Lausunto 1 (6) Sipoon kunnan lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2018 2020 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenenä Sipoon kunta toteaa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta seuraavaa: HSL:n strategiasuunnitelma HSL:n strategian tavoitteet ja keinot ovat Sipoon kannalta pääosin tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Sipoon kunta katsoo, että tavoitteissa ja niiden viemisessä käytäntöön tulee korostaa matkustajamäärien, asiakastyytyväisyyden ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista sekä menojen hillitsemistä. Strategian toimeenpanoa tulee konkretisoida siten, että kaikille tavoitteille on asetettavissa mittarit. Sipoon osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota joukkoliikennepalveluiden kustannustehokkuuteen, liityntäyhteyksien ja vaihtojen toimivuuteen sekä joukkoliikenteen järjestämiseen niin paikallisesti kuin seudullisesti. Joukkoliikenteen vuorovälit Sipoossa ovat yleensä niin pitkiä, että liityntäyhteyksien ja vaihtojen tarkka yhteensovittaminen parantaa merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja luotettavuutta. Sipoon kunta edellyttää, että erityisesti koululaisten käyttämien vuorojen vaihtoyhteydet tulee olla hyvin suunniteltuja ja turvallisia sekä tarvittaessa liityntävaihdot tulee kirjata joukkoliikenteen aikatauluihin siten, että bussit odottavat toisiaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on liikenteen osalta ollut lähtökohtana uudelle maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukselle 2016 2019 ja se toimii lähtökohtana käynnissä olevan HLJ:n laatimiselle, joka valmistuu TTSkaudella. Sipoon kannalta pääkaupunkiseudun itäisen kehityskäytävän merkitys on suuri. Sipoo pitää erittäin tärkeänä, että HSL huomioi Itä-Uudellemaalle laaditun liikennestrategian HLJ-työn laadinnassa. Liikennejärjestelmän kehittämiseksi on Uudenmaan liiton johdolla valmisteltu aiesopimus vuosille 2015 2019. Siinä kunnat (ml. Sipoo) ja valtio ovat sitoutuneet edesauttamaan yhteisesti sovittujen linjausten toteutumista sekä hankkeiden priorisointia. Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 toimenpideohjelmassa tärkeimmiksi strategisiksi kehitystehtäviksi on nostettu mm. Kerava Nikkilä -rataan tukeutuvan maankäytön kaavoittaminen sekä itämetron toteutumisen edistäminen hankkeita tukevalla maankäytön suunnittelulla. Lisäksi toimenpideohjelmassa on todettu, että Sipoonlahden eritasoliittymässä valtatiellä 7:llä on syytä tarkastella eritasoliittymän kehittämistä niin että se mahdollistaa linjaautopysäkkien toteuttamisen moottoritietä ajavalle bussiliikenteelle. Kuntaosuus ja lipun hintojen keskimääräiset muutokset HSL:n toimintatulot vuonna 2018 ovat yhteensä 724,1 milj. euroa ja kasvu edellisvuoden ennusteesta on 7,8 %. HSL:n toimintamenot vuonna 2018 ovat yhteensä 725,2 milj. euroa ja kasvu edellisvuoden ennusteesta on 9,0 %. Sipoon kunta toteaa, että HSL:n
