Länsimaisen kirjan historia Outi Merisalo 7.9.-26.10., 16.11.-7.12.2009 Ma 14-16 16 ls P 210
Kurssin tavoitteet johdatus keskiajan tutkimukseen primaarilähteiden avulla kurssin aikana pyritää ään n opettamaan seuraavat valmiudet: 1. yleistiedot Länsi-Eurooopan keskiaikaisen (n. 500-1500 jkr.) kirjan historiasta 2. pohja käsin k kirjoitetusta kirjasta arkeologisena esineenä saatavan tiedon hankkimiseen ja tulkitsemiseen. Kodikologiaa,, paleografiaa (karolinginen minuskeli ja goottilainen kirjakirjoitus).
Karolingista minuskelia Sankt Gallenista (ennen 883 jkr)., Sang.. 621, Orosius, Historiae adversus paganos
BNF, lat. 17947 f. 414 (1250-1275) 1275) Goottilaista kirjakirjoitusta Ranskasta
Books in transition Suomen Akatemian projekti 2008-2011 2011 9 erillistutkimusta: kirjan vaikutus yksilötasolla kulttuuristen murrosten aikana 1000-luvulta 1700-luvun loppuun Italiasta Englannin kautta Pyhää ään n Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan ja Skandinaviaan Web site http://www.jyu.fi/members/merisalo/books 18.9. klo 14-16 16 P215 L. Amaton lisensiaattityön n tarkastus (Mirabilia urbis Romae. Trasformazioni tipologiche nel passaggio dal manoscritto alla stampa)
Terminologiaa
Kirjahistoria kirjan historia kulttuurihistoriana tekstien leviäminen, omistushistoria, kirjantuotannon historia, kirjojen materiaaliset piirteet, kirjoituksen historia
Filologia (kr. filos ystävä ä -logia oppi 1) tutkii tekstejä kokonaisvaltaisesti kulttuurin muistomerkkeinä niiden kielellisten ja sisäll llöllisten llisten piirteiden kannalta pyrkien sijoittamaan ne asianomaiseen historialliseen kontekstiin 2) vanhojen tekstien rekonstruointi ja tutkimus - syntyy Egyptin Aleksandriassa 3. vuosisadalla ekr.: Museionin kirjaston tutkijat pyrkivät t kerää äämään kaiken kr.k.. kirjallisuuden ja rekonstruoimaan tekstien alkuperäisen asun Museionin rekonstruoitu kirjastohuone
Aleksandria
Paleografia (kr. palaios + grafein) 1) vanhojen kirjoitustyylien tutkimus 2) vanhojen kirjoitustyylien lukeminen käyttö: : vanhojen kirjoitustyylien tulkinta; käsikirjoitusten ajoitus ja paikallistaminen latinalainen paleografia: Jean Mabillon (1632 1707), De re diplomatica (1681) kreikkalainen paleografia: Bernard de Montfaucon (1655-1741), Palaeographia Graeca (1709)
Paleografia 2 itsenäinen inen akateeminen oppiaine n. 1800 (Göttingen,, J.C. Gatterer) kirjoitus kulttuurihistorian kontekstissa Wilhelm Wattenbach (1819-1897) 1897) Léopold Delisle (1826-1910)
Ludwig Traube 1861-1907 1907 historian metodin tulee olla filologia alkukielten tuntemuksen oltava erinomainen kokonaisvaltainen käsikirjoitusten tutkimus: niteiden materiaaliset piirteet, kirjastojen historia, tekstitraditio, kirjastojen historia, kirjantuotannon historia
Trauben oppilaat Paul Lehmann (1884-1964) E.A. Lowe (1879-1969) 1969) Bernhard Bischoff (1906-1991): Paläographie des römischen Altertums und des abendländischen ndischen Mittelalters. Grundlagen der Germanistik 24. Berlin 1979 (engl( engl: Latin Palaeography. Antiquity and the Middle Ages. Cambridge 1995)
Paleografian tutkimus Scriptorium (1946-): http://www.scriptorium.be Bibliothèque de l'école des Chartes (1839-) Archivio paleografico italiano (1882-) Comité international de paléographie latine (= CIPL, 1953-): http://www.palaeographia.org/cipl/cipl.htm Catalogue de manuscrits datés: http://www.palaeographia.org/cipl/cmd.htm
Kodikologia (sa Handschriftenkunde, engl codicology) 1) käsinkirjoitetun kirjan kokonaisvaltainen tutkimus tarkoituksena yhdistää kirjoitusmateriaalin, kirjoituksen, koristelun, tekstin ja sidoksen antama tieto 2) «kirja-arkeologia arkeologia» (F. Masai, 1909-1979 1979 ): kirja kulttuurihistoriallisen a monumenttina Sankt-Gallen, ms. 51, f. 2, 760-780
