Tarkennukset kuvatietokannan vaatimusmäärittelyssä erityismerkityksessä esiintyville termeille



Samankaltaiset tiedostot
Tekijä: Ellen Karhulampi KUVATIETOKANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

Käyttöoikeuksien metatieto

Sisällönhallinnan menetelmiä

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset

Tieto matkaa maailmalle

SÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

YKSA(2) ( Käyttäjän ohje

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Finna ja ontologiat tms.

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Opinnäytteen tallennus Theseus-verkkokirjastoon

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Juha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/ /2009. Keskeisiä käsitteitä

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

ARKISTOLAITOKSEN SUOSITUS DIGITOINNIN LAATUKRITEEREIKSI:

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät

Yhdistysten sähköisten asiakirjojen arkistointi Toimihenkilöarkistoon

Kim Viljanen

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

IPR ja DRM. Määritelmät

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Luento 12: XML ja metatieto

ja Jyväskylän yliopisto

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Metatiedot ja sähköinen asiakirja

VERKKOKIRJASTO theseus

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

D-ark: performanssi-arkisto

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi

PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä

VAPA YLEISKUVAUS ARKISTOLAITOKSEN SÄHKÖISEN SÄILYTTÄMISEN PALVELUSTA

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

Seitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Nelli kaukopalvelutyössä

Suomen museoliiton Kookos-kokoelmahallinta sisältää kaiken tarvittavan

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Julkaisuarkistosta toimintaketjujen tukijaksi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous Ari Rouvari Kansalliskirjasto

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

Tutkimustietohallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto ohjausryhmäkokous Pirjo-Leena Forsström

Haahtela PRIS projektipankki

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, , Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Potilastiedon arkiston käyttöönotto ja arkistonhoitaja. Kela, Kanta-palvelut,

Theseuksen tulevaisuudennäkymiä

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

CC0-lisenssi: case Finna

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

1 Yleistä. Lakisääteisyys

Asiasanastosta ontologiaksi

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Ensi askeleet semanttiseen webiin: tuotantoprojektin kokemuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

ARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari Tapani Moisio

Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

MichaelPlus. Hankkeen esittely Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

Sähköpostin arkistointi

OPINNÄYTETYÖN JULKAISEMINEN THESEUS- VERKKOKIRJASTOSSA. Päivi Toikkanen

SÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT

JHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely. Keskustelutilaisuus

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA

KDK-ajankohtaispäivä museoille

Transkriptio:

Termiluettelo Tarkennukset kuvatietokannan vaatimusmäärittelyssä erityismerkityksessä esiintyville termeille aihehakemisto Keskeiset aihealueet asiasanoin tai muin termein esittävä hakemisto. Ks. hierarkkinen aihehakemisto arkistointi Yleisesti: prosessit ja toiminnot, joiden avulla turvataan asiakirjallisten tietojen fyysinen ja sisällöllinen pitkäaikainen säilyvyys. Kuvatietokannassa: informaation analysoinnin, järjestämisen, kuvailun ja tallennuksen prosessit, jotka mahdollistavat visuaalisten aineistojen säilyvyyden, hallinnan, ja saavutettavuuden. Ks. hajautettu arkistointi / luettelointi / tallennus arkistoluettelo Arkiston kokoelmaluettelo. Kuvatietokannan arkistokokoelmaa koskevat digitaaliset objektit (kuvailutiedot ja kuvatiedostot) tai niistä tulostettu raportti. Creative Commons lisenssi Dokumenttien vapaan jakelun mahdollistava lisenssi. Creative Commons -palvelun http://www.hiit.fi/de/creativecommons/ kautta tekijänoikeuden haltijat pystyvät liittämään teoksiinsa kuvauksen teokseen liittyvistä oikeuksista sekä lisenssin. digitaalinen objekti Kuvatietokanta-aineiston perusyksikkö. Digitaalisen objektin muodostavat kuvatiedosto(t) ja siihen liittyvä(t) luettelointi-/kuvailutiedot tai metadata. Arkiston kokoelmaluetteloon kuuluvien eidigitaalisten aineistojen osalta digitaalisen objektin voi muodostaa myös pelkkä luettelointimetadata. digitaalinen oikeuksien hallinta DRM (Digital Rights Management). Toimet, joiden avulla kuvataan, hallitaan ja suojataan digitaaliseen ja ei-digitaaliseen sisältöön liittyviä oikeuksia digitaalisessa ympäristössä. digitointi Työprosessi, jossa analogisesta aineistosta, kuten valokuvavedoksesta, valmistetaan sähköinen tiedosto skannaamalla tai digitaalikameralla kuvaamalla. eräajo Suurten tiedostomäärien siirtäminen kerralla järjestelmästä tai järjestelmään. hajautettu arkistointi

