11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1
LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2
LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa pitkin TAI Nesteytettynä LNG-rekoilla ja -laivoilla 11.12.2012
LNG:n ominaisuuksia Maakaasu nesteytyy -163 C ATM 1m3 LNG:tä vastaa 600m3 maakaasua Polttoaineena samat ominaisuudet kuin maakaasulla: Hajuton, väritön, ei aiheuta korroosiota eikä ole myrkyllinen LNG ei sekoitu veteen eikä imeydy maaperään, mahdollisen vuodon sattuessa höyrystyy ja haihtuu ilmaan Nestemäisenä ei syty palamaan, vain kaasu palaa LNG on erittäin kylmää joten varottava rakenteita sekä paleltumista Ilma/maakaasuseos sytyttävissä vain jos 5-15% maakaasua Itsesyttymislämpötila 620 C (kevyt polttoöljy 260-370 C) OIL LNG CNG ÖLJY Tiheys 0,85 kg/l 11,9 kwh/kg 159 litraa 1600 kwh LNG Tiheys 0,42 kg/l 13,7 kwh/kg 310 litraa 280 litraa netto 1600 kwh CNG 200 bar Tiheys 0,73 kg/m 3 13,7 kwh/kg 800 litraa 1600 kwh
LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla Liikennekäyttö Meriliikennekäyttö 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 5
Suomen ensimmäinen LNG bunkraus Gasum suoritti joulu- ja tammikuussa yhteensä 15 rekallisen LNG bunkraukset Viking Grace alukseen. Viranomaiset TRAFI ja TUKES olivat paikalla todistamassa ensimmäistä bunkrausta. Ennen bunkrausta tehty mm. Turvallisuus- ja riskienarviointi Ohjeet poikkeustilanteita varten Koulutustilaisuudet Bunkrausohjeiden ja - suunnitelman laatiminen Tarkastuslistat Vastuuhenkilöiden nimeäminen 5.2.2013 Gasum Tommy Mattila 6
LNG:n toimitusketju small scale LNG tuotantolaitos LNG large scale terminaali LNG bunkrausalus LNG laivakäyttö LNG tankkeri LNG kiinteäbunkraus LNG teollisuuskäyttö LNG terminali LNG rekka LNG tankkausasema 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 7
Gasum suunnittelee LNG-terminaalien rakentamista eri kokoluokissa A B Pansio (Turku) Keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) Inkoo Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) TAI C Tolkkinen (Porvoo) Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) A B C 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 8
Suomen meriliikenteen vaihtoehdot 1. Marine diesel (MGO): nopeasti käytössä, mutta kalliiseen hintaan. Kustannukset nousevat kysynnän kasvun myötä. 2. Raskas polttoöljy, rikkipesuri ja katalysaattori (HFO+SCRU+SCR): Soveltuu vain noin kolmasosaan nykykalustosta. Ilman katalysaattoria ei vähennä rikin lisäksi muita päästöjä, kuten Nox ja co2. 3. Nesteytetty maakaasu (LNG): Kilpailukykyinen polttoaine, joka täyttää sellaisenaan päästörajoitukset. Soveltuu pääosin uuteen kalustoon. Eri polttoaineiden osuus Suomen meriliikenteessä 2015-2050 MGO osuus LNG osuus HFO+SCRU+SCR osuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Taustaoletukset: Suomen meriliikenteen kokonaispolttoaineen kulutus 2,1 milj. öljytonnia ja Suomen satamiin liikennöi 1400 alusta Aluskannasta 25% uusiutuu 10 vuoden aikana Ensimmäisenä LNG:n käyttöön siirtyvät reittiliikenteen alukset Tarvittava LNG-infra rakentuu Suomeen ja muihin Itämeren rantavaltioihin 10 % 0 % 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 9
LNG:n tuomat edut: päästöt ympäristöön vähenevät LNG:n avulla voidaan vähentää merkittävästi ja monipuolisesti meriliikenteen päästöjä 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Meriliikenteen kokonaispäästöjen vähenemä LNG:n käytön yleistyessä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Aluskohtaiset päästöt: raskaspolttoöljy vs. LNG 80% 90% SOx NOx Hiukkaset CO2 10% 0% SOx NOx Hiukkaset CO2 HFO 1S LNG 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 10
LNG:n tuomat edut: kustannussäästö LNG on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain keino täyttää rikkidirektiivin meriliikenteelle asettamat päästörajoitukset. LNG hintakehityksen uskotaan olevan vakaampi kun öljyn Euroopassa kasvava large scale LNG kaasuvarannot merkittävästi suuremmat kun öljyn liuskekaasu esiintymät Alkuvaiheessa logistiikkaketjun kustannukset korostuvat pienten volyymien takia. Rikkidirektiivin kustannusvaikutusta voidaan merkittävästi pienentää siirtymällä LNG:n käyttöön, n. 500M /vuosi --> n. 100M /vuosi. 500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Taustaoletukset: Laskelmassa käytetty nykyistä meriliikenteen polttoaineen kokonaiskulutusta Polttoaineiden hintatasot 08/2012 LNG:n osuus 2050 80% 11
LNG:n tuomat edut LNG on kilpailukykyisin ja puhtain meriliikenteen polttoaine. Merilogistiikan kustannukset on merkittävä asia Suomen vientipainotteiselle taloudelle. LNG on pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu, jolla varmistetaan kustannustehokas ja vähäpäästöinen meriliikenne Suomen satamiin. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja 1. Kustannustehokkuus: päästörajoitukset sekä meriliikenteessä että teollisuudessa saavutetaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia. 2. Ympäristö: meriliikenteen ja teollisuuden päästöt vähenevät merkittävästi. Jatkossa voidaan siirtyä käyttämään myös uusiutuvaa LNG:tä (LBG). 3. Mahdollisuudet teknologiateollisuudelle: Suomeen syntyy merkittävä LNG-teknologiaklusteri, telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia etulyöntiasemissa, kun globaali meriliikenteen clean tech markkina kasvaa Varmistaa suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä, polttoainevaihtoehtona teollisessa käytössä sekä merikuljetuksissa. 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 12
Kaasun aika! Öljy Kaasu Hiili Purje