Oulun kaupunki Katurakenteiden suunnitteluohje

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Katurakenteiden suunnitteluohje

2 Katurakenteiden suunnitteluohje 2(59) Tekijä Organisaatio pvm

3 Katurakenteiden suunnitteluohje 3(59) 1 Johdanto Mitoitusperusteet Katuluokat Routanousu- ja kantavuusvaatimukset Mitoitusroudansyvyys ja siirtymäkiilat Mitoitusmenettely Kantavuusmitoitus Routamitoitus Mitoitusohjeen mukainen routa- ja kantavuusmitoitus Materiaalit ja materiaalien käytettävyys Pohjamaan materiaaliominaisuudet Kantavuusominaisuudet Routivuusominaisuudet Alusrakenneluokat Tyyppirakenteet Kadun tyyppirakenne Kantavan kasvualustan tyyppirakenne Suunnittelu- ja mitoitusohjeet, materiaalien erityispiirteet suunnittelussa Suodatinhiekkarakenne MaHk -rakenne LD-MaHk -rakenne OKTO -eristerakenne Rakeistettu tuhka -rakenne Betonimurskerakenne Teräsverkkorakenne Routaeristerakenne Rakennusmateriaalien mitoitusparametrit Mitoitusesimerkit Katurakenteen mitoitus Erillisen kevyen liikenteen väylän mitoitus... 25

4 Katurakenteiden suunnitteluohje 4(59) 7 Rakentamisen työselitys Päällysteet Profilointikerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros Materiaalien erityispiirteitä rakentamisessa MaHk -rakenne LD-MaHk -rakenne OKTO eristerakenne Rakeistettu tuhka -rakenne Betonimurskerakenne Teräsverkkorakenne Routaeristerakenne Liitteet Kirjallisuus... 36

5 Katurakenteiden suunnitteluohje 5(59) 1 Johdanto Oulun kaupungilla on ollut vuodesta 2004 lähtien käytössä ohje kantavuus- ja routamitoitetuista katujen tyyppirakenteista. Ohjeessa on esitetty vaihtoehtoiset rakenneratkaisut perinteiselle hiekka- / murskerakenteelle, masuunihiekkarakenteelle, OKTO eristerakenteelle ja eristerakenteelle sekä teräsverkolla vahvistetulle kevyen liikenteen väylälle. Markkinoille on tullut uusia rakennusmateriaaleja maarakentamiseen, jonka myötä on ilmennyt tarve päivittää katurakenteiden suunnitteluohje. Ohjetta päivitetään jatkossakin uusilla materiaaleilla, kun materiaaleista saadaan lisää käyttökokemuksia. Tällaisia materiaaleja ovat mm. voimalaitosten rakeistetut tuhkat, joita tässä ohjeessa on esitelty yleisellä tasolla. Ohjeessa esiteltyjen tuotteistamattomien uusiomateriaalien (rakeistettu tuhka, betonimurske) käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti. Myös routamitoitusperiaate haluttiin yhtenäistää samankaltaiseksi Liikenneviraston routamitoitusmenettelyn kanssa. Kantavuusmitoitus tehdään aiemman ohjeen tavoin Odemarkin kantavuuskaavaan perustuvalla laskentaohjelmalla, joka on sama kuin Liikenneviraston käyttämä mitoitusmenettely. Suunnitteluohje on laadittu Oulun kaupungin tilauksesta. Kaupungin puolesta ohjausryhmässä ovat toimineet Tapio Siikaluoma, Jukka Aitto-Oja ja Jussi Ukkola sekä päällysteiden osalta Jouni Saapunki. Suunnitteluohje on laadittu WSP Finland Oy:n toimesta. Katurakenteiden suunnitteluohje on osana EU -rahoitteista Resurssiviisas Infrastruktuuri hanketta.

6 Katurakenteiden suunnitteluohje 6(59) 2 Mitoitusperusteet 2.1 Katuluokat Oulun kaupunki luokittelee kadut liikenneteknisen merkityksen mukaan seuraavasti (suluissa saneerattavat kohteet): Katuluokka E: Katuluokka 1: Katuluokka 2: Katuluokka 3: Kadut, joissa on korkealaatuisia kiveyksiä tai katulämmitystä tai muita epätasaiselle routanousulle herkkiä rakenteita. Kokoojakadut ja pääkadut. Kokoojakadut ja pääkadut. Pientaloalueiden kokoojakadut, kerrostaloalueiden tonttikadut, rivitaloalueiden tonttikadut, teollisuusalueiden kadut. (Kerrostaloalueiden kokoojakadut). Katuluokka 4: Pientaloalueiden tonttikadut, rivitaloalueiden lyhyet tonttikadut, teollisuusalueiden lyhyet tonttikadut, raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueet. (Pientaloalueiden kokoojakadut). Katuluokka 5: Katuluokka 6: Pysäköintialueet, huoltoliikenne, tonttien sisäiset pihaväylät. (Pientaloalueiden lyhyet tonttikadut, pienet pysäköintialueet, huoltoliikenne, kevyen liikenteen väylät). Voidaan soveltaa myös piha-alueiden ja pysäköintialueiden rakenteisiin. Kevyen liikenteen väylät. Saneerattavissa kohteissa katuluokkavaatimus on pääsääntöisesti luokkaa alempi, koska saneerattavalla alueella on jo valmis rakennuskanta ja tämän vuoksi alueen rakentamisen aikainen liikenne on uutta aluetta vähäisempää. 2.2 Routanousu- ja kantavuusvaatimukset Taulukossa 1 on esitetty katuluokittain kantavuusmitoituksessa käytetty kevättavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä, sallittu routanousu ja päällysteen ohjeellinen kokonaispaksuus Oulun kaupungin infrasuunnittelukohteissa. Tavoitekantavuus on sama kuin laadunvalvontamittausten minimiarvovaatimus kantavan kerroksen päältä. Kantavuusmitoituksessa käytetty mitoitusarvo (kevättavoitekantavuus) kantavan kerroksen päältä on sama kuin levykuormituskokeella mitattava yksittäisen mittauksen minimiarvo E 2. Jokaisen levykuormituskokeella tehdyn laadunvalvontamittauksen tulee täyttää taulukossa 1 esitetty kantavuusarvo E 2. Sallitussa routanousussa ei huomioida pohjamaan tasalaatuisuutta / sekalaatuisuutta, joka otetaan huomioon Liikenneviraston routamitoitusmenettelyssä (TIEH v-04).

7 Katurakenteiden suunnitteluohje 7(59) Taulukko 1. Tavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä, päällysteen kokonaispaksuus ja sallittu routanousu katuluokittain. Katuluokka Katuluokka E Kevättavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä (mitoituskantavuus) E 2 Sallittu routanousu 4) RN sall Päällysteen ohjeellinen paksuus Tavoitekantavuus päällysteen päältä (minimiarvo) E 2 [MN/m 2 ] [mm] [mm] [MN/m 2 ] 1) 1) 1) 1) Katuluokka Katuluokka Katuluokka Katuluokka Katuluokka Katuluokka 6, korotettu klv 3) 3) Katuluokka 6, erillinen klv Katuluokka 6, teräsverkolla vahvistettu erillinen klv 2) 1) Määritetään tapauskohtaisesti (esim. kiveys) 2) Esim. puistoon sijoittuva kevyen liikenteen väylä, jossa ei ole kunnallistekniikkaa 3) Korotetun klv routanousu- ja kantavuusvaatimukset katuluokan mukaan 4) Sallitussa routanousussa ei huomioida pohjamaan tasalaatuisuutta / sekalaatuisuutta 40 3) 2.3 Mitoitusroudansyvyys ja siirtymäkiilat Routanousun laskennassa lähtökohtana on paikkakunnalla kerran 10 vuodessa toistuvan mitoituspakkasmäärän (F 10) perusteella määräytyvä mitoitusroudansyvyys, joka on Oulussa S = 1,9 m (Liikenneviraston ohje TIEH v-04). Siirtymäkiiloja tarvitaan alusrakenteen vaihtuessa routanousuerojen tasaamiseen tai rakennetyypin vaihtuessa. Siirtymäkiilasyvyys riippuu mitoitusroudansyvyydestä ja täyttömateriaaleista. Materiaalikorjattu siirtymäkiilasyvyys saadaan routamitoituskaavalla (2) asettamalla laskennallinen routanousu (RN lask) nollaksi. Tällöin esim. suodatinhiekkarakenteen siirtymäkiilasyvyys on paksumpi kuin masuunihiekkarakenteen. Siirtymäkiilan pituussuuntainen kaltevuus katurakenteessa riippuu katuluokasta (Taulukko 2). Poikittaisien siirtymäkiilojen rakentamisessa noudatetaan ohjetta InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset / 1/. Rakennetyypin muuttuessa periaatteena on, että kantavuudeltaan parempi materiaali kiilataan kantavuudeltaan huonomman materiaalin päälle. Esimerkkejä rakenteiden muutoskohtiin tehtävistä siirtymäkiiloista on esitetty liitteessä 4. Routanousu- ja kantavuuseroja tasaavissa sekä alusrakenteiden muutoskohtiin tehtävissä siirtymäkiiloissa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl:n kohtaa (kuvat 21510:K :K8).

8 Katurakenteiden suunnitteluohje 8(59) Taulukko 2. Katuluokka Siirtymäkiilan pituussuuntainen kaltevuus katurakenteessa. Siirtymäkiilan pituussuuntainen kaltevuus Katuluokka E Katuluokka 1 ja 2 1:20 Katuluokka 3 ja 4 1:10 Katuluokka 5 ja 6 1:5 1) Määritetään tapauskohtaisesti 1) 2.4 Mitoitusmenettely Kantavuusmitoitus Alusrakenteella tarkoitetaan leikkauksen kohdalla tiivistettyä pohjamaata ja penkereen kohdalla pengertäytettä. Myös erilaiset pohjanvahvistukset sekä leikkaus- ja pengerluiskat lasketaan kuuluviksi alusrakenteeseen. Päällysrakenne on alusrakenteen päälle tuleva rakenne, jonka tehtävänä on ottaa vastaan liikenteen kuormitukset ja jakaa ne alusrakenteelle tasaisesti alusrakenteen kantavuuskykyä ylittämättä. Päällysrakenteeseen kuuluvat sidotut ja sitomattomat rakennekerrokset. Päällysrakenteen mitoituksessa tulee aina kantavuusmitoituksen ohella ottaa huomioon myös routamitoitus. Kadut luokitellaan liikenneteknisen merkityksen mukaan katuluokkiin. Eri katuluokille on esitetty tavoitekantavuudet päällysteen ja kantavan kerroksen päältä. Tavoitekantavuudet vastaavat levykuormituskokeella saavutettavia kevätkantavuuksia. Tavoitekantavuus päällysteen päältä on ensisijainen mitoitusperuste ja mitoituskantavuus kantavan kerroksen päältä on sitomattomien rakennekerrosten mitoituksessa käytettävä kantavuus (E 2), jonka tulee täyttyä levykuormituskokeilla tehtävissä laadunvalvontamittauksissa. Oulun kaupungin ohjeen mukainen päällysrakenteen kantavuusmitoitus tehdään Odemarkin mitoituskaavan (1) avulla. Kantavuuden mitoittaminen Odemarkin menetelmällä edellyttää, että tunnetaan sekä pohjamaan että rakennekerrosten E-moduulit. Kantavuuskaavan avulla voidaan laskea kerroksen päältä saavutettava kantavuus (E Y-arvo), kun tunnetaan kerrospaksuus h, kerrosmateriaalin E-moduuli ja kerroksen alla olevan kerroksen kantavuus (E A-arvo). Vastaavasti voidaan laskea kuinka paljon rakenteen kantavuus paranee kun rakenteen paksuutta lisätään tai rakennemateriaaleja muutetaan.

