TAIDEOHJELMA

RYKMENTINPUISTON TAIDEOHJELMA 15.2.2017

Sisältö Miksi Taide? Tavoitteet Miten muualla? Rykmentinpuiston Taideohjelma Taidebudjetti: sen määräytyminen ja arvio taiderahasta Mitä seuraavaksi

MIKSI TAIDE? Suomalaiset haluavat taidetta arkeensa. Prosentti taiteelle -hankkeen vuonna 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 75 % suomalaisista haluaa nähdä kuvataidetta arkisissa ympäristöissään. - Taide nostaa asuinalueiden ja kiinteistöjen arvoa - Taiteen koetaan parantavan turvallisuutta ja viihtyisyyttä Yli puolet (55 %) 2015 rakennuttajille suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista näki, että taide on lisännyt ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa alueella

TAIDEOHJELMAN TAVOITTEET RYKMENTINPUISTOSSA Luoda selkäranka taiteen toteuttamiselle Ohjenuora yksittäisten projektien hallinnalle ja selkeät raamit kokonaisuudelle Yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille Aikataulu toteuttamiselle, jotta osaset loksahtavat paikalleen oikeaaikaisesti tavoittaen asukkaat ja sulautuen toisiinsa saumattomasti Määritellä käytettävät sijoituspaikat ja niissä sovellettavat tekniikat Luoda taiteen tekijöille teemalliset raamit ehjän kokonaisuuden tavoittamiseksi

Miten muualla?

ARABIANRANTA, HELSINKI Alueen suunnittelu alkoi 1990- luvulla ja rakentaminen käynnistyi keväällä 2000. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja viimeiset rakennukset valmistuivat 2015. Asukkaita alueella on noin 8 000. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat alueelle vuonna 2001. Toteutettu 200-300 taideteosta Teoksien koot vaihtelevat postikortin kokoisista kerrostalon julkisivun korkuisiin

ARABIANRANTA, HELSINKI Rakennuttajat velvoitetaan käyttämään 1-2% rakentamisen kustannuksista taiteeseen (käytännössä n 20 /k-m 2 ). Rakennuttajat maksavat taiteen suoraan. Helsingin kaupunki kustantanut koordinoinnin. Lisäksi %-periaate ollut voimassa myös julkisessa infrarakentamisessa, jonka kuluista kaupunki vastaa

ARABIANRANTA, HELSINKI Huomiota: Alan moderni pioneeri Suomessa Rakentamiskustannuksiin sidottu malli on monimutkainen: vaatii kaupungilta osaamista ja resursseja arvioida kohteiden rakentamiskustannuksia

KANGAS, JYVÄSKYLÄ 5000 asukasta ja 2000 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä Hanke kehittyy vanhan paperitehtaan ympärille Taide yhtenä alueen teemoista

KANGAS, JYVÄSKYLÄ Oma malli, prosenttikulttuuriperiaate. Noin 1% tontin myyntikuluista, maankäyttömaksuista ja rakentamisen kustannuksista ohjataan pysyvään ja väliaikaiseen taiteeseen sekä tapahtumiin. Kokonaissumma 15 vuoden aikana noin 5 miljoonaa. Rahat rahastoon, jota hallitsee Kankaan Palveluyhtiö Oy. Yhtiö omistaa ja vastaa taiteen ylläpidosta.

KANGAS, JYVÄSKYLÄ Huomioita Kankaan mallista: Vaatii paljon sovittelua ja ennakointi on vaikeaa Palveluyhtiö pystyy toimimaan ketterästi ja itsenäisesti Monipuolista taidetta syntynyt

VUORES, TAMPERE Taiteeseen 8-10 / k-m 2. Rakennuttajat vastaavat kustannuksista suoraan, taidebudjettiin ei kuulu perustukset, sähköt, valo ne. Tampereen kaupunki maksaa koordinoinnin.

VUORES, TAMPERE Huomioita: - Ennakointi on vaikeaa - Yksittäiset teosbudjetit jäävät välillä hyvin pieniksi - Suurten yhteisten teosten tekeminen käytännössä mahdotonta + suuri vapaus rakennuttajilla + monimuotoisuus + elää helposti muun rakentamisen aikataulussa Kyselytutkimuksen (2016) mukaan rakennuttajat ovat olleet tyytyväisiä prosessiin ja asukkaat nauttivat taiteesta ympärillään.