2 Aineiston arkistointiprosessin osa, jonka korkeakoulun työntekijä / opiskelija / koulutusohjelma tai yksikkö toteuttaa tarjotessaan aineistoaan arkistoon arkistointiehdotuksen kautta. Toteutuu kuvatietokannan perusjärjestelmän jatkokehitysvaiheessa. hajautettu kuvailu 1. Järjestelmän loppukäyttäjän omassa kuvakokoelmassaan tekemä peruskuvailutietojen antaminen tallennettaville kuville 2. Aineiston arkistointiprosessiin liittyvä työvaihe, jossa korkeakoulun henkilökuntaan kuuluva tai opiskelija tarjotessaan kuvaa arkiston kokoelmaan antaa arkistoon tarjoamastaan aineistosta kullekin aineistolle sovitut peruskuvailutiedot hajautettu tallennus Kuvatietokannan loppukäyttäjien järjestelmään tekemät tallennukset. 1. Kuvien tallentaminen käyttäjän omaan kuvakokoelmaan 2. Kuvien tallentaminen niiden arkistointia varten hierarkkinen aihehakemisto Metadatan hierarkiatasoja hyödyntäen tuotettu hierarkiatasoihin jaettu aihehakemisto. Ks. aihehakemisto julkaisuprosessi Kuvatietokannassa: julkiseksi määritellyn kuvan ja siihen kuuluvien julkisiksi määriteltyjen metadatatietojen saattaminen julkisen verkkopalvelun kautta käytettävissä olevaksi aineistoksi. Keskitettyy julkaisuprosessiin kuuluu julkaisijan oikeuksilla toimivan käyttäjän suorittama aineiston tallennus ja kuvailu järjestelmään sekä julkaisupäätös. Perusjärjestelmän jatkokehitysvaiheessa käyttööotettavaan hajautettuun julkaisuprosessiin kuuluu julkaistavan aineiston tarjoaminen julkaisuehdotuksena tai julkaisupäätökseen oikeutetun käyttäjän suorittama julkaisuluvalla varustettujen kuvien etsintä järjestelmästä sekä julkaisupäätökseen valtuutetun käyttäjän tekemä julkaisupäätös, jonka jälkeen julkaistu aineisto näkyy julkisessa verkkopalvelussa. kokoelma Nimetty kuvista muodostuva kokonaisuus, jonka käyttäjä tai käyttäjäryhmä tallentaa. kokoelman perustaminen Käyttäjän oman kokoelman perustaminen tapahtuu nimeämällä omaan työtilaan tallennettujen omien kuvien ja / tai kuvatietokannasta poimittujen kuvalinkkien muodostama kokonaisuus kokoelmana. kuvailu Kuvatietokantaan tallennettavien kuvien ominaisuuksien, tekijän- ja käyttöoikeuksien jne. kuvailutietojen tallentaminen kuvien yhteyteen järjestelmän tarjoamassa standardinmukaisessa muodossa. Jokaiselle tietokantaan tallennettavalle aineistotyypille on määritelty vähimmäiskuvailu: pakolliset perustiedot, jotka jokaisesta järjestelmässä olevasta kuvasta on oltava. Ks. luettelointi kuvasarja Kuvatietokannassa: yhteen kuuluvista kuvista muodostuva kokonaisuus, joka on kuvattu järjestelmään kokonaisuutena ja myös haettavissa kokonaisuutena. käyttäjäoikeudet Kullekin käyttäjäryhmälle kuvatietokannassa määritellyt oikeudet. käsitetunnus