9 Katurakenteiden suunnitteluohje 9(59) E Y = æ ç ç ç1- ç ç è 1 æ h ö 1+ 0,81 ç 0,15 è m ø 2 ö E E ø A E A + 1 æ h ö 1+ 0,81 ç 0,15 è m ø missä E Y on mitoitettavan kerroksen päältä saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] E A mitoitettavan kerroksen alta saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] h mitoitettavan kerroksen paksuus [m] E mitoitettavassa kerroksessa käytettävän materiaalin E-moduuli [MN/m 2 ]. 2 æ ç è E E A ö ø 2 / 3 (1) Routamitoitus Routimisen rajoittamisella pyritään routanousuerojen ja näistä aiheutuvien kadun pinnan epätasaisuuksien ja halkeamien vähentämiseen sekä kunnallistekniikan vaurioiden minimoimiseen. Oulun kaupungin ohjeen mukainen routamitoitus tehdään Liikenneviraston ohjeen TIEH v-04 menettelyn mukaisesti. Routanousun laskennassa lähtökohtana on mitoituspaikkakunnalla kerran 10 vuodessa toistuvan pakkasmäärän perusteella määräytyvää mitoitusroudansyvyys, joka on Oulussa S = 1,9 m. Routimista ei yleensä pyritä kokonaan estämään, vaan se pyritään rajoittamaan niin pieneksi, että ongelmia ei pääse syntymään. Kadun sallittu routanousu (RN sall) riippuu katuluokasta. Liikenneviraston mitoitusmenettelyssä routamitoitus tehdään julkaisussa (Tierakenteen suunnittelu, TIEH v-04) esitetyn laskentakaavan (2) mukaan. Kaavassa mitoitusroudansyvyydestä vähennetään materiaalin vastaavuuskertoimella painotettu rakennekerroksen paksuus. Laskennallinen routanousu määräytyy routivien rakennekerrosten ja routivan pohjamaan routaturpoaman perusteella kaavan (2) mukaan: lask ( S - a R - a R - a R - jne. ) t /100 + R t / 100 RN = (2) rva rva rva rva missä RN lask on laskennallinen routanousu [mm] R i routimattoman kerroksen paksuus [mm] R rva routivan kerroksen paksuus [mm] S mitoitusroudan syvyys [mm] a i materiaalin vastaavuus eristävyyden kannalta [-] a rva routivan kerrosmateriaalin vastaavuus eristävyyden kannalta [-] t alusrakenteen routaturpoama [%] t rva routivan kerrosmateriaalin routaturpoama [%].

10 Katurakenteiden suunnitteluohje 10(59) 2.5 Mitoitusohjeen mukainen routa- ja kantavuusmitoitus Kuvassa 1 on esitetty Oulun kaupungin katurakenteiden suunnitteluohjeen mukainen routa- ja kantavuusmitoituksen kulku. Mitoituksen kulku on seuraava: 1. Valitaan katuluokka. Katuluokka valitaan Suunnitteluohje, Oulun kaupunki v ohjeen mukaisesti kadun liikenneteknisen merkityksen perusteella. Luokittelu on esitetty lyhyesti tämän ohjeen kappaleessa Valitaan pohjatutkimusten perusteella alusrakenneluokka ja alusrakenneluokan mukainen routaturpoamakerroin ja E-moduuli. Epätasalaatuisissa pohjamaaolosuhteissa mitoitus tehdään ensisijaisesti epäedullisimman tapauksen mukaan. Luokittelu on esitetty lyhyesti tämän ohjeen taulukossa Valitaan rakennetyyppi. Valitaan mitoitettava rakennetyyppi sen mukaan, käytetäänkö rakenteessa normaalia suodatinhiekkarakennetta, uusiomateriaaleista tehtävää rakennetta, eristerakennetta tai teräsverkolla vahvistettua rakennetta. Haluttaessa voidaan tehdä mitoitus useammalle rakennetyypille ja suorittaa lopullinen valinta esim. kustannusvertailun perusteella. Tyyppirakenteet on esitelty tämän ohjeen kappaleessa 4 ja liitteessä Valitaan mitoitustaulukko katuluokan, alusrakenneluokan ja rakennetyypin perusteella (Liite 1). Liitteesä 1 on esitetty valmiiksi mitoitetut rakenteet alusrakenneluokille E, F, H ja I. Muille alusrakenneluokille rakenteet mitoitetaan Liikenneviraston ohjeen Tierakenteen suunnittelu, TIEH v-04 mukaisesti. 5. Valitaan katuluokkaa, rakennetyyppiä ja alusrakenneluokkaa vastaava rakenne. Jos sopivaa rakennetyyppiä ei löydy, niin tällöin mitoitus tehdään käyttäen Liikenneviraston ohjeen Tierakenteen suunnittelu, TIEH v-04 mukaista mitoitusmenettelyä (kappale 2.4). Routa- ja kantavuusmitoituksen lisäksi tulee tarkistaa rakenteen painumat sekä pituus- ja sivuttaiskaltevuuden muutokset painumalaskelmin ja penkereen sekä leikkausluiskien vakavuus stabiliteettitarkasteluin. Laskelmien avulla selvitetään pohjanvahvistustarpeet ja tarvittaessa laaditaan pohjanvahvistussuunnitelmat haitallisten painumien ja stabiliteettipuutteiden ehkäisemiseksi. Pohjanvahvistusten suunnittelu toteutetaan Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Leikkaus- ja pengerluiskien osalta tulee laatia eroosiosuojaussuunnitelma.

11 Katurakenteiden suunnitteluohje 11(59) Valitaan katuluokka - Tavoitekantavuus - Sallittu routanousu - Päällystepaksuus Alusrakenneluokka pohjamaan perusteella - Routaturpoamakerroin - E-moduuli Valitaan rakennetyyppi - Suodatinhiekkarakenne - Kohteeseen soveltuva uusiomateriaalirakenne - Eristerakenne - Teräsverkkorakenne Routa ja kantavuusmitoitus Käytetään valmiita mitoitustaulukoita Mitoitus Liikenneviraston ohjeen mukaan Tarkastellaanko vaihtoehtoinen rakennetyyppi? KYLLÄ Valmis rakenne Kuva 1. Kadun routa- ja kantavuusmitoitusmenettely Oulun kaupungin katurakenteiden suunnitteluohjeen mukaisesti.

12 Katurakenteiden suunnitteluohje 12(59) 2.6 Materiaalit ja materiaalien käytettävyys Tässä ohjeessa on käsitelty seuraavia rakennusmateriaaleja: Hk Ms Hiekka. Suodatinkerrokseen käytettävän hiekan rakeisuuden tulee noudattaa voimassa olevan InfraRyl:n Kuvan 21110:K1 ohjealueen rajakäyrien muotoa. Tuotteen kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Murske. Jakavaan ja kantavaan kerrokseen käytettävä murske on kalliosta tai sorasta murskaamalla valmistettua kiviainesta. Jakavaan ja kantavaan kerrokseen käytettävän murskeen vaatimukset on esitetty voimassa olevan InfraRyl:n kohdissa ja Tuotteen kelpoisuus osoitetaan CEmerkinnällä tai CE-merkinnän puuttuessa luotettavilla tutkimustuloksilla. MaHk Masuunihiekka. Masuunihiekka valmistetaan granuloimalla eli vesijäähdyttämällä sulaa masuunikuonaa. Masuunihiekka on hydraulisesti sitoutuva, jonka ansiosta masuunihiekalla on hyvät kantavuusominaisuudet. Masuunihiekan lämmönjohtavuus pieni ja E-moduuli suuri, joka mahdollistaa ohuemmat rakennekerrospaksuudet. Masuunihiekka on CE-merkitty tuote. LD-MaHk LD-masuunihiekka. Teräskuonasta ja masuunihiekasta seossuhteissa 30/70 valmistettava CE-merkitty tuote LD-masuunihiekka. LD-masuunihiekkaa valmistetaan myös seossuhteissa 10/90 ja 50/50, mutta tässä ohjeessa käsiteltävä seossuhde on 30/70. LD-MaHk on hydraulisesti sitoutuva, jonka ansiosta LD-masuunihiekalla on hyvät kantavuusominaisuudet. LD-MaHk lämmönjohtavuus pieni ja E-moduuli suuri, joka mahdollistaa ohuemmat rakennekerrospaksuudet. OKTO OKTO-Eriste on Outokummun Tornion terästehtaalla sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE-merkitty kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan OKTO-eriste vastaa hiekkaa (0/11), mutta on rakenteeltaan huokoisempi. Huokoisen rakenteen ansiosta OKTO-eristeellä on luonnon kiviaineksia pienempi lämmönjohtavuus, joka mahdollistaa ohuemmat rakennekerrospaksuudet. Rakeistettu tuhka Voimalaitostuhkasta rakeistamalla valmistettava rakennusmateriaali. Erilaisia rakeistusmenetelmiä on kolme: lautasrakeistus, rumpurakeistus sekä valssaus. Rakeistetun tuhkan ominaisuudet vaihtelevat raaka-aineesta, rakeistusmenetelmästä ja käytettävistä lisäaineista riippuen. Rakeistetun tuhkan käyttö rakentamisessa vaatii ilmoitusmenettelyn tai ympäristöluvan. Rakeistetun tuhkan käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti. BeM Betonimurske. Betonimurske valmistetaan murskaamalla rakennustyömailta, purkutyömailta tai betoniteollisuudesta saatavia betonituotteita ja seulomalla materiaalin raekoko halutuksi. Betonimurskeet jaetaan teknisten ominaisuuksien perusteella luokkiin BeM I IV. Betonimurskeen käyttökohteita ovat katu- ja piharakenteiden kantavat, jakavat ja suodatinkerrokset. Betonimurskeen käyttö rakentamisessa vaatii ilmoitusmenettelyn tai ympäristöluvan. Betonimurskeen käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti.

13 Katurakenteiden suunnitteluohje 13(59) Taulukossa 3 on esitetty rakennetyyppien käytettävyys erilaisissa olosuhteissa ja taulukossa 4 rakennusmateriaalien käytettävyys kadun rakennekerroksissa. Taulukko 3. Rakennetyyppien käytettävyys erilaisiin olosuhteisiin. Olosuhde Murske - Hk MaHk LD-MaHk OKTO Rakeistettu tuhka Paljon kunnallistekniikkaa Pohjamaa erittäin routivaa Pohjamaa huonosti kantavaa Pohjavesi korkealla (sijoittuu rakenteeseen) Pohjavesialue, I luokka Korroosiolle alttiit rakenteet Vedenalainen täyttö ++ 2) Suolattavat kadut Päällystämätön rakenne ) - 3) Vaatii ilmoitusmenettelyn Ei Ei Ei Ei Kyllä 1) Kyllä 1) +++ Soveltuu hyvin ++ Soveltuu kohtalaisesti + Soveltuu tietyin edellytyksin - Ei sovellu tai soveltuu huonosti 1) Jos asetuksen ilmoitusmenettelylle asettamat ehdot eivät täyty, rakentamiseen tulee hakea ympäristölupaa. Lupa haetaan joko kunnalta tai aluehallintovirastolta. Materiaalin käyttöön lupa myös Oulun kaupungilta. 2) Vedenalainen täyttö murskeella tai louheella 3) Tehtävä peittokerros, jos ei päällystetä heti BeM Taulukko 4. Rakennusmateriaalien käytettävyys kadun rakennekerroksissa. Rakennekerros Murske Hk MaHk LD- MaHk OKTO Rakeistettu tuhka BeM I BeM II BeM III Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros Eristekerros Penger 1) +++ Soveltuu hyvin ++ Soveltuu kohtalaisesti + Soveltuu tietyin edellytyksin - Ei sovellu tai soveltuu huonosti 1) Rakeistettua tuhkaa ja betonimursketta käytettäessä maksimi kerrospaksuus on 1,5 m. Oulun seudulla toimivia uusiomateriaalien toimittajia on esitetty liitteessä 7.

