IIN KUNNAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2025



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Harri Lindqvist Helsinki

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Esperi Care Anna meidän auttaa

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Koko kunta ikääntyneen asialla

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

Asumispalvelujen hankinta

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikäihmisten palvelut

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku Pasi Hakala

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Kuntouttavaa asumispalvelua

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Perusturvalautakunta liite nro 5

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT ALKAEN

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI

Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

YLEISTÄ ASUMISPALVELUISTA (lähde sosiaaliportti) Asumispalveluiden järjestämisvelvollisuus Asumispalvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa

Kuntouttavaa asumispalvelua

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET LÄHTIEN

Transkriptio:

IIN KUNNAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2025 Käsittely: Khall. Kvalt.

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Tiivistelmä Toimintaympäristö 1.1. Iin kunnan väkiluvun kehitys 1.2. Vanhusväestön määrä kasvaa 1.3. Eri ikäryhmien kehityksen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa 2. Vuokra-asuntokanta vuonna 2014 2.1. Iin kunnan omistamien vuokra-asuntojen määrä, käyttöaste ja kuntoarvio 2.2. Iin Vuokratalot Oy:n asuntojen määrä, käyttöaste, kuntoarvio ja yhtiön taloudellinen tilanne 2.3. Kuivaniemen Vuokratalot Oy 2.4. Kiinteistö Osakeyhtiö Rinmanni 2.5. Muiden omistamat vuokra-asunnot 3. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämät ja tuottamat asumispalvelut Iissä 3.1. Toiminnan taustaa 3.2. Erityisryhmien asumispalveluihin liittyvät käsitteet 3.3. Erityislainsäädäntöön perustuvat asumispalvelut 3.4. Kehitysvammaisten asumispalvelut 3.5. Asumispalvelujen käyttäjät Iissä 3.6. MTT- ja päihdeasuminen 3.7. Ikäihmiset 3.8. Ikäihmisten palvelujen peittävyydet 3.9. Palvelutarpeiden arviointi tulevaisuudessa 2

JOHDANTO Iin kunnanhallitus nimesi kokouksessaan 1.10.2013 asuntopoliittisen työryhmän, jonka tehtäväksi tuli kartoittaa kuntalaisten tulevat asumispalvelujen tarpeet sekä lisäksi tuottaa ehdotus asumispalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Taustalla on sosiaalihuoltolain (710/1982) säädökset, jotka edellyttävät kunnan huolehtivan asumispalveluiden järjestämisestä. Asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jostain syystä tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden asiakkaina on päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä muut alle 65 vuotiaat erityisestä syystä asumispalveluja tarvitsevat henkilöt sekä yli 65 vuotiaat vanhukset. Sosiaalitoimen erityislait, vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki ja lastensuojelulaki antavat myös velvoitteita edellä mainittujen lakien piiriin kuuluvien asiakkaiden asumisen järjestelyissä. Iin kunnanhallituksen päätöksen mukaan asuntopoliittisen työryhmän toimeksianto sisälsi velvoitteen tarkastella Iin kunnan asuntopolitiikkaa myös laajemmassa yhteydessä yhdyskuntarakenteen, kaavoituksen ja palvelujen näkökulmista. Iin kunnan asuntopoliittinen ohjelma 2014-2025 jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa käsitellään Iin kunnan, Iin kunnan vuokrataloyhtiöiden sekä muiden yhteisöjen omistamia vuokra-asuintaloja, niiden käyttöasteita ja kuntoarvioita. Kuntoarviot perustuvat Kuivaniemen Vuokratalot Oy:n ja Iin Vuokratalot Oy:n asuntojen osalta ISS Palvelut Oy:n vuonna 2011 tekemiin kuntoarvioihin. Jukka Härkin ja Markku Vitikka ovat laatineet Iin kunnan suoraan omistamien asunnoista erilliset kuntoarviot kuluvan vuoden aikana. Toisen osan ohjelmaa muodostaa kuvaus Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämistä ja tuottamista asumispalveluista Iin kunnassa. Tämän osan aineiston tuottamisesta ovat vastanneet Satu Turkka ja Anu Vuorinen. Käsillä olevassa ohjelmassa on hyvin vähän käsitelty asuntovuokrausta taloudellisesta näkökulmasta. Perusteet tähän menettelyyn löytyvät Iin kunnan kirjanpidosta, josta ei tällä hetkellä saa talo-/asuntokohtaisia tunnuslukuja. Poikkeuksena edellä olevaan on Iin Vuokratalot Oy, jonka talouden tervehdyttämistoimet ovat olleet työryhmässä useamman kerran esillä Asuntopoliittiseen työryhmään kuuluivat: Johannes Tuomela, Maila Maalismaa Hannes Hekkala Tiina Vuononvirta Markku Kehus Erkki Taskila Markku Vitikka Tapani Teppo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja hallituksen puheenjohtaja/iin Vuokratalot Oy 3

