Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C

Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 3.3.2004 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUU- LIT JA KESTÄVYYSMALLIT 1. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje korvaa ohjeessa Teiden suunnittelu IV, 5. Päällysrakenne (= vanha suunnitteluohje) esitetyn taulukon 52:3 (Päällysrakennemateriaalien E-moduulit). Tämä ohje sisältää Tiehallinnon kohteissa käytettävät - Odemarkin mitoituksessa käytettävät päällysrakennemateriaalien staattiset moduulit - Analyyttisessä mitoituksessa käytettävät alus- ja päällysrakennemateriaalien dynaamiset moduulit ja kestävyysmallit. Tiehallinto päättää hankekohtaisissa tuotevaatimuksissa, kumpaa menetelmää käytetään uuden tierakenteen suunnittelussa. Analyyttistä mitoitusta voidaan käyttää uusien teiden päällysrakenteen mitoitukseen, jos bitumilla sidotun päällysteen paksuus on vähintään 80 mm. Normaalisti käytetään vanhan ohjeen mukaista Odemarkin mitoitusta. Tiehallinnon internet-sivulla www.tiehallinto.fi/tlohje olevassa julkaisussa "Tietoa tiensuunnitteluun 73, 9.1.2004" on esitetty ennakkotietoa uuteen tierakenteen mitoitusohjeeseen tulevista Odemarkin mitoituksen tavoitekantavuuksista ja routamitoituksen perusteella vaadittavista rakennekerrosten kokonaispaksuuksista. Tässä julkaisussa esitetyt dynaamiset moduulit ja kestävyysmallit on sisällytetty valmiiksi APAS 3.0 mitoitusohjelman yleiseen tietokantaan. Uusille kerrosmateriaaleille valmistaja voi pyytää tyyppihyväksyntää, jossa määritetään mitoituksessa käytettävät parametrit. Tämä julkaisu tai sen uudempi korvaava versio (71D jne.) on saatavissa tiehallinnon internet-sivulta www.tiehallinto.fi/tlohje. Ohjeen tästä versiosta pyydetään palautteita.

2 2. Odemarkin mitoituksen E-moduulit Taulukossa 1 on esitetty Odemarkin mitoituksessa eri rakennekerrosmateriaaleille käytettävät E-moduulit. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään minimissään täyttämään ottaen huomioon mm. käytettävä työmenetelmä, suhteitus, materiaalit, alusta ja olosuhteet. Päällysrakennemateriaalien E- moduulit Taulukko 1. Odemarkin mitoituksessa käytettävät sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit. Materiaali ja laatuluokka Lyhenne E, MPa 1) Huomautukset 2) Asfalttibetoni AB 2500 Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 1650 Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 1400 Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK 2500 Remixerstabilointi 1 REST 1 900 Laiha tai paksu (140 200 E A 70 mm) Remixerstabilointi 2 REST 2 1250 Normaali E A 70 Komposiittistabilointi 1 KOST 1 900 Laiha tai paksu (200 250 E A 70 mm) Komposiittistabilointi 2 KOST 2 1250 Normaali E A 70 Vaahtobitumistabilointi 1 VBST 1 700 Laiha tai paksu (200 250 E A 70 mm) Vaahtobitumistabilointi 2 VBST 2 1050 Normaali E A 70 Bitumiemulsiostabilointi 1 BEST 1 700 Laiha tai paksu (200 250 E A 70 mm) Bitumiemulsiostabilointi 2 BEST 2 1050 Normaali E A 70 Masuunihiekkastabilointi 1 MHST 1 600 28d:n puristuslujuus 1 2,9 E A 80 MPa Masuunihiekkastabilointi 2 MHST 2 1200 Sementillä tai kalkilla aktivoitu, E A 80 28 d:n puristuslujuus 3 MPa Sementtistabilointi 1 SST 1 1500 7 d:n puristuslujuus 3 5,9 E A 100 MPa Sementtistabilointi 2 SST 2 3500 E A 100 7 vrk:n puristuslujuus 6...9 MPa 1) E = Rakenteen mitoituksessa käytettävä materiaalin E-moduuli (MPa). E A = Stabilointikerroksen alustan laskennallinen (Odemark) minimikantavuusvaatimus (MPa), joka on edellytyksenä stabilointikerroksen tiivistymiselle, lujittumiselle ja kestävyydelle. 2) Laiha = Bitumipitoisuus 1 %-yksikön pienempi kuin kokemusperäisessä suhteituksessa vähintään osuuden joka toisessa näytteessä, mutta routimaton. Paksu = Kerralla tehtävän kerroksen paksuus suluissa esitetyn mukainen. Normaali = Stabilointiohjeen mukainen sideainepitoisuus, paksuus pienempi kuin tapauksessa 'Paksu'. Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 2200004) ja Asfalttinormien vaatimukset.

Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 2200006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 2100009). Sitomattomien kerrosten on täytettävä Penger- ja kerrosrakenteet TYLTissä (TIEL 2212460) esitetyt vaatimukset. Taulukko 2. Odemarkin mitoituksessa käytettävät sitomattomien päällysrakennemateriaalien moduulit. Materiaali Lyhenne E, MPa 1) Huomautukset Routimaton kalliomurske rton KaM 200, 280 Routimaton soramurske rton SrM 150... 280 Routimaton sora rton Sr 150... 280 E/E A < 6x Routimaton hiekka rton Hk 30... 100 Routiva murske tai soramoreeni - penkereessä - leikkauksessa rva M/SrMr 3 Jakavan tai kantavan kerroksen rakeisuusalue. Moduuli vanhan suunnitteluohjeen kuvasta 52:3 rakeisuuden perusteella, mutta enintään 280 MPa. Suodatinkerroksen rakeisuusalue. Vanhan suunnitteluohjeen kuvasta 52:3 Rakeisuus moreenimurskerakenteen jakavan kerroksen ohjealueella (kuva 51:4), kuivatus 5.123 mukaisesti 150 100 Betonimurske 1 BEM 1 700 E/E A < 10 Kantavan kerroksen rakeisuusalue. 28d:n puristuslujuus 1,2 MPa. Betonimurske 2 BEM 2 500 E/E A < 10 Kantavan kerroksen rakeisuusalue. 28d:n puristuslujuus 0,8 MPa Betonimurske 3 BEM 3 280 E/E A < 6 Kantavan kerroksen rakeisuusalue. Masuunihiekka MaHk 600 E/E A < 10 28 d:n puristuslujuus 1,0 MPa Masuunikuonamurske MaKu 430 E/E A < 6 Kantavan kerroksen rakeisuusalue. Kappalekuona KapKu 350 E/E A < 6 1) E A = Rakennekerroksen alta saavutettava laskennallinen kantavuus. Mitoituksessa käytettävää sitomattoman rakennekerroksen moduulia on tarvittaessa pienennettävä siten, että suhteelle E/E A asetettu vaatimus toteutuu. Alusrakenteen kantavuusluokitus Alusrakenteen kantavuusluokitus tehdään vanhan suunnitteluohjeen taulukon 52:4 mukaisesti. Alusrakenteen kantavuus sekä rakennekerrosten paksuudet ja moduulit ovat lähtöarvoja laskettaessa Odemarkin mitoituskaavalla tien pinnan laskennallinen kantavuusarvo.