LÄNSIRANTA, PORVOO Tonttia ostaessa rakentaja maksaa kaupungin ylläpitämään rahastoon 20 / rakennusoikeudellinen k-m 2. Kaupunki hallinnon rahastoa ja perustaa taidehankkeita varten erillisen taiteen hankintatyöryhmän. Taidehankkeiden koordinointi ja kuratointi sekä huolto silloin kun teos sijoittuu kaupungin maalle kustannetaan taiderahalla.

LÄNSIRANTA, PORVOO Huomioita: - Taidetta sekä rakennusyhtiöiden että kunnan maalla - aikatauluttaminen ja rahan jakaminen tasaisesti vaatii paljon sovittelua + monimuotoinen + ehjä kokonaisuus + runsas budjetti

TAIDEOHJELMAN LAATIMINEN Taideohjelma on tehty yhteistyössä työryhmän kanssa, jossa on ollut mukana asiantuntijoita yli hallintokuntien Pohjalla suunnittelutoimisto BOTHin ja maisemaarkkitehtitoimisto Studio Terran laatima Taiteen yleissuunnitelma kokoelmaveistosten sijoittamisesta

TAITEEN PUNAISET LANGAT Lähtökohta: Taide sijoitetaan yleisille alueille kaikkien nautittavaksi Rykmentinpuiston taideohjelmalla on kaksi punaista lankaa ; alueelle sijoitetut kokoelmaveistokset (keltaiset alueet) ja nykyaikaisin keinoin alueen infra-rakenteisiin sekä katu- ja puistoalueille integroitu taide aktiivinen arki (punaiset alueet). Taiteen tavoitteena on kannustaa arkiliikuntaan ja olla alustana ja lähtökohtana asukkaiden yhteiselle toiminnalle. Tapahtumatoiminta kerää ihmiset yhteen ja herättää aktiiviseen elämäntapaan Vanhan ja uuden kohtaaminen / Uusi taiteen kerros ja kokoelmaveistokset esiintyvät rintarinnan vuoropuhelussa keskenään.

1. KOKOELMAVEISTOKSET Metsän salaisuus Arkaainen aukio Raikas modernismi Aistien puutarha

2. AKTIIVINEN ARKI Rykmentinpuistossa taide kannustaa aktiiviseen arkeen Taide ja sen sijoittuminen pohditaan niin, että se kannustaa valitsemaan kevyenliikenteen väyliä, joiden ympäristössä on kiinnostavaa nähtävää ja missä asukkaan viihtyvät Taide kannustaa kaiken ikäisiä liikkumiseen, se tulee vastaan ja sulautuu osaksi arkea aukioilla, kivetyksissä, baanassa, metsäpoluilla, silloissa, leikkipuistoissa, harjoitusradoilla ja skeittipaikoilla yms Taide kustannetaan yleisille alueille varatun taiderahan turvin eli alueen rakentajat osallistuvat taidekustannuksiin

KOHTA A Silta Puustellinmetsään kulkee pururadan / ladun yli Reitti tulee olemaan vilkkaasti liikennöity ja silta valmis asuntomessuihin mennessä Sillan alle on mahdollista sijoittaa kokoelmaveistos, jonka kanssa vuoropuhelu syntyy

KOHTA B Keskusta-alueelle on tulossa huomattava määrä kivetystä, jonka tarkoitus on toisaalta yhdistää helminauhamaista aukioaluetta, että erotella osia siitä omiksi alueikseen Taide voi olla täysin integroituna kivetykseen ja aukioille tai pilkahdella sieltä satunnaisesti sopivissa paikoissa osaksi kolmiulotteista maailmaa Kuva Forgemind Archimedia

KOHTA B (Jatkoa edelliselle ) Taide voi olla mukana aukioiden suunnittelussa luomassa viihtymiseen ja toimintaan houkuttavia alueita Taide voi toimia värin ja muotojen kautta mutta se voi yhtä hyvin olla vaikkapa interaktiivinen valoteos The Pool, Montreal Finnsbury Avenue Square

Peter Gibson KOHTA C Baana kulkee läpi koko puistoalueen kaksikaistaisena Valkoisen keskiviivan sijaan väylän pintaa voidaan kuvioida erilaisin tekniikoin Väri, valo ja pinnan kuvioinnit rytmittävät reittiä Aikataulullisesti baanan rakentaminen on järkevintä jakaa neljään osaan. Jokaisella osalla on oma henkensä ja oma taiteilijansa Van Gogh bikepath, Studio Roosengaarden

KOHTA D Puustellinmetsän laidalla, puiston puolella, on paikka oleskelulle Portaisiin on suunnitteilla jonkinlaista valoteemaa Taiteilija voi olla tämän alueen suunnittelussa osa työryhmää

