla tavalla velallisten itse hoitaessa velkojaan mm. ilman kiinteistövakuutuksien arvon alentumista, konkursseja ja henkilökohtaisia tragedioita. Valtiolta ja pankeilta velallisten auttamiseen kohdistettu menettely olisi saattanut vaatia enemmän toimia kuin suora pankkituki, mutta tästäkin huolimatta velallisiin kohdistuvat tukitoimet olisivat olleet järkevä menettely. Velkaongelmat, joita lama aiheutti, ovat edelleen monien velkoihin joko velallisina tai takaajina joutuneiden vakava ongelma. Monet vaikeuksiin joutuneet osaavat yrittäjät ovat menettäneet elämänuskonsa, halunsa ja mahdollisuutensa yrittäjätoimintaan. Menettäjinä ovat yksityisten yrittäjien rinnalla monet muut tahot ja koko yhteiskunta. Velkajärjestelyiden avulla on haluttu luoda hyviä edellytyksiä ongelmista selviytymiseksi, mutta läheskään kaikissa tapauksissa tämä ei eri syistä ole ollut toimiva menettely. Siksi tulisikin vielä selvittää, olisiko luotavissa mitään muita erillisiä järjestelyjä tai erillistä lainsäädäntöä ongelmissa olevien auttamiseksi. Olisiko jo olemassa olevaan lainsäädäntöön mahdollisesti harkittavissa ja tehtävissä muutoksia? On kohtuutonta, että loppuiäkseen voi joutua elinikäiseen velkavankeuteen ja usein myös syistä, joihin itse ei ole voinut vaikuttaa. Taloudellisen laman aiheuttama ongelma on velallisten ohella erityisesti takaajille inhimillisesti kohtuuton. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin tai lainsäädännön muutoksiin on mahdollista ryhtyä, että esimerkiksi elinikäiseen tai muutoin kohtuuttomiin velkaongelmiin joutuneiden henkilöiden tilannetta voidaan helpottaa ja kuinka vielä voidaan helpottaa velkajärjestelymenettelyä? Versio 2.0
Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2006 Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 440/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 440/2006 vp: Mihin toimiin tai lainsäädännön muutoksiin on mahdollista ryhtyä, että esimerkiksi elinikäiseen tai muutoin kohtuuttomiin velkaongelmiin joutuneiden henkilöiden tilannetta voidaan helpottaa ja kuinka vielä voidaan helpottaa velkajärjestelymenettelyä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ylivelkaantuneiden auttamiseksi on toteutettu monia lainsäädäntötoimia, joiden avulla on voitu ratkaista suuri määrä lama-ajan aiheuttamia velkaongelmia ja voidaan estää ennalta vaikeiden velkaongelmien syntyä. Keskeinen keino ylivelkaongelmien ratkaisemiseen on ollut yksityishenkilön velkajärjestely, jota koskeva laki tuli voimaan vuonna 1993 (57/1993). Lakia on tarkistettu viimeksi vuoden 2003 alusta, jolloin mm. helpotettiin velkajärjestelyyn pääsyä ja lievennettiin eräitä maksuohjelman ehtoja. Muutokset koskivat erityisesti laman seurauksena velkaantuneita velallisia, joiden velat ovat olleet perinnässä jo pitkään. Tänä keväänä eduskunnalle on annettu hallituksen esitys (HE 30/2006 vp), jossa velkajärjestelyn sisältöä ehdotetaan lievennettäväksi niin, että velallinen saa omaksi hyväkseen maksuohjelman aikana saamistaan lisätuloista puolet nykyisen yhden kolmasosan sijasta. Muista lainsäädäntötoimista on syytä mainita talous- ja velkaneuvonnan lakisääteistäminen (713/2000), takauslainsäädännön uudistaminen (361/1999), viivästyskorkoa koskevien säännösten tarkistaminen (340/2002) ja perintälain uudistaminen (28/2005). Myös ulosotossa on toteutettu velallisen asemaa parantavia muutoksia. Vuonna 1997 tuli voimaan velallisen erottamisetua koskeva uudistus (378/1997). Sen seurauksena velallinen saa säilyttää ulosotossa aikaisempaa laajemmin omaisuuttaan. Samassa yhteydessä toteutettiin palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa ns. vapaakuukausijärjestelmä. Siinä velallinen saa pitkäkestoisessa ulosmittauksessa 1 3 vapaakuukautta vuosittain. Vapaakuukauden aikana kertyneen tulon velallinen saa pitää itsellään. Vapaakuukausijärjestelmä paranee niin, että pienituloinen velallinen saa automaattisesti kaksi vapaakuukautta vuodessa. Eduskunta on hyväksynyt tätä koskevan hallituksen esityksen (HE 13/2005 vp) kuluvan vuoden huhtikuussa. Eri syistä velkajärjestelyjen ulkopuolella on edelleen lama-aikana velkaantuneita ihmisiä. Heidän avukseen koituu ulosottolain 1.3.2004 voimaan tullut uudistus, jolla ulosotto on muuttunut määräaikaiseksi (679/2003). Määräaika on yleensä 15 vuotta laskettuna lopullisesta maksutuomiosta tai yksipuolisesta tuomiosta. Jos tuomio on annettu ennen 1.3.1993, ulosotto päättyy 1.3.2008. Jos tuomio on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, ulosoton päättymispäivä lasketaan lisäämällä 15 vuotta tuomion päivämäärään. Ulosottolain viimeisen osauudistuksen yhteydessä on ehdotettu, että saatava, jota koskevan ulosottoperusteen määräaika on päättynyt, vanhentuisi lopullisesti (Ehdotus ulosottokaareksi ja verotäytäntöönpanolaiksi, oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä, 2005:18). Sillä, että velka lakkaisi kokonaan, vahvistettaisiin velallisen motiivia taloudelliseen toimeliaisuuteen ja 3