4 3. Analyyttinen mitoitus (monikerroslaskenta) Monikerroslaskennassa käytetään taulukoiden 3 8 mukaisia moduuleja ja kestävyysmalleja. Sidotut päällysrakennekerrokset Taulukko 3. Sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali E- Moduuli 1), MPa Käytettävän kestävyysmallin tunnus 2) Asfalttibetoni (BIT50/70) 4 175*f(T)*f 1 (V) AB1 Asfalttibetoni (BIT70/100) 3 650*f(T)*f 2 (V) AB1 Asfalttibetoni (BIT100/150) 2 910*f(T)*f 3 (V) AB1 Asfalttibetoni (BIT150/220) 2 455*f(T)*f 4 (V) AB1 Kivimastiksiasfaltti (BIT50/70) 4 140*f(T)*f 1 (V) AB1 Kivimastiksiasfaltti (BIT70/100) 3 580*f(T)*f 2 (V) AB1 Kivimastiksiasfaltti (BIT100/150) 2 805*f(T)*f 3 (V) AB1 Sidekerr. asf.bet. (B50/70+Gils. 7 365*f(T)*f 5 (V) AB1 17%) Sidekerr. asf.bet. (B70/100+Gils. 7 015*f(T)*f 5 (V) AB1 17%) Kantavan asfalttibetoni 5 470*f(T)*f 5 (V) AB1 (BIT20/30) Kantavan asfalttibetoni 4 630*f(T)*f 5 (V) AB1 (BIT35/50) Kantavan asfalttibetoni 4 315*f(T)*f 1 (V) AB1 (BIT50/70) Kantavan asfalttibetoni 3 895*f(T)*f 2 (V) AB1 (BIT70/100) Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 2 000*f(T)*f 4 (V) AB1 Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 2 400*f(T)*f 4 (V) AB1 Remixerstabilointi 1 1 300*f(T)*f 4 (V) REST1 Remixerstabilointi 2 1 800*f(T)*f 4 (V) REST2 Komposiittistabilointi 1 1 300*f(T)*f 4 (V) REST1 Komposiittistabilointi 2 1 800*f(T)*f 4 (V) REST2 Vaahtobitumistabilointi 1 1 000*f(T)*f 4 (V) VBST1 Vaahtobitumistabilointi 2 1 500*f(T)*f 4 (V) VBST2 Bitumiemulsiostabilointi 1 1 000*f(T)*f 4 (V) VBST1 Bitumiemulsiostabilointi 2 1 500*f(T)*f 4 (V) VBST2 Masuunihiekkastabilointi 1 600 MHST1 Masuunihiekkastabilointi 2 1 800 MHST2 Sementtistabilointi 1 2 200 SST1 Sementtistabilointi 2 5 100 SST2 1) Bitumilla sidottujen materiaalien E-moduulien lämpötilakorjausfunktion f(t) ja ajonopeuskorjauskerroinfunktioiden f 1 5 (V) kaavat on esitetty taulukossa 4. Stabiloitujen materiaalien laatuluokat ja alustan kantavuusvaatimukset ovat samat kuin taulukossa 1. 2) Tunnuksia vastaavat kestävyysmallit on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 4. Kaavat bitumilla sidottujen materiaalien moduulien lämpötila- ja kuormitusaikakorjauksiin. 5 Funktion tunnus Kaava taulukossa 3 f(t 1) ) 0,002*T^2-0,1583*T+3,366 f 1 (V 2) ) 0,2424*V^0,3461 f 2 (V) 0,2034*V^0,389 f 3 (V) 0,1852*V^0,4119 f 4 (V) 0,1584*V^ 0,45 f 5 (V) 0,2766*V^0,3139 1) T= Bitumilla sidotun materiaalin lämpötila, C (oletusarvo 20 C) 2) V= Raskaiden ajoneuvojen mitoitusnopeus, km/h (oletusarvo 60 km/h) f(t)- ja f 1 5 (V)- kertoimien normaaliarvo on 1 (lämpötila 20 C, nopeus 60 km/h). Oletusarvoista poikkeavia arvoja voidaan käyttää Tiehallinnon kohteissa vain liikennevaloissa ja vastaavissa, jolloin nopeus on 10 km/h. Taulukko 5. Sidottujen päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen alapinnan vetomuodonmuutoksen suhteen. Taulukon 3 tunnus Sallittu vetomuodonmuutos ε 1) =f(e 2), K 3) ) Sallittu kuormituskertaluku K = f(e, ε) AB1 ((1.149*10^-10*(E/3650)^-2.0)/K)^(1/4.5) 1.149*10^-10*(E/3650)^-2.0*(1/ε)^4.5 