3 Kuvatietokannan semanttisessa aineiston kuvailussa käsitteet yksilöivä ja yksiselitteinen tunnus Kuvatietokannassa käsitetunnuksena käytetään URIa (Uniform Resource Identifier). käyttäjärooli Käyttäjätasoon perustuva käyttäjien ryhmittely. Kuvatietokantajärjestelmän alkuvaiheessa käyttäjärooleja ovat pääkäyttäjä, tekninen pääkäyttäjä, keskitetyn tallennuksen toteuttaja, julkaisija, tallentaja ja vierailija. käyttöoikeus Kuvatietokannassa: 1. tekijänoikeuden haltijan tietokantaan tallentamaansa aineistoon objektikohtaisesti antamat käyttöoikeudet 2. keskitetysti määritellyt oikeudet tietyn aineiston käyttöön, esim. tekijän valtuuttamana tai mikäli aineiston tekijänoikeuden suoja-aika on umpeutunut tai arkistoon luovutetun aineiston tekijää ei kohtuullisin toimenpitein saada selvitetyksi. Keskitetetysti käyttöoikeuksia voivat antaa keskitetyn tallennuksen toteuttaja ja julkaisija rooleilla varustetut järjestelmän käyttäjät. lomake Kuvatietokannassa: järjestelmän tulostettavaksi tarjoamat lomakemallit, joiden avulla välitetään tietoa tai tehdään sopimuksia kuvien arkistoinnin tai kuvatietokannassa / verkkopalvelussa julkaisemisen prosesseissa tarvittavista asioista. Esim. käyttöoikeuksien luovutussopimus. luettelointi Arkistoinnin ja julkaisemisen työvaihe, jossa keskitetyn tallennuksen toteuttaja tai julkaisija tarkistaa kuvan tekijän tekemiä kuvan peruskuvailutietoja sekä suorittaa varsinaisen kuvailutyön ja lopuksi hyväksyy kuvan arkiston kokoelmaan tai julkaistavaksi verkkopalvelussa. luettelointipohja Luettelointityössä käytettävä tallennusalusta, joka on jaettu eri asteisesti pakollisiin kuvailukenttiin sekä niiden kenttäkohtaiseen ohjeistukseen. Luettelointipohjan kentät vastaavat metatietomallin kenttiä järjestettynä luettelointiprosessin kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. metadata Yleisesti: tietoa tiedosta. Kuvatietokannassa: digitaaliseen objektiin liittyvää standardoidussa muodossa tallennettua tietoa mm. kuvan tai siinä esiintyvän kohteen ominaisuuksista, kuvan tekijän- ja käyttöoikeuksista jne. Metadataa syntyy kuvatietokannassa sekä keskitetyn luettelointiprosessin että loppukäyttäjien omissa kuvakokoelmissa. Metadataa myös tuodaan kuvatietokantaan osana kuvatiedostoja. metadatastandardi Yleisesti: metatietojen esitysmuoto. Kuvatietokannassa käytettäviä metadatastandardeja ovat Dublin Core (http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/ ), joka muodostaa tietokannan metatietojen rakenteellisen mallin sekä erityisesti visuaalisten aineistojen kuvailuun suunnitellun VRA (Visual Resources Association) luokituksen (http://www.vraweb.org/ ) ydinluokat. VRA:n ydinluokkien järjestys on vapaa ja ne voidaan liittää osaksi Dublin Core pohjaista metadataformaattia. moniosainen digitaalinen objekti Useista samaa kohdetta kuvaavista kuvista koostuva digitaalinen objekti. Kuvien yhdessä muodostama kokonaisuus saattaa syntyä esim. samaa kohde-esinettä eri puolilta esittävistä kuvista tai muuten yhteenkuuluvista kuvista / kohteista.

