Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 1 / 7 TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä seudun eri toimijoiden keskinäistä verkottumista. Yhdistys toteuttaa Hämeenlinnan seutukunnalla eli Linnaseudulla Paikallista aikaa nimistä maaseudun kehittämisstrategiaa, jonka rahoituksesta Leader -varoin on tehty sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa 7.4.2015. Yhdistys toteuttaa myös omia hankkeita maaseudun kehittämiseksi. 2. Painopistealueet 2016 Vuosi 2016 oli yhdistyksen kuudestoista kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2016 painopisteitä olivat: Ohjelmakaudesta tiedottaminen Kylä-, asukas- ja yhdistystoiminnan sekä kotiseututyön kehittäminen Linnaseudun alueella Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen alueella Yhdistyksen ja asukaslähtöisen toimintatavan tunnetuksi tekeminen Yhdistyksen oman kehittäjäroolin vahvistaminen Linnaseudulla Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen edistäminen Osallistuminen seudulliseen ja valtakunnalliseen maaseutupoliittiseen keskusteluun 3. Hanketoiminta Koko ohjelmakauden 2014-2020 alku on ollut todella hankalaa aikaa johtuen ohjelmakauden alun myöhästymisestä. Vaikka toimintaa ohjaavat lait ja asetukset saatiin valmiiksi vuoden 2015 alkupuolella sekä Leader-ryhmätkin valituiksi jo keväällä 2015 on sähköisen Hyrrä-järjestelmän luominen ollut todella hidasta. Leader-ryhmien, ja varmasti muidenkin Hyrrän kautta rahoituksia myöntävien tahojen työaika on viime vuosina kulunut Hyrrän toimimattomuuden aiheuttamien sekaannusten ja viivästysten selittelyyn. Me emme ole päässeet tekemään sitä työtä jota varten olemme olemassa vaan olemme joutuneet selvittelemään ja selittelemään toisten tahojen viivästymisiä, epäonnistumisia ja tekemiä virheitä. Linnaseudulla on koko toimintaryhmänä toimimisen ajan pyritty hankehakijoiden neuvonnalla välttämään niin sanottuja turhia hakemuksia. Eli hakemuksia, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada myönteistä rahoituspäätöstä. Käytännössä hakijoita ohjeistetaan muokkaamaan tarvittaessa hakemustaan siten että se olisi rahoitettavissa. Tai mikäli hakemusta ei voida muokata, tullaa hakijalle jo etukäteen kertomaan, ettei hakemus ole tukikelpoinen. Tällöin hakija monesti vetää hakemuksensa pois jo ennen sen hallituskäsittelyä. Sähköisen haun käyttöönotto toi hakemusten jättämisen ilman henkilökohtaista tapaamista helpommaksi, mutta onneksi täysin yllätyksenä tulevia hakemuksia on tullut kuitenkin pelättyä vähemmän. Hyrrässä on kuitenkin joitain Linnaseudulle jätettyjä hakemuksia tai työnalla olevia, jättämättömiä hakemuksia, joita ainakaan
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 2 / 7 nykyisessä muodossaan ei tulla rahoittamaan, mutta joita hakija ei vielä ole myöskään poistanut Hyrrästä. Kuluvan ohjelmakauden rahoituksiin liittyviä hakemuksia on Linnaseudulle Hyrrään toimitettu raportointijaksolla ja koko ohjelmakauden aikana seuraavasti Painopistealue hankkeita kpl/ 2016 hankkeita kpl/ koko kausi Yrittäjyys 6 12 Kulttuuri ja ympäristö 14 17 Asukasaktiivisuus 13 19 Yhteensä 33 48 Ely-keskus on tehnyt Linnaseudun hankkeista päätöksiä strategian painopistealueittain seuraavasti: Painopistealue hankkeita kpl tuki / jakauma % hankkeita kpl tuki / jakauma % Suunniteltu jakauma 2016 Kauden alusta Yrittäjyys 7 120.000 / 17 % 7 120.000/ 12 % 36 % Kulttuuri ja ympäristö 12 280.000 / 40 % 15 320.000/ 31 % 25 % Asukasaktiivisuus 10 300.000 / 43 % 15 600.000/ 57 % 39 % Yhteensä 29 700.000 37 1.040.000 Taulukoista näkee, että ohjelmakausi on todellakin lähtenyt liikkeelle vuoden 2016 aikana. Sekä Linnaseudulle jätettyjen hakemusten, että ELY-keskuksessa tehtyjen päätösten määrä on ollut vuonna 2016 reilusti yli kaksinkertainen verrattuna kahteen edelliseen vuoteen