121 ODOTUSTILA 8.0 m² 118 117 112 OPETTAJAINHUONE 17 m² 122 OPPILASHUOLTO 19.5 m² 111 SIIVOUS 116 KÄYTÄVÄ 13 m² KATTO- LUUKKU 119 PUKUHUONE 4.5 m² 114 SUIHKU 115 113 LE- 5.5 m² 130 SÄH tarjoilulinjasto kiertosuunta 105 TARJOILU 15.5 m² astioiden palautus ja pesu JK APK M 109 6 106 6.0 m² 108 107 102 ETEINEN 123 SILTA KEVYT- HISSI 101 PPP+KS 104 66.5 m² 103 51.0 m² 0 5
VS1 121 ODOTUSTILA 8.0 m² 118 117 112 OPETTAJAINHUONE 17 m² 122 OPPILASHUOLTO 19.5 m² 111 SIIVOUS 116 KÄYTÄVÄ 13 m² KATTO- LUUKKU VS1 119 PUKUHUONE 4.5 m² 114 SUIHKU 115 113 LE- 5.5 m² 130 SÄH VS1 tarjoilulinjasto kiertosuunta 105 TARJOILU 15.5 m² astioiden palautus ja pesu JK APK M 109 6 106 6.0 m² VS1 108 107 102 ETEINEN 123 SILTA KEVYT- HISSI 101 PPP+KS 104 66.5 m² 103 51.0 m² 0 5
121 ODOTUSTILA 8.0 m² 118 117 112 OPETTAJAINHUONE 17 m² 122 OPPILASHUOLTO 19.5 m² 111 SIIVOUS 116 KÄYTÄVÄ 13 m² KATTO- LUUKKU 119 PUKUHUONE 4.5 m² 114 SUIHKU 115 113 LE- 5.5 m² 130 SÄH tarjoilulinjasto kiertosuunta 105 TARJOILU 15.5 m² astioiden palautus ja pesu JK APK M 109 6 106 6.0 m² 108 107 102 ETEINEN 123 SILTA KEVYT- HISSI 101 PPP+KS 104 66.5 m² 103 51.0 m² 0 5
121 ODOTUSTILA 8.0 m² 118 117 112 OPETTAJAINHUONE 2 122 OPPILASHUOLTO 19.0 m² 113 LE- 5.5 m² KATTO- 116 LUUKKU KÄYTÄVÄ 13.5 m² HORMIN VARAUS 115 114 SUIHKU - 111 SIIVOUS 119 PUKUHUONE 5.5 m² 130 SÄH 105 TARJOILU 11.0 m² 109 6 106 6.0 m² 108 107 102 ETEINEN 123 KEVYT- HISSI 101 104 66.5 m² 103 51.0 m² 0 5
Työnumero 20410869-001 PAIJULAN KOULU Mietoistentie 360 21270 Nousiainen
Sisältö 1 RAKENNUSKOHDE JA YHTEYSTIEDOT 2 1.1 Rakennuskohde 2 1.2 Yhteystiedot 2 2 YLEISTÄ 3 2.1 Suunnittelun tavoitteet 3 2.2 Liittymistiedot 3 3 21 LVI-PERUSJÄRJESTELMÄT 3 3.1 21.1 Lämmitysjärjestelmät 3 3.1.1 Lämmöntuotanto 3 3.1.2 Lämmönluovutus 3 3.1.3 Putkistot 4 3.2 21.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 4 3.2.1 Vesijohdot 4 3.2.2 Jätevesiviemärit 4 3.2.3 Sadevesiviemärit 5 3.2.4 Viemärikaivot 5 3.3 21.3 Ilmanvaihtojärjestelmät 6 3.3.1 Kanavistot ja kanavavarusteet 6 3.3.2 Päätelaitteet 6 3.4 21.5 Palontorjuntajärjestelmät 6 4 T TIETOTEKNISETJÄRJESTELMÄT 6 4.1 T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT 6 4.1.1 T810 Rakennusautomaatiojärjestelmät 6 LIITTEET Liite 1 L30001 pohjapiirustus, 1.kerros 1(6)
1 RAKENNUSKOHDE JA YHTEYSTIEDOT 1.1 Rakennuskohde Rakennuskohde: Paijulan koulu, Mietoistentie 360, 21270 Nousiainen Rakennustyyppi: Koulurakennus Rakennustoimenpide: Koulun peruskorjaus Paikkakunta: Nousiainen Postiosoite: Mietoistentie 360, 21270 Nousiainen Rakennustilavuus, rm 3 : ~1550 rm 3 Bruttoala, brm 2 : ~530 brm 2 Muuta: Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta. 1.2 Yhteystiedot Rakennuttaja / Tilaaja Nousiaisten kunta Hallintokuja 2 21270 Nousiainen Matti Toivonen matti.toivonen@nousiainen.fi Tekninen johtaja 044 435 5400 LVIA-suunnittelu Sweco Talotekniikka Oy Pitkämäenkatu 4B 20250 Turku Jaakko Seppälä jaakko.seppala@sweco.fi LVI-suunnittelu 040 703 1062 Petteri Lehtinen petteri.lehtinen@sweco.fi RAU-suunnittelu 050 316 0121 2(6)
