Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Aika , klo 17:00-19:07 Paikka Tuusulan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 278 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 279 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston ja pidettyjen kokousten päätösten laillisuus ja täytäntöönpano Åkerberg Rainer, Åkerberg Kari ja Hirvonen Ritva, asemakaavoituksen käynnistämissopimus, Pellavamäki 282 Rykmentinpuiston taideohjelman päivittäminen 283 YIT Infra Oy, Focus- alue, ympäristölupavalitus, lausunto 284 Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista, lausunto 285 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio Kansallisen ja EU- kynnysarvon ylittävät hankinnat, hankintaohjeen 2018 muuttaminen 287 Maakuntaparlamentti 2018, osallistujien valinta 288 Miettinen Jukka, luottamustoimen päättyminen ja jäsenen valinta Keski- Uudenmaan ympäristölautakuntaan 289 Viranhaltijapäätösten otto- oikeus 290 Toimielinten pöytäkirjojen otto- oikeus 291 Ilmoitusasiat 292 Muut asiat

2 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Saapuvilla olleet jäsenet Arto Lindberg, puheenjohtaja Jussi Salonen Aila Koivunen Ari Nyman Jani Peltonen Kari Friman Sami Tamminen, saapui 17:12, poistui 18:33 Ulla Rosenqvist Annika Lappalainen Pasi Huuhtanen Sarianna Laitinen Veikko Seuna Vesa Lundberg Muut saapuvilla olleet Tuula Hyttinen, kunnansihteeri, sihteeri Kim Kiuru, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kati Lepojärvi, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Harri Lipasti, kansliapäällikkö, esittelijä Paula Kylä-Harakka, vs. viestintäpäällikkö Kaisa Savolainen, talouspäällikkö, 285, poistui 18:00 Poissa Mika Mäki-Kuhna Johanna Sipiläinen Lilli Salmi Outi Huusko Sari Heiskanen Allekirjoitukset Arto Lindberg Puheenjohtaja Tuula Hyttinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Ulla Rosenqvist Sarianna Laitinen

3 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Pöytäkirjan nähtävänäolo Julkaistu yleisessä tietoverkossa

4 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) 278 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin.

5 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) 279 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Ulla Rosenqvist ja Lilli Salmi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulla Rosenqvist ja Sarianna Laitinen.

6 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) 280 Valtuuston ja pidettyjen kokousten päätösten laillisuus ja täytäntöönpano Valtuuston kokouksessa käsiteltiin :t ja kokouksessa :t päätöksen, Johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistaminen yhteydessä hyväksyttiin seuraava toimenpidealoite: "Talousarvion sitovuusmääräykset määritellään niin, että valtuustolla säilyy ote talousohjaukseen. Sitovia tasoja valtuustoon nähden voidaan yhdistää käyttötalouden osalta, jos siihen on perusteet, mutta niiden perusteella pitää voida vastuuttaa määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteuttaminen. Hyvä tapa on määritellä sitovuus valtuustoon nähden palvelualueille. Investointiosan määrärahojen sitovuus on syytä pitää pääosin nykyisenä. Myös tuloarviot on tämän vuoden käytännöstä poiketen määriteltävä sitoviksi samalla tasolla kuin määrärahat. Mikäli tuloarvio ei toteudu, siitä on raportoitava valtuustolle. Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannuksiin tarvittavat määrärahat vuosina 2019 ja 2020 esitetään talousarviossa ja raportoidaan samalla tasolla kuin vuoden 2018 talousarviossa ja valtuustoon nähden sitovina. Kokonaisuutena soten osuus on otettava Tuusulan budjettiin ja seurantaan ainakin vuoden 2020 loppuun saakka mukaan niin, että työnjaon muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin sekä kunnan talouteen voidaan seurata ja varmistaa, että kunnan ja kuntayhtymän talous ovat kestävällä pohjalla. Toiminnan siirron suunnittelu, ja kontrollointi sekä kuntayhtymän omistajien yhteistyö resursoidaan tarpeen mukaisesti." Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kunnanhallitus päättää todeta KunL 96 :n mukaisesti valtuuston ja pidettyjen kokousten päätösten syntyneen laillisessa järjestyksessä ja olevan täytäntöönpanokelpoisia merkitä tiedoksi päätökseen liitetyn toimenpidealoitteen. Ehdotus hyväksyttiin.

7 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) 281 Åkerberg Rainer, Åkerberg Kari ja Hirvonen Ritva, asemakaavoituksen käynnistämissopimus, Pellavamäki TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Päivi Hämäläinen, Taru Hiironen paivi.hamalainen@tuusula.fi, taru.hiironen@tuusula.fi maankäyttöpäällikkö, maankäyttöinsinööri Khall 7/ Juhani ja Seppo Sjöblomin sekä Vantaankehä Oy:n kesken allekirjoitetun Saarnimetsän alueen käynnistämissopimuksen käsittelyn yhteydessä on mainittu kolme muuta yksityistä maanomistajaa, joiden kanssa pyritään solmimaan vastaavanlainen sopimus tarkoituksenmukaisen suunnittelualueen aikaansaamiseksi. Åkerbergien ja Hirvosen omistama alue sijoittuu edellä mainitun alueen ja kunnan omistaman alueen väliin Pähkinämäentien varteen. Alueen pinta- ala on n. 1, 5 ha ja sen korttelitehokkuus ylittänee 2000 k- m², jolloin sopimuksen lopullinen käsittely tapahtuu kunnanvaltuustossa. Koska alue on tarkoitus kaavoittaa osana suurempaa kokonaisuutta ovat käynnistämissopimukseen kirjatut tavoitteet ja alustava suunnitteluaikataulu kaikkien ns. Saarnimetsän alueen sopimusten osalta samat. Neuvotteluissa maanomistaja on ilmoittanut poistavansa alueella olevat huonokuntoiset rakennukset mahdollisimman pian. Lisätietoja: kiinteistöinsinööri Jukka Laitila Allekirjoitettu sopimus liitekarttoineen liitteenä. Kuntakehitysryhmä käsittelee asiaa kokouksessaan Ehdotus Kj Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Tuusulan kunnan ja Rainer, Pirjo ja Kari Åkerbergin ja Ritva Hirvosen kesken allekirjoitetun tilaa 1:146 koskevan asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kunnanhallitus päätti - palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Kunnanhallitus Rainer Åkerberg, Kari Åkerberg ja Ritva Hirvonen omistavat kiinteistön Råbäck. Kiinteistön pinta- ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan noin 1, 75 hehtaaria. Sopimusalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Sopimusalueella ei ole