Marjo Aaltonen Jukka Härkin Satu Turkka Anu Vuorinen toimitusjohtaja/iin Vuokratalot Oy ja Kuivaniemen Vuokratalot Oy tekninen isännöitsijä/ Iilaakso Oy erityisryhmien asumispalveluvastaava/oulunkaaren kuntayhtymä kehitysjohtaja/oulunkaaren kuntayhtymä Työryhmä kokoontui 7 kertaa. 1. TIIVISTELMÄ Iin kunnan väkiluku kasvaa nykyisestä noin 9700 asukkaasta vuoteen 2040 mennessä runsaaseen 11 000 asukkaaseen. Väestöennusteen mukaan lasten ja aktiiviväestön osuus kokonaisväestöstä pysyy lähivuosikymmeninä vakiona, mutta yli 65 vuotiaiden kuntalaisten osuus kasvaa nykyisestä 17,5 prosentista 24,7 % prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ikäihmisten määrän kasvaminen lisää heidän elämäntilanteeseensa sopivien asuntojen kysyntää ja ikäihmisten osalta uusien asuntojen tarpeeksi on arvioitu vuoteen 2030 mennessä noin 30 uutta asuntoa, joista pääosa on rakennettu esteettömiksi asunnoiksi. Ikäihmisten määrän voimakas kasvu tulee ottaa huomioon myös ydinkeskustan kaavoituksessa siten, että varaudutaan lähellä palveluja olevien kerros- ja rivitalojen rakentamiseen. Iin kunnan vuokra -asuntokanta näyttäisi kokonaisuudessaan olevan tällä hetkellä määrältään riittävä, koska Iin kunnan tai kunnan omistamien vuokrataloyhtiöiden asuntojen kysyntä on ollut viime vuosina laskussa. Yhtenä syynä on se, että Iin vuokra -asuntomarkkinoille on tullut viime vuosina runsaasti yksityistä tarjontaa. Iin ja Kuivaniemen vuokrataloyhtiöiden asunnot ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Sen sijaan kunnan suoraan omistamista asunnoista suurin osa on peruskuntoisia tai enintään tyydyttävässä kunnossa. Kuten asuinkiinteistöjen kuntoarviotaulukoista voidaan todeta, ovat niin kunnan suoraan omistamissa kuin myös vuokrataloyhtiöiden taloissa peruskorjaukset tekemättä, vaikka talojen keskimääräinen ikä tätä edellyttäisi, kun ottaa huomioon, että asunnot ovat olleet vuokrakäytössä. Iin kunnassa on tarvetta erityisryhmille tarkoitetuista tukiasunnoista. Kyseeseen tulevat yksiöt tai suuremmat asunnot, joihin voidaan sijoittaa useampia asukkaita. Tällä hetkellä tarvetta on mm. mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista asunnoista, joista akuutti tarve on 6-9 asunnon luokkaa. Tarve lisääntyy lähivuosina siten, että viiden vuoden päästä tulisi vastaavia asuntoja olla käytössä 30 asunnon luokkaa. Yhtenä mahdollisuutena on tullut esillä Iin Vuokratalot Oy:n määrätyn alueen asuntojen osoittaminen tukiasuntokäyttöön. Iin Vuokratalot Oy:n taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosien aikana useasta eri syystä. Tällä hetkellä yhtiön asuntokannasta on tyhjillään lähes viidennes. Vuokratulojen vähenemisen seurauksena yhtiölle on tullut maksuvalmiusongelmia, joista on keskusteltu Iin kunnan ja rahoittajatahon kanssa. Ratkaisua ongelmiin haetaan rahoitusjärjestelyjen lisäksi muuttamalla osa asunnoista paremmin nykyistä kysyntää vastaaviksi ja osoittamalla tietyn alueen asuntoja Oulunkaaren kuntayhtymän tukiasuntokäyttöön. 4