14 Katurakenteiden suunnitteluohje 14(59) 3 Pohjamaan materiaaliominaisuudet 3.1 Kantavuusominaisuudet Pohjamaan / alusrakenteen kantavuutta kuvataan E-moduulilla. Oulun kaupungin ohjeen mukaisessa mitoitusmenettelyssä alusrakenteen kantavuusluokituksessa sovelletaan Liikenneviraston suunnitteluohjeen TIEH v-04 mukaista kantavuusluokitusta. Alusrakenteen kantavuusluokka arvioidaan pohjamaan maalajin tai pengermateriaalin perusteella. 3.2 Routivuusominaisuudet Maaperän routivuus riippuu sekä maalajien ominaisuuksista, että olosuhdetekijöistä kuten pakkasmäärästä, veden saatavuudesta, pohjavedenpinnan korkeusasemasta ja routimattomien maakerrosten paksuudesta. Liikenneviraston mukaisessa mitoituksessa pohjamaa jaotellaan märkään (m) / kuivaan (ku) sen mukaan, kuinka lähellä pohjaveden pinta on tasausviivaa. Routaturpoama riippuu alusrakenneluokasta ja vaihtelee alusrakenteen routivuudesta riippuen välillä 0 16 %. Oulun kaupungin ohjeen mukaisessa mitoitusmenettelyssä sovelletaan Liikenneviraston suunnitteluohjeen TIEH v-04 mukaista alusrakenteen routivuusluokitusta. 3.3 Alusrakenneluokat Oulun kaupungin katurakenteen suunnitteluohjeessa alusrakenneluokituksessa sovelletaan Liikenneviraston suunnitteluohjetta TIEH v-04 sillä poikkeuksella, että mitoitusmenettelyssä alusrakennetta ei luokitella tasalaatuiseksi / sekalaatuiseksi. Myös alusrakenneluokassa I pohjamaan kantavuutta kuvaava E-moduuli poikkeaa Liikenneviraston suunnitteluohjeesta. Maamateriaalit ryhmitellään kelpoisuusluokkien ja olosuhteiden mukaan alusrakenneluokkiin. Kelpoisuusluokka määräytyy rakeisuuden (hienoainespitoisuus) ja maalajin perusteella. Olosuhdetekijä määräytyy pohjavedenpinnan sijainnin perusteella suhteessa tasausviivaan. Maaperäolosuhteet katsotaan kuivaksi kun katu on penkereellä, jonka korkeus on suurempi kuin mitoitusroudansyvyys S = 1,9 m. Leikkauksessa olosuhteet luokitellaan kuivaksi silloin kun orsi- ja pohjavedenpinta on pysyvästi syvemmällä kuin S + 0,5 m = 2,4 m tasausviivasta (Kuva 2). Muussa tapauksessa olosuhteet luokitellaan märäksi. Alusrakenneluokka määritetään kelpoisuusluokan ja olosuhdetekijöiden perusteella. Taulukossa 5 on esitetty olosuhdetekijää ja rakeisuutta (maalaji, hienoainespitoisuus) vastaava alusrakenneluokka sekä alusrakenneluokkaa vastaavat mitoitusparametrit E-moduuli ja routaturpoamakerroin. Pohjamaan vastaavuuskerroin eristävyyden kannalta on a i = 1,0 hiekkaan verrattuna. Penkereen ja massanvaihdon vastaavuuskerroin määräytyy penger- / massanvaihtomateriaalin perusteella (louhe, murske, moreeni, tuhka, jne.).

15 Katurakenteiden suunnitteluohje 15(59) Pohjamaan kosteusolosuhteet määritetään ensisijaisesti pohjavesiputkista tehtävillä havainnoilla ja jos pohjavesiputkia ei ole käytettävissä, niin kosteusolosuhteet määritetään kairaajan havaintojen (silmämääräiset pohjavesihavainnot kairausten yhteydessä) ja pohjamaanäytteiden vesipitoisuusmääritysten perusteella. Pohjatutkimusohjelmassa näytteenottotasot tulee pyrkiä määrittämään siten, että pohjamaan kelpoisuusluokka pystytään määrittämään rakenteen alapinnan ja (tsv - S k+0,5 m) väliseltä alueelta. Syvemmältä otettuja näytteitä ei huomioida pohjamaan kelpoisuusluokkaa määritettäessä, jos niillä ei ole oleellista merkitystä pohjamaan kantavuuteen tai routivuuteen (esim. hyvin vettä johtavat kerrokset, jotka purkavat vettä ylempiin kerroksiin). Taulukossa 5 on esitetty Oulun kaupungin katurakenteiden suunnitteluohjeen mukaiset alusrakenneluokat ja niitä vastaavat mitoitusparametrit ja liitteessä 5 on esitetty periaatekuva alusrakenneluokan määrittämisestä pohjatutkimusten perusteella. Taulukko 5. Alusrakenneluokka ja mitoitusparametrit olosuhteiden sekä rakeisuuden ja maalajin perusteella. Alusrakenneluokka Olosuhdetekijä A B C D E F G H I Maalaji, olosuhteet märät Hienoainespitoisuus, 0,063 mm [%] Louhe Murske Sr, srhk, (SrMr, srhkmr) Hk, (HkMr) SrMr, srhkmr, Hk, HkMr SrMr, srhkmr Lj, pehmeä Sa sisrmr, sihk, sihkmr Si, SiMr, kerrallinen Sa / Si < 7 < > 50 Maalaji, olosuhteet märät Hienoainespitoisuus, 0,063 mm [%] Hk, HkMr kerrall. msa/si Maalaji, olosuhteet kuivat Louhe Murske Hk, (HkMr) Hk, HkMr Hk, HkMr Lj, pehm. Sa Si, SiMr Hienoainespitoisuus, 0,063 mm [%] < > 50 Maalaji, olosuhteet kuivat Hienoainespitoisuus, 0,063 mm [%] Sr, srhk, (SrMr, srhkmr) SrMr, srhkmr SrMr, srhkmr sihk, sihkmr, sisrmr < kerrall. Sa/Si E-moduuli [MN/m 2 ] ) Routaturpoamakerroin [%] 1) Poikkeaa Liikenneviraston ohjeesta

16 Katurakenteiden suunnitteluohje 16(59) Kuva 2. Alusrakenteen kosteusolosuhteiden arviointi Oulun kaupungin alueella. 4 Tyyppirakenteet 4.1 Kadun tyyppirakenne Tässä suunnitteluohjeessa on esitetty seuraavien rakennetyyppien suunnittelu- ja rakentamisohjeet soveltaen Oulun kaupungin olosuhteisiin: 1. Perinteinen suodatinhiekkarakenne. Kantava ja jakava kerros ovat kalliomursketta sekä suodatinkerros hiekkaa.

17 Katurakenteiden suunnitteluohje 17(59) 2. Masuunihiekkarakenne. Kantava kerros on kalliomursketta ja eriste- / jakava- / suodatinkerros masuunihiekkaa. 3. LD-masuunihiekkarakenne. Kantava kerros on kalliomursketta ja eriste- / jakava- / suodatinkerros LD-masuunihiekkaa seossuhteella 30/70 (LD-teräskuona / MaHk). 4. OKTO -eristerakenne. Kantava ja jakava kerros ovat kalliomursketta sekä eriste- / suodatinkerros OKTO -eristettä. 5. Rakeistettu tuhkarakenne. Kantava ja jakava kerros ovat kalliomursketta tai betonimursketta sekä eriste- / suodatinkerros rakeistettua tuhkaa (Rakeistus Oy). Rakenne lisätään ohjeeseen myöhemmin, kun materiaalista saadaan lisää kokemuksia. 6. Betonimurskerakenne A. Suodatinkerros on hiekkaa ja jakava kerros betonimursketta BeM I III (#0-45 mm) sekä kantavakerros kalliomursketta. 7. Betonimurskerakenne B. Kantava kerros kalliomurskeesta ja jakava sekä suodatinkerros betonimurskeesta. Jos routamitoitus edellyttää yli 1,5 m paksua betonimurskerakennetta, niin tällöin suodatinkerroksen alaosassa käytetään hiekkaa. 8. Eristerakenne. Kantava ja jakava kerros ovat kalliomursketta, eristekerros suulakepuristettua polystyreeniä sekä suodatinkerros hiekkaa. Eristeen päällä on suodatinkangas. 9. Teräsverkkorakenne. Teräsverkolla vahvistettu erillinen kevyen liikenteen väylä. Kaikissa eristerakenteissa voi esiintyä syksyisin liukkautta ensimmäisten pakkasten aikana aikaisemmin kuin eristämättömissä rakenteissa, kun eristekerros sijaitsee alle 700 mm katurakenteen pinnasta. Tämä johtuu siitä, että eristekerros estää / pienentää alhaalta päin tulevaa lämpövirtaa, jolloin kadun pinta jäätyy eristämätöntä (suodatinhiekkarakenne) rakennetta aikaisemmin. Pohjamaan ja suodatinkerroksen välissä suositellaan käytettävän suodatinkangasta estämään suodatinkerroksen ja pohjamaan sekoittumisen silloin, kun pohjamaan kantavuus on 20 MN/m 2 tai hienoainespitoisuus on >30 %. Kantavuudeltaan paremmissa pohjamaaolosuhteissa suodatinkankaan käyttötarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Suodatinkangasta suositellaan käytettävän myös silloin, kun jakava tai kantava kerros tulee suoraan pohjamaan päälle. Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaiset tyyppirakenteet on esitetty liitteessä Kantavan kasvualustan tyyppirakenne Kantavan kasvualustalla tarkoitetaan rakennetta, joka toimii samalla kadun rakenteena sekä mahdollistaa puiden ja pensaiden juurille riittävän kasvutilan. Kasvualusta muodostuu karkeammasta tukirakenteesta ja hienommasta maa-aineksesta. Kantava kasvualusta tehdään voimassa olevan InfraRyl kohdan mukaisesti. Kantavan kasvualustan tyyppirakenne on esitetty liitteessä 6.