2 (6) tulisi selkeämmin esittää kuinka suuri osuus tulojen ja menojen kasvusta on uusista jäsenkunnista johtuvaa ja kuinka suuri osuus jostain muusta. Sipoon kuntaosuuden voimakas jatkuva nousu on TTS-suunnitelman mukaan taittumassa. Tilinpäätös 2016 oli Sipoon kuntaosuuden osalta 2,23 milj. euroa, eli 0,8 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota pienempi. Tulevien vuosien kuntaosuuden arvioidaan pysyvän 1,4 1,7 milj. euron tasolla. Sipoon kuntaosuudet vuosille 2018 2020 (vertailutietona TP2016 ja TA2017) ovat: TP 2016 2,233 milj. euroa (subventioaste 56,7 %) TA 2017 2,519 milj. euroa (subventioaste 61,6 %) TA 2018 1,657 milj. euroa (subventioaste 50,4 %) TS 2019 1,405 milj. euroa (subventioaste 43,8 %) TS 2020 1,376 milj. euroa (subventioaste 43,0 %) Subventioprosentin laskennassa ei ole huomioitu edellisten vuosien yli-/alijäämiä. Lipunhintoihin ei esitetä korotuksia vuodelle 2018. Lisäksi mobiililipun hintaa esitetään alennettavaksi arvolipun tasolle. Se, että lippujen hintoihin ei esitetä korotuksia, johtuu ennakoitua suuremmista lipputuloista sekä HSL:ään kertyneen kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tulevalla TTS-kaudella. Sipoon kunta puoltaa esitettyjä lipun hintojen muutoksia, joissa on onnistuttu välttämään infrakorvausten kasvusta johtuvia korotuspaineita lippujen hintoihin. Lippujen hinnat ovat jo nykyisin korkeat ja hintojen jatkuva korottaminen vaikuttaa varmasti joukkoliikenteen käyttöön etenkin niillä asiakkailla, joilla on mahdollisuus valita myös henkilöauto. Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,9 milj. euroa vuosina 2018 2020. Vuonna 2014 suurten kaupunkien joukkoliikennetukea saatiin vielä 6,1 milj. euroa. Valtion tuki eli osuus HSL:n tuloista on huomattavan pieni. Kaupunkiseutujen toimiva ja ilmastoystävällinen joukkoliikenne tulisi olla valtionkin tavoite. Sipoon kunta toivoo, että HSL pyrkisi vaikuttamaan valtion joukkoliikennemäärärahojen osuuteen ja jakoperusteisiin siten, että tukea saataisiin enemmän yhdyskuntarakenteen eheyttä edistävään joukkoliikenteen järjestämiseen. Toimiva joukkoliikenne on keskeinen tekijä kehyskuntien kytkemiseksi osaksi metropolialuetta. Kuntakohtaisen yli-/alijäämän käyttö HSL:n tilinpäätöksen osoittama kuntakohtainen yli-/alijäämä otetaan huomioon seuraavien vuosien talousarvioissa kuntaosuuksia vähentävänä tai lisäävänä eränä. Kuntaosuuksissa on käytettävissä kumulatiivisia ylijäämiä, tilinpäätöksen 2016 kertymä huomioituna talousarviovuoden 2017 ennusteen mukaisella käytöllä, yhteensä 63,5 milj. euroa, josta Sipoon kunnan osuus on 1,468 milj. euroa. Alustavassa taloussuunnitelmassa alijäämän takaisin maksaminen on jaettu tasaisesti kolmelle tulevalle vuodelle 2018 2020. Sipoon kunta puoltaa esitystä käyttää kertynyt ylijäämä kuntaosuuksiin tasaisesti seuraavan kolmen vuoden aikana. Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman liitteessä 5 on kerrottu jäsenkuntien joukkoliikenteen palvelutasoihin suunnitelmakaudelle 2018 2020 suunnitelluista muutoksista. Sipoon sisäisten linjojen ja Sipoon suunnan seutulinjojen osalta ei ole esitetty muutoksia. Sipoon kunta toteaa, että HSL:n tulee varautua siihen, että joukkoliikenteen palvelutasoa tulisi pyrkiä parantamaan sitä mukaa kuin maankäyttö kehittyy ja asukasmäärä kasvaa. Sipoon kunta edellyttää, että HSL