Toimintaympäristö 1.1. Iin kunnan väkiluvun kehitys Iin kunnan väestökehitys on ollut positiivinen koko 2000 luvun ajan. Kasvu on ollut myös viime vuosina keskimäärin 1 %:n luokkaa. Väestönkasvu on näkynyt peruspalveluiden (päivähoito- ja perusopetuspalvelut) kysynnän jatkuvana lisääntymisenä ja uusien omakotitalojen runsaana rakentamisena. Iin kunta on omilla toimillaan edesauttanut väestönkasvua kaavoittamalla uusia asuinalueita ja tarjoamalla niistä kookkaita tontteja pientalorakentajille kilpailukykyiseen hintaan. Väestönkasvu lisää myös vuokra-asuntojen kysyntää. Vuokraajina ovat yksinään asuvat, nuoret perheet tai haja-asutusalueilta lähelle keskustan palveluja muuttanut vanhempi väki. 1.2. Vanhusväestön määrä kasvaa Iin väestöennuste on nousujohteinen verrattuna Oulunkaaren muihin kuntiin. Ennusteen mukaan Iin väkiluku kasvaa nykyisestä 9 574 asukkaasta vuoteen 2040 mennessä noin 11110 asukkaaseen. Väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus pysyy melko vakiona lähivuosikymmeninä. Yli 65-vuotiaiden kuntalaisten osuus puolestaan kasvaa nykyisestä 17 prosentista vuoteen 2040 mennessä noin 24,7 prosenttiin. Vaikka väestön ikääntyminen on muita Oulunkaaren kuntia maltillisempaa, on ennuste vanhusten määrän suhteellisesta kasvusta kuitenkin otettava huomioon palvelujen sisältöjä ja palvelurakenteita kehitettäessä. 5

Iin väestöennuste ikäryhmittäin vuosina 2020 2040 (lähde: Sotkanet 2014) Väestöennusteisiin liittyen on tarpeen tarkastella lähemmin myös ikäryhmiä yli 75- ja yli 85-vuotiaat, sillä tyypillisesti kyseisillä ikäluokilla palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Erityisesti yli 85-vuotiaat ovat usein laajempien palvelujen piirissä. Niin Oulunkaarella kuin koko maassa yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa olennaisesti vuoteen 2040 mennessä. Oulunkaaren kunnissa yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Vanhusten osalta tässä dokumentissa tarkastellaan lähemmin ikäryhmiä yli 75- ja yli 85-vuotiaat, sillä tyypillisesti kyseisillä ikäryhmillä palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Erityisesti yli 85-vuotiaat ovat usein laajempien ja intensiivisempien palvelujen piirissä. Iin kunta Yli 75-vuotiaat Lukumäär ä %osuus kuntalaisist a Yli 85-vuotiaat Lukumäär ä %osuus kuntalaisist a Vuosi 2013 784 8,2 % 182 1,9 % Ennuste 2020 900 8,7 % 277 2,7 % Ennuste 2030 1 356 12,5 % 345 3,2 % Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestöennusteet Iissä (lähde: Sotkanet 2014) 1.3. Eri ikäryhmien kehityksen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa Ikääntyvien määrä ja suhteellinen osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi. Tämän myötä pienehköjen asuntojen tarve ydinkeskustassa kasvaa. Kaavoituksessa tulee varautua lähellä palveluja olevien kerros- ja rivitaloasuntojen rakentamiseen sekä tarkastella paikkaa senioritalolle. 2. Vuokra-asuntokanta vuonna 2014 2.1. Iin kunnan omistamien vuokra-asuntojen määrä, käyttöaste ja kuntoarvio 6