2 YLEISTÄ 2.1 Suunnittelun tavoitteet Kohde toteutetaan tilaajan toiveesta kokeellisesti käyttäen painovoimaista ilmanvaihtoa jolloin ei voida taata tavoitetasoja rakennuksen olosuhteille. Ilmanvaihto suunnitellaan rakentamismääräyskokoelman D2 ilmavirtojen ohjearvojen mukaan siten että ohjearvot toteutuvat laskennallisesti suurimman osan ajasta elo-, ja toukokuun välillä painovoimaisesti. Lämpimissä sääolosuhteissa sekä tarvittaessa poistohormien riittämätöntä vetoa kompensoidaan ikkunatuuletuksella. 2.2 Liittymistiedot Kiinteistöllä on oma öljykattila 200 kw (1991). Rakennus on liitetty Nousiaisten kunnan vesijohtoverkostoon. Vesimittari on sijoitettu lämmönjakohuoneeseen. Rakennusten yhteinen sakokaivojärjestelmä uusitaan. Sadevedet ja kellarin salaojavedet johdetaan tontin viereiseen avo-ojaan. 3 21 LVI-PERUSJÄRJESTELMÄT 3.1 21.1 Lämmitysjärjestelmät 3.1.1 Lämmöntuotanto Päälämmöntuotantomuotona on öljylämmitys. Eri lämmitysjärjestelmiä tulevat olemaan mitoituslämpötiloineen: - patterilämmitysverkosto nykyinen 3.1.2 Lämmönluovutus Pääasiallisena lämmönluovutustapana käytetään vesikiertoista patterilämmitysverkostoa. Märkätiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys. Patterilämmitys Patterilämmitysjärjestelmä säilytetään ennallaan. Patteriventtiilit ja sulkutulpat uusitaan ja tarvittaessa myös pattereita uusitaan. Patterit ovat maalattuja ja pintakäsiteltyjä DIN 55900 mukaan. Kaikkien pattereiden on oltava samanlaisia samassa huonetilassa. Patterit ovat esimerkiksi mallia Purmo, Compact radiaattoreita tai Kon-konvektoreita tai Formaterm M radiaattoreita. 3(6)
Radiaattorit ja konvektorit toimitetaan kannakkeineen ja pidikkeineen sekä varustettuna esimerkiksi sulkuyhdistäjällä. Patterit varustetaan tämän lisäksi termostaattisella patteriventtiilillä ja kiintoanturilla esimerkiksi mallia Oras. Patterit toimitetaan valmiiksi maalattuina. 3.1.3 Putkistot Lämpöjohdot kokoon DN 50 Lämpöjohdot DN 65 ja isommat teräsputkea LVI-0400 teräsputkea LVI-0404 Sulkuventtiilit ja linjasäätöventtiilit kokoon DN50 asti kierteellisiä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin soveltuvia venttiilejä ja suuremmat laipallisia venttiilejä tai hitsattavia teräsventtiilejä. 3.2 21.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 3.2.1 Vesijohdot 4(6) Vesijohdot uusitaan kokonaisuudessaan. Verkostot tehdään kuparista tai komposiitista pinta-asenteisina ja tarvittaessa maalataan. Kosteiden tilojen pinta-asenteiset vesijohdot ovat kromattuja kupariputkia tai komposiittia. Sulkuventtiilit ovat palloventtiileitä. Kiertojohdot varustetaan säätöventtiileillä ja kalusteet varustetaan sulkuventtiilein. Piiloon asennettavat vesijohdot ovat pääosin muoviputkea suojaputkessa. Vesijohtokalusteet ovat pääosin valkoista posliinia, tasapohja-altaat ja pesupöydät ovat ruostumatonta terästä. Sekoittajat ovat yksiotesekoittajia, tarvittaessa hygieniasyistä käytetään patterikäyttöisiä elektronisia automaattisekoittajia. Letkuliitäntämahdollisuudella tai käsisuihkulla varustetut hanat ja sekoittimet varustetaan imusuojin. Sekoittimet, hanat, pullovesilukot lattiaputkineen ja ketjupohjaventtiilit näkyvine osineen ovat kromattuja. Siivouskomeroiden kuivaustelineet ovat sähkökäyttöiset. Kasteluposteja asennetaan tarpeen mukaan. 3.2.2 Jätevesiviemärit Jätevesiviemärit uusitaan, myös pohjaviemärit. Rakennuksen sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat pääosin esim. Uponor HTPmuoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Jätevesiviemärit äänieristetään rakennuksen sisällä ÄE50, ei koske maahan eikä betonirakenteisiin asennettavia viemäreitä. Rakennuksen ulkopuoliset jätevesiviemärit koot 160 400 esim. Uponor Dupplexmuoviviemäriputkea kumirengasliitoksin.
