Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen



Samankaltaiset tiedostot
Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto Muokannut Markku Kovalainen

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, Pirjo Havia

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Petra Varonen, MHYP

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsätilan sukupolvenvaihdos

UUSJAON VEROTUSKYSYMYKSET

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

Yhteismetsän perustaminen

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

Maatilan verotus 2015

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

Muutoksia metsänomistajan verotukseen 2017: Metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys. Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Kari Pilhjerta

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)

Yhteismetsä nyt 10. Suomen yhteismetsäpäivät Oulu

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto

Sijoittajan tappiot Milloin tappion saa vähentää? Entä Talvivaara? Kati Malinen Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh Yhteistyössä mukana

Ajankohtaista Verohallinnosta. Markku Kovalainen johtava veroasiantuntija, Pohjois-Suomen verotoimisto

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Veroilmoituksen täyttöopas YHTEISETUUS. verovuosi. Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet

Metsäverotus Jussi Linnala

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotusnäkökohtia

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille

VEROILMOITUS; YHTEISETUUS, VALTION LAITOS, KUNTA, SEURAKUNTA, ULKOMAINEN KUOLINPESÄ YMS. (6)

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT

METSÄVEROTUS. Yksityisen metsänomistajan verotus. Laura Hiltunen. Opinnäytetyö

ERITTELY YHTEISÖN HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOKSESTA (7A)

Polvelta Toiselle - messut ja Kuolinpesä metsän omistajana

MAATALOUDENHARJOITTAJA

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa sovellettavan

6A ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

VEROILMOITUS; YHTEISETUUS, VALTION LAITOS, KUNTA, SEURAKUNTA, ULKOMAINEN KUOLINPESÄ YMS. (6)

Metsäveroillat Suvi Niittyoja veroasiantuntija Verohallinto

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

LUONNOS (18) Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennyksen säätämiseksi. Esityksen pääasiallinen sisältö

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla Sari Lounasmeri

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

Tuloverotus klo 9.50

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

AJANKOHTAISTA. Tapio Hietaoja Asiantuntija, maatilojen omistajavaihdokset ProAgria Länsi-Suomi

VEROILMOITUS; YHTEISETUUS, VALTION LAITOS, KUNTA, SEURAKUNTA, ULKOMAINEN KUOLINPESÄ YMS. (6)

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

Esimerkki 3. Sivu 1. Sivu 2

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

ERITTELY YHTEISÖN HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOKSESTA (7A)

Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Metsätalouden pääomatulojen verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Helsinki

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Transkriptio:

Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän verotusasemasta ja tulolähteistä läht tä Yhteismetsän metsäverotuksen periaatteet, metsävähennys, menovaraus

Yleistä Yhteismetsä = yhteismetsälain (109/2003) mukaan kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Erillinen verovelvollinen lli Yhteisetuus (Tuloverolaki 5 ) Verokanta 26 % (Tuloverolaki 124.22 ) Huom HE 50/2011 Yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta (Tuloverolaki 18 ) Yhteismetsä maksaa tuloveron ja osakas voi nostaa ylijäämän yhteismetsästä ilman lisäveroseuraamuksia

Kysymys 2 Yhteismetsän verotuskysymyksiä: Yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa? Voisiko tätä valaista esimerkin avulla? Yhteismetsän voitto verovuonna 2010 yht. 10 000 euroa. Osakaskunnan kokous päättää yhteismetsälain mukaisesti osakkaille jaettavasta ylijäämästä niin että kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan. verovapaa osakkaalle esim 1/100 osuus eli 100 euroa.

Kysymys 2 Voiko yhteismetsän osakkaiden matkakuluja vähentää verotuksessa? Osakkaiden verotuksessa voi vähentää asunnon ja työpaikan väliset kulut, jos yhteismetsä t muodostaa varsinaisen i työpaikan. Matkalaskun perusteella vähennysoikeus osakkaalla syntyneistä työmatkakuluista yhteismetsällä, jos työsuhde yhteismetsään. Entä pienkoneiden ja polttoaineiden hankintaa? Onko kulut oltava yhteismetsän nimissä? Ei voi vähentää omassa verotuksessaan. Kulut oltava yhteismetsän nimissä tai matkalaskutilanteessa voi olla pienmaksuja ilman ostajan nimeä, esim. bensa-automaatit, a bussiliput.