8 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) rakennuksia, sillä aiemmissa sopimusneuvotteluissa (vv ) maanomistaja on ilmoittanut purkavansa kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset. Maapoliittisen ohjelman mukaan asemakaavoitus voidaan käynnistää rakennetuilla kiinteistöillä. Kiinteistö tulkitaan tätä sopimusta tehdessä rakennetuksi rakennuspaikaksi, koska maanomistaja on kunnan kehotuksesta rakennukset aiemmin purkanut. Kaavoituksen työohjelmassa Pellavamäki on merkitty II- luokan hankkeeksi. Kiinteistö Råbäck on merkitty kaavoitussuunnitelmassa Pähkinämäentien kaavoitettavaan alueeseen. Kaavoituskatsauksessa kiinteistö 1:146 Råbäck on merkitty sekä Pellavamäentien täydennysrakentamisen ja Riihikallion koulun että Pähkinämäentien kaavoitettavaan alueeseen. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää taajama- aluetta muun muassa palvelukeskuksen ja Riihikallion koulun läheisyydessä. Käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä sekä yksityiskohdat ratkaistaan kaavan ja kaavamuutoksen suunnittelutyön yhteydessä. Kaavoituksen tehostamiseksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan Riihikallion koulun tontin riittävyyttä sekä lähialueiden täydennysrakentamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kaava- alueen rajaus esitetään laajana kokonaisuutena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja Mikäli kaavoitettavien hankkeiden aikataulut eriytyvät, on kaavaehdotusvaiheessa mahdollista jakaa alueet erillisiksi pienemmiksi kaavamuutoksiksi. Nyt tehtävässä kaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitaan, että kunta vastaa asemakaavoituksen ja sen vaatimien selvitysten kustannuksista. Kunta vastaa kaavoituksesta, sillä kaavoituksen tehostamiseksi tarkastellaan nyt laajempaa kaava- aluetta. Kunta ei vastaa maanomistajan tilaamista konsulttikustannuksista, vaikka ne liittyisivät kaavan valmisteluun. Mikäli maanomistaja käyttää hankesuunnittelussa konsulttia, maanomistaja vastaa itse kaikista siitä aiheutuvista kustannuksista. Kunta ohjaa ja johtaa suunnittelua. Asemakaavasta sopijapuolille koituvan hyödyn sekä kaavan toteuttamiskustannusten jako tapahtuu myöhemmin tehtävän maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaisen maankäyttösopimuksen mukaisesti. Maankäyttösopimus laaditaan maankäyttösopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevien Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymien sopimusperiaatteiden mukaisesti. Sopijapuolten kesken on neuvoteltu liitteenä esitetyn mukainen sopimus. Tämä sopimus korvaa Maanomistajan aiemmin allekirjoittaman asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen (liitteenä), jonka kunnanhallitus palautti uudelleen valmisteltavaksi (Khall 7/ ). Sopimuksen kohteena olevan kiinteistön osalta kyse on asemakaavoituksen käynnistämisestä. Koska kyseinen hanke ei ole kaavoitussuunnitelmassa , päätösvalta on kunnanhallituksella. Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kunnanhallitus päättää

9 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämiseksi koskien Rainer Åkerbergin, Kari Åkerbergin ja Ritva Hirvosen omistamaa kiinteistöä Råbäck oikeuttaa allekirjoittajan tekemään sopimukseen tarvittavat vähäiset muutokset ja allekirjoituksellaan hyväksymään lopullisen sopimuksen. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Rainer Åkerberg, maankäyttöposti, kuntakehitys ja tekniikka, kaavoitus

10 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Kunnanhallitus, 404, Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, 19, Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, 18, Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, 19, Kunnanhallitus, 121, Valtuusto, 50, Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, 51, Kunnanhallitus, 282, Rykmentinpuiston taideohjelman päivittäminen TUUDno Kunnanhallitus, , 404 Valmistelijat / lisätiedot: Tuomo Sipilä Kuntakehityslautakunta 13 / Kunnanhallitus 65 / Kulttuurilautakunta 18 / Kuntakehityslautakunta 32 / Kunnanhallitus 82 / Kkl 13/ Taide kuuluu kiinteästi suomalaiseen rakennettuun ympäristöön. Taidetta voi olla rakennuksissa joko itsenäisinä teoksina tai rakenteisiin integroituna taiteena ja sitä voi olla rakennusten välitiloissa, kaduilla, aukioilla sekä puistoissa. Taide voi olla julkista tai yksityistä, mutta se on aina osoitus arvostuksesta yhteistä ympäristöä kohtaan. Taide tuo rakennettuun ympäristöön monia hyötyjä. Kuten hyvä arkkitehtuuri, myös taide lisää kohteen vetovoimaisuutta ja arvoa koko sen elinkaaren ajan. Taide voi tuoda rakentamiseen myönteistä huomiota jo suunnittelu- ja työmaavaiheessa. Työmaan aiheuttamia melu- ja ulkonäköhaittoja voidaan lieventää vaikkapa väliaikaisilla taideteoksilla. Usein asukkaat ihastuvat väliaikaisiin teoksiin, ja ottavat ne omikseen siinä määrin, että niistä toivotaan pysyviä. Taide auttaa luomaan uudelle alueelle identiteettiä, ja teoksista muodostuu nopeasti yhteisiä maamerkkejä. Julkinen tai muissa yhteisissä paikoissa sijaitseva taide on kenen tahansa saavutettavissa ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja. Taideteokset tuovat rakennushankkeelle myös mediahuomiota. Rykmentinpuistossa alueen yhdeksi alueen vetovoimatekijäksi on tunnistettu taide. Tuusulassa taide on jo historiankin valossa ollut merkittävä identiteettitekijä, ja onkin luontevaa jatkaa tätä perinnettä uudella Rykmentinpuiston alueella. Valmistelutyö taiteen edistämiseksi Rykmentinpuistossa käynnistyi konkreettisesti vuonna 2015, kun Ympäristötaiteen säätiön tuella laadittiin yleissuunnitelma taiteen sijoittamisesta alueelle. Yleissuunnitelmassa suositeltiin, että alueelle sijoitettavien kokoelmateosten lisäksi alueen ympäristötaiteellista kokonaisuutta täydennetään vähitellen uusilla teoksilla. Nämä voivat olla itsenäisiä teoksia tai esimerkiksi ympäristörakenteisiin liittyviä integroitavia taide- elementtejä ja leikittäviä veistoksia.