yhteensä. Lisäksi työn alla on useita suunnitelmia, joita ei vielä ole ryhdytty laittamaan Hyrrään. Yrityshankkeiden määrässä ollaan edelleen selvästi jäljessä suunnitellusta osuudesta. Tähän lienee osasyyllinen yleinen taloudellinen tilanne, joka selvästikin vaikuttaa yritysten investointeihin. Osasyyllinen yritysrahoitusten pieneen määrään saattaa olla myös ohjelmakauden alun viivästyminen ja siitä johtuen se, että yritykset eivät saa nopeita ratkaisuja mahdollisiin investointitarpeisiinsa, joten monet yritykset jättävät hakematta sitä meidän tarjoamaa mahdollisesti joskus myönnettävää rahaa. Jakaumaa vääristää jonkin verran muutamat isot, useampivuotiset yhteisölliset kehittämishankkeet joita on jätetty Hyrrään heti palvelun avauduttua. Ohjelmakauden parin ensimmäisen vuoden ongelmista huolimatta rahoitushakemuksia on Linnaseudulle tullut hyvin, niitä on päästy käsittelemäänkin ja niistä on saatu hyvin päätöksiäkin. Hankepäätöksiä on saatu jopa niinkin paljon, että kauden kolmen ensimmäisen vuoden kehykset saatiin lähes kokonaan käytettyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuonna 2016, kuten koko kuluvalla ohjelmakaudella yleensäkin, on rahoituksia haettu paljon erilaisiin vesistöjen kunnostushankkeisiin. Kiinnostusta vesistöjen kuntoon pidetään alueella tärkeänä, sillä Linnaseudun alueella on useita pitäjiä, joiden asukasluku tuplaantuu kesäisin kesäasukkaiden toimesta. Puhtaat ja hyvinvoivat vesistöt ovat siis yksi alueen voimavara, joka houkuttelee sekä vakituisia kesäasukkaista, että satunnaisia turisteja alueelle. Vesistöjenkunnostushankkeisiin osattiin varautua jo ohjelmakautta suunniteltaessa edellisen kauden lopulla heränneen kiinnostuksen myötä. Vesistöjen lisäksi myös muut luontoon liittyvät hankkeet ovat olleet kysyttyjä. Näitä ovat esimerkiksi reitistöjen suunnittelu ja rakentaminen sekä erilaisten luonto- ja lintutornien rakentaminen.
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 3 / 7 Linnaseudun hallituksessa päätettiin hakea Yhdistysten pienet investoinnit teemahanketta. Hankkeen haku avattiin keväällä 2016 ja alahankkeet valittiin kesäkuussa 2016. Hakemuksia alahankkeeksi saapui yhteensä 32 kappaletta. Hakemuksista hyväksyttiin 28 kappaletta ja hylättiin 4. Hyväksyttyjen hakemusten kustannusarviot olivat yhteensä noin 122.000 ja niille myönnettiin rahoitusta reilut 85.000. Alahankkeiden kustannusarviot vaihtelivat 1.000 9.000 euron välillä. Hylätyt hakemukset hylättiin pääasiassa hankkeen kyseenalaisen yhteisöllisyyden vuoksi. Teemahankkeita pidetään kohtuullisen hyvänä, korvaavana toimenpiteenä kohtuuttoman korkean rahoitettavien hankkeiden alarajan tuomiin ongelmiin. Tälläkin kaudella tuo alarajan korkea taso estää monien hyvien hankkeiden toteutumisen. Teemahankkeissa hakeminen on tehty hieman helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi kuin normihankkeiden hakeminen, mutta teemahankkeen ongelmana on se, että alahankkeiden toteutus ja haku ovat sidottuja ajallisesti tiettyyn hakuaikaan. Vuoden 2016 lopussa teemahankkeesta ei vielä ole viranomaispäätöstä. Tämä johtuu siitä, että Hyrrässä ei pystytä tekemään päätöksiä tämän tyyppisistä hakemuksista. Se että alahankkeiksi valitut hankkeet ovat joutuneet odottamaan päätöstä jo reilun puoli vuotta Linnaseudun hallituksen käsittelystäkin on teettänyt todella paljon ylimääräistä työtä. Suuresta alahankkeiden määrästä johtuen kyselyjä hankkeen tilanteesta tulee jatkuvasti. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä osa alahankkeiden toteuttajista päätti toteuttaa hankkeensa, omalla riskillään, heti kesällä 2016 ja odottelee nyt siis rahojaan, kun taas osa toteuttajista päätti odottaa hankepäätöstä ja odottaa nyt siis lupaa aloittaa hankkeen työt. Vuoden 2016 aikana lähti liikkeelle myös hankkeiden maksut. Käynnissä olevalla ohjelmakaudella ei Leader-ryhmillä ole muuta roolia maksujen hoidossa kuin neuvonta. Neuvontaroolin on todettu olevan sitäkin tarpeellisempi. Lähes kaikki maksuhakemuksensa ilman neuvontaa Hyrrään jättäneet hakijat joutuivat täydentämään tai korjaamaan hakemustaan hyvinkin perinpohjaisesti. 