KOHTA E Silta Oslossa Taiteilija: Viel Bjerkeset Andersen Alikulku Tuusulan keskustaan Mahdollinen taide- /arkkitehtuurikilpailun paikka

KOHTA F Lämpövoimalan alue Skeittiparkki ja pumptrack Laillinen graffitiseinä Alueesta jälleen ulkoilmatapahtumien areena Kulttuuri, taide ja liikunta Tulitikkutehtaan DIY skeittiparkki

VALO Valo tulee kulkemaan koko Rykmentinpuistossa elementtinä, joka nostaa asioita esille mutta voi toimia myös itsenäisenä taiteen elementtinä. Tavoitteena on, että valo tukee alueen taiteen pyrkimyksiä mahdollistaen taiteen tuomisen osaksi aktiivista arkea myös pimeänä aikana. Tavoitteena uusiutuvien energialähteiden käyttö osana valaistusta Kuvat Annukka Larsen, Äijälänranta Jyväskylä

TAPAHTUMAT Osa taiderahasta ohjataan alueella järjestettävään tapahtumatoimintaan Taiteen tarkoitus alueella on saattaa ihmisiä yhteen aktiivisen elämän merkeissä ja taiteeseen ja liikuntaan liittyvät tapahtumat tukevat tätä tavoitetta luontevasti Alueelle rakennettavat kohtaamispaikat toimivat tapahtumien näyttämönä Kuva Aleksi Turunen

TAIDEHANKKEIDEN TOTEUTTAJAT Taideohjelman toteutuksen käynnistyessä esitetään nimitettäväksi taiteen ohjausryhmä, jossa ryhmään nimetään valtuuston hyväksymisen jälkeen kunnanhallituksen toimesta edustajat KETEK:in toimialalta, Rykmentinpuiston ohjelmasta sekä Tuusulan taidemuseosta Ohjausryhmä tekee päätökset toteutettavien taidehankkeiden budjetista, taiteilijavalinnoista ja lopullisesta aikataulusta Taiteen ohjausryhmä valitsee koordinaattorin, joka toimii taiteen asiantuntijana, valmistelee päätöksenteon ja huolehtii taidehankkeiden toteutumisesta päätösten mukaisesti.

TAITEILIJOIDEN VALINTA Taiteen ohjausryhmä valitsee Rykmentinpuistoon taidekoordinaattorin Taidekoordinaattori valmistelee materiaalin taiteen ohjausryhmän päätöstä varten, tekee taiteilijoille kutsut tarjoutumista varten, kokoaa portfoliot ja valmistelee mahdolliset kilpailut Päätöksen taiteilijasta koordinaattorin keräämän materiaalin perusteella tekee taiteen ohjausryhmä Rykmentinpuistossa on tavoitteena järjestää myös taidekilpailuja merkittäväksi katsotuissa kohteissa. Taidekilpailua järjestettäessä noudatetaan Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä.

TAIDEBUDJETTI JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tuusulan Rykmentinpuistossa taideraha muodostuu tontinluovutuksen yhteydessä Rahat sijoitetaan taiderahastoon, jota ylläpitää Tuusulan kunta Rykmentinpuistossa taidebudjettiin kuuluvat kaikki ne kustannukset, joita taidehankkeesta muodostuu Lähtökohtana malli, joka on: 1. Yksinkertainen ja selkeä 2. Läpinäkyvä 3. Tasapuolinen 4. Vaikuttava

TAIDEBUDJETTI JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Rykmentinpuistossa taidevelvoite on kytketty tonttien tontinluovutus- ja vuokraehtoihin, joissa on määritelty tontinluovutushintaan sidotun taidevelvoitteen suuruus Velvoite kirjataan sopimuksiin, kun tontit myydään tai vuokrataan oikeushenkilölle, esim. rakennusliikkeille tai kiinteistöyhtiölle Ei siis koske omakotitaloa rakentavia kotitalouksia Maankäyttösopimusten yhteydessä myös alueen muut maanomistajat tullaan sitomaan taidevelvoitteeseen Taidevelvoitteen avulla kerättävät varat kerätään kunnan hallinnoimaan, perustettavaan taiderahastoon Taiderahasto on alkuvaiheessa tili, jonka varoja käytetään taideohjelman mukaisesti. Tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 2% taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 2 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon.