4 näyttökuva Selailukuva. Sormenpääkuva tai suurempi, esimerkiksi koko näytön kokoinen matalaresoluutioinen kuva, joka on verkkokäyttöön soveltuvassa formaatissa, kuten JPEG. oma työtila Järjestelmän loppukäyttäjälle tarjoama työskentelyalusta, jonne hän voi mm. tallentaa tiedonhakutuloksia sekä järjestelmästä valittuja kuvia linkkeinä. ontologia Formaali, eksplisiittinen määritely yhteisestä käsitteistöstä. Ontologian luomisessa käytettävät teknisiä välineitä ovat ontologiakielet ja ontologiaeditorit. Kuvatietokannassa ontologiat luodaan tietokannan ulkopuolella kansallisesti tuotetulle ONKI-palvelimelle. Semanttisesti käsiteltävät kentät tulee olla tunnistettavissa ja niihin syötetyillä käsitteillä yksilöitävissä oleva tunniste, jollaisena käytetään URIa. pikahaku Tiedonhakuliittymään sisältyvä hakuikkuna tai hakuikkoiden kokonaisuus, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden tehdä nopea ja yksinkertaisen tiedonhaku perehtymättä tarkemmin tietokannan hakuominaisuuksiin. semantic web Semanttinen verkko. Visio seuraavan polven älykkäistä internetsovelluksista, joiden tiedonhallinnallisena perustana ovat semanttiset sisällön kuvaukset, ontologiat. Ks. ontologia. semanttinen viestintätekniikka Semanttisen webin mahdollistavat tekniikat. Yleisesti: WWW, XML-pohjaiset rakenteiset dokumentit, semanttiset metakuvaukset (RDF ja RDF Schema) ja ontologiat. Kuvatietokannassa: kuvatietokannan semanttisen sisällöntuotannon mahdollistavat vaatimukset: kansallisesti tuotettujen ontologioiden hyödyntämismahdollisuus (yhteys ONKI-palvelimeen), FinnONTOssa määritellyt sisällöntuotannon periaatteet sekä metatietomäärittelyn mukainen tuki vaatimuksissa esitettyjen tietojen tallentamiselle. siirtotiedosto Arkistolaitoksen määrittelemä arkistolaitokseen siirrettävän sähköisten asiakirjallisten tietojen kokonaisuus, joka koostuu itse aineistosta (kuvatietokannassa kuvatiedostot) ja sitä koskevasta metatiedosta (metadatasta). Siirtokokonaisuus muodostuu aineistoa kuvaavia metatietoja sisältävistä arkistolaitoksen ohjeiden mukaisista XML-muotoisista tiedostoista sekä kuvatiedostoista. Arkistolaitoksen määräys asiankäsittelyjärjestelmiin sisältyvien pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä muodossa (KA 1486/40/2005) 1 ja SÄHKE-määritykset 2 sisältävät perusohjeistuksen siirtotiedoston muodostamiseen ja siirtämiseen. tarkennettu haku Tiedonhakuliittymän ryhmitellyistä hakuikkunoista ja hakukentistä muodostuva kokonaisuus, jossa käyttäjä voi hyödyntää kaikkia tietojärjestelmän tiedonhakumahdollisuuksia: kohdentaa hakunsa tiettyihin kenttiin ja suorittaa Boolen logiikan mukaisia hakuoperaatioita yhdistelemällä eri kenttiin kohdistuvia hakuja tai saamiaan tulosjoukkoja. 1 Preservation exclusively in electronic form of permanent records in case management systems (unofficial translation) KA 1486/40/2005 http://www.narc.fi/arkistolaitos/sahkoinen 2 Markus Merenmies, Archival requirements in record keeping systems (English summary) http://www.narc.fi/arkistolaitos/sahkoinen

5 tekijänoikeuksien haltija Kuvan tai sen kohteena olevan objektin tekijä / tekijät, jolla tai joilla on lainsäädännön määrittämät tekijänoikeudet kuvaan ja / tai kuvan kohteena olevaan objektiin. tekninen metadata Tekninen metadata sisältää tietoa kuvatiedoston ominaisuuksista, tuotantoympäristöstä, sekä informaatiota, jota käytetään tiedoston esittämiseen ja toistamiseen esimerkiksi monitorilla tai painettuna. Teknistä metadataa ovat esim. formaatti, resoluutio, ja tiedostokoko. Se voi sisältää myös informaatiota skannaustapahtumasta, esim. käytetystä laitteistosta ja ohjelmistoista. Tekninen metadata varmistaa tiedoston toimivuuden ja eheyden tietojärjestelmässä, ja on oleellinen aineistojen pitkäaikaissäilytyksen kannalta. tiedonhakuliittymä Tiedonhaun käyttöliittymä. Näkymät ja toiminnot, joiden kautta käyttäjä toteuttaa tiedonhakuja kuvatietokannassa. tunnistenumero Järjestelmä antaa jokaiselle kuvalle tunnistenumeron. Julkaistun kuvan tunnistenumero on järjestelmän automaattisesti tuottama numero. Arkistoaineiston kuvanumero on aakkosnumeerinen arkistotunnus, joka yhdessä organisaation nimen (TaiK) ja kokoelman/arkiston tunnuksen kanssa yksilöi digitaalisen objektin. Arkistotunnus tuotetaan kuvatietokannan ulkopuolisena prosessina, mutta kuvatietokannan järjestelmä tarkistaa, ettei samaa numeroa käytetä vahingossa kahteen kertaan. värinhallinta Värinhallinnassa pyritään siirtämään kuvatiedoston mukana tietoa kuvan todellisista väreistä ja hallitsemaan laitteiden tuottamia värisävyjä. Värinhallinnan avulla pyritään tuottamaan samat värit eri näytöillä ja tulostimilla. Värinhallinta toteutetaan ICC-profiilien avulla. International Color Consortium on luonut laiteriippumattoman värinhallinnan välineen, ICC-profiilin, joka on standardoitu tiedostomuoto väriprofiileille (International Color Profile Format). ICC on laitteen väriavaruuden kuvaus, väriavaruusmääritelmä. Kuvatiedostoihin sisällytetään ICC-profiili. ICCprofiilien avulla voidaan syöttää, esittää ja tulostaa värejä tarkasti eri laitteistojen, laitteiden ja ICCyhteensopivien ohjelmistojen välillä laitteistoriippumattomasti. Värinhallinnan perustyökalu on ICC-väriprofiili