Yleistä ennakkoverot arvonlisävero 1.1.2010 käyttöön otetun Verohallinnon verotilijärjestelmän myötä yhteismetsällä on mahdollisuus hakeutua kuukausimenettelystä vuosimenettelyyn, jos liikevaihto on enintään 25 000 euroa (tai neljännesvuosimenettelyyn, jos liikevaihto on 25 001-50 000 euroa). kirjanpito- it ja tilintarkastusvelvollisuus t t l lli kahdenkertainen kirjanpito vähintään kaksi tilintarkastajaa (Yhteismetsälaki 30 )

Ennakkoverot : Yhteismetsän verokysymyksiä: y s Kysymys 8. Yhteismetsät ovat ennakkoverovelvollisia eli maksavat arvioituihin tuloihin perustuvia veroennakoita verovuoden aikana. Miten ennakot määritellään vastaperustetun suvun yhteismetsän osalta? Miten käytännössä verotetaan pieniä yhteismetsiä? YTJ-perustamisilmoituslomake, kohta verotettava tulo, ennakot sen perusteella kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Ennakoihin voi hakea muutosta. Ennakot määrätään edeltävän voimassa olevan tuloksen perusteella. Verotus ei eroa erikokoisten yhteismetsien välillä. Pienellä yhteismetsällä ongelmia voi olla kysymys 2 tyyppisiä kulujen kohdistamis- ja vähennysoikeusongelmia.

Yhteismetsän tulolähteet voi olla kolmenlaisia tuloja: elinkeinotuloa, maatalouden tuloa ja muuta tuloa eli ns. henkilökohtaisen tulolähteen tuloa Tulolähteet erillisiä eri tulolähteen tuloksia ei voida kuitata keskenään yleensä vain maatalouden tuloa ja muun tulolähteen tuloa (metsätalous) Veroprosentti on kaikissa tapauksissa 26 Maatalouden tuloa esimerkiksi jäkälän myyntitulot, metsästysmaiden ja kesämökkitonttien vuokratulo, omasta metsästä otetun puun pienimuotoinen sahaustoiminta, Muun tulolähteen tuloa esimerkiksi metsätaloudesta saatu tulo, luovutusvoitot, uus o o, maa-ainesten aaa e myyntitulot uo

Yhteismetsän metsätalous Metsätaloudesta saatuja tuloja verotettaessa yhteismetsät rinnastetaan tuloverolaissa pääsääntöisesti luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin ii esimerkiksi määräaikaista puun myyntitulon osittaista verovapautta sovelletaan myös yhteismetsiin Yhteismetsällä on oikeus tehdä metsävähennys ja menovaraus Yhteismetsän osakkailla ei kuitenkaan ole oikeutta tuloverolain 63.3 :n mukaiseen verovapaaseen hankintatyöhön

Kysymys 6. Yhteismetsän tilikausi Yhteismetsän tilikausi. Yhteismetsä voi ilmeisesti valita tilikaudeksi muunkin kuin kalenterivuoden. Metsätalouden kannalta järkevä tilikausi voisi olla 1.7. 30.6. Miten verotus em. tilikauden osalta hoidettaisiin? Tilikausi voi olla kalenterivuodesta poikkeava. Verovuoden muodostaa tässä tapauksessa tilikausi 1.7.-30.6., jolta tilinpäätös tehdään ja verotettava tulo lasketaan.

Yhteismetsän metsävähennys Kysymys 2.3: yhteismetsän t metsävähennysoikeus äh Tuloverolain 55 :n mukaan metsävähennys on 1.1.19931 1993 jälkeen vastikkeellisesti hankitun metsätilan hankintahinnan perusteella tehtävä vähennys metsätalouden pääomatulosta vähennyspohja = 60 prosenttia metsään kohdistuvasta hankintamenosta (Metsä = maapohja + puusto) Vähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia yhteismetsän t metsävähennykseen äh oikeuttavasta t metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä verovuonna vähennyksen määrä oltava vähintään 1500 euroa 11

Yhteismetsän metsävähennys Yhteismetsä voi tehdä metsävähennyksen ostamansa (lisä)maan hankintamenosta Myös uuden yhteismetsän perustamista varten ostetun metsän hankintamenosta syntyy yhteismetsälle metsävähennyspohjaa ( vaikka yhteismetsä ei omista yhteismetsään kuuluvaa aluetta, vaan ainoastaan hoitaa ja hallinnoi i sitä / KHO:2006:74) Jos yhteismetsä perustetaan metsänomistajien jo omistamista metsäkiinteistöistä, joilla on metsävähennyspohjaa, metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsän käyttöön. Huom) Yhteismetsäosuuksien ostosta ei synny metsävähennyspohjaa 12

Kysymys y y 10. Uutta yhteismetsää perustettaessa voi ongelmana olla metsävähennyksen arvottaminen tilanteessa, jossa osa mukaan tulevista t tiloistai t tuo tullessaan yhteismetsään t metsävähennyspohjaa, mutta osa ei tuo. Joissakin tapauksissa on kaavailtu, että metsävähennys korvattaisiin osakkaille maksettavan ylijäämän muodossa metsävähennystä tuoneille tiloille. Eli näille tiloille tuloutettaisiin korkeampaa ylijäämää siihen asti kun metsävähennys on kuitattu. Onko tällaisesta menettelystä ylimääräisiä veroseuraamuksia? Todennäköisesti voitaisiin puuttua veronkiertosäännöksen (Verotusmenettelylaki 28 ) perusteella. Poikettu yhteismetsälain sallimasta ylijäämän jaon periaatteesta pelkästään verotussyistä.

