Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 2 OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA Vahvistettu 16.6.2015 Rehtorin päätös 64/10/2015
2 (10) Sisällysluettelo Lukijalle ja käyttäjälle... 3 1. Ammatillinen koulutus ja päihteet... 4 2. Oppilaitos, työelämä ja päihteet lainsäädännön näkökulmasta... 4 3. Savuton oppilaitos ja työpaikka... 5 4. Ehkäisevä päihdetyö... 6 5. Päihteiden käytön tunnistaminen... 7 5.1. Päihteiden käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus... 7 5.2. Huumeainetestaus ja määräys huumetestaukseen... 8 5.3. Huumetestaus ja kurinpidolliset seuraamukset... 8 5.4 Toiminta huumausainerikoksissa... 9 Kuvio 1. Huoli päihteiden käytöstä... 10 Kuvio 2. Päihtynyt opiskelija... 11
3 (10) Lukijalle ja käyttäjälle Opiskelijan päihteidenkäytön ehkäisysuunnitelma kuuluu osaksi opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmassa on kuvattu toimintalinjauksia, joiden tavoitteena on opiskelijoiden päihdeongelmien ennaltaehkäisy, niiden havaitseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä hoitoonohjaus. Suunnitelman tavoitteena on selkiinnyttää ja yhtenäistää Jyväskylän ammattiopiston päihdetyötä. Päihteillä tarkoitetaan tupakkatuotteita, tupakkatuotteiden kaltaisia tuotteita, alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettyjä teknisiä liuottimia, lääkkeitä sekä kaikkia huumausaineiksi määriteltyjä aineita. Päihteidenkäytön ehkäisysuunnitelmassa on huomioitu voimassa oleva lainsäädäntö sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen suositukset ja ohjeet sekä Jyväskylän kaupungin huumausainestrategia. Jyväskylä 16.6.2015 Kirsti Kosonen rehtori
4 (10) 1. Ammatillinen koulutus ja päihteet Jyväskylän ammattiopistossa opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria henkilöitä. Nuorten kanssa työskenneltäessä päihteidenkäytön ehkäisyssä huomioidaan erityisesti kasvatukselliset ja lastensuojelulliset näkökulmat. Jyväskylän ammattiopisto edistää nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää terveyttä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tunnistamisella, hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään terveyshaittoja, parannetaan oppilaitoksen työturvallisuutta, vaikutetaan oppilaitoksen ilmapiiriin sekä parannetaan opiskelijoiden työn laatua ja tuottavuutta. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskevaan tietouteen, asenteisiin ja päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on luoda vastuullinen oppimisympäristö opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelijoille tarjotaan apua oppilaitoksen asiantuntijoiden avulla sekä muiden sidosryhmien palveluihin ohjaamalla. Kuraattoripalveluilla sekä opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä osuus päihteettömyyden edistämisessä. Nuoren päihteiden käyttö liittyy usein hänen henkilökohtaisiin vaikeuksiinsa ja elämäntilanteeseensa. Perhetausta, ystäväpiiri ja koulunkäynti vaikuttavat päihteiden käyttöön. Varsinkin murrosiässä on monia muutoksia, jotka saattavat hämmentää nuorta. Ympäröivä yhteisö ja yhteiskunta vaikuttavat nuoreen ja hänen käytökseensä. Jyväskylän ammattiopistossa pyritään ennalta vaikuttamaan nuoreen positiivisesti ja häntä autetaan, jos hänellä on vaikeuksia. Nuorten päihteiden käytöllä on erilaisia muotoja, on kokeilua, käyttöä, ongelmakäyttöä, ja erilaisia käyttökulttuureja. Siksi ennalta ehkäisevän toiminnan lähtökohtana on tunnistaa päihteiden käytön erilaiset muodot, joiden perusteella tehdään ratkaisuja nuoren asian hoitamisessa. 2. Oppilaitos, työelämä ja päihteet lainsäädännön näkökulmasta Jyväskylän ammattiopistossa jokaisella opiskelijalla ja työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Päihteettömyydellä varmistetaan turvallisuus niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimispaikoillakin. Samalla taataan myös asiakkaille turvallinen palvelu päihteettömältä opiskelijalta. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneelle sattuneita tapaturmia.