18 Katurakenteiden suunnitteluohje 18(59) 5 Suunnittelu- ja mitoitusohjeet, materiaalien erityispiirteet suunnittelussa 5.1 Suodatinhiekkarakenne Tiivistettynä kerroksena hiekan kantavuusmoduuli vaihtelee välillä MN/m 2 (hhk kahk). Tässä ohjeessa hiekan kantavuusmoduulina käytetään 50 MN/m 2. Hienoa hiekkaa ei sallita käytettävän suodatinkerroksessa. Liikenneviraston ohjeen mukainen routamitoitus perustuu laskennalliseen routanousuun, jossa materiaalin lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvataan vastaavuuskertoimella eristävyyden kannalta ja routivuutta routaturpoamakertoimella. Hiekan vastaavuuskerroin eristävyyden kannalta on a i = 1,0 ja muita materiaaleja verrataan hiekkaan. Murskeen lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaava vastaavuuskerroin on a i = 0,9. Tarvittaessa suodatinkerros erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. 5.2 MaHk -rakenne Masuunihiekka on CE-merkitty tuote ja täyttää standardien EN ja SFS 5904 vaatimukset, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä. Masuunihiekka lujittuu hydratoitumisreaktion kautta. Rakenteen rikkoutuessa hydratoitumisreaktio käynnistyy uudelleen. Hyvän lämmöneristävyysominaisuuden, sitoutumisominaisuutensa ja kantavuutensa ansiosta sekä luonnonmaata keveämpänä masuunihiekka soveltuu hyvin etenkin routiville pohjamaille ja pehmeiköille rakennettaviin kohteisiin. Sitoutuessaan masuunihiekkakerros jakaa kuormaa laajemmalle alueelle tasaten epätasaisia painumaeroja. Masuunihiekkaa voidaan käyttää suodatinkerroksessa ja jakavassa kerroksessa kantavan kerroksen alapintaan saakka. Masuunihiekalla Odemarkin kantavuusmoduulina voidaan ohjeiden mukaan käyttää arvoa 600 MN/m 2. Masuunihiekkakerroksen alaosassa (0,2 m) voidaan käyttää enintään arvoa 10 pohjamaan kantavuusarvo. Rakennusvaiheessa ennen masuunihiekan sitoutumista kerroksen kantavuus on huonompi, jonka vuoksi rakennusvaiheen kantavuus tulee varmistaa murskekerroksella. Masuunihiekan lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaava vastaavuuskerroin on a i = 1,7 hiekkaan verrattuna. Vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan masuunihiekka vastaa suodatinkerroksessa käytettävää luonnonhiekkaa. 5.3 LD-MaHk -rakenne LD-MaHk on CE-merkitty tuote, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä.

19 Katurakenteiden suunnitteluohje 19(59) Tässä ohjeessa tarkastellaan LD-MaHk seossuhdetta 30 / 70. Teräskuonan ja masuunihiekan seos lujittuu pelkkää masuunihiekkaa tai teräskuonaa nopeammin. Rakenteen rikkoutuessa hydratoitumisreaktio käynnistyy uudelleen. Hyvän lämmöneristävyysominaisuuden, sitoutumisominaisuutensa ja kantavuutensa ansiosta LD-masuunihiekkarakenne soveltuu hyvin routiville pohjamaille ja hyvää kantavuutta vaativiin kohteisiin. LD-masuunihiekan Odemarkin kantavuusmoduulina käytetään moduuliarvoa 600 MN/m 2, vaikka sitoutuminen onkin pelkkää masuunihiekkaa tai teräskuonaa nopeampaa. LD -masuunihiekkakerroksen alaosassa (0,2 m) voidaan käyttää enintään arvoa 10 pohjamaan kantavuusarvo. Rakennusvaiheessa ennen LD-masuunihiekan sitoutumista kerroksen kantavuus on huonompi, jonka vuoksi rakennusvaiheen kantavuus tulee varmistaa murskekerroksella. LD-masuunihiekan lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaava vastaavuuskerroin on a i = 1,4 hiekkaan verrattuna. Vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan LD-masuunihiekka vastaa suodatinkerroksessa käytettävää luonnonhiekkaa. 5.4 OKTO -eristerakenne OKTO-eriste on CE-merkitty tuote, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä. OKTO-eristeellä ei ole sitoutumisominaisuuksia. Tässä ohjeessa OKTO-eristeen Odemarkin kantavuusmoduulina käytetään moduuliarvoa 70 MN/m 2. OKTO-eristeen lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaava vastaavuuskerroin on a i = 1,5 hiekkaan verrattuna. Pienen kapillaarisuuden ja hyvän lämmöneristävyysominaisuuden ansiosta OKTO-eriste soveltuu hyvin suodatinkerrokseen routivilla pohjamailla sekä hyvän kaivettavuuden ansiosta OKTO-eriste soveltuu paljon kunnallistekniikkaa sisältäviin kohteisiin. Rakeiden särmikkyyden ansiosta OKTO-eristeellä on suuri leikkauskestävyyskulma. OKTO-eristeen vedenläpäisevyys on vastaava tai jopa suurempi kuin suodatinkerroksessa käytettävällä luonnonhiekalla. OKTO-eristeen kapillaarisuus on pieni. 5.5 Rakeistettu tuhka -rakenne Rakeistetun tuhkan käyttö rakentamisessa vaatii ilmoitusmenettelyn tai ympäristöluvan. Rakeistetun tuhkan käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti Tilaajan kanssa. Rakeistetun tuhkan ominaisuudet vaihtelevat polttolaitoksesta, raaka-aineesta, rakeistusmenetelmästä ja käytettävistä lisäaineista riippuen. Tässä ohjeessa käsitellään rakeistettua tuhkaa yleisesti ja eri tuottajien tuhkien ominaisuudet voivat poiketa huomattavasti. Katu- ja maarakentamisessa rakeistettua tuhkaa voidaan käyttää eristävänä materiaalina suodatinkerroksessa. Hyvän lämmöneristävyysominaisuuden ansiosta rakeistettu tuhka soveltuu hyvin routiville pohjamaille. Rakeistettujen tuhkien teknistä käyttöä rajoittaa sen aiheuttama korroosioriski.

20 Katurakenteiden suunnitteluohje 20(59) Vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan rakeistettu tuhka vastaa suodatinkerroksessa käytettävää luonnonhiekkaa. Kapillaarinen nousukorkeus on hieman luonnonhiekkaa suurempi. Rakeistetulla tuhkalla ei ole sitoutumisominaisuuksia tai sitoutuminen on pientä. Jos rakeistettua tuhkarakennetta ei päällystetä heti rakentamisen jälkeen, tulee tuhkakerros peittää vähintään 10 cm paksulla peitekerroksella (profilointikerros). Rakeistetussa tuhkarakenteessa ei saa käyttää avointa asfalttia (AA). Rakeistettua tuhkaa ei saa käyttää I II -luokan pohjavesialueella. Tätä ohjetta tullaan täydentämään rakeistetun tuhkan osalta, kun materiaalista saadaan lisää kokemuksia. 5.6 Betonimurskerakenne Betonimurskeen käyttö rakentamisessa vaatii ilmoitusmenettelyn tai ympäristöluvan. Betonimurskeen käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti Tilaajan kanssa. Betonimurskeen käyttökohteita ovat katu- ja piharakenteiden kantavat, jakavat ja suodatinkerrokset. Betonimurskeet jaetaan teknisten ominaisuuksien perusteella luokkiin BeM I IV. Betonimurskeen laatuluokka määräytyy Standardin SFS 5884 liitteessä A esitettävien laatuluokituksen mukaisesti. Betonimurskeen käyttäminen edellyttää murskeelta CE-merkintää ja osoituksen haitta-aineettomuudesta tai tarvittavien ennakkokokeiden tekemistä Standardin SFS 5884 mukaisesti. Lisäksi katurakentamiseen käytettävän betonimurskeen tulee täyttää voimassa olevan InfraRYL:n asettamat käyttötarkoituksen mukaiset rakeisuusvaatimukset. Betonimurskeen eri laatuluokat sekä niiden materiaaliominaisuudet ja mitoitusparametrit on esitetty taulukossa 6. Hyötykäytön kannalta laatuluokka määräytyy aina käyttökohteen ja sen asettamien vaatimusten mukaan. Tässä ohjeessa esitetään kaksi vaihtoehtoista betonimurskerakennetta. Betonimurskerakenteessa A mitoitus tehdään luokan BeM I III mukaiselle betonimurskeelle, joka soveltuu jakavaan kerrokseen. Jakavassa kerroksessa käytettävä betonimurske murskataan rakeisuuteen #0-45 mm. Kantava kerros (min mm) tehdään kalliomurskeesta (E = 280 MN/m 2 ). Betonimurskerakenteessa B mitoitus tehdään siten, että kantava kerros tehdään murskeesta (E = 280 MN/m 2 ) ja jakava sekä suodatinkerros betonimurskeesta (luokka BeM III tai parempi, E = 280 MN/m 2 ). Käytettäessä betonimursketta suodatinkerroksessa on se murskattava ja seulottava vastaamaan InfraRYL:ssä esitettyjä vaatimuksia suodatinkerroksen osalta. Jakavassa kerroksessa käytettävä betonimurske murskataan rakeisuuteen #0-45 mm. Betonimurskeen lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaavana vastaavuuskertoimena käytetään tässä ohjeessa arvoa a i = 0,9 hiekkaan verrattuna. Teknisiltä ominaisuuksiltaan BeM I II luokan betonimursketta voidaan käyttää kantavassa kerroksessa, mutta tässä ohjeessa betonimurskeen käyttö on rajattu kantavan kerroksen alapuolisiin kerroksiin. I-laatuluokan betonimurske saavuttaa E-moduulin arvon 700 MN/m 2 noin 1-3 kuukauden kuluttua rakenteen valmistumisesta. Laatuluokan I ja II betonimurskeet saavuttavat E-moduulin arvon

21 Katurakenteiden suunnitteluohje 21(59) 500 MN/m 2 noin 0-2 kk kuluttua rakentamisesta. E-moduulin arvo 280 MN/m 2 saavutetaan betonimurskeen laatuluokilla I, II ja III välittömästi tiivistämisen jälkeen. Jos betonimurskerakennetta ei päällystetä heti rakentamisen jälkeen, tulee betonimurskekerros peittää vähintään 10 cm paksulla peitekerroksella (profilointikerros). Betonimurskerakenteessa ei saa käyttää avointa asfalttia (AA). Betonimursketta ei saa käyttää I II -luokan pohjavesialueella. Taulukko 6. Betonimurskeiden laatuluokitus. Laatuluokituksen kuvaus Tiilen max. osuus Muiden materiaalien max. osuus Puristuslujuus Routivuus E-moduuli Betonimurskeen laatuluokka BeM I Epäpuhtauksista vapaa betonijäte, joka on peräisin esim. betoniteollisuudesta [paino -%] [paino -%] [MN/m 2 ] [MN/m 2 ] 0 0,5 1,2 EI 700 BeM II BeM III BeM IV Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte, jonka uudelleenlujittuminen on epävarmaa Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte, jonka uudelleenlujittuminen on epävarmaa ,8 EI Epävarma EI Vaihtelee Vaihtelee Vaihtelee 5.7 Teräsverkkorakenne Parhaiten teräsverkot toimivat kapeilla kaduilla ja kevyen liikenteen väylillä, kun routanousu rajoitetaan 150 mm. Leveillä kaduilla teräsverkkojen toimivuus heikkenee. Teräsverkkoja on käytetty hyvin suurillakin routanousuilla ( mm:n). On kuitenkin muistettava, että teräsverkko ei poista routanousua vaan ainoastaan tasoittaa routanousun kadun leveyssuunnassa ja tekee kadusta laattamaisesti käyttäytyvän. Myös tien pituussuuntaiset routanousut tasoittuvat, mutta esim. rummun kohdalla tai lyhyellä matkalla oleva jyrkkä routaheitto tulee lisäksi kiilata. Teräsverkko toimii parhaiten murskekerrokseen asennettuna. Teräsverkon ja murskeen muodostamaa laattavaikutusta ei huomioida kantavuusmitoituksessa. Kantavuusmitoituksessa tulee huomioida, että jos väylällä on työmaaliikennettä ennen teräsverkkojen asentamista, niin tällöin teräsverkon alapuolella olevan kerroksen päältä tulee saavuttaa riittävä kantavuus työmaaliikennettä varten.