11 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Taideohjelma jatkaa taiteen yleissuunnitelman käynnistämää suunnittelutyötä laatimalla toteutustavat ja käytännöt uuden taiteen mukaantulolle alueelle, ja samalla tukemalla alueen korkealuokkaisen rakentamisen periaatetta. Taideohjelman valmistelussa on ollut mukana viranhaltijoita monialaisesti KETEK:istä sekä Kulttuuritoimesta. Valmistelutyötä on koordinoinut taidekonsultti Frei Zimmer Oy. Taideohjelman avulla voidaan Rykmentinpuistosta luoda kukoistava ja ihmisläheinen asuinympäristö, jossa taide nivoutuu osaksi ihmisten arkea. Rykmentinpuiston taideohjelman tavoitteena on luoda: - Selkäranka taiteen toteuttamiselle Rykmentinpuistossa - Ohjenuora yksittäisten projektien hallinnalle ja selkeät raamit kokonaisuudelle - Yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille - Aikataulu taiteen toteuttamiselle - Määritellä käytettävät sijoituspaikat ja niissä sovellettavat tekniikat - Luoda taiteen tekijöille teemalliset raamit ehjän kokonaisuuden tavoittamiseksi Rykmentinpuistossa taidevelvoite on kytketty tonttien tontinluovutus- ja vuokraehtoihin, joissa on määritelty tontinluovutushintaan sidotun taidevelvoitteen suuruus. Velvoite kirjataan sopimuksiin, kun tontit myydään tai vuokrataan oikeushenkilölle, esim. rakennusliikkeille tai kiinteistöyhtiölle. Maankäyttösopimusten yhteydessä myös alueen muut maanomistajat tullaan sitomaan taidevelvoitteeseen. Taidevelvoitteen avulla kerättävät varat kerätään kunnan hallinnoimaan, perustettavaan taiderahastoon. Taiderahasto on alkuvaiheessa tili, jonka varoja käytetään taideohjelman mukaisesti. Tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 2 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 2 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon. Varojen kertymisestä rakentamisen eri vaiheissa on laadittu suuntaa- antava arvio, joka on suunnitelman liitteenä. Arvion mukaan varoja kertyy kaiken kaikkiaan noin 3, 6 miljoonaa euroa vuoteen 2040 mennessä. Taideohjelman koordinoinnista vastaa nimettävä ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on - tehdä taiteilijavalinnat ja päättää hankkeiden aikataulusta ja eri kohteisiin suuntautuvien varojen määrästä ja käytöstä - taiteilijoiden valintatapojen määritteleminen ja mahdollisten tapahtumien ja workshop- työskentelyn suunnitteleminen - toteuttaa taideohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä ja tehdä esityksiä sen mahdollisesta päivityksestä - päättää koordinaattorin palkkauksesta, hyväksyä taiteilijoiden luonnokset ja toimia sopimuskumppanina taiteilijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa Ohjausryhmän tulee esittää ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kunnanhallitukselle vuosittain seurantaraportti. Ryhmään nimetään valtuuston

12 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) hyväksymisen jälkeen kunnanhallituksen toimesta edustajat KETEK:in toimialalta, Rykmentinpuiston ohjelmasta sekä Tuusulan taidemuseosta. Heidän lisäkseen ryhmään valitaan Aune Laaksosen säätiön nimeämä edustaja. Taideohjelman kulmakivenä on taideohjelman kautta kerätyillä varoilla rahoittaa alueen yhteisten alueiden tavallista korkeatasoisempi suunnittelu ja toteutus sekä edistää alueen tapahtumatoimintaa. Taiderahalla katetaan kaikki taiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuvat kulut. Tämä tarkoittaa taiteilijapalkkion lisäksi materiaali- ja toteutuskuluja, taiteen koordinoinnin kuluja, sekä esimerkiksi rakennesuunnittelusta aiheutuvia lisäkuluja. Alustava arvio taiderahaston varojen käyttökohteista on seuraava: - Taideteos 65 % - Tapahtumat, sisältäen koordinoinnin 15 % - Taiteen koordinointi 10 % - Suunnittelun lisäkustannukset 5 % - Teosten huolto 5 % Lisätiedot: ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä ; asemakaava- arkkitehti Jouni Määttä, Ehdotus / Kkj Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan Kuntakehityslautakunta päätti - jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Khall 65/ Kulttuurilautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ja kuntakehityslautakunta käsittelee asiaa 1.3. pidettävässä kokouksessa. Ehdotus / Kj Kunnanhallitus päättää - ottaa asian valtuuston pidettävän kokouksen esityslistalle

