30. & 31.8.2017 TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari HISTORIALLISIA KUVIA 30.8.2017 KLO 19 HERVANNAN VAPAA-AIKAKESKUS 31.8.2017 KLO 19 TAMPERE-TALON ISO SALI TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Fredrik Pacius (1809 1891) Alkusoitto oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys Jean Sibelius (1865 1957) Historiallisia kuvia I op. 25 I All'overtura II Scèna III Festivo Wilhelm Stenhammar (1871 1927) Sinfonia nro 2 op. 34 Konsertti päättyy n. klo 20.45. Konsertin taltioiminen on kielletty.
Illan kokoonpano Konserttimestari Pekko Pulakka 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari Maria Itkonen, 3. konserttimestari Kati Tuominen-Heroja Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund II viulu Kimmo Tullila* Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Malla Vivolin** tp. Nina Johnson*** Oboe Juha Ala** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Reetta Näätänen Fagotti Aleksandr Veryukhanov** Marcin Wosinski Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Jouni Suuronen** Pauliina Koskela*** Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Tomas Gricius tp. Tapio Kilpinen Remigijus Sereckis tp. Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Michail Kapustin*** Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen
Santtu- Matias Rouvali ja Tampere Filharmonia ovat viimeisten kausien aikana vetäneet Tampere-talon Ison salin täyteen useina iltoina. Penkkiriveillä istuu niin uskollisia kausikorttilaisia kuin uusia kuulijoita. Rouvalin edeltäjä Hannu Lintu nosti nelivuotiskaudellaan orkesterin Suomen musiikkielämän kärkikaartiin, mistä Rouvalin on ollut hyvä jatkaa. Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2013. Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä estradeilla: Hänet on juuri nimitetty Lontoon Philharmonia-orkesterin päävierailijaksi, vastaavassa pestissä hän toimi Kööpenhaminan filharmonikoissa 2013 2017. Tulevana syksynä hän aloittaa Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Vakituisten tehtäviensä lisäksi Rouvali vierailee niin Euroopan kuin Yhdysvaltain merkittävissä orkestereissa. Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut oopperaa ja palaakin ensi keväänä Tampereen Oopperaan johtamaan Olli Kortekankaan uuden Veljeni vartijan. Tammikuussa 2015 Rouvali ja Tampere Filharmonia tekivät ensimmäisen yhteislevytyksen: Jean Sibeliuksen ja tanskalaisen ikätoverinsa Carl Nielsenin 150-vuotisjuhlien kunniaksi ilmestyneellä levyllä soivat molempien säveltäjien viulukonsertot ja Sibeliuksen kaksi serenadia. Solistina taituroi latvialaisviulisti Baiba Skride. Tampere Filharmonia on 97 muusikon vahvuudellaan ainoa täysmittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkimme ulkopuolella. Orkesterin koti on Tampere-talon yli 1800-paikkaisessa Isossa salissa. Vuonna 1990 valmistunut konserttikeskus vauhditti aikanaan Tampereen kaupunginorkesterin kehitystä tarjoamalla erinomaiset harjoittelu- ja esiintymispuitteet. Orkesteritoimintaa Tampereella on ollut jo yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1947 kunnallistetun orkesterin nimi muutettiin vuonna 2002 Tampere Filharmoniaksi. Sinfoniakonserttien lisäksi Tampere Filharmonialla on oma jo yli 20-vuotias Faunien iltapäivä -kamarimusiikkisarja. Orkesteri osallistuu myös Tampereen Oopperan produktioihin, soittaa balettia Tampere-talossa ja on mukana Tampere Biennalessa. Kaupungin henkeä sykkivä orkesteri synnyttää vanavedessään paljon uusia kokoonpanoja, jotka rikastuttavat seudun konserttielämää.