Iin kunnan omistuksessa on 17 vuokra-asuintaloa, joista seitsemän (7) Iissä ja yhdeksän (9) Kuivaniemellä. Huoneistoja taloissa on yhteensä 72. Iin kunnan omistamat vuokratalot: 1) Metsäkoulu Tenkula Ii 2) Tornikuja 1 ja 2 Ii 3) Juontotie 2 Ii 4) Olhavan rivit. Olhava 5) Hyljetie 7 ja 9 Kmi 6) Opintie 2 Kmi 7) Ratatie 12 A, B ja C talot Kmi Asuntojen käyttöasteen (%) kehitys 2011-2014: 2011 2012 2013 2014 Iin alue 95 91,5 86,4 90 Kuivaniemen alue 95,3 92,2 88,6 92,5 Johtopäätös: Tornikuja 1 ja 2 sekä Ratatien rivitalot ovat taloudellisen käyttöikänsä lopussa, eikä niille ole perusteltua tehdä normaalia vuosikorjauksia mittavampaa kunnostusta. Tulevaisuudessa (5-10 v.) kyseisten rivitalojen tontit osoitetaan uudisrakentamisen käyttöön. 2.2. Iin Vuokratalot Oy:n asuntojen määrä, käyttöaste, kuntoarvio ja yhtiön taloudellinen tila Iin Vuokratalot Oy:llä on yhdeksän (9) asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 134 asuntoa. Asuntojen käyttöasteen (%) kehitys 2011-2014: 2011 2012 2013 2014 91,5 89,0 88,2 81,8 Kuten edellä olevasta käyttöastetaulukosta voidaan todeta, Iin Vuokratalot Oy:n asuntojen käyttöaste on viime vuosien ajan ollut laskeva ja sama kehitys on jatkunut myös kuluvana vuonna. Kuluvana vuonna käyttöaste on romahtanut jo lähelle 80 prosenttia ja tämä merkitsee käytännössä sitä, että 134 asunnon kokonaismäärästä 25 asuntoa on jatkuvasti tyhjillään. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan laskuun löytyy useita syitä, joista mainittakoon Iin vuokra-asuntomarkkina-tilanteen muuttuminen yksityisen asunnontarjonnan voimakkaan kasvun vuoksi, Vuokratalojen asuntojen sijainti ja asuntojen epäsopiva koko nykyiseen kysyntään verrattuna. Lisäksi Arava-vuokra-asuntojen taso ei aina tyydytä nykyisen asunnonhakijan odotuksia. Myös asuntojen sijainti vaikuttaa kysyntään ja etäämpänä keskustasta sijaitsevien talojen asunnoissa on eniten vaihtuvuutta. 7

Iin Vuokratalot Oy:n tyhjät asunnot ja sen seurauksena saamatta jääneet vuokratulot ovat muodostumassa yhtiölle ongelmaksi, joka on jo vaikeuttanut yhtiön taloudellista asemaa siinä määrin, että akuutit suunnitelmat käyttöasteen nostamiseksi ja yhtiön talouden tervehdyttämiseksi ovat välttämättömät. Työryhmässä on keskustelu mm. Iin Vuokratalot Oy:n asuntojen muuttamisesta paremmin asunnon tarvitsijoiden tarpeita vastaaviksi ja määrätyn alueen rivitalojen vuokraaminen tukiasuntokäyttöön. Kuten Oulunkaaren asumispalvelut osiosta voidaan lukea, tarvitaan Iin kunnassa lähivuosina merkittävä määrä tukiasunnoiksi osoitettavaa asuntokantaa, joten Iin Vuokratalojen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja Iin kunnan intressit ovat tukiasuntoasiassa yhdensuuntaiset. Johtopäätös: Työryhmä esittää Iin Vuokratalot Oy:n hallitukselle, että edellä mainittuihin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian siten, että toimenpiteiden vaatimat suunnitelmat ovat valmiina kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kuntoarvio: Iin kunnan asuinkiinteistöt 8