13 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) - tehdä ehdotuksensa valtuustolle pidettävässä kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Kultk 18/ Liitteenä taideohjelma Ehdotus / kmtj Kulttuurilautakunta päättää - osaltaan hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman. Kulttuurilautakunta toteaa lisäksi, että - Rykmentinpuiston taideohjelmassa on hyvin huomioitu taidemuseon, Aune Laaksosen Taidesäätiön ja alueen taidekoordinoinnista vastaavien tahojen yhteistyö. - ilahduttavaa on, että myös tapahtumatuotannon merkitys alueen identiteetin synnylle ja asukkaiden yhteisöllisyyden kasvulle on huomioitu. Kulttuurilautakunta esittää, että kulttuuripalvelut ovat yhteistyötahona tapahtumakoordinoinnissa (sivun 24 lista yhteistyökumppaneista). - kuntalaisten ja erityisesti alueen asukkaiden osallistaminen ja mukaanottaminen on tärkeää - kulttuurilautakunta haluaa jatkossakin olla mukana taideohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa ja toivoo siksi edustusta ohjausryhmään. - kulttuurilautakunta toivoo vanhojen rakennusten ja niihin sijoitettavien toimintojen hyödyntävän alueen identiteetin rakentumista. - kulttuurilautakunta toivoo Rykmentinpuiston kaavoitusta ja taideohjelmaa kehitettäessä otettavan huomioon Olympiakasarmin kulttuuri- ja taidekäytöstä tehdyn valtuustoalueen ja kulttuurilautakunnan antaman aloitevastauksen. Erityisesti VOIMALAN PARKKI - nimellä kutsutun alueen jatkokehittelytyössä kulttuurilautakunnan vastuksessa linjataan näin: "Alueen suunnittelun ja rakentumisen edetessä tulisi siis tarkastella Olympiakasarmin ja lämpökeskuksen lähialueen rakentamisen ja vapaiden alueiden tarvetta pitäen monipuolinen kulttuurikäyttö yhtenä mahdollisuutena. Vanhan lämpökeskuksen purkua ei myöskään pitäisi kiirehtiä, vaan etsiä sen kunnostusmahdollisuuksia muun muassa taiteen prosenttiperiaatteen nojalla, kun Rykmentinpuisto alkaa rakentua. Lämpökeskus voisi melko pienin korjauskustannuksin toimia kulttuurihistoriallisen ajan rakennusmuistomerkkinä /taideteoksena ja olla taustana elävälle kulttuuripuistolle" Puheenjohtajan avattua keskustelun, lautakunta päätti yksimielisesti lisätä ehdotukseen seuraavat asiat:

14 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) - 3. ranskalainen viiva: Kulttuurilautakunta toivoo, että tapahtumatuotannon prosenttisosuus nostetaan 20 prosenttiin ranskalainen viiva: jatkaa lausetta sanoin:...mikä pitää ottaa huomioon taideohjelmaa edelleen kehitettäessä ja toteutettaessa - 5. ranskalainen viiva: vaihtaa kulttuurilautakunta sanan kulttuuri- ja taidetoiminnasta vastaava lautakunta (jotta toteamus on validi myös organisaatiomuutoksen jälkeen) - tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa Kulttuurilautakunta päätti - osaltaan hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman. - tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Kulttuurilautakunta päätti todeta lisäksi, että - Rykmentinpuiston taideohjelmassa on hyvin huomioitu taidemuseon, Aune Laaksosen Taidesäätiön ja alueen taidekoordinoinnista vastaavien tahojen yhteistyö. - ilahduttavaa on, että myös tapahtumatuotannon merkitys alueenidentiteetin synnylle ja asukkaiden yhteisöllisyyden kasvulle on huomioitu. Kulttuurilautakunta toivoo, että tapahtumatuotannon prosenttiosuus nostetaan 20 prosenttiin. Kulttuurilautakunta esittää, että kulttuuripalvelut ovat yhteistyötahona tapahtumakoordinoinnissa (sivun 24 lista yhteistyökumppaneista). - kuntalaisten ja erityisesti alueen asukkaiden osallistaminen ja mukaan ottaminen on tärkeää, mikä pitää ottaa huomioon taideohjelmaa edelleen kehitettäessä ja toteutettaessa. - kulttuuri- ja taidetoiminnasta vastaava lautakunta haluaa jatkossakin olla mukana taideohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa ja toivoo siksi edustusta ohjausryhmään. - kulttuurilautakunta toivoo vanhojen rakennusten ja niihin sijoitettavien toimintojen hyödyntävän alueen identiteetin rakentumista. - kulttuurilautakunta toivoo Rykmentinpuiston kaavoitusta ja taideohjelmaa kehitettäessä otettavan huomioon Olympiakasarmin kulttuuri- ja taidekäytöstä tehdyn valtuustoalueen ja kulttuurilautakunnan antaman aloitevastauksen. Erityisesti VOIMALAN PARKKI - nimellä kutsutun alueen jatkokehittelytyössä kulttuurilautakunnan vastuksessa linjataan näin: "Alueen suunnittelun ja rakentumisen edetessä tulisi siis tarkastella Olympia- kasarmin ja lämpökeskuksen lähialueen rakentamisen ja vapaiden alueiden tarvetta pitäen monipuolinen kulttuurikäyttö yhtenä mahdollisuutena. Vanhan lämpökeskuksen purkua ei myöskään pitäisi kiirehtiä, vaan etsiä sen kunnostusmahdollisuuksia muun muassa taiteen prosenttiperiaatteen nojalla, kun Rykmentinpuisto alkaa rakentua. Lämpökeskus voisi melko pienin korjaus- kustannuksin toimia kulttuurihistoriallisen ajan rakennusmuistomerkkinä/taideteoksena ja olla taustana elävälle kulttuuripuistolle". _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