4 Yhdistys 4.1 Säännöt Linnaseutu ry:n säännöt on laadittu yhdistystä perustettaessa, vuonna 2000 ja sääntöjä on tarkennettu vuosina 2003, 2014 ja 2016. 2014 alkavalle ohjelmakaudelle sääntöjä muutettiin siten että sääntöihin lisättiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaatimat hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Samalla sääntömuutoksella tehtiin pieniä kosmeettisia korjauksia nykyisiin sääntöihin. Näitä korjauksia olivat vuoden 2009 kuntaliitoksessa poistuneiden kuntien nimien poistaminen säännöistä. Vuonna 2016 sääntöjä muutettiin siten, että säännöt sallivat vain yhden tilintarkastajan käyttämisen kahden sijaan. Tarve muutokselle sai alkunsa Maaseutuviraston kyseenalaistaessa tilintarkastajien palkkioiden suuruuden. 4.2 Jäsenet Linnaseutu ry:llä oli vuoden 2016 lopussa jäseniä yhteensä 82 kpl. Näistä henkilöjäseniä oli 28 kpl, yhteisöjäseniä 50 ja kuntia + Uusyrityskeskus 4 kpl. Jäseniksi lasketaan vain kyseisenä vuonna jäsenmaksun maksaneet. Jäsenmäärä on kohtuullisen matala, mutta se pysynyt jo vuosia vakaana. Jäsenten hankinnassa ongelmia tuottaa se, millä perusteella potentiaaliselle jäsenelle jäsenyydestä
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 4 / 7 tulevat hyödyt. Jäsenyys kun ei voi olla ehto rahoituksen, tai edes neuvonnan saamiselle. Käytännössä jäsenet ovat siis kannatusjäseniä. 4.3 Henkilöstö ja toimisto Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkoi MMM Jussi Pakari ja osa-aikaisena talouspäällikkönä kauppatieteen maisteri Kirsi Koskue. Linnaseudun kyläkoordinaattorina jatkoi tradenomi AMK Johanna Henttinen ja Maaseuturahoitus Hämeessä tiedonvälityshankkeen tiedottajana medianomi AMK Ulla Harju. Linnaseudulla oli vuonna 2016 toimisto osoitteessa,. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Hämeen Kylät ry:n toimitilat, joten yhteistyö maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa on päivittäistä. Tilaan ollaan oltu tyytyväisiä sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti. 4.4 Hallitus Linnaseudun hallitukseen kuului vuonna 2016 12 jäsentä. Hallituspaikat ovat jakautuneet mahdollisimman tasaisesti alueen kuntien, eli siten myös kuntien maksuosuuksien kesken. Joten kunnittain paikat jakautuvat: Hattula 2, Hämeenlinna 7 ja Janakkala 3 paikkaa. Hallituksen kokoonpanossa on noudatettu lisäksi maa- ja metsätalousministeriön toimintaryhmiltä vaatimaa kolmikantaperiaatetta. Kolmikantaperiaatteen mukaisesti 1/3 hallituksen jäsenistä tulee edustaa kuntia, 1/3 edustaa yhdistyksiä ja 1/3 yksityisiä henkilöitä. Kolmikannan toteutumisen laskemista hankaloittaa kunta- ja seurakuntavaalit, jotka saattavat muuttaa hallitukseen valittujen henkilöiden statusta kolmikannassa. Hallituksen jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmen vuoden mittaisia hallituskausia saa peräkkäin olla korkeintaan kaksi, tämän jälkeen hallituspaikka on jätettävä uusille ehdokkaille. Kolmikantaa sekä hallituksen jäsenten kiertoa tullaan myös tulevaisuudessa noudattamaan. Lisäksi vuoden 2014 syyskokouksessa lähtien on hallituksen varsinaisille jäsenille valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontui vuonna 2016 päätösvaltaisena 8 kertaa. Hallituksen varsinaisten jäsenten keskimääräinen osallistumisaktiivisuus varsinaisissa kokouksissa oli 63 %. Varajäsenten osallistuminen mukaan lukien keskimääräinen osallistumisaktiivisuus oli 72 %. Hallituksen toiminnan tukena toimi tiimejä, joihin kuului myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä.
