KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2013 vp Maakuntalentokenttien toiminnan varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomi on asukasluvultaan pieni, mutta pintaalaltaan suuri maa. Pitkät välimatkat edellyttävät toimivia ja monipuolisia liikenneyhteyksiä. Pitkien välimatkojen vuoksi erityisesti lentoyhteydet ovat elintärkeitä. Vähäisten matkustajamäärien vuoksi niiden ylläpito on kuitenkin erittäin haastavaa. Valtio on tähän asti tukenut joitakin lentoreittejä, jotka muuten olisivat kannattamattomia lentoyhtiölle. Suurista matkustajamääristä kilpailuetunsa saavien halpalentoyhtiöiden osuus Suomen markkinoilla on vain 9 prosenttia, kun se muualla Euroopassa on keskimäärin 35 prosenttia. Ohuiden matkustajavirtojen takia Suomen kansainväliset lentoyhteydet ovat myös keskittyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Muiden lentoasemien kansainväliset yhteydet perustuvatkin tällä hetkellä pääasiassa siihen, että niiltä on riittävän tiheä syöttötarjonta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta matkustajat voivat jatkaa eteenpäin. Tulevaisuudennäkymät kattavalle maakuntalentokenttäverkostolle ovat huolestuttavia. Eri yhteyksissä on ollut esillä skenaarioita, joissa suuri määrä maakuntakenttiä lakkautettaisiin. Hallituksen Finavialle myöntämä miljoonien eurojen pääomatuki tulee tästä syystä käyttää Helsinki-Vantaan lisäksi muidenkin lentoasemien hyväksi. Erityisesti vientiteollisuutta palvelevat kentät tulee huomioida investoinneissa. Esimerkiksi Pohjanmaan osalta on äärimmäisen tärkeää, että maakunnassa on kaksi samantasoista lentoasemaa, Kokkola-Pietarsaari ja Vaasa. Nämä kaksi lentoasemaa palvelevat samansuuruisia talousalueita. Finavian strategia ei saa olla se, että se ylläpitää vain muutamia lentoasemia ja lentoyhteyksiä, kun muut lentoasemat jätetään paikallisten toimijoiden vastuulle. Suomi on vientiriippuvainen maa. Vientiteollisuus on taas omalta osaltaan riippuvainen nopeista ja luotettavista liikenneyhteyksistä. Tästä syystä vientiyritykset ovat huolissaan siitä, säilyykö Suomen lentoasemaverkosto nykyisellään, sillä lentoliikenne tukee merkittävästi koko Suomen kilpailukykyä ja talouskehitystä. Maakunnallisten lentoasemien kautta kulkevan kotimaanliikenteen ja ulkomaille suuntautuvan syöttöliikenteen väheneminen olisi paha isku näistä lentoasemista riippuvaisille suomalaisille vientiyrityksille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen strategia maakuntalentokenttien osalta ja miten hallitus aikoo varmistaa toimivat ja kattavat lentoyhteydet koko maassa? Versio 2.0
Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 Peter Östman /kd Mats Nylund /r Lars Erik Gästgivars /r Lasse Hautala /kesk Janne Sankelo /kok Ulla-Maj Wideroos /r 2
Ministerin vastaus KK 1024/2013 vp Peter Östman /kd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Peter Östmanin /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1024/2013 vp: Mikä on hallituksen strategia maakuntalentokenttien osalta ja miten hallitus aikoo varmistaa toimivat ja kattavat lentoyhteydet koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus antoi eduskunnalle huhtikuussa 2012 liikennepoliittisen selonteon. Selonteossa liikennepolitiikkaa tarkastellaan laajasti osana yhteiskuntapolitiikkaa. Liikennepolitiikan keskeisenä tavoitteena on hyvillä liikenneyhteyksillä varmistaa ja tukea Suomen kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua sekä ihmisten hyvinvointia ja arjen toimivuutta. Liikennepoliittinen selonteko korostaa asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta, toimivuutta, resurssien tehokasta käyttöä sekä kaikkien toimijoiden vastuuta turvallisuudesta ja ympäristöstä. Lentoliikenne ja lentoasemaverkosto nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa yhdeksi 2010-luvun liikennepolitiikan erityiskysymykseksi. Lentoliikennestrategia on yksi selonteon toimenpiteistä ja strategian valmistelu kirjattiin selonteon yhdeksi jatkotoimenpiteeksi seuraavalla tavalla: Laaditaan lentoliikenteen strategia, jossa selvitetään lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan, erityisesti liikennepolitiikan näkökulmasta ja alueiden saavutettavuuden lähtökohdista, Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi sovitaan lentoliikenteen tavoitteista muuttuneessa toimintaympäristössä ottaen huomioon joukkoliikennepalveluiden ja liikennejärjestelmän kokonaisuus. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syyskuussa 2012 lentoliikennestrategian valmistelutyön. Liikennepoliittisessa selonteossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti lentoliikennestrategian tulisi olla kokonaisvaltainen Suomen kansantaloutta, ihmisten liikkumisedellytyksiä, elinkeinoelämää ja työllisyyspolitiikkaa palveleva strategia-asiakirja, joka sisältää analyysin lentoliikenteen viimeaikaisista muutoksista, tulevaisuuden haasteista sekä strategisista kehittämislinjauksista. Lentoliikennestrategian aikajänne ulottuu vuoteen 2030 saakka. Sujuvat maaliikenneyhteydet lentokentille ovat toimivan kuljetusketjun kannalta olennaisia. Rautatie-, linja-auto- ja lentoliikennettä on edelleen kehitettävä toisiaan täydentäviksi liikennemuodoiksi osana koko liikennejärjestelmää. Kattavat ja toimivat lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä yrityksille ja matkailuelinkeinolle. Strategiaa valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja alan toimijoiden kanssa, jolloin voimme hyödyntää sidosryhmien asiantuntemusta. Lentoliikennestrategian puitteissa tehdään erilaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointi tarkoituksenmukaisen lentoasemaverkoston ja palvelutason todentamiseksi. Strategian väliraportti on tarkoitus antaa vuoden vaihteessa ja lopullinen raportti valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen 4
Ministerns svar KK 1024/2013 vp Peter Östman /kd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1024/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Peter Östman /kd m.fl.: Vilken är regeringens strategi i fråga om de regionala flygplatserna och hur kommer regeringen att säkerställa fungerande och heltäckande flygförbindelser i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen gav riksdagen en trafikpolitisk redogörelse i april 2012. I den granskas trafikpolitiken ingående som en del av samhällspolitiken. Det centrala målet för trafikpolitiken är att genom goda trafikförbindelser säkerställa och stödja Finlands konkurrenskraft och en hållbar ekonomisk tillväxt samt människornas välfärd och en fungerande vardag. Den trafikpolitiska redogörelsen betonar kundperspektiv, tillgänglighet, funktionalitet, effektiv resursanvändning samt alla aktörers ansvar för säkerhet och miljö. I den trafikpolitiska redogörelsen fördes flygtrafiken och nätverket av flygplatser fram som en av specialfrågorna för 2010-talets trafikpolitik. En flygtrafikstrategi är en av åtgärderna i redogörelsen och beredningen av den antecknades som en av de fortsatta åtgärderna i redogörelsen på följande sätt: En strategi för flygtrafiken utarbetas. I strategin redogörs för flygtrafikens framtidsutsikter och bedöms särskilt med tanke på trafikpolitiken och den regionala tillgängligheten ändamålsenligheten hos flygplatsnätverket i Finland och statens ställning i organiseringen av flygtrafiktjänsterna. Dessutom kommer man överens om flygtrafikens mål i den ändrade verksamhetsmiljön under beaktande av den helhet som kollektivtrafiktjänsterna och trafiksystemjet bildar. Kommunikationsministeriet inledde beredningen av flygtrafikstrategin i september 2012. I enlighet med de mål som satts upp i den trafikpolitiska redogörelsen ska flygtrafikstrategin vara ett övergripande strategidokument som tjänar Finlands samhällsekonomi, människornas möjligheter att röra sig, näringslivet och sysselsättningspolitiken. Den ska innehålla en analys om flygtrafikens förändringar under den senast tiden, dess utmaningar i framtiden och strategiska utvecklingslinjer. Flygtrafikstrategin sträcker sig till 2030. Smidiga landsvägsförbindelser till flygplatserna är avgörande för en fungerande transportkedja. Järnvägs-, buss- och flygplatstrafiken ska vidareutvecklas som en del av hela trafiksystemet till att bli trafikformer som kompletterar varandra. Heltäckande och fungerande flygförbindelser är en kritisk konkurrensfaktor för företagen och turistnäringen. Strategin bereds i nära växelverkan med näringslivet och aktörerna i branschen, så att vi kan dra nytta av intressegruppernas expertis. Inom ramen för flygtrafikstrategin görs olika utredningar och en bedömning av effekterna som belägg för att nätverket av flygplatser och servicenivån är ändamålsenliga. En mellanrapport om strategin kommer att avlåtas vid årsskiftet och den slutliga rapporten blir klar före utgången av 2014. 5
Ministerns svar Helsingfors den 20 november 2013 Trafikminister Merja Kyllönen 6