HISTORIALLISIA KUVIA Tampere Filharmonian Suomi 100 -syksy avataan vierailukonsertilla Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Vierailuperinnettä on jatkettu jo muutaman syksyn ajan: Me halutaan kertoa ihmisille, että musiikki kuuluu kaikille. Että ihan kaikki saa tulla kuuntelemaan. Isoon saliin ja muuallekin. Just siks meidänki pitää liikkua välillä muualle, esimerkiksi Hervantaan, orkesterin ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali toteaa. Viime vuoden elokuussa soitettiin Ylöjärven kirkossa, pari vuotta sitten Kangasala-talossa. Hervannan vapaa-aikakeskuksessa orkesteri soitti viimeksi syksyllä 2013 Rouvalin ylikapellimestarikauden alkaessa. Kuten aiempinakin vuosina, myös tällä kertaa vierailukonsertin ohjelma soitetaan seuraavana iltana Tampere-talossa. Konsertti ja 100-vuotiasta Suomea juhlistava syyskausi avataan FREDRIK PACIUKSELLA ja aivan oikeutetusti, onhan hän musiikkielämämme kannalta varsin merkittävä hahmo, 1800-luvun liikkeelle paneva voima monessakin mielessä. Pacius saapui Suomeen 25-vuotiaana saatuaan paikan Helsingin yliopiston musiikinopettajana. Ennen tähän virkaan nimitystä hän oli työskennellyt muutaman vuoden Tukholman hovikapellissa viulistina. Ruotsiin hän oli muuttanut synnyinmaastaan Saksasta; Pacius syntyi Hampurissa ja haali viulistinkoulutuksensa Hesselissä. Suomeen saavuttuaan nuorukainen pisti tuulemaan: hän perusti muun muassa kuoron ja sinfoniaorkesteriyhdistyksen, joiden voimin saatiin järjestettyä useita merkittäviä musiikkiesityksiä. Turun palosta edelleen toipuva, Helsinkiin vähitellen asettuva suomalainen musiikkielämä sai uuden suunnan, sellaisen, joka petasi myös myöhempien mestareiden, kuten Sibeliuksen, uralle puitteita. Paitsi aktiivinen organisaattori Pacius oli myös erinomainen viulisti ja uraauurtava säveltäjä. Parhaiten hänet tunnetaan tietenkin Maamme-laulusta. On kuitenkin selvää, ettei se ollut mikään sydänverellä kirjoitettu hengentuote, vaan laulu, jonka saksalaissyntyinen säveltäjä valmisti pikaisella aikataululla ylioppilaiden juhliin 1840-luvun lopulla. Tänään Paciukselta kuullaan kuitenkin alkusoitto hänen ehkäpä toiseksi tunnetuimmasta teoksestaan, KAARLE-KUNINKAAN METSÄS- TYKSESTÄ, 1850-luvulta. Oopperan libretosta vastasi rakastettu satusetä Zachris Topelius, jonka käsissä oopperan tapahtumapaikaksi valikoitui Ahvenanmaa,
tapahtuma-ajankohdaksi 1600-luvun jälkipuolisko ja päähenkilöksi Ruotsin kuningas Kaarle XI, joka joutuu salaliiton kohteeksi. Salaliitosta hänet pelastavat Leonora ja Jonathan, nuoripari, joita kuningas lopulta kiittää antamalla heille talon. Topelius suhtautui hyvin intohimoisesti oopperan tekstiin, ehkäpä liiankin intohimoisesti: hän totesi eräässä artikkelissaan oopperan valmistumisen jälkeen, että musiikki saattaa toisinaan vähän häiritäkin sitä tärkeintä eli tekstiä. Löyhästi tositapahtumia mukaileva libretto Kaarle-kuningas oli oikeasti olemassa ja jopa metsästi joskus Ahvenanmaalla ei kuitenkaan ollut se, josta oopperaa kiiteltiin, vaan kehuja keräsi nimenomaan Paciuksen musiikki. Hän todella sävelsi jotain historiamme kannalta käänteentekevää: ensimmäisen varsinaisen suomalaisen oopperan. Suomalaisia esikuvia hänellä ei ollut, mutta muualta Euroopasta esimerkkejä työskentelyn tueksi oli kuitenkin helppo löytää. Paciuksen oopperasta ja Topeliuksen henkilögalleriasta voikin kaivaa viittauksia traditioon, esimerkkinä kuninkaan pelastaja: Kaarle-kuninkaan metsästyksessä auttaja on nimeltään Leonora, Beethovenin Fideliossa pelastajatyttö on puolestaan Leonore. Pacius tutki esikuviaan ja sävelsi jotakin sellaista, jota Suomessa ei ollut aiemmin sävelletty. Ensimmäiset esitykset kyhättiin kasaan amatöörivoimin Suomessa ei ollut