15 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Kkl 32/ Liitteenä taideohjelma. Ehdotus / Kkj Kuntakehityslautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jani Peltonen teki Klaus Koivusen, Ulla Palomäen ja Liisa Sorrin kannattamina seuraavan muutosesityksen: "Taideohjelman rahoitus on toteutettava prosenttiperiaatteen mukaisesti 1 % prosenttiosuutena kokonaiskustannuksista. Tästä hyvä esimerkki on Jyväskylän Kankaan aluerakentamishanke, jossa noin 1 % rakentamisen kustannuksista sijoitetaan taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Kankaan alueella kulttuuriin varataan n. 1 % tonttien myyntihinnasta, maankäyttömaksuista ja kiinteistöjen rakennuskustannuksista." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän pohjaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja jos "ei" voittaa on Jani Peltosen muutosesitys tullut kuntakehityslautakunnan päätökseksi. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Heikkinen, Lundberg, Maula, Lars Winqvist ja Mäki- Kuhna ja Peltosen muutosesitystä jäsenet Koivunen, Palomäki, Peltonen, Sorri, Margita Winqvist ja Salonen. Puheenjohtaja totesi Peltosen muutosesityksen tulleen äänin 6-5 kuntakehityslautakunnan päätökseksi. Ehdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella: - taideohjelman rahoitus on toteutettava prosenttiperiaatteen mukaisesti 1 % prosenttiosuutena kokonaiskustannuksista. Tästä hyvä esimerkki on Jyväskylän Kankaan aluerakentamishanke, jossa noin 1 % rakentamisen kustannuksista

16 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) sijoitetaan taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Kankaan alueella kulttuuriin varataan n. 1 % tonttien myyntihinnasta, maankäyttömaksuista ja kiinteistöjen rakennuskustannuksista. Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti - tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Merkittiin, että Tuomo Sipilä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Khall 82/ Liitteenä taideohjelma Ehdotus / Kkj Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti pohjaesitystään seuraavasti: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - hyväksyä, että taideohjelman rahoitus on toteutettava prosenttiperiaatteen mukaisesti. Tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 2, 5 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 2, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon

17 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) - tapahtumatuotannon osuus nostetaan 20 prosenttiin, taideteosten osuus lasketaan 60 prosenttiin - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan. Jussi Salonen esitti Liisa Sorrin kannattamana seuraavaa: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - hyväksyä, että taideohjelman rahoitus on toteutettava prosenttiperiaatteen mukaisesti. Tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 3 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 3 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon - tapahtumatuotannon osuus nostetaan 20 prosenttiin, taideteosten osuus lasketaan 60 prosenttiin - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että kunnanhallitus äänestää muutetun pohjaesityksen ja Jussi Salosen tekemän muutosesityksen välillä siten, että ne, jotka kannattavat muutettua pohjaesitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää esitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa- ääntä (Huuhtanen, Kuusisto, Nyman, Kervinen) ja 6 ei- ääntä (Friman, Heinänen, Salonen, Mäensivu, Mäki- Kuhna, Sorri), ja yksi tyhjä (Seppälä). Puheenjohtaja totesi, että Salosen tekemä muutosesitys oli tullut kunnanhallituksen päätökseksi äänin 6-4. Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää

18 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - että tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 3 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 3 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon - tapahtumatuotannon osuus nostetaan 20 prosenttiin, taideteosten osuus lasketaan 60 prosenttiin - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan. Tuomo Sipilä ja Jouni Määttä olivat asiantuntijoina kokouksessa. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Valt 30/ Ehdotus Valtuusto päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - että tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 3 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 3 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon - tapahtumatuotannon osuus nostetaan 20 prosenttiin, taideteosten osuus lasketaan 60 prosenttiin - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen Antti Kaikkosen, Risto Rämön ja Timo Huhtaluoman kannattamana esitti, että pohjaehdotus hyväksytään

19 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) muutoin, mutta tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 2 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon ja tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 2 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon. Jarno Ruusala Eetu Niemelän kannattamana esitti em. taiderahaksi sekä tontinostajan, tontinvuokraajan että kunnan osalta 0 %. Koska oli tehty kannatetut muutosesitykset, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestykset. Puheenjohtaja esitti, että ensiksi äänestetään Huuhtasen tekemän muutosesityksen ja Ruusalan tekemän muutosesityksen välillä siten, että ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosesitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruusalan tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa- ääntä, 2 ei- ääntä ja 13 valtuutettua äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että Huuhtasen tekemä muutosesitys voitti äänestyksen äänin 36-2, 13 tyhjää. Äänestysluettelo liitteenä Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestyksen toimittamista pohjaehdotuksen ja Huuhtasen tekemän muutosesityksen välillä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa- ääntä, 14 ei- ääntä ja yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli valtuuston päätökseksi äänin 36-14, 1 tyhjä. Äänestysluettelo liitteenä Valtuusto päätti - hyväksyä liitteenä olevan Rykmentinpuiston taideohjelman - hyväksyä, että Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate - että tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 3 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 3 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon - tapahtumatuotannon osuus nostetaan 20 prosenttiin, taideteosten osuus lasketaan 60 prosenttiin - todeta, että Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavaehdotuksen kortteleissa 5726 ja 5724, joissa toteuttajien kanssa on jo sopimukset, taidevelvoite voi poiketa taideohjelman mukaisesta