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 5 / 7 Hallituksen 2016 kokoonpano: osall.kok. Hattula Leila Ylitalo kuntaedustaja 1 Tomi Pietiläinen yksityishenkilö 5 Hämeenlinna Jouni Lehtonen (pj) kuntaedustaja 8 Ismo Hannula yksityishenkilö 3 Timo Kärkkäinen kuntaedustaja 8 Reija Nevala yhdistysedustaja 6 Anne Nieminen yhdistysedustaja 7 Reijo Saksa kuntaedustaja 2 Botond Vereb-Dér yhdistysedustaja 6 Janakkala Outi Koskinen yhdistysedustaja 4 Osmo Tokeensuu kuntaedustaja 6 Kalevi Virtanen yksityishenkilö 2 4.5 Vuosikokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Lounasravintola Fredrikassa, Hämeenlinnassa 12.5. Kokoukseen osallistui 15 henkilöä. Syyskokous pidettiin 17.11. Vanajan Parvella, Hämeenlinnassa. Kokoukseen osallistui 12 henkilöä. 4.6 Tiimit Vuonna 2016 toimineina tiimeinä olivat Linnaseudun kylätiimi ja kotiseututiimi. Kylätiimiin kuuluivat puheenjohtaja Elisa Göös, sihteeri Johanna Henttinen, muut jäsenet Iso- Mustajärvi Mona, Keino Sinikka, Kopra Seppo, Lehtonen Jouni, Pietilä Leena, Piiroinen Mirja, Sandelius Pirjo, Souru Marja Leena, Virtanen Kalevi ja Lindqvist Ari (ELY-keskuksen edustaja). Kylätiimi kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa (20.6. ja 12.12.) Kylätiimi toimi käsitellen ajankohtaisia Linnaseudun alueen kylätoimintaan liittyviä asioita sekä osallistui Kylistä pitäjiin hankkeen sisällön suunnitteluun ja hankkeen alettua toiminnan ideointiin ja seurantaan. Kotiseututiimiin kuuluivat edustajat kaikista Linnaseudun alueella toimivista kotiseutuyhdistyksistä. Kotiseututiimin jäsenistö oli vuonna 2016 tiiviisti mukana Kylistä pitäjiin hankkeen kotiseutumuseoprojektin toteutuksessa, johon liittyi tiiviisti kesällä toteutetut vierailut kunkin kotiseutuyhdistyksen museossa haastattelu- ja keskustelutilaisuuden merkeissä, sekä yhteinen toiminnan kehittämisilta 6.10.2017 ja hanke- ja tapahtumavalmisteluja. 5. Viestintä ja koulutustoimenpiteet Omia tiedotustilaisuuksia ei juurikaan ole järjestetty, sillä sekä toiminnanjohtaja ja kyläkoordinaattori ovat käyneet muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoituksesta ja Linnaseudusta. Toiminnanjohtaja on lähinnä käynyt yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoituksen mahdollisuuksista rahoittaa mikroyrityksiä. Ulkopuolisten järjestämät tilaisuudet
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 6 / 7 ovat pääasiassa olleet Hämeen Uusyrityskeskuksen, Linnan Kehitys Oy:n ja alueen kuntien järjestämiä. Kyläkoordinaattori on kiertänyt paljon kylien ja yhdistysten tilaisuuksia esitellen hankerahoitusmahdollisuuksia ja rahoitettuja hankkeita. Näiden massatapahtumien lisäksi on aina tarvittaessa tehty hakijakohtaista neuvontaa koskien ohjelmakauden sääntöjä, linjauksia ja hankejärjestelmiä. Yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä on toki tehty myös Maaseuturahoitus Hämeessä -tiedotushankkeen kanssa. Vuoden aikana on julkaistu Linnaseudun tiedotuslehti, Kotikylä-lehti, sekä tehty erilaisiin tilaisuuksiin soviteltuja rahoitusesitteitä. Linnaseudun hallitustyöskentely on perinteisesti aloitettu vajaan päivän mittaisella tutustumis- ja koulutuspäivällä. Tilaisuuteen on kutsuttu Linnaseudun hallitus ja henkilökunta. Alkuvuodesta pidettyjen koulutuspäivien keskeisimpiä aiheita olivat Linnaseudun rahoitusmahdollisuudet, uuden ohjelmakauden valmistelu ja ohjelmakaudesta tiedottaminen. 