Kodikologinen tutkimus Scriptorium (1946-) Ludwig Traube Alphonse Dain François Masai - Léon Gilissen Marie-Th Thérèse d Alverny Denis Muzerelle Ezio Ornato & Carla Bozzolo (kvantitatiivinen kodikologia) Marilena Maniaci Vocabulaire codicologique (ranska italia espanja englanti) http://vocabulaire.irht.cnrs.fr/vocab.htm
Lähitieteet epigrafiikka: piirtokirjoitukset kovalla alustalla papyrologia: tekstit papyruksella diplomatiikka: asiakirjojen tutkimus
Tekstikritiikki e. textual criticism,, r. critique textuelle,, s. Textkritik,, i. critica testuale / ecdotica käsikirjoitusten välittv littämän n tekstimuodon tutkiminen ja mahdollinen muuntaminen mahdollisimman alkuperäisen tekstin aikaan saamiseksi syntyy 1800-luvun ensimmäisell isellä puoliskolla useiden eri tutkijoiden, joista kuuluisin saksalainen Karl Lachmann (1793-1851), 1851), ansiosta edeltäjät: t: 1700-l., raamatun tekstikritiikki (Richard Bentley 1662-1742) 1742)
recensio Tekstikritiikki 2 recensio eli kaikkien olemassaolevien käsikirjoitusten tarkastelu emendatio eli s eli säilyneen tekstimuodon "korjaus" mahdollisimman alkuper äiseksi ns. Lachmannin metodi: käsikirjoitusten sukupuu (stemma) yhteiset virheet monissa tapauksissa traditio ei pystysuora, elementtejä mukaan vaakasuorasti (ns. kontaminaatio)
Tekstikritiikki 3 konservatiiviset (mahdollisimman tarkka pitäytyminen säilyneeseen materiaaliin) vs. konjekturaaliset (konjektuuri = ediittorin oma ehdotus käsikirjoitustraditiota k vastaan) lähestymistavat vaihtelevasti suosiossa jokainen traditio vaatii tarkkaa harkintaa ja yksilöllist llistä lähestymistapaa kaikki mahdollinen informaatio on otettava huomioon käsikirjoitusten todistusarvoa arvioitaessa: historia, kodikologia (mistä käsikirjoitus peräisin? miltä ajalta?), paleografia (vrt. ed.) jne. autoptinen tarkastelu: alkuperäisten käsikirjoitusten k paleografinen ja kodikologinen tutkimus tekstikritiikin historia: S. Timpanaro, La genesi del metodo del Lachmann (2. laitos). Padova 1981.
Tekstihistoria e. text history,, r. histoire textuelle,, s. Textgeschichte,, i. storia testuale tekstin leviämisen tutkiminen, painotaitoa edeltävän ajan osalta käsikirjoitusten k leviämisen ja erikoispiirteiden avulla uranuurtajia Ulrich Wilamowitz-Moellendorf (Textgeschichte der griechischen Bukoliker,, 1906), Traube ja ranskalainen Félix Grat,, joka perusti 1934 Pariisiin l'institut de Recherche et d'histoire de Textes (40, avenue d'iéna na,, F-75016 F PARIS)
Kirja 1. sisält ltää tietoa, jota halutaan säilytts ilyttää = kulttuurin periytymisen välinev 2. antaa arkeologista tietoa omasta historiallisesta kontekstistaan 3. jokainen käsinkirjoitettu k kirja on ainutlaatuinen
Kirjoitusmateriaaleja
Kreikan ja Rooman kirjoitusmateriaali 300-400-l:lle jkr. Länsi-Euroopassa dokumenttimateriaalina 1000-luvulle jkr. (paavin kuuria) Cyperus papyrus Egyptistä Kreikkaan 600- l. ekr. Pa per-aa faaraolle kuuluva (kr. khartes, byblos, lat. charta, papyrus) Papyrus
Papyrusrulla: kirjamuoto 300-400 400-luvulle jkr. kr. palimpseston uudelleen hangattu = pesty ja uudelleen kirjoitettu papyrus
Vahataulut kr. stylos lat. pugilar Kaksi vahataulua = kr. diptykhon deltion,, lat. codex
Kuningas Daavid muusikoiden ja kirjureiden kera. Oikealla vahatauluja. Canterbury(?), 725-750 750 BL, Cotton Vespasian A, f.30v
Pergamentti (lat. membrana, sa. Pergament, e. parchment,, ra. parchemin,, i. pergamena, membrana) traditio: Pergamon, Vähä- Aasia 2. vs. ekr. nahan käyttk yttö kirjoitusalustana jo varhaisempi leviää Roomaan 2. vs. ekr. 300-luvulta jkr. normaali kirjamateriaali LänsiL nsi- Euroopassa Pergamentin valmistus: poistetaan epidermi (A) ja hypodermi (C)