20 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään vähäisiä- tai teknisluonteisia muutoksia taideohjelmaan. Kim Kiuru poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.40, ja hänen tilalleen tuli Sosialidemokraattien 3. varavaltuutettu Jorma Sulander. Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Khall / Valtuusto hyväksyi Rykmentinpuiston taideohjelman. Taideohjelman koordinoinnista vastaa hyväksytyn taideohjelman mukaisesti taiteen ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on tehdä taiteilijavalinnat ja päättää hankkeiden aikataulusta ja eri kohteisiin suuntautuvien varojen määrästä ja käytöstä taiteilijoiden valintatapojen määritteleminen ja mahdollisten tapahtumien ja workshop- työskentelyn suunnitteleminen toteuttaa taideohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä ja tehdä esityksiä sen mahdollisesta päivityksestä päättää koordinaattorin palkkauksesta, hyväksyä taiteilijoiden luonnokset ja toimia sopimuskumppanina taiteilijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa Lisäksi ohjausryhmän tulee esittää ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kunnanhallitukselle vuosittain seurantaraportti. Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti Kunnanhallitus päättää perustaa Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisen taiteen ohjausryhmän ja nimetä siihen jäseniksi taidemuseon intendentin (pj), elinkeinopäällikön, kunnanpuutarhurin, Rykmentinpuiston infran projektipäällikön, asemakaava- arkkitehdin sekä kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunnan nimeämät kolme edustajaa sekä Aune Laaksosen säätiön nimeämän edustajan, joka kutsutaan kokouksiin tarvittaessa. Ehdotus hyväksyttiin. Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, , 19 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Koskenranta Valtuusto hyväksyi Rykmentinpuiston taideohjelman. Taideohjelman koordinoinnista vastaa hyväksytyn taideohjelman mukaisesti taiteen ohjausryhmä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisen taiteen ohjausryhmän ja nimetä siihen jäseniksi

21 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) taidemuseon intendentin (pj), elinkeinopäällikön, kunnanpuutarhurin, Rykmentinpuiston infran projektipäällikön, asemakaava- arkkitehdin sekä kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunnan nimeämät kolme edustajaa sekä Aune Laaksosen säätiön nimeämän edustajan, joka kutsutaan kokouksiin tarvittaessa. Ohjausryhmän tehtävänä on tehdä taiteilijavalinnat ja päättää hankkeiden aikataulusta ja eri kohteisiin suuntautuvien varojen määrästä ja käytöstä taiteilijoiden valintatapojen määritteleminen ja mahdollisten tapahtumien ja workshop- työskentelyn suunnitteleminen toteuttaa taideohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä ja tehdä esityksiä sen mahdollisesta päivityksestä päättää koordinaattorin palkkauksesta, hyväksyä taiteilijoiden luonnokset ja toimia sopimuskumppanina taiteilijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa Lisäksi ohjausryhmän tulee esittää ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kunnanhallitukselle vuosittain seurantaraportti. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta päättää nimetä keskuudestaan kolme (3) edustajaa Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisen taiteen ohjausryhmään. Lautakunta päätti yksimielisesti valita työryhmään Jukka Klintin, Markus Meckelborgin ja Margit Väkipartan. Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, , 18 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Kinnunen, Kirsi Paananen ulla.kinnunen@tuusula.fi, kirsi.paananen@tuusula.fi kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, lakimies Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Rykmentinpuiston taideohjelman. Tuusulan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on perustettu Rykmentinpuiston taiteen ohjausryhmä, joka on aloittanut toimintansa Rykmentinpuiston taiteen ohjausryhmän tehtävänä on taiteen hankkiminen ja ylläpito Rykmentinpuiston alueelle sekä tapahtumatuotannon järjestäminen Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisesti. Tätä tehtävää varten perustetaan Rykmentinpuiston Taideohjelman rahasto. Rahaston pääomaa kartutetaan Rykmentinpuiston tontinluovutushintoihin sidotun taidevelvoitteen suuruisilla määrillä ja sitä on mahdollisuus kerryttää myös testamentein ja lahjoitusvaroin. Rykmentinpuistossa taidevelvoite on kytketty tonttien luovutus- ja vuokraehtoihin sekä maankäyttösopimuksiin.

22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Rahaston varoilla tehtävistä hankinnoista ja toimista päättää Rykmentinpuiston taiteen ohjausryhmä Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisesti. Varoja käytetään taideteoksiin, tapahtumatuotantoon, taiteen koordinointiin, suunnittelun kustannuksiin ja teosten huoltoon, rahaston sääntöjen mukaisesti. Rykmentinpuiston Taideohjelman rahaston säännöt on liitteessä. Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää perustaa Rykmentinpuiston Taiderahaston hyväksyä rahastolle liitteen mukaiset säännöt Ehdotus hyväksyttiin. Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, , 19 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Kinnunen ulla.kinnunen@tuusula.fi kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta nimesi kokouksessaan keskuudestaan kolme (3) edustajaa Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisen taiteen ohjausryhmään Jukka Klintin, Markus Meckelborgin ja Margit Väkipartan. Margit Väkiparta on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan ohjausryhmän kokouksiin, joten kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta valitsee hänen tilalleen edustajan Rykmentinpuiston taideohjelman taiteen ohjausryhmään. Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta päättää nimetä keskuudestaan edustajan Rykmentinpuiston taideohjelman mukaiseen taiteen ohjausryhmään Margit Väkipartan tilalle. Lautakunta päätti yksimielisesti nimetä keskuudestaan edustajaksi Rykmentinpuiston taideohjelman mukaiseen taiteen ohjausryhmään jäsen Pirjo Lehtosen.

23 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Kunnanhallitus, , 121 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Kinnunen, Kirsi Paananen ulla.kinnunen@tuusula.fi, kirsi.paananen@tuusula.fi kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, lakimies Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää perustaa Rykmentinpuiston taiderahaston hyväksyä rahastolle liitteen mukaiset säännöt. Ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto, , 50 Ehdotus VALTUUSTO päättää perustaa Rykmentinpuiston taiderahaston hyväksyä rahastolle liitteen mukaiset säännöt. Ehdotus hyväksyttiin. Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta, , 51 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Kinnunen ulla.kinnunen@tuusula.fi kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Kunnanvaltuusto hyväksyi Rykmentinpuiston taideohjelman kokouksessaan Kunnanhallitus asetti Rykmentinpuiston taiteen ohjausryhmän ja se on toiminut vuoden 2018 alusta. Työryhmän tehtävinä ovat olleet tehdä taiteilijavalinnat ja päättää hankkeiden aikataulusta ja eri kohteisiin suuntautuvien varojen määrästä ja käytöstä taiteilijoiden valintatapojen määritteleminen ja mahdollisten tapahtumien ja workshop- työskentelyn suunnitteleminen toteuttaa taideohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä ja tehdä esityksiä sen mahdollisesta päivityksestä