22 Katurakenteiden suunnitteluohje 22(59) 5.8 Routaeristerakenne Routaeristerakenne mitoitetaan tapauskohtaisesti. Routasuojauksessa käytettävän suulakepuristetun polystyreenin (XPS) pitkäaikaisen puristuslujuuden tulee olla 130 kn/m 2. Suulakepuristetun polystyreenin lämpöteknisiä ominaisuuksia kuvaavana vastaavuuskertoimena Liikenneviraston ohjeesta poiketen käytetään routamitoituksessa arvoa a i = 15 hiekkaan verrattuna. Odemarkin kantavuusmoduulina käytetään samaa kuin kantavuus routalevyn alapuolella, kuitenkin enintään 30 MN/m 2. Routaeristeen alapuolella tulee olla suodatinkerros, jonka paksuus määräytyy suodatinmateriaalin sekä pohjamaa- ja pohjavesiolosuhteiden perusteella, kuitenkin vähintään 150 mm. Routaeristeen päällä tulee olla riittävästi mursketta vaadittavan kantavuuden saavuttamiseksi. Eristerakennetta käytettäessä tulee huomioida tienpinnan jäätymisestä aiheutuva lisääntyvä liukkaus syksyisin. Tienpinta jäätyy perinteistä rakennetta aikaisemmin, koska eriste estää alhaalta tulevan lämpövirran sulattavan vaikutuksen. 5.9 Rakennusmateriaalien mitoitusparametrit Taulukossa 7 on esitetty Oulun kaupungin mitoitusohjeen mukaiset routa- ja kantavuusmitoituksessa käytetyt rakennusmateriaalien mitoitusparametrit. Eristävyyttä kuvaava vastaavuuskerroin ja kantavuutta kuvaava E-moduuli voi poiketa materiaalien tuottajien ja Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisista parametreista. Taulukko 7. Routa- ja kantavuusmitoituksessa käytettävät mitoitusparametrit. Murske Hk MaHk LD-MaHk 30/70 OKTO Rakeistettu tuhka 3) E-moduuli [MN/m 2 ] / / (50) ) BeM I BEM II BEM III Routaeriste Vastaavuuskerroin 0,9 1,0 1,7 1,4 1,5 (1,5) 0,9 0,9 0,9 15 4) 2) [-] Routaturpoamakerroin [%] (0) ) 2) Sama kuin kantavuus routalevyn alapuolella, kuitenkin enintään 30 MN/m 2. Materiaalin eristyskyky suhteessa hiekkaan. 3) Rakeistetun tuhkan mitoitusparametrit ovat arvioita ja täydentyvät kun materiaalista saadaan lisää kokemuksia. 4) Suulakepuristetun polystyreenin vastaavuuskerroin poikkeaa Liikenneviraston ohjeesta.

23 Katurakenteiden suunnitteluohje 23(59) 6 Mitoitusesimerkit 6.1 Katurakenteen mitoitus Kantavuusmitoitus perustuu Odemarkin kantavuuskaavaan (kaava 1) ja routamitoitus turpoamakerroinmenetelmään (kaava 2). Tämän kappaleen mitoitusesimerkissä mitoitetaan Oulun seudulle sijoittuva pientaloalueen kokoojakatu. Katu kuuluu katuluokkaan 3, jolla tavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä on 160 MN/m 2, sallittu routanousu on 50 mm ja ohjeellinen päällystepaksuus 100 mm. Oulun alueella mitoitusroudansyvyys on 1,9 m. Rakenteeksi valitaan suodatinhiekkarakenne. Pohjamaa on löyhää sihk / sihkmr, jonka hienoainespitoisuus on > 30 % ja pohjamaaolosuhteet ovat märät. Alusrakenneluokka on tällöin H, jossa routaturpoamakerroin on 12 % ja E-moduuli 20 MN/m 2. Valitaan katuluokan 3 mitoitustaulukosta alusrakenneluokkaa H vastaava valmiiksi mitoitettu suodatinhiekkarakenne. Rakenteen paksuudeksi määräytyy 1,55 m (Kuva 3). Kuva 3. Katuluokan 3 suodatinhiekkarakenne Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaisesti. Kuivatusongelmien vuoksi katurakenteen kuivatustasoa halutaan nostaa. Mitoitetaan vaihtoehtoinen rakenne, jolla päästään ohuempiin rakennekerroksiin. Koska pohjamaa on löyhää, samalla halutaan parantaa myös rakenteen kantavuutta ja pienentää painumia. Rakenteeksi valitaan masuunihiekkarakenne, jolloin päästään 500 mm ohuempaan rakenteeseen ja parempaan kantavuuteen (Kuva 4). Masuunihiekka on luonnonmateriaaleja kevyempi ja rakenne ohuempi,

24 Katurakenteiden suunnitteluohje 24(59) jolloin keveämmän rakenteen ansiosta painumat pienenevät ja laattamaisen rakenteen vuoksi painumat muodostuvat tasaisemmin. Rakenteen painumat ja stabiliteetti tulee tarkistaa erikseen. Kuva 4. Katuluokan 3 masuunihiekkarakenne Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti rakenteen kantavuusmitoitus voidaan tehdä Odemarkin kantavuuskaavalla ja routamitoitus Liikenneviraston routamitoitusperiaatteen mukaisesti turpoamakerroinmenetelmällä (Kuva 5).

25 Katurakenteiden suunnitteluohje 25(59) Routanousun laskeminen Liikenneviraston turpoamakerroinmenetelmällä Kuormituskestävyysmitoitus Odemarkin kaavalla WSP Finland Oy Projekti: OuKa, katuluokka K3 Laskija:TMa Kohde: Oulun alue (S = 1,9 m) Tilaaja: Huom.: Pvm: Mitoitusroudansyvyys S [m]: 1.9 [m] Katuluokka: K3 K3 Alusrakenneluokka: uh uh Rakenne (tyyppipl.): K3; K Rakenne (pituusl.): uh-1550-m K3; K uh-1050-mahk Paaluväli: Kerros Suodhiekka Materiaal R i [m] a i t[%] n E[MN/m 2 ] E MaHk Materiaal R i [m] a i t[%] n E[MN/m 2 ] E Päällyste 2 AB AB Päällyste 1 ABK ABK Profilointi KaM 0/ KaM 0/ Kantava KaM 0/ KaM 0/ Jakava KaM 0/ MaHk Suodatin Hk MaHk Suodatinkangas suodatinkangas N3 20 N Pohjamaan routapaisumiskerroin/kantavuus [%] [MN/m 2 ] [%] [MN/m 2 ] RN lask 49 [mm] RN sall 50 [mm] 46 [mm] RN sall 50 [mm] Rakennekerrosten paksuus 1.55 [m] 1.05 [m] Kantavuus päällysteen päältä 297 [MN/m 2 ] E vaad [MN/m 2 ] 440 [MN/m 2 ] E vaad [MN/m 2 ] Kantavuus kantavan päältä 170 [MN/m 2 ] E vaad 160 [MN/m 2 ] 283 [MN/m 2 ] E vaad 160 [MN/m 2 ] Kuva 5. Suodatinhiekka- ja masuunihiekkarakenteen kantavuusmitoitus Odemarkin kaavalla sekä routatarkastelu Liikenneviraston turpoamakerroinmenetelmällä. 6.2 Erillisen kevyen liikenteen väylän mitoitus Oheisessa mitoitusesimerkissä mitoitetaan Oulun seudulle sijoittuva erillinen kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylä kuuluu katuluokkaan 6, jolla tavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä on 115 MN/m 2, sallittu routanousu suodatinhiekkarakenteessa on 70 mm ja teräsverkkorakenteessa 150 mm sekä päällystepaksuus 40 mm. Rakenteeksi valitaan suodatinhiekkarakenne. Pohjamaa on löyhää Si ja pohjamaaolosuhteet ovat märät. Alusrakenneluokka on tällöin I, jossa routaturpoamakerroin on 16 % ja E-moduuli 10 MN/m 2. Valitaan katuluokan 6 mitoitustaulukosta alusrakenneluokkaa I vastaava valmiiksi mitoitettu suodatinhiekkarakenne (Kuva 6). Rakenteen paksuudeksi määräytyy 1,49 m.

26 Katurakenteiden suunnitteluohje 26(59) Kuva 6. Erillisen kevyen liikenteen väylän suodatinhiekkarakenne Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaisesti. Stabiliteettiongelmien vuoksi pengerkorkeus halutaan mahdollisimman matalaksi ja kuivakuorikerrosta halutaan leikata mahdollisimman vähän. Mitoitetaan vaihtoehtoinen rakenne, jolla päästään matalampaan rakennepaksuuteen ja pengerkorkeuteen. Rakenteeksi valitaan teräsverkkorakenne, jolloin päästään 450 mm ohuempaan rakenteeseen ja pengerkorkeutta voidaan pienentää (Kuva 7). Rakenteen stabiliteetti ja painumat tulee tarkistaa erikseen.

27 Katurakenteiden suunnitteluohje 27(59) Kuva 7. Erillisen kevyen liikenteen väylän teräsverkkorakenne Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti rakenteen kantavuusmitoitus voidaan tehdä Odemarkin kantavuuskaavalla ja routamitoitus Liikenneviraston routamitoitusperiaatteen mukaisesti turpoamakerroinmenetelmällä (Kuva 8).

28 Katurakenteiden suunnitteluohje 28(59) Routanousun laskeminen Liikenneviraston turpoamakerroinmenetelmällä Kuormituskestävyysmitoitus Odemarkin kaavalla WSP Finland Oy Projekti: OuKa, K6 Laskija:TMa Kohde: Oulun alue (S = 1,9 m) Tilaaja: OuKa Huom.: suodatinhiekkarakenne teräsverkkovahvistuksella Pvm: Mitoitusroudansyvyys S [m]: 1.9 [m] Vaatimusluokka: K6 K6 Kuormitusluokka: Alusrakenneluokka: ui ui Rakenne (tyyppipl.):; K Rakenne (pituusl.): ui-1490-m ; K ui-1040-m Paaluväli: Kerros suodhiekka Materiaal R i [m] a i t[%] n E[MN/m 2 ] E Materiaal R i [m] a i t[%] n E[MN/m 2 ] E Päällystevara SMA SMA Päällyste 3 SMA SMA Päällyste 2 AB AB Päällyste 1 AB AB Profilointi KaM 0/ KaM 0/ Kantava KaM 0/ KaM 0/ Teräsverkko Teräsverkko B500K/FL30-150/ /2350 Kantava/jakava 47 KaM 0/ Suodatin Hk Hk Suodatinkangas N3 10 N Pohjamaan routapaisumiskerroin/kantavuus [%] [MN/m 2 ] [%] [MN/m 2 ] RN lask 70 [mm] RN sall 70 [mm] 144 [mm] RN sall 150 [mm] Rakennekerrosten paksuus 1.49 [m] 1.04 [m] Kantavuus päällysteen päältä 152 [MN/m 2 ] E vaad [MN/m 2 ] 143 [MN/m 2 ] E vaad [MN/m 2 ] Kantavuus kantavan päältä 124 [MN/m 2 ] E vaad 115 [MN/m 2 ] 116 [MN/m 2 ] E vaad 115 [MN/m 2 ] Kuva 8. Suodatinhiekka- ja teräsverkkorakenteen kantavuusmitoitus Odemarkin kaavalla sekä routatarkastelu Liikenneviraston turpoamakerroinmenetelmällä. 7 Rakentamisen työselitys 7.1 Päällysteet Asfalttipäällysteet toteutetaan voimassa olevien ohjeiden InfraRyl kohta ja Asfalttinormit, PANK sekä Oulun kaupungin Asfalttien suunnitteluohjeen mukaan. Päällystetyyppi ja -paksuus valitaan katuluokan mukaan. Katuluokan mukaiset päällystetyypit ja ohjeelliset paksuudet on