Olhavan asuinkiinteistöt 9

2.3. Kuivaniemen Vuokratalot Oy Kuivaniemen Vuokratalot Oy:llä on viisi (5) asunto osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 50 asuntoa. Asuntojen käyttöasteen kehitys 2011-2014: 2011 2012 2013 2014 96,7 98,5 95,2 94,6 Kuntoarvio: 10

Johtopäätös: Hyljetie 5 rivitalon peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista, koska kustannukset nousevat asuntojen arvoa korkeammiksi. Tästä syystä kyseiseen taloon on syytä tehdä vain ylläpitokorjauksia. Kuivaniemen asuinkiinteistöt 2.4. Kiinteistö osakeyhtiö Rinmanni 11

Kyseiseen kiinteistöyhtiöön kuuluvat kaksi asuintaloa, joissa on yhteensä 18 asuntoa. Asuntojen käyttöasteet (%) 2013-2014 2011 2012 2013 2014 75,5 81,7 96,8 93,6 Kuntoarvio: Johtopäätös: Patosaarentie 2 rivitalo on tarkoitus säilyttää peruskuntoisena vuokratasoltaan edullisena asuintalona. 2.5. Muiden omistamat vuokra-asunnot a) Veteraani- ja vanhustentaloyhdistysten omistamia vuokra-asuntoja on: Iin keskustassa 54 Kuivaniemellä 23 Oijärvellä 18 Jokikylässä 12 Yhteensä 107 b) Yksityisten omistamia vuokra-asuntoja on tällä hetkellä 40-45 kpl ja rakenteilla on 13 huoneistoa käsittävä kerrostalo, jonka asunnoista ainakin osa tulee vuokrauskäyttöön, Johtopäätös: Yhdistyspohjaisten vanhustentalojen asukkaat ovat pääosin ikääntyneitä henkilöitä ja tämän vuoksi mm. yhdistyksen hallituksen kokousten koollekutsuminen saattaa olla vaikeaa. Tulevaisuudessa on varauduttava siihen, että kunnan rooli ja vastuu kyseisten talojen isännöinnistä, kunnossapidosta ja vuokraustoiminnasta todennäköisesti tulee kasvamaan. 3. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämät ja tuottamat asumispalvelut Iissä 3.1. Toiminnan taustaa Oulunkaaren kuntayhtymässä palvelujen järjestäminen ja tuottaminen perustuvat kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä mm. vuosittaisten kuntaneuvottelujen kautta toteutuvaan omistajaohjaukseen. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia toimintatapoja hyödyntäen yli palveluala- ja hallintorajojen. Oulunkaaren järjestämiskeskus toimii omistajakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijakumppanina. Järjestämiskeskus organisoi vuosittain kuntaneuvotteluprosessin, joka sisältää 3-4 kuntakohtaista neuvottelua sekä kaksi kaikille valtuutetuille suunnattua kuntaseminaaria. Kuntaneuvottelujen keskeinen tavoite on vahvistaa kunnan omistajaohjausta sekä neuvotella järjestämissopimuksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Omistajakuntien linjaukset ja painopisteet ohjaavat Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä. Erityisryhmien asumispalvelujen tavoitteena on asiakkaan asuminen omassa kodissaan tuen ja avun turvin mahdollisimman pitkään ennen siirtymistä muiden palvelujen piiriin. Oulunkaaren kuntayhtymä 12