Nahan käsittely k pergamenttia kalkkipohjainen kylpy > taipuisuus kuivatetaan kehikossa ohennus ja viimeistely hohkakivellä varten
Codex: : yhteen ommellut vihot Singulio = taitettu pergamenttilehti = 2 foliota = 4 sivua Binio = kaksi taitettua lehteä = 4 foliota = 8 sivua Trinio/ternio = kolme taitettua lehteä = 6 foliota = 12 sivua Quaternio = neljä taitettua lehteä = 8 foliota = 16 sivua Quinio = viisi taitettua lehteä = 10 foliota = 20 sivua Senio = kuusi taitettua lehteä = 12 foliota = 24 sivua Quaternio > it. quaderno, ransk. cahier
Sidos Keskiajalla useimmiten lujat nahkalla peitetyt puulaatat kansina Vihot ommellaan seläst stään n kiinni Jänteet pitävät t selän ehjänä
Corpus Christi College MS. 122, 1100-l. insulaariminuskeli pistoja (engl. prickings) ) viivausta varten
viivauslankku pistäjä
Paperi Kiina n. 100 jkr.: tee, riisi, bambu, hamppu
Paperi 2 Arabialaiset toivat Eurooppaan Arabipaperia Euroopassa: Al-Andalus (arabien Iberia) 900-luvulta ja Sisilia 1100-luvulta (hamppu, pellava) esiintyy myös Genovassa ja Venetsiassa Ei vesileimaa
Paperi arabeilta eurooppalaisille Eurooppa: ei tietoa teknologian siirrosta sotavangit 1000-luvulla? Ristiretket 1000- luvulta lähtien? Fabriano, Umbria: paperintuotanto 1264 (hamppu, pellava) Seudulla ennestään villantuotantoa
Paperinvalmistus 1 Puhdasta, juoksevaa vettä Lumppua Lumput revitään, pannaan muhimaan ( mätänemään ) (3-12 viikkoa) Lumppumassa + paljon vettä kiviastioihin, joissa rautavasarat, jotka liikkuvat paperimyllyn rattaiden voimin, repivät muhennokseksi
Paperimuotti A = paperimuotti B = päällys C = kehikko D = askelmat eli tukirimat E = pystysuorat metallilangat eli viira F = ketjulangat
Paperinvalmistus 2
Vesileima C Briquet,, Les Filigranes 1-4. 1907 A = viira B = ketjulanka C, C = tukiketjulanka E = vesileima F = vastaleima G = merkin kiinnike H = askelmien väli
Papyruksen, pergamentin ja paperin säilyminen stabiilit olosuhteet neutraali tai lievästi alkalinen ympärist ristö (ph 7.0-8.5) suhteellinen kosteus 50%+/-5 alhainen lämpl mpötila (kork( kork.. 16-18 18 astetta) puhdas ilma, mieluiten tyhjö pölyttömyys (pöly = katalyytti) ei suoraa päivp ivänvaloa (UV-säteily fotokemiallisesti aktiivista) Michiganin yliopiston papyruskonservoinnin sivusto: http://www.lib.umich.edu/papyrus-collection/advanced collection/advanced- papyrological-information information-system Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitoksen papyrussivusto (huippuyksikkö Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet http://www.helsinki.fi/hum/kla/papupetra/index.html
Kirjoitusasento antiikin aikana polvilla: egyptiläinen inen kirjuri kirjoittaa papyrusrullalle (Kairon museo) keskiajalla miltei pystysuoralla pulpetille: kirjailija David Aubert ottaa vastaan herttua Kaarle Rohkean (1472) Brysseli, Bibliothèque royale 8, f. 7
antiikki ja varhaiskeskiaika: ruokokynä,, kr. kalamos vahataulut: rihveli, stylos keskiaika: linnunsulka (lat. penna) Kirjoitusvälineet Nuori nainen vahatauluineen ja styloksineen, Pompeji, 1. vs. jkr.
Muste koostumus, väri v vaihtelevat ajan ja paikan mukaan papyrus: lampunnoki-vesi vesi- kumi pergamentti: metallipohjainen (Fe( Fe, Cu) 300-500 500-l.: kirkkaan tummankeltainen oliivinruskea 500-l.: tummanruskea (rauta-tanniini) tanniini) anglosaksiset kss.. 600-700 700-l. musta, mustanruskea myöhäiskeskiaika musta, mustanruskea 1400-l:n Italia: ruskea Vergilius Romanus,, BAV lat. 3867 f. 1 n. 500
Mekaaniset apuvälineet kemialliset reagentit ennen 1900-lukua: esim. kaliumin rautasyanuuriliuos > tummentaa kirjoituskohdan ultraviolettisäteet teet 1908-: : vaalenneet metallimusteella kirjoitetut kohdat näkyviinn