24 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) päättää koordinaattorin palkkauksesta, hyväksyä taiteilijoiden luonnokset ja toimia sopimuskumppanina taiteilijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa Lisäksi ohjausryhmän tulee esittää ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kunnanhallitukselle vuosittain seurantaraportti. Taiteen hankintoja on ohjannut Rykmentinpuiston taideohjelma. Rykmentinpuiston taideohjelma on päivitetty vastaamaan Rykmentinpuiston rakentamista ja vaihtuneita olosuhteita. Muuttuneita ovat rakentamisaikataulu, baanan linjaus Hyrylän keskustan päässä ja portaikon suunnitelma. Kaikki nämä vaikuttavat taideohjelman toteuttamiseen ja taidekilpailujen järjestämiseen. Myös tarjolla olevien (kokoelma) teosten määrä ja mahdollisuudet niiden käyttämiseen suunnittelussa on muuttunut. Päivitetty Rykmentinpuiston taideohjelma on käytettävissä baanan taideohjelman kilpailun järjestämisen pohjaksi, joka julkistetaan syyskuussa. Kilpailu on kansainvälinen, joten taideohjelma käännetään myös englanniksi. Ehdotus Esittelijä: Risto Kanerva, vapaa- aikapalveluiden päällikkö Kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta - päättää osaltaan hyväksyä päivitetyn Rykmentinpuiston taideohjelman - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä päivitetyn Rykmentinpuiston taideohjelman. Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 282 Valmistelija / lisätiedot: Ulla Kinnunen ulla.kinnunen@tuusula.fi kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Liitteet 1 Rykmentinpuiston taideohjelma Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää

25 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) hyväksyä päivitetyn Rykmentinpuiston taideohjelman. Ehdotus hyväksyttiin.

26 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) Kunnanhallitus, 424, Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta, 63, Kunnanhallitus, 283, YIT Infra Oy, Focus- alue, ympäristölupavalitus, lausunto TUUDno Kunnanhallitus, , 424 Valmistelijat / lisätiedot: Henna Lindström Kunnanhallitus päätti kokouksessaan ja 291 palauttaa uudelleen valmisteluun Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupa- ja aloituslupahakemuksesta sekä maa- aineslupa- ja aloituslupahakemuksesta laaditut lausuntoehdotukset (kuntakehityslautakunnan kunnanhallitukselle ehdottamat lausunnot). Lausuntojen antamiseen kunnanhallitus pyysi lisäaikaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselta syyskuun 2017 loppuun saakka. Tuusulassa voimaan tulleen hallintosäännön mukaan lausunnot ympäristö- ja maa- ainesluvista antaa kunnanhallitus. Asian aikaisempi käsittely on liitteenä. Ottosuunnitelma kohdistuu Focus- alueelle, josta on suunniteltu kansainväliset mitat täyttävää yritysaluetta. Focus- alueen kokonaispinta- ala on yli 10 k- m² ja sen rakennusoikeus noin miljoona kerrosneliömetriä. Focus- alueen toteutuminen luo kuntaan merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Focus- alueen keskeisiä vahvuuksia on sen erinomainen sijainti Helsinki- Vantaan lentoaseman kupeessa, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lentoasemalla on merkittävä positiivinen vaikutus elinkeinoelämään Suomessa, Uudellamaalla ja erityisesti lentokentän ympäryskunnissa. Tulevaisuudessa nämä vaikutukset tulevat korostumaan lentoaseman kehittymisen myötä. Koska lentoaseman ja sen lähiympäristön kehittyminen ovat Suomen ja Uudenmaan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä, on alueen kehittymisedellytykset turvattava kaikissa tilanteissa. Yhtenä Focus- alueen keskeisenä tekijänä on Kehä IV:n toteuttaminen. Haettu toiminta on lainvoimaisen Focus - osayleiskaavan mukaista. Laajamittainen kiviainestenotto on edellytys itse Focus - hankkeen toteutukselle. Focus - osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen louhittavaksi tarkoitettu alueen osa sekä alimmat sallitut louhintatasot, joita lupien myöntämisessä tulee noudattaa. Mikäli toiminnan seurauksena alueen läpi kulkevia voimalinjoja joudutaan uudelleen sijoittamaan tai muuten uudelleen rakentamaan, tulee voimalinjojen sijoittamismahdollisuudet tutkia yhtenä kokonaisuutena louhinta- aluetta laajemmalta alueelta. Aloitusluvan myöntäminen nähdään hankkeen käynnistymisen kannalta myönteiseksi, mikäli hakija sitoutuu aloittamaan louhinnan välittömästi aloitusluvan myöntämisen jälkeen. Lupahakemusten asiakirja- aineistosta ei kuitenkaan ilmene selvästi, että kiviainesten otto ja murskaus toteutettaisiin Focus - hankkeen edistämisen kannalta kunnan näkökulmasta riittävän ripeässä aikataulussa. Itse asiassa