REST1 (9.665*10^-11*/K)^(1/4.5) 9.665*10^-11*(1/ε)^4.5 REST2 (9.096*10^-11/K)^(1/4.5) 9.096*10^-11*(1/ε)^4.5 VBST1 (9.488*10^-11/K)^(1/4.5) 9.488*10^-11*(1/ε)^4.5 VBST2 (7.970*10^-11/K)^(1/4.5) 7.970*10^-11*(1/ε)^4.5 MHST1 (5.115*10^-15/K)^(1/5.68) 5.115*10^-15*(1/ε)^5.68 MHST2 (1.491*10^-15/K)^(1/5.68) 1.491*10^-15*(1/ε)^5.68 SST1 (7.419*10^-30/K)^(1/9.22) 7.419*10^-30*(1/ε)^9.22 SST2 (3.967*10^-31/K)^(1/9.22) 3.967*10^-31*(1/ε)^9.22 1) ε = vetomuodonmuutos sidotun kerroksen alapinnassa, m/m (strain) 2) E = 20 asteen lämpötilaa ja nopeutta 60 km/h vastaava E-moduuli (MPa) 3) K = 10 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla

6 Sitomattomat materiaalit Taulukko 6. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien moduulit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali 1) ja sen lyhenne (tunnus ja E-moduulin nimellisarvo) Jännitys Moduulit eri jännitystasoilla eksponentti S (kpa) n 2) S=40 S=70 S=160 Väsymisfunktion tunnusnumero 3) Murske M280 0,25 200 230 280 1 Murske M200 0,25 140 160 200 2 Sora Sr280 0,25 200 230 280 1 Sora Sr200 0,25 140 160 200 2 Sora Sr150 0,25 105 120 150 3 Suodatinkerroksen hiekka Hk100 0 100 100 100 4 Suodatinkerroksen hiekka Hk70 0 70 70 70 5 Suodatinkerroksen hiekka Hk50 0 50 50 50 6 Suodatinkerroksen hiekka Hk30 0 30 30 30 6 Betonimurske BEM280 0,25 200 230 280 1 Betonimurske BEM500 0,25 355 405 500 7 Betonimurske BEM700 0,25 495 570 700 8 Masuunihiekka MaHk600 0,25 455 510 600 9 Masuunikuonamurske MaKu430 0,25 305 350 430 10 Kappalekuona KapKu350 0,25 250 285 350 11 1) Murskeen, soran ja suodatinkerroksen hiekan laatuluokka arvioidaan vanhan rakenteen suunnitteluohjeen kuvan 52:3 perusteella. Kuvasta 52:3 saatavan suurimman E- moduuliarvon 350 MPa sijasta käytetään kuitenkin arvoa 280 MPa (nimellisarvo). 2) Murskeille, sorille, betonimurskeelle, masuunihiekalle, masuunikuonamurskeelle ja kappalekuonalle lasketaan jännitystilariippuva E-moduuli kaavalla E(S) = E nim *(S/160)^0,25, jossa E(S) = tietokoneohjelmalla laskettua rakennekerroksen kokonaisjännitystilaa S [kpa] vastaava materiaalin E-moduuli, MPa E nim = Materiaalin nimellinen E-moduuli vertailujännitystilassa S= 160 kpa. Jännitystila 40 kpa esiintyy tyypillisesti pohjamaassa, 70 kpa jakavassa kerroksessa ja 160 kpa kantavassa kerroksessa (jännitystila vaihtelee riippuen mm. materiaalin päällä olevien kerrosten jäykkyydestä ja paksuudesta sekä alustan kantavuudesta). Taulukko 7. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen yläpinnan puristusmuodonmuutoksen suhteen. Materiaali Sallittu pystysuuntainen muodonmuutos ε 1) =f(k), strain (m/m) Sallittu kuormituskertaluku K 2) = f(ε) Sr280, M280, BEM3 (K/(1.225*10^-12))^(-1/6.123) 1.225*10^-12*ε^-6.123 M200, Sr200 (K/(4.090*10^-13))^(-1/6.123) 4.090*10^-13*ε^-6.123 Sr150 (K/(1.601*10^-13))^(-1/6.123) 1.601*10^-13*ε^-6.123 Hk100 (K/(5.978*10^-11))^(-1/5.21) 5.978*10^-11*ε^-5.21 Hk70 (K/(4.27*10^-11))^(-1/5.2) 4.27*10^-11*ε^-5.2 Hk50, Hk30 (K/(1.231*10^-7))^(-1/3.922) 1.231*10^-7*ε^-3.922 