6. Linnaseudun muu toiminta Linnaseudun koko toiminnan ajan Linnaseudun kärkihankkeena on ollut yhdistyksen itsensä hallinnoima kylähanke. Vuoden 2015 elokuussa alkanut Kylistä pitäjiin hanke keskittyy kylätoiminnan, kulttuurin ja kotiseututyön kehittämiseen Linnaseudun alueella. Alkuvuodesta 2016 avautuivat niin Lammille, Renkoon kuin Janakkalaankin kotiseutuaiheiset valokuvanäyttelyt, joiden otokset olivat paikallisten oppilaiden käsialaa juontaen juurensa edellissyksyn kotiseutumuseovierailuihin. Kevätkauden suurimpia töitä olivat 45:n kohteen juhlataloesitteen sekä sähköisen rekisterin laatiminen sekä Kotikylän kesälehden julkaisu kesän alussa. Vuoden 2016 teemana olivat myös kotiseutuyhdistysten kotiseutumuseot, joiden toimintaa ja kehittämistarpeita tarkasteltiin niin haastatteluin, vierailuin kuin yhteisin tilaisuuksin. Kesällä järjestettiin perinnepelituokioita kylien kesätapahtumien yhteydessä ja heinäkuulla matkattiin opintoretkelle Asikkalan ja Sysmän kyläkohteisiin, sekä joulukuulla Mäntsälään ja Järvenpäähän. Seminaareja järjestettiin niin yhdistysten työn kehittämisen kuin tarinallistamisenkin parissa. Linnaseutu toimii hakijana ja hallinnoijana Hämeen ELY-keskuksen ja hämäläisten Leader-ryhmien yhteisessä tiedotushankkeessa. Hankkeeseen haettiin rahoitus Hämeen ELY-keskuksesta. Rahoituksen turvin hankkeelle palkattiin tiedottaja, jonka tehtävänä on tiedottaa Kanta- ja Päijät- Hämeen alueilla Maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen tuomista rahoitusmahdollisuuksista. Tiedottajan työpiste sijaitsee fyysisesti Linnaseudun toimistolla, mutta tiedottaja palvelee yhtäläisesti kaikkia maaseuturahastosta rahoituksia myöntäviä toimijoita Hämeessä eli hämäläisiä Leader-ryhmiä ja Hämeen ELYä. Hankkeessa esimerkiksi viestitään maaseutuohjelmasta sekä perinteisemmillä tavoilla että sähköisesti, tuotetaan viestintämateriaalia, koulutetaan rahoituksen saaneita hankkeita jne.
Linnaseutu ry Toimintakertomus 2016 Sivu 7 / 7 7. Talous Linnaseudun talous- ja kassatilanne on pysynyt kohtuullisen vakaana vuoden 2016 ajan. Hetkellinen kassakriisi tuli siinä vaiheessa, kun hankkeiden maksut lähtivät liikkeelle. Tällöin useat maksujen avautumista odottaneet hankkeet laittoivat maksuhakemukset järjestelmään ja ne kuluttivat hetkellisesti hallinnon pyörittämiseen käytetyn kuntarahan loppuun. Tilanne helpottui kun myös Linnaseudun omat hankkeet saivat maksut. Yhdistyksen kassatilanne on pysynyt siedettävänä kuntien maksamien kuntaosuuksien vuoksi. Alueen kunnat ovat suostuneet maksamaan ohjelmakauden alun vuosien kuntarahat ennakkoina, vaikka ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina ei viranomaispäätöksiä juurikaan saatu. Kassatilanne tullee helpottumaan ja tulemaan ennakoitavammaksi nyt kun ohjelmakausi on lähtenyt kunnolla liikkeelle. Tilinpäätös- ja tase liitteenä. Linnaseutu ry Hallitus