Viemärit asennetaan huomioiden ääni- ja palorajoitukset. Tarvittavissa kohdissa sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat valurautaputkea esim. Aquasafejärjestelmän putkia (Saint-Gobain Pipe Systems Oy), merkintä GR putkikoon jälkeen. Putki- ja osaliitoksiin käytetään vain vaimentavia pantoja, kuten AQUASAFE DUO. Rakennuksen sisäpuolella, pohjalaatassa ja sen alla käytetään vähintään SN-4 -luokan putkia koot 32 75 ja vähintään SN-8 -luokan putkia koosta 110 ylöspäin. Kevyen liikenteen väylillä, piha-alueella tms. vähäisen kuormituksen alueella käytetään vähintään SN-4 (M)-luokan putkia, kun asennussyvyys on < 6 m ja SN-8 (T)-luokkaa, kun asennussyvyys on > 6 m. Tiellä, kadulla, pysäköintialueella, tavaraliikennekentällä yms. raskaan kuormituksen alueella käytetään SN-8 (T)-luokan putkia, kun asennussyvyys on < 6 m ja SN-16 (E)- luokkaa, kun asennussyvyys on > 6 m. Viemärit huuhdellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti. 3.2.3 Sadevesiviemärit Sisäpuoliset sadevesiviemärit pe-muoviputkista paineluokka PN6, liitokset ja haaroitukset sähköhitsausosin, puhdistusluukut sähköhitsattavin t-haaroin ja puskuhitsattavalla PEHkauluksella umpilaipoin. Sadevesiputkijärjestelmä esimerkiksi Geberit PE-HD. Maahan asennettavat sadevesiviemärit ovat HTP-muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Rakennuksen ulkopuoliset sadevesiviemärit esim. Uponor sadevesiputkea PP kumitiivistein. Viemärien lujuusluokat ovat kuten jätevesiviemäreillä. Viemärit huuhdellaan ja kuvataan purkupaikkaan asti. Kellarin osalta salaojat uusitaan ja varustetaan perusvesipumppaamolla. Rännikaivot johdetaan maastoon. 3.2.4 Viemärikaivot Sadevesikaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 560 mm. Sadevesikaivot varustetaan jäätymissuojaelementeillä. Kattovedet johdetaan suoraan S110 160 RSt/HSt - putkella syöksytorvelta sadevesiviemäriin (syöksytorveen lämpölaajenemisen mahdollistava osa), pystyosalle liitoksen alapuolelle asennetaan HSt/RSt-puhdistusluukku. Puhdistusluukun jälkeen viemäri vaihdetaan muoviputkeksi maan sisällä. Tarkastuskaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 400 ja 560 mm. Märkätilojen lattiakaivot ovat muovia. Jakelukeittiön lattia-altaat ja kaivot ovat haponkestävää terästä. Siivouskomeroihin asennetaan hiekanerottimet. Sakokaivot uusitaan. Käytetään joko umpisäiliöta tai erillistä jätevesien käsittelyjärjestelmää esim. panospuhdistamoa josta jätevesi johdetaan avo-ojaan. 5(6)
3.3 21.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Rakennukseen toteutetaan kokeellisesti painoivoimainen ilmanvaihto. Vesikatolle jätetään varaus huippuimureille poistohormien päähän. Kellarikerroksen tekniseen tilaan ja 1.krs wc-, siivous-, suihku-, pukuhuonetiloihin asennetaan lisäksi koneellinen poistoilmanvaihto. 3.3.1 Kanavistot ja kanavavarusteet Pyöreät kanavat ovat SFS 3282:n mukaisia sinkittyjä kierresaumakanavia. Liitokset kumirengastiivistein. Kanavat ja osat esimerkiksi Fläkt Woods Oy, Ekoduct. Kanavisto tehdään tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T-kappaleita käyttäen, lähtökauluksia käytetään vain kun haarakanavan kokoero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. Suorakaidekanavat ovat SFS 3281:n mukaisia sinkittyjä teräslevykanavia ja niitä käytetään vain IV-koneiden kammioissa ja kytkentäkanavina ulkoilmakammioon. 3.3.2 Päätelaitteet Päätelaitteina käytetään painovoimaiseen ilmanvaihtoon tarkoitettuja venttiileitä sekä säleikköjä painovoimaisen ilmanvaihdon osalta ja koneellisen poistoilmanvaihdon osalta käytetään koneelliseen ilmanvaihtoon tarkoitettuja venttiileitä. 3.4 21.5 Palontorjuntajärjestelmät Rakennus varustetaan jauhesammuttimilla. 4 T TIETOTEKNISETJÄRJESTELMÄT 4.1 T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT 4.1.1 T810 Rakennusautomaatiojärjestelmät LVIS-järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla hajautetulla mikroprosessipohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Kiinteistö liitetään nykyiseen kunnan kiinteistövalvomoon ja järjestelmän tulee olla täysin yhteensopiva kunnan nykyisen keskusvalvomon kanssa. Järjestelmien kaikki toiminnot on voitava toteuttaa kiinteistövalvomosta käsin. 6(6)