29 Katurakenteiden suunnitteluohje 29(59) esitetty taulukossa 8. Liitteessä 2 on esitetty Oulun kaupungin Asfalttien suunnitteluohje, laatuvaatimukset, ohjearvot, laadunvalvonta ja toimintaohje. Taulukko 8. Katuluokan mukaiset päällystetyypit ja päällystepaksuus. Katuluokka Päällystetyyppi Päällysteen ohjeellinen paksuus ABK 22 / 150 AB 16 / 125 AB 16 / 100 AB 11 / 100 SMA 16 / 100 A N19, FI 35 A N10, FI 15 4) A N10, FI 15 A N19, FI 35 A N7, FI 10 2) A N19, FI 35 5) A N10, FI 15 3) [mm] E 1) K1 X X 100 K2 X X 100 K3 X X 100 K4 X 50 K5 X 50 K6 X 40 1) Päällysrakenne määritetään tapauskohtaisesti (esim. kiveys) 2) Katuluokka K1 3) Katuluokka K2 4) Katuluokka K4 5) Katuluokka K5 7.2 Profilointikerros Kantavan kerroksen yläosaan tehdään profilointikerros (tasauskerros) kalliomurskeesta. Profilointikerroksen tarkoituksena on toimia tasauskerroksena päällysteelle ja varmistaa päällysteen tarttuminen murskekerrokseen. Jos rakenteessa on sidottu kantava kerros (ABK), niin tällöin profilointikerroksen materiaalina käytetään KaM #0/32 mm. Jos päällyste (AB) tulee suoraan murskekerroksen päälle, niin tällöin profilointikerroksen materiaalina käytetään KaM 0/16 mm. Tapauskohtaisesti myös sidotun kantavan kerroksen alle voidaan laittaa hienompaa mursketta esim., jos alueella on paljon rakenteita, kuten kunnallistekniikkaa ja reunakiviä, joiden vierustalla karkeampi profilointimateriaali lajittuu. 7.3 Kantava kerros Sitomattoman kantavan kerroksen vaatimukset on esitetty voimassa olevan ohjeen InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset kohdassa Sitomattoman kantavan kerroksen

30 Katurakenteiden suunnitteluohje 30(59) kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN mukaisella CE -merkinnällä tai jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavilla tutkimustuloksilla. Tässä ohjeessa esitetyistä uusiomateriaaleista kantavan kerroksen laatuvaatimukset täyttää betonimurske luokka BeM I II sekä tapauskohtaisesti luokka BeM III. Betonimursketta ei kuitenkaan sallita käytettävän kantavassa kerroksessa, vaan betonimurskeen päällä on oltava kalliomursketta vähintään mm. Sitomattoman kantavan kerroksen kelpoisuus osoitetaan voimassa olevan InfraRyl:n kohtien ja mukaisesti. 7.4 Jakava kerros Jakavan kerroksen vaatimukset on esitetty voimassa olevan ohjeen InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset kohdassa Tässä ohjeessa esitetyistä uusiomateriaaleista jakavassa kerroksessa voidaan käyttää masuunihiekkaa, LD-masuunihiekkaa ja betonimursketta (luokka BeM I III). Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin vastaavia luonnonkiviaineksille annettuja laatuvaatimuksia ja ympäristölupien ehtoja. Betonimurskeen laatuluokka määräytyy Standardin SFS 5884 liitteessä A esitettävien laatuluokituksen mukaisesti. Lisäksi betonimurskeen tulee täyttää voimassa olevan InfraRYL:n asettamat käyttötarkoituksen mukaiset rakeisuusvaatimukset. Jakavassa kerroksessa käytettävä betonimurske murskataan rakeisuuteen #0-45 mm. Jakavan kerroksen kelpoisuus osoitetaan voimassa olevan InfraRyl:n kohtien ja mukaisesti. 7.5 Suodatinkerros Suodatinkerroksen vaatimukset on esitetty voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen kohdassa Suodatinkerroksen kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN mukaisella CE -merkinnällä tai jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE -merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Tässä ohjeessa esitetyistä uusiomateriaaleista suodatinkerroksessa voidaan käyttää masuunihiekkaa, LD-masuunihiekkaa, OKTO-eristettä, betonimursketta (luokka BeM I III) ja rakeistettua tuhkaa. Pohjamaan ja suodatinkerroksen välissä käytetään tarvittaessa suodatinkangasta. Käytettäessä betonimursketta suodatinkerroksessa on se murskattava ja seulottava vastaamaan InfraRYL:ssä esitettyjä vaatimuksia suodatinkerroksen osalta. Suodatinkerroksen kelpoisuus osoitetaan voimassa olevan InfraRyl:n kohtien ja mukaisesti.

31 Katurakenteiden suunnitteluohje 31(59) 7.6 Materiaalien erityispiirteitä rakentamisessa MaHk -rakenne Masuunihiekka on CE-merkitty tuote ja täyttää standardien EN ja SFS 5904 vaatimukset, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä ohjetta Masuunihiekka, MaHk Suunnittelu ja rakentaminen. Varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota masuunihiekan mahdolliseen varastokasan jäätymiseen. Huonosti lämpöä johtavana materiaaleina masuunihiekka ei välttämättä ehdi sulaa kunnolla kesäaikaan, jos varastointi on tapahtunut kosteissa oloissa syksyllä tai talvella ja varastokasan koko on suuri. Myös pohjamaan sulana olemiseen tulee kiinnittää huomiota. Masuunihiekkakerros voidaan rakentaa vasta roudan sulamisen jälkeen, kuten hyvä rakentamistapa edellyttää materiaalista riippumatta. Masuunihiekkarakenteen kerralla tiivistettävän kerroksen maksimipaksuus on noin 500 mm. Masuunihiekan ominaisuudet mahdollistavat työmaaliikennöinnin kerroksen päällä heti tiivistämisen jälkeen, joskin työmaaliikenne kannattaa minimoida. Materiaali ei ole herkkä vedelle tiivistämisen yhteydessä. Taulukossa 9 on esitetty ohjeelliset tiivistysmäärät erilaisille tiivistyskoneille. Sitoutunut materiaali on kovaa ja sen kaivaminen auki saattaa olla vaikeaa. Jyrkkien epäjatkuvuuskohtien tekemistä on vältettävä ja rakenteiden muutoskohtiin tehdään siirtymäkiilarakenne. Tulevaan kaapelointiin voidaan varautua asentamalla maahan suojaputket. Masuunihiekan ominaisuuksiin kuuluu, että välittömästi kerroksen rakentamisen jälkeen ei saavuteta mitoituksen mukaista kantavuutta. Ennen lujittumista tehdyt laadunvalvonnan kantavuusmittaukset eivät täten anna oikeaa kuvaa rakenteen kantavuudesta. Kantavuus paranee materiaalin sitoutumisen myötä ja 3 kuukauden kuluttua rakentamisesta kantavuus saavuttaa lähes lopullisen arvonsa, joka on selvästi perinteistä suodatinhiekkarakennetta suurempi. Tämän vuoksi, jos halutaan saada oikea kuva rakenteen kantavuudesta, kantavuusmittaukset tulisi tehdä masuunihiekan sitoutumisen jälkeen. Masuunihiekan tiivistettävyyttä määritettäessä ei suositella tehtäväksi Proctor koetta, koska rakeiden muodosta johtuen Proctor-koe ei anna oikeaa kuvaa rakenteen tiivistymisestä. Tiivistymistä kuvaa paremmin rakenteesta mitattu kantavuus. Lasimaisuuden vuoksi MaHk ei juuri aiheuta korroosiovaaraa, mutta yleisesti kuonatuotteita ei suositella putkien ympärystäyttöihin mm. sitoutumisen vuoksi.

32 Katurakenteiden suunnitteluohje 32(59) Taulukko 9. MaHk ja LD-MaHk ohjeelliset tiivistysmäärät erilaisille tiivistyskoneille. Tiivistyslaite Paino Tiivistyskerrat Käsikäyttöinen tärylevy 150 kg 4 Tärylevy 455 kg 2 3 Täryjyrät Kumipyöräjyrät 5 8 tn > 8 tn < 15 tn > 15 tn LD-MaHk -rakenne LD-MaHk on CE-merkitty tuote, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä ohjetta LDmasuunihiekan suunnittelu- ja rakentamisohje tie-, katu- ja maarakenteissa. Rakentamisessa on otettava huomioon materiaalien lujittuminen ajan kanssa. Varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota LD-masuunihiekan mahdolliseen varastokasan jäätymiseen. Huonosti lämpöä johtavana materiaaleina LD-masuunihiekka ei ehkä ehdi sulaa kunnolla kesäaikaan, jos varastointi on tapahtunut kosteissa oloissa syksyllä tai talvella ja varastokasan koko on suuri. Myös pohjamaan sulana olemiseen tulee kiinnittää huomiota. LDmasuunihiekkakerros voidaan rakentaa vasta roudan sulamisen jälkeen. LD-masuunihiekan ominaisuudet mahdollistavat työmaaliikennöinnin kerroksen päällä heti tiivistämisen jälkeen, joskin työmaaliikenne kannattaa minimoida. Liikennöinti kerroksen päällä ei vaikuta LD-masuunihiekan rakeisuuteen. Rakenteet rakennetaan yleensä noin mm kerroksina ja tiivistetään välittömästi. Materiaali ei ole herkkä vedelle tiivistämisen yhteydessä. Taulukossa 9 on esitetty ohjeelliset tiivistysmäärät erilaisille tiivistyskoneille. Sitoutunut materiaali on kovaa ja sen kaivaminen auki saattaa olla vaikeaa. Jyrkkien epäjatkuvuuskohtien tekemistä on vältettävä ja rakenteiden muutoskohtiin tehdään siirtymäkiilarakenne. Tulevaan kaapelointiin voidaan varautua asentamalla maahan suojaputket. LD-masuunihiekan ominaisuuksiin kuuluu, että välittömästi kerroksen rakentamisen jälkeen ei saavuteta mitoituksen mukaista kantavuutta. Ennen lujittumista tehdyt laadunvalvonnan kantavuusmittaukset eivät täten anna oikeaa kuvaa rakenteen kantavuudesta. Kantavuus paranee materiaalin sitoutumisen myötä ja 2-3 kuukauden kuluttua rakentamisesta kantavuus saavuttaa lähes lopullisen arvonsa, joka on selvästi perinteistä suodatinhiekkarakennetta suurempi. Tämän vuoksi, jos halutaan saada oikea kuva rakenteen kantavuudesta, kantavuusmittaukset tulisi tehdä LD-masuunihiekan sitoutumisen jälkeen.