3 (6) seuraa aktiivisesti asiakaspalautteita ja asiakastyytyväisyyttä sekä reagoi tarvittaessa nopealla aikataululla. Tarkastusmaksun korottaminen Tarkastusmaksu on ollut 80 euroa vuodesta 2007. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tarkastusmaksu esitetään korotettavaksi 100 euroon vuonna 2018. Sipoon kunta puoltaa tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. HSL:n rooli osana liikkumispalveluja Mobility as a Service (MaaS) eli Liikkuminen Palveluna tarkoittaa kokonaisuutta, jossa käyttäjät voivat ostaa tarpeidensa mukaan paketoituja liikkumispalveluja. Ideana on luoda eri liikennemuotoja yhdistäviä palveluita, jotka perustuvat käyttäjien tarpeisiin. HSL:n tehtävänä on varmistaa, että joukkoliikenteen kilpailukyky liikkumisen markkinoilla pysyy jatkossakin vahvana. Jatkossa HSL tekee joukkoliikenteen strategisia tavoitteita tukevia kaupallisia kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Alustavat linjaukset HSL:n roolista liikkumispalveluiden markkinoilla: 1. HSL laajentaa joukkoliikenteen lippuyhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. 2. Reittioppaaseen otetaan mukaan muita liikkumispalveluiden tuottajia. 3. Joukkoliikennetarjontaa korvaavia liikkumispalveluja pilotoidaan. 4. HSL toimii kaupunkiseudun liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne. Uusia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa sujuvien matkaketjujen ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi. Erilaisten uusien liikkumispalveluiden osuus lisääntyy ja kilpailu kuluttajista kasvaa. HSL:n tavoitteena on jatkossa tehdä enemmän kaupallisia kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Sipoon kunta edellyttää, että mahdollisessa lippuyhteistyössä tulee erotella lipputuotteet, joihin jäsenkunnat kohdentavat merkittävän määrän subventiota. Kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea ei saa kohdentaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille. HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita. Toisaalta uusilla ratkaisuilla ja yhteistyömuodoilla voitaisiin mahdollisesti täydentää markkinaehtoista ja viranomaisten velvoitteista syntyvää palvelutarjontaa sekä löytää uudentyyppisiä ratkaisuja haja-asutusalueen liikkumispalvelujen turvaamiseen ja kustannustehokkuuteen. Sipoon kunnan mahdollinen subventio liikkumispalvelujen kehittämiseen pitäisi kohdentaa harvakseltaan asuttujen alueiden uusiin liikkumispalveluihin ja niiden pilotoimiseen. Sipoo kannustaa HSL:ää kehittämään uudentyyppisiä liikkumisen palveluita ja palveluiden yhdistelmiä, joita voidaan toteuttaa haja-asutusalueella kustannustehokkaana liikkumisen muotona. Kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen (ns. seudullinen rahoitusmalli) Nykyinen HSL:n kustannusjakomalli toimii siten, että siinä pyritään mahdollisimman tarkasti jyvittämään kaikki HSL:n tulot ja menot jäsenkunnittain erilaisten laskusääntöjen avulla. Joukkoliikenteen uuteen vyöhykehinnoittelujärjestelmään siirryttäessä kaikki lipputyypit muuttuvat, mikä vaikuttaa lipputulojen ja kustannusten kohdentamiseen HSL:n jäsenkunnille. Kuntaosuuslaskentaa on tässä muutostilanteessa mahdollista tarkastella kokonaisuutena sekä hakea vaihtoehtoja lipputulojen, operointikustannusten ja yleiskustannusten kohdentamiselle kunnille. HSL:n esityksen mukaan kuntalaisten ostamien lippujen tulee edelleen vähentää kuntien omaa rahoitusosuutta. Kaikki ne