Ministerin vastaus vaurastumiseen pitkäkestoisen ulosottoperinnän päätyttyä. Tällä voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia velalliselle itselleen ja myös yhteiskunnalle. Tämän vuoksi oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla asiaa koskeva hallituksen esitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevana kesänä. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2006 Oikeusministeri Leena Luhtanen 4
Ministerns svar KK 440/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 440/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder eller lagändringar är möjliga att vidta för att situationen för personer som råkat i t.ex. livslånga eller annars oskäliga skuldproblem skall kunna underlättas och hur kan skuldsaneringsförfarandet ytterligare lindras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett flertal lagstiftningsåtgärder har vidtagits i syfte att hjälpa de överskuldsatta. Med hjälp av åtgärderna har man kunnat lösa en stor mängd av de skuldproblem som recessionen framkallat och kan på förhand förhindra uppkomsten av svåra skuldproblem. Det centrala medlet för att lösa överskuldsättningsproblem har varit skuldsanering för privatpersoner om vilket det år 1993 trädde i kraft en lag (57/1993). Lagen har setts över senast vid ingången av år 2003, då bl.a. möjligheterna att beviljas skuldsanering underlättades och vissa villkor för betalningsprogrammet lindrades. Ändringarna gällde särskilt gäldenärer som blivit skuldsatta till följd av recessionen och vars skulder drivits in under en lång period. Under denna vår har till riksdagen överlåtits en regeringens proposition (RP 30/2006 rd), i vilken innehållet i skuldsaneringen föreslås bli lindrat så att gäldenären för egen del skall få behålla hälften av de tilläggsinkomster som han eller hon förvärvar under betalningsprogrammet i stället för en tredjedel som för tillfället. Bland övriga lagstiftningsåtgärder är det skäl att nämna att den ekonomiska rådgivningen och skuldrådgivningen blivit lagstadgade (713/2000), revideringen av lagstiftningen om borgen (361/1999), översynen av bestämmelserna om dröjsmålsränta (340/2002) och revideringen av lagen om indrivning (28/2005). Också i fråga om utsökningen har genomförts ändringar som förbättrar gäldenärens ställning. År 1997 trädde i kraft en revision som berörde gäldenärens rätt till undantag från utmätningen (378/1997). Som en följd av denna får gäldenären vid utmätning i vidare utsträckning än tidigare behålla sin egendom. Samtidigt genomfördes vid utmätning av lön och pension systemet med s.k. fria månader. I detta får en gäldenär vid långvarig utmätning årligen 1 3 fria månader. De inkomster som influtit under den fria månaden får gäldenären behålla själv. Systemet med fria månader förbättras så att en gäldenär med små inkomster automatiskt får två fria månader per år. Riksdagen har i april detta år godkänt en proposition som berör detta (RP 13/2005 rd). Av olika orsaker står utanför skuldsaneringar fortfarande personer som skuldsattes under den ekonomiska recessionen. Dessa får hjälp av revisionen av utsökningslagen som trädde i kraft 1.3.2004 och genom vilken utsökningen blivit tidsbunden (679/2003). Tiden är i allmänhet 15 år från den ursprungliga betalningsdomen eller tredskodomen. Om domen meddelats före 1.3.1993, upphör utsökningen 1.3.2008. Om domen meddelats 1.3.1993 eller efter det räknas dagen för utsökningens upphörande genom att lägga 15 år till dagen för domen. I samband med den sista delreformen av utsökningslagen har det föreslagits att en fordran för vilken utökningsgrundens tidsfrist löpt ut 5
Ministerns svar slutligt skall preskriberas (Förslag till utsökningsbalk och skatteverkställighetslag, justitieministeriet, Utlåtanden och utredningar, 2005:18). Genom att skulden slutligt upphör förstärks gäldenärens motiv för ekonomisk driftighet och för att bli förmögnare efter den långvariga utsökningsindrivningen. Detta kan bedömas ha positiv verkan för gäldenären själv och också för samhället. Av denna orsak bereds som bäst en regeringens proposition i ärendet, och avsikten är att den överlåts till riksdagen i sommar. Helsingfors den 6 juni 2006 Justitieminister Leena Luhtanen 6