33 Katurakenteiden suunnitteluohje 33(59) LD-masuunihiekkaa ei aiheuta korroosiovaaraa, mutta LD-MaHk ei suositella putkien ympärystäyttöihin mm. sitoutumisen vuoksi OKTO eristerakenne OKTO-eriste on CE-merkitty tuote, jolloin ei tarvita ympäristölupaa eikä VNA 591/2006 mukaista ilmoitusmenettelyä. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä ohjetta OKTOrakennustuotteiden suunnittelu- ja rakentamisohje tie-, katu- ja maarakenteissa. Varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen OKTO-eristeen varastokasan jäätymiseen. Huonosti lämpöä johtavana materiaaleina OKTO-eriste ei ehkä ehdi sulaa kunnolla kesäaikaan, jos varastointi on tapahtunut kosteissa oloissa syksyllä tai talvella ja varastokasan koko on suuri. OKTOeristerakennetta ei saa tehdä jäätyneen maan päälle, kuten ei luonnonmateriaaleistakaan tehtyä rakennetta. OKTO-eriste levitetään mm kerroksina ja tiivistetään välittömästi. Suuren vedenjohtavuuden ja pienen veden pidätyskyvyn ansiosta materiaalin tiivistettävyys ei ole herkkä vesipitoisuuden vaihteluille. Taulukossa 10 on esitetty ohjeelliset tiivistysmäärät erilaisille tiivistyskoneille. OKTO-eristeen ominaisuudet mahdollistavat liikennöinnin kerroksen päällä heti tiivistämisen jälkeen. OKTO-eriste on helposti kaivettavaa, joten se soveltuu myös paljon kunnallistekniikkaa sisältäviin rakenteisiin. Taulukko 10. OKTO-eristeen ohjeelliset tiivistysmäärät erilaisille tiivistyskoneille. Tiivistyslaite Paino Tiivistyskerrat Käsikäyttöinen tärylevy 150 kg 4 Tärylevy 455 kg 2 3 Täryjyrät Kumipyöräjyrät 5 8 tn > 8 tn < 15 tn > 15 tn Rakeistettu tuhka -rakenne Rakeistettua tuhkaa käytettäessä rakentamisessa tarvitaan VNA 591/2006 mukainen ilmoitusmenettely tai ympäristölupa. Rakeistetun tuhkan käyttämisestä on sovittava aina tapauskohtaisesti Tilaajan kanssa.

34 Katurakenteiden suunnitteluohje 34(59) Rakeistetun tuhkan osalta materiaalikohtaisia ohjeita täydennetään, kun materiaalista saadaan lisää kokemuksia. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä. Rakeistetun tuhkan kantavuusominaisuudet vastaavat suodatinkerrokselta vaadittavia kantavuuksia. Rakeistettu tuhka voidaan tiivistää tavanomaisilla työmenetelmillä ja työmäärillä. Rakeistetun tuhkan tiivistettävyyttä määritettäessä ei suositella tehtäväksi Proctor koetta, koska tiivistämistapa voi aiheuttaa rakeiden hienontumista. Tiivistymistä kuvaa paremmin rakenteesta mitattu kantavuus. Rakennetilavuuden (m 3 rtd) ja irtotilavuuden (m 3 itd) välistä vuorosuhdetta kuvaava tiivistymiskerroin on n. 0,8. Rakeistettu tuhka levitetään enintään 0,6 m paksuna kerroksena ja ylistyskertojen määräksi 7 tn täryjyrällä suositellaan 6 8 ylityskertaa Betonimurskerakenne Betonimursketta käytettäessä rakentamisessa tarvitaan VNA 591/2006 mukainen ilmoitusmenettely tai ympäristölupa. Betonimurskeen käyttämisestä on sovittava aina tapauskohtaisesti Tilaajan kanssa. Betonimursketta ei sallita käytettävän kantavassa kerroksessa, vaan betonimurskeen päällä on oltava kalliomursketta mm. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä. Betonimurskeen rakeisuuden tulee murskauksen jälkeen täyttää voimassa olevan InfraRYL:n asettamat käyttötarkoituksen (jakava- tai suodatinkerros) mukaiset rakeisuusvaatimukset. Jakavassa kerroksessa käytettävä betonimurske murskataan rakeisuuteen #0-45 mm. Kaikissa työvaiheissa on huolehdittava siitä, että betonimurske ei pääse lajittumaan. Lajittunut materiaali tulee korvata uudella materiaalilla. Betonimurskeen tiivistystyö tehdään samalla tavoin kuin luonnon maa- ja kiviaineksille. Tiivistystyö on tehtävä optimivesipitoisuudessa, jotta saavutetaan vaadittu tiiviysaste. Tiivistystyö tulee tehdä mahdollisimman pian levityksen jälkeen tai tulee huolehtia kerroksen optimivesipitoisuuden säilyttämisestä. Tiivistystyötä voidaan nopeuttaa ja tehostaa kastelemalla betonimurske lähelle optimivesipitoisuutta ja antamalla veden imeytyä murskeeseen 5 15 min ennen tiivistämistä. Rakenteen tiiviys varmennetaan laadunvalvonnalla luonnon maa- ja kiviaineksen tavoin. I-laatuluokan betonimurske saavuttaa E-moduulin arvon 700 MN/m 2 noin 1-3 kuukauden kuluttua rakenteen valmistumisesta. Laatuluokan I ja II betonimurskeet saavuttavat E-moduulin arvon 500 MN/m 2 noin 0-2 kk kuluttua rakentamisesta. E-moduulin arvo 280 MN/m 2 saavutetaan betonimurskeen laatuluokilla I, II ja III välittömästi tiivistyksen jälkeen. Työmaalle vastaanotettavan betonimurskeen ulkonäköä on tarkkailtava silmämääräisesti ja mikäli on syytä epäillä sen sisältävän toimittajan ilmoittamaa määrää enemmän muita materiaaleja, on materiaalin toimittajan kyettävä osoittamaan sen täyttävän vaatimukset.

35 Katurakenteiden suunnitteluohje 35(59) Ennen raskasta työmaaliikennettä tai liikenteelle avaamista betonimurskekerros tulee peittää kantavan kerroksen laatuvaatimukset täyttävällä murskeella tai asfalttipäällysteellä Teräsverkkorakenne Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä (kohta 14151). Teräsverkon pituus valitaan siten, että se ulottuu pientareelta pientareelle, mutta ei tule luiskasta näkyviin. Esimerkiksi, jos päällysteen leveys on 4,5 m ja kadun piennarleveys 5 m on sopiva teräsverkon pituus noin 5,2 5,5 m riippuen luiskan kaltevuudesta (verkko asennetaan murskekerrokseen noin 200 mm syvyydelle päällysteen pinnasta, jolla syvyydellä teräsverkon molempiin päihin on jäätävä riittävästi luiskamaata päälle). Teräsverkko tekee murskeeseen lukittuessaan kadusta laattamaisesti käyttäytyvän, jolloin se tasoittaa routanousun kadun leveyssuunnassa ja siirtää routahalkeilun kadun luiskaan verkon päihin. Tämän takia on tärkeää, että verkko ulottuu riittävästi päällysteen ulkopuolelle. Kadun poikkisuunnassa olevat teräsverkon langat ottavat käytännössä routanousun vastaan ja kadun pituussuuntaan tulevat langat toimivat lähinnä sideteräksinä. Tämän takia kadun poikkisuuntaan tulevat teräslangat ovat paksumpia (6 7 mm) ja ne ovat tiheämmässä (k/k 150 mm). Sideteräkset voivat olla ohuempia (5 mm) ja ne voivat olla harvemmassa (k/k 200 mm). Teräsverkkojen tyyppi on esim. B500K/FL30-6/5-150/ /2350. Teräsverkot asennetaan tasaisen tiivistetyn murskekerroksen päälle siten, että ohuempi tien pituussuuntaan tuleva lanka tulee päälle. Tällä toimenpiteellä estetään verkkojen päiden nouseminen. Peräkkäisiä teräsverkkoja ei tarvitse limittää toistensa kanssa. Teräsverkkojen päällä ajamista raskailla ajoneuvoilla tulee välttää, ennen kuin verkkojen päälle on ajettu murskekerros. Teräsverkkojen päällä on oltava mursketta vähintään 100 mm, jotta höylän piikit eivät ota kiinni verkkoon tienpintaa muotoiltaessa. Sopiva murskeen raekoko on esim. #0 55 mm Routaeristerakenne Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRyl, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä (kohta 14210). Routaeristeen alusta rakennetaan kaltevuuteen 1:50 ulospäin kallistettuna. Routaeristeen päällä tulee käyttää suodatinkangasta, jos murske tulee suoraan eristeen päälle. Routaeristeen päällä tulee olla vähintään 200 mm mursketta, ennen kuin eriste kestää työmaaliikenteen. Routaeriste on joustava materiaali, jonka vuoksi levykuormituskokeissa kantavan kerroksen päältä ei useinkaan saavuteta suunnitelmissa esitettyä laadunvalvontakantavuutta. Kantavan kerroksen riittävä tiivistyminen voidaan varmistaa esim. työtapatarkkailun avulla.

36 Katurakenteiden suunnitteluohje 36(59) Liitteet Liite 1. Rakennekortit, katuluokat 2 6. Liite 2. Oulun kaupungin Asfalttien suunnitteluohje, laatuvaatimukset, ohjearvot, laadunvalvonta ja toimintaohje. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Oulun kaupungin suunnitteluohjeen mukaiset tyyppirakenteet. Esimerkkejä rakenteiden muutoskohtiin tehtävistä siirtymäkiiloista. Periaatekuva alusrakenneluokan määrittämisestä pohjatutkimusten perusteella. Kantavan kasvualustan tyyppirakenne. Uusiomateriaalien toimittajia Oulun alueella. Kirjallisuus /1/ InfraRYL. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto RT /2/ Tiehallinto Tierakenteen suunnittelu. TIEH v-04. Liikennevirasto on julkaisemassa uuden ohjeen. /3/ Tiehallinto Tietoa tiensuunnitteluun nro 71D. Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit. /4/ Tiehallinto Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa, suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH /5/ Asfalttinormit 2011 /6/ Oulun kaupunki, katujen tyyppirakenteet. Oulu, tekninen keskus /7/ Suunnitteluohje. Oulu, tekninen keskus /8/ Katu Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet. Suomen kuntatekninen yhdistys /9/ RT Masuunihiekka, LD-Masuunihiekka. SSAB Europe Oy, Merox /10/ Masuunihiekka, MaHk. Suunnittelu ja rakentaminen. SSAB Europe Oy, Merox /11/ RT Masuunihiekka, LD-Masuunihiekka. SSAB Europe Oy Merox /12/ LD-masuunihiekan suunnittelu- ja rakentamisohje tie-, katu- ja maarakenteissa. Ruukki Metals Oy, WSP Finland Oy /13/ Maa- ja tienrakennustuotteet. LD-masuunihiekka, LD-MaHk. Suunnittelu- ja rakentamisperusteet /14/ Outokumpu Chrome Oy, OKTO-rakennustuotteiden suunnittelu- ja rakentamisohje tie-, katu- ja maarakenteissa. /15/ Tielaitos. Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa. Mitoitus- ja työohjeet. Tielaitoksen selvityksiä 5/2000. /16/ HSY. Betonimurske, Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

37 Katurakenteiden suunnitteluohje 37(59) /17/ Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunki. Ohje, betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla. /18/ Resurssiviisas infra hanke. Betonimurskeen hyötykäyttö infrarakentamisessa /19/ Rudus Oy. Betoroc-murskeohje. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 06/2015. /20/ Ukkola, J. Oulun alueen tuhkien tuotteistaminen väylä- ja maarakentamiseen. Diplomityö. Oulun yliopisto, Prosessitekniikan koulutusohjelma /21/ fill-r Suunnittelu- ja mitoitusohje tie-, katu- ja maarakenteissa. /22/ VNa 591/2006 muutoksineen Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ympäristöministeriö. Muutokset: 1825/2009 ( ) ja 403/2009 ( ) /23/ Ympäristöhallinto Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ohjeita verkossa:

38 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 1 K1 (E tavoite =160 MN/m 2, RN sall =30 mm), S = 1,9 m OuKa, katuluokka 1 (mitoitus LiVin mukaan) Suodatinhiekka MaHk LD-MaHk (30/70) OKTO-eriste betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-950 BeM-950 BeM-1000 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.20 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.30 BeM I-III (E 280) 0.70 Suodatin/eriste Hk 0.35 Hk 0.35 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-1450 MaHk-1000 LDMaHk-1150 OKTO-1150 BeM-1450 BeM-1600 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.45 LD-MaHk (30/70) 0.60 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.30 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.80 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.60 Hk 0.80 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1700 MaHk-1150 LDMaHk-1300 OKTO-1300 BeM-1700 BeM-1850 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.60 LD-MaHk (30/70) 0.75 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.35 Suodatin/eriste Hk 1.05 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.75 Hk 1.05 Hk 0.20 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1800 MaHk-1200 LDMaHk-1350 OKTO-1350 BeM-1750 BeM-1950 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.65 LD-MaHk (30/70) 0.80 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.45 Suodatin/eriste Hk 1.15 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.80 Hk 1.15 Hk 0.20 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus

39 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 2 K2 (E tavoite =160, RN sall =30 mm), S = 1,9 m OuKa, katuluokka 2 (mitoitus LiVin mukaan) suodatinhiekka MaHk LD-MaHk (30/70) OKTO-eriste betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-950 BeM-950 BeM-1000 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.20 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.30 BeM I-III (E 280) 0.70 Suodatin/eriste Hk 0.35 Hk 0.35 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-1450 MaHk-1000 LDMaHk-1150 OKTO-1150 BeM-1450 BeM-1600 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.45 LD-MaHk (30/70) 0.60 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.30 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.80 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.60 Hk 0.80 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1700 MaHk-1150 LDMaHk-1300 OKTO-1300 BeM-1700 BeM-1850 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.60 LD-MaHk (30/70) 0.75 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.35 Suodatin/eriste Hk 1.05 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.75 Hk 1.05 Hk 0.20 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1800 MaHk-1200 LDMaHk-1350 OKTO-1350 BeM-1750 BeM-1950 märät olosuhteet: Päällyste2 SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI SMA 16/100, A N 7, FI Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.65 LD-MaHk (30/70) 0.80 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.45 Suodatin/eriste Hk 1.15 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.80 Hk 1.15 Hk 0.20 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus

40 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 3 K3 (E tavoite =160, RN sall =50 mm), S = 1,9 m OuKa, katuluokka 3 (mitoitus LiVin mukaan) suodatinhiekka MaHk LD-MaHk (30/70) OKTO-eriste betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-600 BeM-550 BeM-600 märät olosuhteet: Päällyste2 AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.20 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.30 BeM I-III (E 280) 0.30 Suodatin/eriste Hk Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-1150 MaHk-800 LDMaHk-900 OKTO-950 BeM-1150 BeM-1250 märät olosuhteet: Päällyste2 AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.25 LD-MaHk (30/70) 0.35 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 0.95 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.50 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.40 Hk 0.50 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1550 MaHk-1050 LDMaHk-1200 OKTO-1200 BeM-1550 BeM-1700 märät olosuhteet: Päällyste2 AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI ABK 22/150, A N 19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 kuivat olosuhteet: Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.50 LD-MaHk (30/70) 0.65 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.40 Si, SiMr Suodatin/eriste Hk 0.90 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.65 Hk 0.90 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1650 MaHk-1100 LDMaHk-1250 OKTO-1300 BeM-1650 BeM-1800 märät olosuhteet: Päällyste2 AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI AB 16/100, A N 10, FI Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI ABK 22/150, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 KaM 0-32 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 MaHk 0.55 LD-MaHk (30/70) 0.70 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.35 BeM I-III (E 280) 1.30 Suodatin/eriste Hk 1.00 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.75 Hk 1.00 Hk 0.20 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus

41 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 4 K4 (E tavoite =145, RN sall =70 mm), S = 1,9 m suodatinhiekka OuKa, katuluokka 4 (mitoitus LiVin mukaan) MaHk LD-MaHk (30/70) betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-500 BeM-500 BeM-500 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 0.25 Suodatin/eriste Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-800 MaHk-600 LDMaHk-650 OKTO-700 BeM-800 BeM-850 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI käytetään myös, kun Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä: Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava MaHk 0.15 LD-MaHk (30/70) 0.20 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 0.60 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.30 MaHk 0.15 LD-MaHk (30/70) 0.15 OKTO 0.25 Hk 0.30 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1350 MaHk-950 LDMaHk-1050 OKTO-1050 BeM-1350 BeM-1500 märät olosuhteet: Päällyste2 Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI AB 16/125, A N 10, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.45 LD-MaHk (30/70) 0.55 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 1.25 Suodatin/eriste Hk 0.85 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.60 Hk 0.85 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1500 MaHk-1000 LDMaHk-1150 OKTO-1150 BeM-1500 BeM-1700 märät olosuhteet: Päällyste2 Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 AB 16/125, A N10, FI AB 16/125, A N10, FI AB 16/125, A N10, FI AB 16/125, A N10, FI AB 16/125, A N10, FI AB 16/125, A N10, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.50 LD-MaHk (30/70) 0.65 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 1.45 Suodatin/eriste Hk 1.00 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.70 Hk 1.00 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus OKTO-eriste

42 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 5 K5 (E tavoite =135, RN sall =80 mm), S = 1,9 m OuKa, katuluokka 5 (mitoitus LiVin mukaan) suodatinhiekka MaHk LD-MaHk (30/70) OKTO-eriste betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-450 BeM-450 BeM-450 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava BeM I-III 0-45 (E 280) 0.20 BeM I-III (E 280) 0.20 Suodatin/eriste Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-650 MaHk-550 LDMaHk-550 OKTO-600 BeM-650 BeM-700 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava MaHk 0.10 LD-MaHk (30/70) 0.10 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 0.45 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.15 MaHk 0.15 LD-MaHk (30/70) 0.15 OKTO 0.15 Hk 0.15 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1300 MaHk-900 LDMaHk-1000 OKTO-1000 BeM-1300 BeM-1450 märät olosuhteet: Päällyste2 Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI AB 16/125, A N 19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.40 LD-MaHk (30/70) 0.50 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 1.20 Suodatin/eriste Hk 0.80 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.55 Hk 0.80 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1450 MaHk-950 LDMaHk-1100 OKTO-1100 BeM-1450 BeM-1600 märät olosuhteet: Päällyste2 Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 AB 16/125, A N19, FI AB 16/125, A N19, FI AB 16/125, A N19, FI AB 16/125, A N19, FI AB 16/125, A N19, FI AB 16/125, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.40 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.20 KaM 0-56 (E=280) 0.35 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.45 LD-MaHk (30/70) 0.60 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.25 BeM I-III (E 280) 1.35 Suodatin/eriste Hk 0.95 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.65 Hk 0.95 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus

43 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 6 K6 (E tavoite =115, RN sall =70 mm), S = 1,9 m OuKa, katuluokka 6 (mitoitus LiVin mukaan) suodatinhiekka MaHk LD-MaHk (30/70) OKTO-eriste betonimurske A betonimurske B Pohjamaa Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Rakennekerros Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali Rakennemateriaali (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) [m] [m] [m] [m] [m] [m] Alusrakenneluokka E Rakenteen nimi M-340 BeM-390 BeM-390 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (7-15 %) Päällyste1 AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI Hk, HkMr (7-15 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava BeM I-III 0-45 (E 280) 0.15 BeM I-III (E 280) 0.15 Suodatin/eriste Hk Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-790 MaHk-540 LDMaHk-640 OKTO-640 BeM-790 BeM-840 märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.30 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Jakava MaHk 0.10 LD-MaHk (30/70) 0.20 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.15 BeM I-III (E 280) 0.60 sihk, sihkmr (31-50 %) Suodatin/eriste Hk 0.40 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.30 Hk 0.40 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-1340 MaHk-890 LDMaHk-1040 OKTO-1090 BeM-1340 BeM-1540 märät olosuhteet: Päällyste2 Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI AB 11/100, A N 19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.30 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.45 LD-MaHk (30/70) 0.60 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.15 BeM I-III (E 280) 1.30 Suodatin/eriste Hk 0.95 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.75 Hk 0.95 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1490 MaHk-990 LDMaHk-1140 OKTO-1040 BeM-1540 BeM-1690 märät olosuhteet: Päällyste2 Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 AB 11/100, A N19, FI AB 11/100, A N19, FI AB 11/100, A N19, FI AB 11/100, A N19, FI AB 11/100, A N19, FI AB 11/100, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.30 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.25 KaM 0-56 (E=280) 0.15 KaM 0-56 (E=280) 0.15 Jakava MaHk 0.55 LD-MaHk (30/70) 0.70 BeM I-III 0-45 (E 280) 0.15 BeM I-III (E 280) 1.45 Suodatin/eriste Hk 1.10 MaHk 0.20 LD-MaHk (30/70) 0.20 OKTO 0.70 Hk 1.10 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 N3 N3 N3 N3 N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus

44 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 1 / 7 K6 TV (E tavoite=115, RN sall=150 mm), S = 1,9 m Pohjamaa Rakennekerros (Läpäisy-%, 0,063 mm seula) Alusrakenneluokka E märät olosuhteet: SrMr, srhkmr (7-15 %) Hk, HkMr (7-15 %) Teräsverkkorakenne Paksuus Rakennemateriaali [m] OuKa, katuluokka 6 teräsverkkorakenne (mitoitus LiVin mukaan) Routaturpoama, E-moduuli: t = 3 %, E = 50 MN/m 2 Alusrakenneluokka F Rakenteen nimi M-490-Tv märät olosuhteet: Päällyste2 SrMr, srhkmr (16-30 %) Päällyste1 AB 11/100, A N19, FI käytetään myös, kun: Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 katu on > 1,9 m penkereellä Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.15 Hk, HkMr (16-30 %) Teräsverkko B500K-6/5-150/200 tv sihk, sihkmr (31-50 %) Kantava/jakava KaM 0-56 (E=200) 0.25 Suodatin/eriste Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t = 6 %, E = 35 MN/m 2 Rakennepaksuus 0.49 Alusrakenneluokka H Rakenteen nimi M-840-Tv märät olosuhteet: Päällyste2 Hk, HkMr (16-50 %) Päällyste1 AB 11/100, A N19, FI sihk,sihkmr (31-50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 sisrmr, sisrhkmr (31-50 %) Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.15 Teräsverkko B500K-6/5-150/200 tv Kantava/jakava KaM 0-56 (E=200) 0.20 Suodatin/eriste Hk 0.40 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t=12 %, E=20 MN/m 2 Rakennepaksuus 0.84 Alusrakenneluokka I Rakenteen nimi M-1040-Tv märät olosuhteet: Päällyste2 Si, SiMr (>50 %) Päällyste1 AB 11/100, A N19, FI kerrallinen Sa/Si (>50 %) Profilointi KaM 0-16 (E=200) 0.05 Kantava KaM 0-56 (E=280) 0.15 Teräsverkko B500K-6/5-150/200 tv Kantava/jakava KaM 0-56 (E=200) 0.20 Suodatin/eriste Hk 0.60 Routaturpoama, E-moduuli: Suodatinkangas N3 t=16 %, E=10 MN/m 2 Rakennepaksuus 1.04

45 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 2 / 1

46 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 2 / 2

47 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 3 / 1

48 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 3 / 2

49 Katurakenteiden suunnitteluohje LIITE 3 / 3