4 (6) lipputulot, joiden osalta kuntalaisuustieto on selvillä, kohdistetaan ko. kunnalle riippumatta lippulajista. Ne lipputulot, joiden osalta ostajan kuntalaisuustietoa ei ole saatavilla, vähentävät suoraan operointikulujen yhteisen alijäämän osuutta. Sipoon kunta edellyttää, että HSL kehittää lipputuotteitaan ja myyntijärjestelmiään siten, että yhä suuremmasta osasta on saatavilla kuntalaisuustieto. Esimerkiksi voimakkaassa kasvussa oleva mobiililippu on kehitettävä sellaiseksi, että sen lipputulot voidaan jakaa kuntalaisuustiedon perusteella jäsenkunnille. HSL:n esityksen mukaan operointikulut kohdistettaisiin kuntien alueella järjestetyn joukkoliikennetarjonnan perusteella. Seudullinen rahoitusmalli pyrkii näillä tekijöillä kannustamaan tehokkaisiin liikennemuotoihin ja järjestämään joukkoliikenne kustannustehokkaasti. Sipoon kunta kannattaa esitettyä periaatetta, jossa jäsenkuntien operointikustannukset määriteltäisiin kuntakohtaisen tarjonnan perusteella, eikä kuntalaisten matkustuskäyttäytymisen perusteella kuten nykyään. Tämä luo jäsenkunnille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa nopeammin kuntaosuutensa suuruuteen. Yleiskuluihin jakoperusteeksi HSL ehdottaa kuntien asukasmääriä. Sipoon kunta ei hyväksy yleiskustannusten jakamista asukasluvun mukaan. Useimmista HSL:n yleispalveluista, kuten reittioppaasta, linjastosuunnittelusta, informaatiojärjestelmästä kuntalaisille koituvat hyödyt jakautuvat pääosin tarjonnan suhteessa, jolloin kustannuksetkin tulee jakaa tarjonnan suhteessa. Infrakorvausten käsittely kuntaosuuksien laskennassa Joukkoliikenteen infrakorvauksilla kohdistetaan HSL-alueen joukkoliikenteen investoinneista aiheutuvat kulut HSL-alueen jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkuntien kuntalaiset käyttävät joukkoliikenneinfraa. HSL ja jäsenkunnat ovat allekirjoittaneet infrasopimukset, joissa on sovittu jäsenkuntien HSL:n käyttöön osoittaman joukkoliikenneinfraomaisuuden käytöstä maksettavasta käyttökorvauksesta. Tulevaisuudessa infrakustannusten osuus tulee kasvamaan aina uusien joukkoliikenteen infrahankkeiden valmistuttua (esim. Länsimetro). Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä paineita lippujen hintojen korottamiseen, mikäli kuntien keskimääräinen subventiotaso pidetään edelleen maksimissaan 50 %:ssa. Kysymys 1: Joukkoliikenneinfran pääoman korkoprosentin suuruus Joukkoliikenneinfran pääoman korkoprosentiksi on infrasopimuksissa sovittu 5 % ja korko lasketaan jo käytössä olevan infran osalta edellisen vuoden poistamattoman infraomaisuuden arvosta. Koron osuus on infrakustannuksissa merkittävä. Vuoden 2018 alustavassa talousarviossa koron osuus infrakustannuksista on 48,4 miljoonaa euroa. Sipoon kunta toteaa, että oikeudenmukaisinta olisi sitoa korko sopivaksi katsottavaan markkinakorkoon. Kysymys 2: Jäsenkuntien subventio-osuuden laskentatapa Nykyinen laskentatapa on ollut, että jäsenkuntien subventio-osuuden ei tulisi ylittää 50 % infrakorvaukset mukaan lukien. Subventioaste tulee määritellä edelleen siten, että kokonaisuutena kuntien maksuosuudet ovat enintään 50 % HSL:n kokonaiskuluista mukaan lukien infrakorvaukset. Kysymys 3: Jos subventio-osuus lasketaan edelleen kuten aiemmin, voiko subventioosuus tilapäisesti ylittää 50 %, jos kuntien keskiarvo HSL-ajalla on alle 50 %? Sipoon kunta edellyttää, että kuntakohtainen subventioaste pysyy alle 50 %:ssa.