varsinaista ammattiorkesteria saatikka oopperataloa solistikuntineen. Ihan hyvään kuntoon Pacius kokoon haalimansa esittäjäporukan kuitenkin luotsasi, ainakin yleisö tykkäsi. Ensimmäinen suomalainen ooppera oli syntynyt. Santtu-Matias Rouvali kuvaa omaa suhdettaan tänään soitettavaan alkusoittoon ja Kaarle-kuninkaan metsästys -oopperaan: Niin, Kung Karls jakt. Metsästysretki. Se sopii nytte, ku mä olen menossa Ruotsin kuninkaan kanssa metsästämään. Siis ihan oikeasti olen menossa! Niin tämä on nyt vähän niin kun alkusoitto sille saaliille! Kansallissäveltäjämmekin paini aikoinaan oopperan parissa, mutta siitä ei koskaan tullut hänen juttunsa, vaan JEAN SIBELIUS päätyi hylkäämään oopperaideansa kerta toisensa jälkeen. Yhden ideansa hän sai lo-
pulta muokattua valmiiksi Neito tornissa -oopperaksi, mutta senkin esittämisen Sibelius kielsi ensi-illan jälkeen. Muilta osin näyttämömusiikki oli kuitenkin laji, jonka parissa Sibelius viihtyi ja menestyi moneen otteeseen. Muun muassa superhitit Valse triste ja Finlandia on molemmat kirjoitettu alun perin näyttämölle. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Sibelius kirjoitti musiikkia Sanomalehdistön päivien päätösjuhlan kuvaelmaan, jonka teksteistä vastasivat pääasiassa Jalmari Finne ja Eino Leino. Kuvaelmassa oli seitsemän osaa: I Väinämöisen laulu, II Suomalaiset kastetaan, III Juhana herttua Turun linnassa, IV Suomalaiset 30-vuotisessa sodassa, V Isoviha ja VI Suomi herää. Viimeisimmästä Sibelius muokkasi pian Finlandian, sävelrunon, joka saavutti nopeasti kestosuosikin paikan niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Muut osat jäivät vuosiksi pöytälaatikkoon, mutta 1910-luvulla Sibelius tarttui kolmeen niistä; kuvaelman ensimmäiseen, kolmanteen ja neljänteen osaan. Hän muokkasi musiikkiaan kypsempään suuntaan, ja antoi lopulta kolmiosaiselle orkesterisarjalle otsikon HISTO- RIALLISIA KUVIA I. Väinämöisen laulusta tuli All overtura, Suomalaiset 30-vuotisessa sodassa sai otsikokseen Scèna ja Historiallisista kuvista viimeiseksi sijoitettu Juhana herttua Turun linnassa sai puolestaan nimekseen Festivo. Kantaesityksensä sarja sai Sibeliuksen itsensä johdolla Helsingissä lokakuussa 1911. Historiallisia kuvia II -sarjan Sibelius kokosi ja muokkasi muista pöytälaatikkoon jääneistä sävellyksistään jo heti seuraavana vuonna, mutta sillä ei enää ollut mitään tekemistä ensimmäisen sarjan kanssa; sama nimi vain sattui sopimaan muidenkin Suomen historiasta kummunneiden sävelaiheiden otsikoksi. Tehdäkseen selvän eron näille kahdelle sarjalle, antoi Sibelius niille aivan erilaiset opusnumerot; ensimmäinen kulkee numerolla 25 ja jälkimmäinen numerolla 66. Suomi 100 -syksyn alkajaisiksi on luonnollisesti paikallaan soittaa Sibeliusta. Ja vielä tällaista Sibeliusta, joka liittyy olennaisesti Suomen historiaan. Historiallisia kuvia -nimityksen lisäksi myös orkesterisarjan taustateoksen, alkuperäisen kuvaelmamusiikin, synty on var-
sin historiallinen: Keisari oli juuri langettanut helmikuun manifestin, ja kenraalikuvernööri Bobrikov piti suomalaisia tiukasti silmällä. Suomen itsemääräämisoikeus oli uhattuna ja sanomalehtimiehet taistelivat sananvapauden puolesta. Myös Sibelius piireineen nousi sortoa vastaan ja Sanomalehdistön päivien kuvaelmamusiikki soi vapaamman Suomen puolesta. Tällasta historiallista Sibeliusta, sopii juhlavuoteen, Santtu-Matias Rouvali kuvailee ja jatkaa konsertin seuraavaan teokseen: Sitten sen perään Stenhammaria, joka liittyy ihan olennaisesti Göteborgiin. Mulla kun on nyt nämä kaksi ylikapellimestaripestiä, niin on ihan hauskaa soittaa tällanen ohjelma! Ruotsalaissäveltäjä WILHELM STENHAMMAR liittyy todellakin kiinteästi Göteborgiin. Hän toimi aikanaan Göteborgin