5 (10) Jyväskylän ammattiopistossa opiskelija velvoitetaan noudattamaan järjestyssääntöjä, jotka kieltävät päihtyneenä esiintymisen tai päihteiden käytön oppilaitoksessa ja työpaikalla. Jyväskylän ammattiopistossa on alkoholilain mukaan kiellettyä alkoholin käyttö ja hallussapito. Lisäksi laki kieltää alkoholin välittämisen alaikäiselle. Jyväskylän ammattiopistossa huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Laki ammatillisesta koulutuksesta sisältää määräyksiä huumetestauksesta, joka on kuvattu kohdassa 5.3. Lastensuojelulain mukaan viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa päihteiden käytöstä sosiaalityöntekijälle. Laki velvoittaa sosiaaliviranomaisia välittömiin toimenpiteisiin, jos nuoren kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät nuoren kehitystä ja terveyttä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. 3. Savuton oppilaitos ja työpaikka Kaikki Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat savuttomia. Savuttomuus koskee opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Päätös koskee tupakointia, nuuskaamista, tupakkatuotteiden kaltaisten tuotteiden (sähkötupakan) sekä tupakkatuotteiden esilläpitoa ja käyttöä. Keskeisenä periaatteena on tupakoinnin vähentäminen ja lopettavien tukeminen. Savuttomuudesta tiedotetaan eri opinnoissa, ryhmänohjaajien tunneilla sekä henkilökunnan intranetissä ja opiskelijoiden www-sivuille. Savuttomuuden lähtökohtana toiminnassa on henkilökunnan esimerkki savuttomuudesta työpäivän aikana. Tavoitteena käytännönläheinen, yhteisöllinen ja toiminnallinen tuki opiskelijoille. Opiskelijoille tarjotaan ohjausta ja vertaistukea tupakoinnin lopettamiseen. Yksittäiselle opiskelijalle mahdollistetaan henkilökohtainen tuki opiskelijaterveydenhuollosta. Lisäksi opiskelijoilla on käytössä virtuaalivieroituksen sivustot (mm. fressis.fi nuorille suunnattu virtuaalivieroitussivusto sekä stumppi.fi henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse). Lisäksi erilaisia savuttomuus-kampanjatapahtumia järjestetään vuosittain. Savuttomuuden edistäminen oppilaitoksessa on koko oppilaitosyhteisön asia. Savuttomuuteen pyritään ennen kaikkea positiivisella kannustamisella, motivoinnilla ja tukemalla savuttomuuteen. Jokaisen työntekijän tehtävänä on ottaa opiskelijoiden tupakointi puheeksi: muistuttaa säännöistä, valvoa niiden toteutumista ja keskustella tupakoinnin lopettamisesta sekä ohjata lopettamisen tuen piiriin. Ohessa on kuvattu savuttoman alueen tupakointikiellon huomioimatta jättämisen seuraamukset vaiheittain.
6 (10) 1. Keskustelu ryhmänohjaajan kanssa Ilmoitus ryhmänohjaajalle Työntekijän havaittua tupakoitsijan oppilaitoksen alueella ja tiloissa hän pyytää opiskelijan henkilötiedot: (nimi, ryhmä, ryhmänohjaaja) ja toimittaa tiedot ryhmänohjaajalle Ohjaus tuen piiriin Työntekijä ohjaa tuen piiriin Keskustelu ryhmänohjaajan kanssa ja ilmoitus huoltajalle Ensimmäisellä kerralla ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja alaikäisen kohdalla ottaa yhteyttä huoltajaan 2. Ryhmäohjaajan puhuttelu / huomautus Toisella kerralla ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijan ja antaa kirjallisen ilmoituksen puhuttelusta (huomautus) 3 Kirjallinen huomautus Kolmannella kerralla koulutuspäällikkö antaa opiskelijalle kirjallisen huomautuksen (valmis lomake) 4 Kirjallinen varoitus Neljännellä kerralla opiskelijaa ja hänen huoltajaa kuullaan yksikönjohtajan toimesta kirjallista varoitusta varten, josta rehtori tekee päätöksen Ohjaus opiskeluterveydenhuoltoon 4. Ehkäisevä päihdetyö Jyväskylän ammattiopistossa päihdetyön periaatteita ovat päihteettömyys, yhteisövastuu ja yksilön vapauden ja vastuun kunnioittaminen. Päihteettömyys on yksi keskeisimmistä toiminta-ajatuksista. Jyväskylän ammattiopisto on opiskelijoille mallityöpaikka, joiden toimintaan päihteet eivät kuulu. Kaikilla työyhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua havaittuun päihteiden käyttöön ja toimia omalta osaltaan päihteettömyyden edistämiseksi. Laajasti nähtynä ehkäisevä päihdetyö on yhteydessä työyhteisön hyvinvointiin. Opiskelu on opiskelijan työtä ja oppilaitos on hänen työyhteisönsä yhdessä henkilökunnan kanssa. Toimiva ja hyvinvoiva yhteisö on riittävän vahva kohtaamaan ja tukemaan päihdeongelmaisia jäseniään. Toimiva työyhteisö lisää kaikkien työviihtyvyyttä, millä voidaan olettaa olevan syrjäytymistä ja päihteidenkäyttöä ehkäisevä vaikutus.