5 (6) Kysymys 4: Jäsenkunnan ehdotus infrakustannusten käsittelystä kuntaosuuksissa Jäsenkunta voi lausunnossaan tehdä oman ehdotuksensa ja/tai omia huomioita infrakustannusten käsittelystä HSL:n talousarviossa ja kuntaosuuksissa. Sipoon kunta edellyttää, että HSL:n tulisi jatkossa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa laatia tarkempi laskelma suurten infrahankkeiden taloudellisista vaikutuksista. Tulevaisuudessa infrakustannusten osuus tulee kasvamaan aina uusien joukkoliikenteen infrahankkeiden valmistuttua. Näiden hankkeiden kustannusvaikutukset koskevat ensisijaisesti HSL-alueen jäsenkuntia joukkoliikenneinfrasopimuksen kautta. Sipoon kunta toteaa, että valtion ja Helsingin seudun kaikkien kuntien tulisi osallistua tasapuolisesti seudullisesti merkittävien joukkoliikenneinvestointien rahoittamiseen, koska hankkeet hyödyttävät koko seutua. Sipoossa rakennetaan uutta yhdyskuntarakennetta ja joukkoliikenteen etupainotteisella järjestämisellä olisi suuria vaikutuksia ihmisten liikkumistottumuksiin. Edellytämme, että tulevaisuudessa HSL:n toiminnan rahavirrat kohdistuisivat myös sellaisiin joukkoliikennehankkeisiin, jotka tukevat pääkaupunkiseudun itäisen kehityskäytävän ja Sipoon kunnan kestävää kasvua. Jäsenkuntien halukkuus rahoittaa sähköbussien lisähankintoja HSL pyrkii strategiansa perusteella vähentämään järjestämänsä liikenteen aiheuttamia päästöjä. Tärkeänä keinona tämän tavoitteen saavuttamisessa on sähkökäytön lisääminen HSL:n hankkimassa bussiliikenteessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee sähköbussilinjojen päätepysäkeille sekä joissain tapauksissa myös reitin varrelle asentaa latausasemia, jotka kuntien tulee rakentaa. HSL korvaa 50% latausasemien kustannuksista kunnille infrakorvauksina. HSL arvioi, että latausasemainvestoinnit koskisivat lähivuosina ensisijaisesti Espoota, Helsinkiä ja Vantaata. Sipoon kunta suhtautuu positiivisesti HSL:n tavoitteeseen vähentää järjestämänsä liikenteen aiheuttamia päästöjä. Sipoolla ei ole valmiita suunnitelmia latausasemien toteuttamisesta. Varaukset tulevia sähköbussien latausjärjestelmiä varten olisi mahdollistaa tutkia Nikkilän ja Söderkullan uusien bussiterminaalien suunnittelun yhteydessä. Seudullisten bussivarikoiden järjestäminen HSL on yhdessä Vantaan kaupungin kanssa suunnitellut uutta noin 200 bussin varikkoa Itä-Vantaalle Ojankoon. HSL:n tarkoitus on kilpailuttaa yli 100 bussin liikenne yhtenä kokonaisuutena tältä varikolta käsin siten, että kilpailun voittanut liikennöitsijä velvoitetaan vuokraamaan suurin osa varikosta sen rakennuttaneelta Vantaan kaupungin omistamalta osakeyhtiöltä. HSL sitoutuu sopimuksellisesti siihen, että se järjestää uudelle varikolle vuokralaisen tai vuokralaisia. Sipoon kunta suhtautuu positiivisesti toimintojen kehittämiseen ja kokeiluihin, joilla pyritään lisäämään kustannustehokkuutta ja edesauttamaan bussiliikenteen kilpailutilannetta. HSL:n Sipoon liikenteen kilpailutus vuonna 2013 epäonnistui siinä suhteessa, että tarjouksia saatiin vain yksi. Sipoon kunta edellyttää, että HSL selvittää mitä sopimusmalliin ja kilpailutukseen vaikuttavia osatekijöitä pitäisi kehittää ennen seuraavaa tarjouskilpailukierrosta. Jäsenkuntien koululaisryhmien retkien maksuttomuus HSL kysyy jäsenkuntien kantaa Helsingin kaupungin pyytämästä selvityksestä koululaisryhmien maksuttomasta joukkoliikenteestä. Maksuttomien joukkoliikennematkojen myöntäminen pelkästään tietyn kunnan koululaisryhmille ei ole
6 (6) mahdollista, koska HSL:n toimintaperiaate on, että lippujen hinnoittelu- ja myöntämisperusteet ovat samat eri jäsenkunnissa. Sipoon kunta ei kannata koululaisryhmien ilmaisia matkoja. Jotta matkustusoikeus pystyttäisiin rajaamaan vain HSL-jäsenkuntien koululaisryhmille, tulisi matkustusoikeuden osoittamiseen kehittää järjestelmä. Lisäksi järjestelmää tarvitaan, jotta ryhmien matkustamisesta aiheutuvat kustannukset pysyttäisiin kohdentamaan oikealle kunnalle. Kaikkien kuntien koululaisryhmien maksuttomat joukkoliikennematkat lisäisivät puolestaan paineita muiden asiakasryhmien lipunhintoja nostamiseksi.