orkesterin ylikapellimestarina samaisessa tehtävässä, jonka parissa Rouvali on juuri aloittanut peräti viisitoista vuotta. Stenhammar vei orkesteria innokkaasti eteenpäin ja kutsui useita ulkomaisia kapellimestareita vierailulle orkesterinsa pariin, niin myös Sibeliuksen, jonka kanssa ystävystyi. Sibelius sai johtaa Göteborgissa omia teoksiaan, jotka olivat tehneet Stenhammariin suuren vaikutuksen. Kapellimestarinuransa ohella Stenhammar niitti mainetta yhtenä maansa parhaista pianisteista ja tekikin säveltäjäläpimurtonsa ensimmäisellä pianokonsertollaan vuonna 1894. Ensimmäinen sinfonia puolestaan valmistui vasta vuonna 1903. Sen Stenhammar oli luvannut omistaa suuresti ihailemalleen Sibeliukselle, mutta joutui perumaan puheensa, sillä teos ei läpäissyt Stenhammarin omia laatukriteerejä. Hän oli tavattoman ihastunut Sibeliuksen toiseen sinfoniaan, ja koki oman ensimmäisen sinfoniansa Sibeliuksen luomukseen verrattuna suorastaan pinnalliseksi. TOISEEN SINFONIAANSA, siihen, jonka me kuulemme tänään, Stenhammar oli sentään hiukan tyytyväisempi. Göteborgin orkesteri kantaesitti teoksen säveltäjän itsensä johdolla huhtikuussa vuonna 1915. Sitä hän ei enää omistanut säveltäjäidolilleen, vaan omalle orkesterilleen Rakkaille ystävilleni, Göteborgin sinfoniaorkesterin muusikoille, hän kirjoitti partituurin kansilehdelle. Ensiesityksen aikoihin sinfonia ei vielä
kantanut numeroa 2; Stenhammar oli hylännyt ensimmäisen sinfoniansa täysin, ja niinpä tämä toinen olikin otsikoitu vain sinfoniaksi, ei toiseksi sinfoniaksi. Ruotsalaismestarin itsekriittisyys paheni vuosi toisensa jälkeen, vaikka yleisön reaktiot ja hänen saavuttamansa suosio olisivatkin ruokkineet paljon itseriittoisempaa asennetta. Kolmatta sinfoniaa hän ei koskaan kirjoittanut, mutta jatkoi kyllä menestyksekkääksi muodostunutta yhteiseloaan Göteborgin orkesterin kanssa. Saman orkesterin kanssa Rouvali saa työskennellä nyt: Nää on kakkoskaupunkien ykkösorkesterit, Rouvali tiivistää kaksi ylikapellimestaripestiään. Ja siks me tehtiin tästä syksyn ekasta konsertista tällanen Suomi-Ruotsi-juttu. Oon johtanu paljon Sibeliusta siellä ja nyt ois sitte tätä ruotsalaista täällä. Halutaan niinku kunnioittaa molempia kulttuureita. Mutta siis pitää sen Sibeliuksenki olla mukana, ja just nimenomaan tällasen suomalaiseen historiaan liittyvän biisin. Ettei kukaan nyt vaan luule, että seki oli ruotsalainen! TEKSTI: MAIJA LEINO
BERLIININ FILHARMONIKOIDEN KLARINETISTILEGENDA KARL LEISTER La 2.9. klo 18, Pieni sali Liput alk. 34/27 Mark Reding, klarinetti Tuomas Turriago, piano TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Aamulehti, Lomalinja Oy, Medilaser Oy, Sasor Oy, Visura Oy, Vapriikki, Pro Orchestra ry TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT
NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. Loppusoiton jälkeen (tai ennen konserttia) intohimoisesti Sasor. Kausikortilla tai päivän konserttilipulla kolmen ruokalajin keittiömestarin suositusmenu ja lasi kuohuvaa 35 (norm. 48,20) Tarjous voimassa koko kevätkauden. coda apassionato Sasor SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi
Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä 9.6.2017 19.8.2018 JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI Uusia asuntoja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas Puutarhakatu 17 Helppoa asumista Puutarhakadulla. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimivuuteen ja esteettömyyteen. Sisääntuloaula kahvilalla ja saunaosasto. KOy Vanha Painotalo, Näsilinnankatu 21 Nykyaikaista asumista keskellä kaupunkia. Asunnot on suunniteltu innovatiivisesti ja persoonallisesti. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi
www.tamperefilharmonia.fi