Yhteismetsän luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotus Yhteismetsä voi ostaa ja myydä maa-alueita ostosta ja vaihdosta varainsiirtovero 4 % vaihdosta ei varainsiirtoveroa, jos vaihto johtaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta olennaisesti sopivampaan tilussijoitukseen (Varainsiirtoverolaki 13 ) Myynnistä aiheutuvan luovutusvoiton määrää laskettaessa yhteismetsällä on aina oikeus vähentää luovutushinnasta vähintään 20 prosentin hankintameno-olettama, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta 40 prosentin hankintameno-olettama, jos omaisuus on omistettu yli 10 vuotta 14

Yhteismetsän luovutusvoittoverotus Tehdyt metsävähennykset otetaan huomioon myynnistä aiheutuvaa luovutusvoittoa (tai luovutustappiota) laskettaessa Vuodesta 2009 alkaen metsätilan luovutusvoiton määrää laskettaessa tuloverolain nojalla tehdyn metsävähennyksen määrä lisätään luovutusvoittoon (tai luovutustappioon) lisättävä määrä on kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsätilan hankintamenosta. t 15

Yhteismetsän menovaraus Yhteismetsä voi tehdä 15 prosentin menovarauksen metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä, josta on vähennetty metsävähennyksen määrä (Tuloverolaki 111 ) tarkoittaa käytännössä sitä, että osa metsätalouden tulosta jätetään lukematta verovuoden tuloksi ja siirretään tuloutettavaksi tulevina vuosina tarkoitettu kattamaan myöhempinä vuosina syntyviä metsätalouden menoja menovaraus on luettava metsätalouden pääomatuloksi Oulun ja Lapin läänissä kuuden seuraavan vuoden aikana 16

Veroilmoitus: Kysymys y y 11. Yhteismetsän kyseessä ollessa 2C lomakkeella pääomaverosta suoritetut poistot ja metsävähennys, kuinka ne siirretään veroilmoituslomakkeelle 6, ja mihin kohtaan? Miten huomioidaan puukauppatulojen verohuojennukset yhteisetuuden verotuksessa? Kuinka ne ilmoitetaan lomake 6:lla? Miten ilmoitetaan varaukset ja niiden tuloutukset? Jos syntyy tilikauden tappiollinen tulos, kuinka se ilmoitetaan 6 lomakkeella?

Veroilmoitus 2C lomaketta on hyvä käyttää apulomakkeena, koska k varsinkin pienyhteismetsissä, lomakkeen avulla voidaan päästä oikeaan verotettavaan tuloon. Poistot ja metsävähennys, kuinka ne siirretään veroilmoituslomakkeelle 6, ja mihin kohtaan? Tuloslaskelma poistot, Metsävähennys: I 5 Muut vähennykset: Merkitkää tähän kaikki sellaiset verotuksessa vähennyskelpoiset erät, joita ei ole vähennetty tilikauden 2011 kirjanpidossa. Kohdassa lisätietoja erittely.

Veroilmoitus Miten huomioidaan puukauppatulojen verohuojennukset yhteisetuuden verotuksessa? Kuinka ne ilmoitetaan lomake 6:lla? I 5. Muut vähennykset, erittely olisi hyvä olla lisätietona, jos ei 2c-lomaketta. Miten ilmoitetaan varaukset ja niiden tuloutukset? Muut vähennykset, kohta I 5 ja Muut lisäykset, kohta I 3 Jos syntyy tilikauden tappiollinen tulos, kuinka se ilmoitetaan 6 lomakkeella? I 4 Tilikauden tappio Merkitkää kohtaan 4 kirjanpidon osoittama tilikauden tappio. Myös kohdat 10-12.

I 4 Tilikauden tappio Merkitkää kohtaan 4 kirjanpidon osoittama tilikauden tappio.

Lisätietoja tarvittaessa Verohallinnon eo o internetsivut ets www.vero.fi eo Verohallinnon valtakunnalliset palvelunumerot Maatalous- ja metsäverotus 020 697 016 Varainsiirtoverotus 020 697 022 Arvonlisäverotus 020 697 014 Verotili 020 697 056 Lainsäädäntö, oikeustapaukset www.finlex.fi Verotoimistot, i t t Pohjois-Suomen yritysverotoimisto t i i t 21

Kiitos!