BEM1 (K/(2.429*10^-11))^(-1/6.123) 2.429*10^-11*ε^-6.123 BEM2 (K/(8.11*10^-12))^(-1/6.123) 8.11*10^-12*ε^-6.123 MaHk600 (K/(1.47*10^-11))^(-1/6.123) 1.47*10^-11*ε^-6.123 MaKu430 (K/(4.96*10^-12))^(-1/6.123) 4.96*10^-12*ε^-6.123 KapKu350 (K/(2.535*10^-12))^(-1/6.123) 2.535*10^-12*ε^-6.123 1) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (m/m) sitomattoman rakennekerroksen yläpinnassa 2) K = 10 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla

7 Pohjamaa Taulukko 8. Tien pohjamaan moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen alusrakenneluokittain. Alusrakenneluokka 1) (Moduuli, MPa) Sallittu puristusmuodonmuutos ε 2) =f(k) Sallittu kuormituskertaluku K 3) =f(ε) J(280) (K/(1.225*10^-12))^(-1/6.123) 1.225*10^-12*ε^-6.123 K(200) (K/(4.090*10^-13))^(-1/6.123) 4.090*10^-13*ε^-6.123 L(100) (K/(5.978*10^-11))^(-1/5.21) 5.978*10^-11*ε^-5.21 M(70) (K/(4.27*10^-11))^(-1/5.2) 4.27*10^-11*ε^-5.2 N(50) (K/(1.231*10^-7))^(-1/3.922) 1.231*10^-7*ε^-3.922 O(35) (K/(1.231*10^-7))^(-1/3.922) 1.231*10^-7*ε^-3.922 P(20) ja R(20) (K/(1.231*10^-7))^(-1/3.922) 1.231*10^-7*ε^-3.922 Q(10) (K/(1.231*10^-7))^(-1/3.922) 1.231*10^-7*ε^-3.922 1) Alusrakenneluokan määritys pohjamaan kelpoisuusluokan ja olosuhteiden perusteella on esitetty ohjeessa Tietoa tiensuunnitteluun nro 73 (saatavissa tiehallinnon internet-sivulta www.tiehallinto.fi/tlohje. 2) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (strain, m/m) pohjamaan yläpinnassa. 3) K = 10 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla

8 Laskentaohjelma Analyyttisessä mitoituksessa käytetään laskentaohjelmaa, joka toteuttaa seuraavat ehdot: 1. Laskee tierakenteen eri kerroksiin liikennekuormasta ja maan painosta aiheutuvat jännitykset ja muodonmuutokset ja laskennallisen kestoiän sidotun kerroksen alapinnan väsymisen ja sitomattomien kerrosten deformoitumisen perusteella. 2. Standardikuormana on 50 kn kaksoispyörä. 3. Säätää sitomattoman kerroksen moduulia pääjännitysten summan (käytettäessä jännitystilasta riippuvaa materiaalia) ja alustan kantavuuden perusteella. 4. Jakaa kerrokset 50 mm lamelleiksi ja lisää jakojäännöksen alimman lamellin paksuuteen. 5. Tulostussivulla näkyvät tulosten lisäksi ko. mitoituksen syötetyt lähtöarvot siten, että tulokset eivät voi vahingossa tulostua väärien lähtötietojen kanssa. 6. Tulosteessa lisätään huomautus niiden väsymissuorien, moduulien ja materiaalinimikkeiden kohdalle, jotka eivät perustu tähän ohjeeseen. Markkinoilla on tällä hetkellä yksi monikerroslaskentaohjelma, jonka kelpoisuuden Tiehallinto on varmistanut: APAS 3.0. Siihen on syötetty tämän ohjeen mukaiset parametrit oletusarvoiksi. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään täyttämään ottaen huomioon käytettävä työmenetelmä, suhteitus ja materiaalit. Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 2200004) ja Asfalttinormien vaatimukset. Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 2200006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava ja toteutettava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 2100009). Sitomattomien kerrosten materiaalien on täytettävä vastaavasti TYLT/Penger- kerrosrakenteet (TIEL 2212460) vaatimukset.