tuottaa asumispalvelut pääsääntöisesti omana toimintana, joskin vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaista palveluasumista ja kehitysvammalain mukaista laitoshoitoa hankitaan myös ostopalveluna. Ostopalvelujen käyttö harkitaan asiakaskohtaisesti palvelutarpeen arvioinnin perusteella. 3.2. Erityisryhmien asumispalveluihin liittyvät käsitteet Sosiaalihuoltolain (SHL:n) mukaiset asumispalvelut Asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen asiakkaina ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä muut alle 65-vuotiaat erityisestä syystä asumispalveluja tarvitsevat henkilöt sekä yli 65-vuotiaat vanhukset. Itsenäinen asuminen Ensisijaisena tavoitteena on itsenäinen asuminen ja sen tukeminen tarvittavilla tukipalveluilla. Palveluasuminen Tuen ja avun tarpeen lisääntyessä asumismuoto voi olla palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla pääasiassa päivisin ja muina aikoina tavoitettavissa puhelimitse, turvajärjestelyin (turvaranneke) tai kotihoidon palvelujen turvin. Tehostettu palveluasuminen Kun asumiseen tarvitaan runsaasti tukea, tulee kysymykseen tehostettu palveluasuminen, jossa henkilökunta on paikalla läpi vuorokauden. Toiminta on luvanvaraista. Asumisyksikkö tulee olla Kelan hyväksymä. Laitoshoito Kun asiakas tarvitsee niin intensiivistä tukea, ettei sitä ole tarkoituksenmukaista järjestää omassa kodissa muiden sosiaalipalvelujen turvin, tulee kyseeseen laitoshoito. Laitoshoito ei ole huoneenvuokralain mukaista asumista eikä asiakas maksa vuokraa, vaan asiakasmaksu sisältää sekä asumisen että tarjotun palvelun. 3.3. Erityislainsäädäntöön perustuvat asumispalvelut Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen (vammaispalvelulaki 380/1987 ja -palveluasetus 759/1987). Iin kunnassa ei ole vammaisille tarkoitettuja omia asumisyksiköitä, vaan tarvittaessa asumispalvelut hankitaan ostopalveluna tai järjestetään tuen ja avun turvin henkilön kotiin. Asiakkaiden tarpeita arvioitaessa on huomioitava, että vammautumisen johdosta asumispalvelujen tarve voi muuttua nopeastikin. 3.4. Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten laitoshuollon ulkopuolisista asumismuodoista puhuttaessa ovat käyttöön vakiintuneet käsitteet tuettu, ohjattu ja autettu asuminen riippuen tukipalvelujen määrästä ja järjestämistavasta. Tuettu asuminen Tuetussa asumisessa henkilö asuu omassa asunnossa ja saa arjen ohjausta kehitysvammahuollon tai kotihoidon henkilöstöltä. Tuetussa asumisessa henkilö tarvitsee arjen tukea joissain elämän toiminnoissa. Asukkaalla tulee olla paljon itsenäisen elämän taitoja. Ohjattu asuminen Ohjatussa asumisessa henkilökunta on käytettävissä asukkaiden arjen ohjaukseen, tukemiseen ja valvontaan päivisin ja iltaisin, mutta yöt asukkaat pärjäävät ilman henkilökunnan tukea. Ohjattu asuminen tarkoittaa yleensä ryhmämuotoista asumista. Asukkaat tarvitsevat ohjausta useimmissa päivittäisissä toiminnoissa. 13