27 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) hakemusasiakirjoista ei voida luotettavasti arvioida, missä aikataulussa kiviaineksen otto ja murskaus on tarkoitus toteuttaa. Kunnan kannalta riskinä ja selkeänä haittana Focus - hankkeelle nähdään se, että kiviainesten ottaminen ja murskaus pitkittyy ja kestää liian kauan. Tämä olisi omiaan hidastamaan ja jopa estämään Focus hankkeen asemakaavoittamista ja rakentumista lopulliseen laajuuteensa. Edellä mainituista syistä kunnanhallitus kannattaakin ympäristöluvan myöntämistä määräajaksi ja ottoluvan myöntämistä huomattavasti haettua lyhemmälle ajanjaksolle, jotta Focus- alueen kehittäminen voi edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti eikä alueen toteuttaminen lainvoimaisen osayleiskaavan mukaiseen käyttöön viivästy kohtuuttomasti. Luvat tulisi myöntää esim. 3 vuoden määräajalle. Lisätietoja: projektipäällikkö Patrik Skogster puh , rakennuslakimies Sakari Eskelinen puh , kaavasuunnittelija Petteri Puputti puh ja yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström puh Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti Kunnanhallitus päättää antaa ylläolevan lausunnon Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja aloituslupahakemuksesta sekä maa- aineslupahakemuksesta ja aloituslupahakemuksesta. tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa. Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti lausuntoehdotuksen seuraavaksi: Ottosuunnitelma kohdistuu Focus- alueelle, josta on suunniteltu kansainväliset mitat täyttävää yritysaluetta. Focus- alueen kokonaispinta- ala on yli 10 k- m² ja sen rakennusoikeus noin miljoona kerrosneliömetriä. Focus- alueen toteutuminen luo kuntaan merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Focus- alueen keskeisiä vahvuuksia on sen erinomainen sijainti Helsinki- Vantaan lentoaseman kupeessa, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lentoasemalla on merkittävä positiivinen vaikutus elinkeinoelämään Suomessa, Uudellamaalla ja erityisesti lentokentän ympäryskunnissa. Tulevaisuudessa nämä vaikutukset tulevat korostumaan lentoaseman kehittymisen myötä. Koska lentoaseman ja sen lähiympäristön kehittyminen ovat Suomen ja Uudenmaan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä, on alueen kehittymisedellytykset turvattava kaikissa tilanteissa. Yhtenä Focus- alueen keskeisenä tekijänä on Kehä IV:n toteuttaminen. Haettu toiminta on lainvoimaisen Focus - osayleiskaavan mukaista. Laajamittainen kiviainestenotto on edellytys itse Focus - hankkeen toteutukselle. Focus - osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen louhittavaksi tarkoitettu alueen osa sekä alimmat sallitut louhintatasot, joita lupien myöntämisessä tulee noudattaa. Mikäli toiminnan seurauksena alueen läpi kulkevia voimalinjoja joudutaan uudelleen

28 Tuusulan kunta Pöytäkirja 20/ ( 74) sijoittamaan tai muuten uudelleen rakentamaan, tulee voimalinjojen sijoittamismahdollisuudet tutkia yhtenä kokonaisuutena louhinta- aluetta laajemmalta alueelta. Lupahakemusten asiakirja- aineistosta ei kuitenkaan ilmene selvästi, että kiviainesten otto ja murskaus toteutettaisiin Focus - hankkeen edistämisen kannalta kunnan näkökulmasta riittävän ripeässä aikataulussa. Itse asiassa hakemusasiakirjoista ei voida luotettavasti arvioida, missä aikataulussa kiviaineksen otto ja murskaus on tarkoitus toteuttaa. Kunnan kannalta riskinä ja selkeänä haittana Focus - hankkeelle nähdään se, että kiviainesten ottaminen ja murskaus pitkittyy ja kestää liian kauan. Tämä olisi omiaan hidastamaan ja jopa estämään Focus hankkeen asemakaavoittamista ja rakentumista lopulliseen laajuuteensa. Edellä mainituista syistä kunnanhallitus ei puolla hakemusta, koska hakemuksen mukainen louhinta ja sen aikataulu voivat vaarantaa alueen kehittämisen osayleiskaavan mukaisesti ja asemakaavatyötä. Kunnanhallitus päätti antaa seuraavan lausunnon Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja aloituslupahakemuksesta sekä maa- aineslupahakemuksesta ja aloituslupahakemuksesta: Ottosuunnitelma kohdistuu Focus- alueelle, josta on suunniteltu kansainväliset mitat täyttävää yritysaluetta. Focus- alueen kokonaispinta- ala on yli 10 k- m² ja sen rakennusoikeus noin miljoona kerrosneliömetriä. Focus- alueen toteutuminen luo kuntaan merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Focus- alueen keskeisiä vahvuuksia on sen erinomainen sijainti Helsinki- Vantaan lentoaseman kupeessa, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lentoasemalla on merkittävä positiivinen vaikutus elinkeinoelämään Suomessa, Uudellamaalla ja erityisesti lentokentän ympäryskunnissa. Tulevaisuudessa nämä vaikutukset tulevat korostumaan lentoaseman kehittymisen myötä. Koska lentoaseman ja sen lähiympäristön kehittyminen ovat Suomen ja Uudenmaan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä, on alueen kehittymisedellytykset turvattava kaikissa tilanteissa. Yhtenä Focus- alueen keskeisenä tekijänä on Kehä IV:n toteuttaminen. Haettu toiminta on lainvoimaisen Focus - osayleiskaavan mukaista. Laajamittainen kiviainestenotto on edellytys itse Focus - hankkeen toteutukselle. Focus - osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen louhittavaksi tarkoitettu alueen osa sekä alimmat sallitut louhintatasot, joita lupien myöntämisessä tulee noudattaa. Mikäli toiminnan seurauksena alueen läpi kulkevia voimalinjoja joudutaan uudelleen sijoittamaan tai muuten uudelleen rakentamaan, tulee voimalinjojen sijoittamismahdollisuudet tutkia yhtenä kokonaisuutena louhinta- aluetta laajemmalta alueelta. Lupahakemusten asiakirja- aineistosta ei kuitenkaan ilmene selvästi, että kiviainesten otto ja murskaus toteutettaisiin Focus - hankkeen edistämisen kannalta kunnan näkökulmasta riittävän ripeässä aikataulussa. Itse asiassa hakemusasiakirjoista ei voida luotettavasti arvioida, missä aikataulussa kiviaineksen otto ja murskaus on tarkoitus toteuttaa. Kunnan kannalta riskinä ja selkeänä haittana Focus - hankkeelle