9 Edelliset numerot v.1991 2. Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla v.1993 8. Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset v.1994 11. Ekologinen ympäristöluokitus v.1995 15. Töhrimisen minimointi (Teiden suunn. V 3. Meluesteet, korvaa ositt.) 17. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 20. Tarkistettu versio HCM:sta 22. Työnaikaiset kaiteet v.1996 23. Kiertoliittymien mitoitus v.1997 27. Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 29. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 31. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yht. maankäytön suunn. 32. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset 1.6.1997 33. Ohituskaistojen turvallisuus v.1998 35. KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ymp.luokitus: Menetelmän käytön arviointi v.1999 40. Tien häikäisysuojat 41. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 42. Tien reunaympäristön pehmentäminen vanhoilla teillä 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueella 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Vt 4 Kemi 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v.2000 47. Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 48. Liikennemerkkien ja opastustaulujen törmäysturvallisuus ja kuormat 51. Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä 52. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen v. 2001 53. Pääteiden turvallisuus 54. Taajamien seurantaselvitys 55. Silmukkakäännös ohituskaistan kohdalla 56. Taajamakeskustatien poikkileikkaus ja raskas liikenne v.2002 57. Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot 58. Ohituskaistojen uudet suunnitteluperiaatteet 59A. Pakkasenkestävyysluokkaan 1 hyväksytyt päällysteen saumausaineet 60. Meluesteen runkomateriaalin vaikutus kustannuksiin. 61A. Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta 62A. Hyväksyttyjä kaidetuotteita kesällä 2002 63. Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen turvallisuusvaikutuksia 64A. Markkinoilla olevia meluestetuotteita kesällä 2002 65. Moottorikelkkailureitin ja tien risteäminen 66. Hevoset ja yleiset tiet 2003 68. Heijastimet ja merkinantolaitteet Linja-autopysäkeillä 69A. Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna 2002 Numerot 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13, 14, 16, 18, 19, 21, 24, 25, 26, 28, 34, 38, 48, 50 ja 67 on poistettu Tietoa tiensuunnitteluun nro 71B Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit Kohderyhmä: Teiden rakenteen suunnittelijat, investointien hankinta Jakelu: Tiepiirit, H, TP, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto, kaideurakoitsijat Lisäjakelu Kopioimalla, www.tiehallinto.fi/tlohje (pdf) Lisätietoja: Tuomo Kallionpää, Tiehallinto/ tie- ja geotekniikka puh. 0204 222144, E-mail: tuomo.kallionpaa@tiehallinto.fi,faksi 0204 222312