Autettu asuminen Autetussa asumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asukkaat tarvitsevat ohjausta ja apua päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokautisesti. Autettu asuminen on lähes aina ryhmämuotoista asumista. 3.5. Asumispalvelujen käyttäjät Iissä Kehitysvammaiset Iissä on 118 kehitysvammaista asiakasta, jotka asuvat kotona tuen turvin, ohjatussa tai autetussa asumispalveluissa sekä omissa yksiköissä että ostopalveluissa. 0-20-vuotiaat 20-60-vuotiaat 60-90-vuotiaat 2013 22 68 28 2020 20 66 30 Taulukko 2. Kehitysvammaiset iän mukaan Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisille autettua asumista Kaarikodissa, ohjattua asumista ikääntyneille Asemaa-asuntolassa ja ohjattua asumista nuorille Ryhmäkoti Startissa. Li-säksi kehitysvammaisia asuu kuntakeskuksessa omissa tai vuokra-asunnoissa arjen tuen turvin. Kehitysvammaisten palvelusäätiö omistaa Iissä viisi rivitaloasuntoa, jotka se on ostanut kehitysvammaisille asiakkaille. Ne sijaitsevat Ollintiellä, Autoilijantiellä, Kaaritiellä, Kauppatiellä ja Varsitiellä. Autettu asuminen /Kaarikoti ohjattu asuminen vuokra-as unto Vuoroh oito Ostopalvelut / kehitysvammaine n 2013 12 7 17 8 15 2 Aseman asuntola ja 4 Startti Kehitysvammaiset ja vammaiset asumispalveluissa Vaikeavammaisuuden perustella on kaksi henkilöä palveluasumisessa ostopalveluissa. 3.6. MTT- ja päihdeasuminen Ostopalvelut /vammainen Mielenterveyskuntoutujien asuminen pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan kuntoutujien koteihin. Asumisen tukipalvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti jokaiselle erikseen. Silloin kun kotiin annettavat palvelut eivät riitä joudutaan turvautumaan palveluasumiseen ja se ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveysasiakkaiden asumispäätökset tulevat Sosiaalihuoltolain perusteella. THL:n ikävakioitu mielenterveysriski on 115,2, kun valtakunnallinen vertailuluku on 100. Iissä mielenterveysasiakkaita kotiin tuettuna tai ohjattuna on 30 asiakasta ja ostopalveluissa 11. Iissä olisi akuutti tarve mielenterveyskuntoutujien pienille vuokra-asunnoille. Näillä asunnoilla ja sinne annettavalla tuella pystyttäisiin turvaamaan kuntoutujien mahdollisuuden asua omissa asunnoissa riittävän tuen turvin ja estettäisiin turhat psykiatrian klinikka käynnit ja palveluasumistarpeet. Asuntojen tarve on tällä hetkellä 6-9 pientä ja kohtuuhintaista asuntoa samalta asuinalueelta esim yksiöitä ja kaksioita ja mahdollisesti kolmio kahden asiakkaan kimppa asunnoksi. Tällä samalla alueella olisi hyvä olla mahdollisuus lisätä asuntoja tarpeen lisääntyessä niin, että viiden vuoden päästä päästäisiin ainakin 30 asuntoon. Asuntojen yhteyteen on tarkoitus saneerata mielenterveyskuntoutujien päivätoimintatilat esim kahdesta asunnosta, joista kotiin annettavaa tukea olisi helposti saatavilla, tilat toimisivat samalla asukkaiden yhteisenä olohuoneena iltaisin ja 14

viikonloppuisin ja asumisen henkilökunnan sosiaalitiloina. Päivätoimintatilat tulisi olla valmiina vuoteen 2016 mennessä, jolloin nykyisen päivätoiminnan tilojen vuokrasopimus päättyy. Nämä kaikki tilat pitää sijaita lähellä Iin kuntakeskusta, jottei matka aiheuta kuljetuskustannuksia tai toiminnoista poisjääntiä. Ajatuksena tässä kaikessa on, että asukkaat saavat asua omissa kodeissaan palveluntarpeesta riippumatta. Asiakkaiden arjen tukea räätälöidään yksilöllisesti jokaisen omien tarpeiden pohjalta ja tuki vaihtelee voinnin ja kuntoisuuden mukaan. Arjen tuki tulee asiakkaiden lue, eivätkä asiakkaat joudu muuttamaan tuen tarpeen muuttuessa pois omasta kodistaan. 3.7. Ikäihmiset Vanhuspalvelujen tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tehostettu asumispalvelu antaa turvallisen kodin ja elämän sekä ympärivuorokautista huolenpitoa ikäihmisille silloin, kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista. Asukasvalinnat tehdään SAS-työryhmässä Oulunkaaren yhtenäisten käytäntöjen ja kriteerien perusteella. SAS-työryhmän (suunnittele, arvioi, sijoita) tehtävänä on moniammatillisesta näkökulmasta koordinoida kääntyneiden palvelujen käyttöä avo- ja laitoshoidossa. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti avohoidon mahdollisuudet ja tarvittaessa löytää laitoshoitopaikka asiakkaan palvelutarve huomioiden. Iissä vanhuspalveluissa asiakkaat ohjautuvat palveluihin palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotona asumista tuetaan ohjauksen ja neuvonnan sekä kotihoidon (kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut) avulla. Palveluohjauksessa hyödynnetään kunnan peruspalveluita ja alueen muita toimijoita mahdollisimman tehokkaasti. Palveluasumista tarjotaan tuettuna, tehostettuna ja vuorohoitona kunnan eri yksiköissä sekä lisäksi ostopalveluna. 3.8. Ikäihmisten palvelujen peittävyydet Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Kuntaliitto ovat laatineet ikäihmisten palveluille laatusuosituksen (v. 2008), jonka mukaan valtakunnalliset tavoitteet palvelujen peittävyyksille yli 75-vuotiaiden osalta ovat seuraavat: 91 92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin 5 6 % on omaishoidon tuen piirissä 13 14 % on säännöllisen kotihoidon piirissä 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoivahoidon piirissä STM on uudistanut laatusuositustaan vuonna 2013. Uudistetun suosituksen mukaan yli 75-vuotiaiden osalta omaishoidon tuen peittävyys on 6-7 %, kotihoidon peittävyys 13-14 %, tehostetun palveluasumisen peittävyys 6-7 % ja hoivahoidon peittävyys 2-3 %. Palveluja kehitetään myös Iissä uudistetut suositukset huomioiden. Seuraavassa kuviossa näkyy palvelujen peittävyyksien kehitys Iissä vuosina 2010 2013. Pienemmissä kunnissa on huomioitava normaali satunnaisvaihtelu asiakasmäärissä. 15