Miksi juuri 3 % myyntihinnan päälle? Tontin myyntihintaan sidottu malli on selkeä ja yksinkertainen %-osuus on tasapuolisempi kuin kiinteä kerrosneliömetrihintaan sidottu maksu Vastaa laskennallisesti arvioilta noin 9 / k-m² osuutta %-osuus -malli elää kehityksen mukana vrt. kiinteä summa Kunnan sitouttaminen (1%) on tärkeää Kunta mukana myös kaikissa verrokkikohteissa eri tavoin Toteuttajien kanssa käydyissä keskusteluissa mallia pidettiin hyvänä ja 2 % todettiin vielä kohtuulliseksi 3 %:lla saadaan vaikuttavuutta miljoonia euroja taiteeseen alueella Alueella lisäksi mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia veistoksia, jolloin kaiken taiteen ei tarvitse olla uutta

Arvio taiderahasta Varojen kertymisestä rakentamisen eri vaiheissa on laadittu suuntaa-antavia arvioita Puustellinmetsän ja Rykmentinpuiston keskuksen alueelta 2,1 miljoonaa euroa vuoteen 2033 mennessä

Arvio taiderahasta Varojen kertymisestä rakentamisen eri vaiheissa on laadittu suuntaa-antavia arvioita Asemakaavaluonnos alueelta kertyy arviolta 3,6 miljoonaa euroa vuoteen 2040 mennessä

Arvio taiderahasta Varojen kertymisestä rakentamisen eri vaiheissa on laadittu suuntaa-antavia arvioita Koko Rykmentinpuiston alueelta karkean arvion mukaan taiderahaa kertyy 6 7,8 milj. Laskukaava: Osayleiskaavan mitoitukset *245* 3%

Arvio taiderahan kertymisestä: Puustellinmetsä ja keskus

Laskelman lähtöoletukset Perustuu arvioon tontinmyyntihinnoista sekä alueen rakentamisesta Laskelmassa on huomioitu Puustellinmetsä ja Rykmentinpuiston keskus. Kirkonmäki, Monion alue ja Hökilä toteutuessaan voivat lisätä taiderahan määrää 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Taideraha toteuttajat 0,02 0 85293 116064 31000 139994 14256 124305 92359 113232 74706 88207 80449 192158 125150 64384 47692 22256 Taideraha kunta 0,01 0 42646 58032 15500 69997 7128 62153 46179 56616 37353 44104 40224 96079 62575 32192 23846 11128 Taideraha 0,03 0 127939 174096 46500 209991 21384 186458 138538 169848 112060 132311 120673 288237 187725 96576 71538 33384 Taideraha kumulatiivinen 0 127939 302035 348535 558526 579910 766368 904906 1074754 1186814 1319125 1439798 1728035 1915760 2012336 2083874 2117258 Aluksi Asuntomessualueen tontteja HYPA ja HYPA:n vastapäistä korttelia Liikekeskusta ja muuta tuotantoa

Euroa Herkkyysanalyysi: Puustellinmetsän ja keskus Taiderahan määrä (olettama, että toteutus hidastuu ja alue toteutuu viisi vuotta arvioitua hitaammin) 250000 230590 200000 167993 150000 139277 149167 135878 150180 100000 102351 110830 89648 105849 96538 77261 84690 84690 84690 84690 84690 57230 50000 37200 17107 26707 0 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 Vuosi

Herkkyysanalyysi: Taiderahan määrä (Puustellinmetsän ja keskus) 1, 3 ja 5 prosentin taiderahalla 5 % 3,5 milj. 3 % 1 % 0,7 milj. 2,1 milj.

TEOSTEN OMISTUS JA HUOLTOVASTUU Kaikki teokset ovat kaupungin omistuksessa ja huoltovastuun alla. Rahoitus huoltoa varten kerätään tontin luovutuksen yhteydessä taiderahastoon. Teoksen elinkaarikysymykset on tärkeää huomioida tekniikoita ja materiaaleja valittaessa.

MITÄ SEURAAVAKSI? Taideohjelman mukaisen ensimmäisen kohteen suunnittelu käynnistetään jo nyt Taideohjelmaa valmistelut työryhmä yhdessä Frei Zimmerin kanssa on valinnut Puustellinmetsän sillan taideteoksen toteuttajaksi taiteilijaprofessori, kuvanveistäjä Pekka Jylhän Toiminta käynnistyy täydellä teholla ensimmäisten tonttikauppojen myötä.

Tuomo Sipilä, ohjelmapäällikkö p. 040 314 3017 tuomo.sipila@tuusula.fi Jouni Määttä, asemakaava-arkkitehti p. 040 314 2016 jouni.määttä@tuusula.fi Tuula Lehtinen, toimitusjohtaja, taiteilija p. 050 3772 555 tuula.lehtinen@freizimmer.fi Laura Lehtinen, tuottaja p. 050 3793 555 laura.lehtinen@freizimmer.fi 15.2.2017