Palvelujen peittävyydet Iissä yli 75-vuotiaiden osalta vuosina 2010 2013 (lähde: Oulunkaaren Maisema ja Sotkanet 2014) Tehostettu asumispalvelu ja ryhmäkotiasuminen antavat turvallisen kodin ja ympärivuorikautista huolenpitoa ikäihmisille silloin, kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista. Palveluun kuuluvat ateriapalvelut ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asumispalvelua tarjotaan oman palvelutoiminnan piirissä Iin palveluasunnoissa Suvantolan alueella sekä Kuivaniemen palveluasunnoissa. Kaikissa tehostetun asumisen yksiköissä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Hoivahoitoa tarjotaan Kuivaniemen hoivaosastolla ja Iin hoivakodilla. Palvelumuoto Paikkamäärä Tehostettu palveluasuminen Iin palveluasunnot 24 Kuivaniemen palveluasunnot 14 Ostopalvelut 10 Hoivahoito Iin hoivaosasto 12 Kuivaniemen hoivaosasto 22 Asumis- ja hoivapalvelujen paikkamäärä Iissä 3.9. Palvelutarpeiden arviointi tulevaisuudessa 16

Omaishoidon tuki (palvelun piirissä yli 75-v.) Kotihoito (palvelun piirissä yli 75-v.) Peittävyys 2013 2020 2030 Peittävyys 2013 2020 2030 5 % 39 45 68 13 % 102 117 176 6 % 47 54 81 14 % 110 126 190 7 % 55 63 95 Tilanne vuonna 2013: 106 hlö eli 13,5 % Tilanne vuonna 2013: 53 hlö eli 6,8 % Tehostettu palv.asuminen (palv. piirissä yli 75-v.) Hoivahoito (palvelun piirissä yli 75-v.) Peittävyys 2013 2020 2030 Peittävyys 2013 2020 2030 5 % 39 45 68 1 % 8 9 14 6 % 47 54 81 2 % 16 18 27 7 % 55 63 95 3 % 24 27 41 Tilanne vuonna 2013: 49 hlö eli 6,2 % Tilanne vuonna 2013: 29 hlö eli 3,7 % STM:n laatusuositus V. 2008 V. 2013 Omaishoidon tuki 5-6 % 6-7 % Kotihoito 13-14 % 13-14 % Tehostettu palveluasuminen 5-6 % 6-7 % Hoivahoito 3 % 2-3 % Johtopäätös: Ikäihmisten osalta uusien asuntojen tarve vuoteen 2030 mennessä on noin 30 asuntoa (esim. kolme rivitaloa, joissa 8-10 esteetöntä asuntoa/talo). Tarve ensimmäisille asunnoille konkretisoituu arviolta noin vuonna 2020. Sijainti tulisi olla lähellä keskustaajamaa sekä mm. terveyspalveluita. Nykyisten ikäihmisille suunnattujen asuntojen kunto on huono. Vanhustenkotiyhdistyksellä on 70 luvulla rakennettuja taloja kolme, joissa 7-8 asuntoa kussakin. Erityisesti pesutiloissa on puutteita, jotka hankaloittavat hoitotyötä. 17