7 (10) Jyväskylän ammattiopistolla on toimivat yhteystyöverkostot nuorten auttamiseksi. Yhteistyötä tehdään opetustoimen, sosiaalitoimen, opiskeluterveydenhuollon, nuorisotoimen ja poliisiviranomaisten kanssa. 5. Päihteiden käytön tunnistaminen Päihteiden käytön varhaisoireita voivat olla opiskelijan runsaat poissaolot, yleinen velvollisuuksien laiminlyönti, opintosuoritusten heikentyminen, olemuksen tai käyttäytymisen muutokset ja tapaturma-alttius. Perhe ja muu lähipiiri huomaavat usein ystäväpiirin vaihtumisen, äkilliset mielialan vaihtelut, harrastusten jäämisen ja rahankäytön lisääntymisen. Huumeiden käyttäjän tunnistaminen on usein hankalaa varsinkin, kun kyse on kokeilusta tai satunnaiskäytöstä. Huumeiden käyttöön voivat edellä mainittujen havaintojen lisäksi viitata imelä, makea savun tuoksu vaatteissa ja hiuksissa, päihtymys ilman alkoholin hajua, erilaiset käyttövälineet (piiput, ruiskut, lusikat), pillerit, pistosjäljet käsivarsissa, verestävät silmänvalkuaiset, laajentuneet ja pistemäiset pupillit, hihittelevä käytös tai poissaoleva ja sekava mielentila. 5.1. Päihteiden käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus Jyväskylän ammattiopiston henkilöstöstä jokainen, joka epäilee opiskelijan päihteiden käyttöä, on velvollinen puuttumaan asiaan. Perusteltu syy voi perustua opettajan, ryhmänohjaajan, muun henkilöstön edustajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Luottamuksellinen kahdenkeskinen keskustelu opiskelijan kanssa antaa mahdollisuuden jatkokontaktiin ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen. Opiskelijan myöntäessä käyttävänsä päihteitä, ryhmänohjaaja varaa yhdessä opiskelijan kanssa ajan terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille. Jos opiskelija kiistää ongelmansa, hänelle kerrotaan, että asia viedään terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille ja koulutuspäällikölle tiedoksi. Lähtökohtana on, että opiskelija yritetään saada menemään vapaaehtoisesti huumausainetestaukseen ja hoitotoimenpiteiden piiriin. Jos huoltaja ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kertoo epäilevänsä opiskelijan päihteiden käyttöä, hänen kanssaan keskustellaan ja ohjataan ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin. Kuvioissa 1 ja 2 (sivuilla 10 ja 11) on esitetty toimintamallit epäiltäessä opiskelijan päihdeongelmaa.
8 (10) 5.2. Huumeainetestaus ja määräys huumetestaukseen Opiskelija velvoitetaan esittämään huumausainetestausta koskeva lääkärintodistus, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Näiden lisäksi edellytyksenä on, että huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän tai oppimisympäristönä toimivan työpaikan hallussa olevien huumausaineiden (tai lääkkeiden) laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Huumausainetestiä koskeva todistus on laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (lääkärintodistus), josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Lähtökohtana on, että opiskelija yritetään saada menemään vapaaehtoisesti huumausainetestaukseen ja hoitotoimenpiteiden piiriin. Koulutuspäällikön kanssa käydyssä keskustelussa käydään opiskelijan kanssa yhdessä läpi perusteet sekä lain mukaiset kriteerit, joihin huumausainetestaukseen määrääminen perustuu. Samalla täytetään yhdessä opiskelijan kanssa lomake, joka toimii lähetteenä huumausainetestaukseen. Opiskelijan on mentävä testiin kolmen arkipäivän kuluessa ensisijaisesti omaan opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskelijan on toimitettava huumausainetestin tulosta koskeva todistus kahden viikon kuluessa koulutuspäällikölle. Kontrollitesti otetaan etukäteen ilmoittamatta opiskeluterveydenhuollon päättämänä ajankohtana. 5.3. Huumetestaus ja kurinpidolliset seuraamukset Jos opiskelija ei suostu vapaaehtoiseen testaukseen ja Sora-lain määräämät edellytykset täyttyvät opiskelija määrätään huumausainetestaukseen. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän kieltäytyy huumausainetestausta koskevan todistuksen antamisesta tai hän on huumausainetestausta koskevan todistuksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, siten että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
9 (10) Päätöksen kirjallisesta varoituksesta tekee rehtori. Päätös tehdään yksikönjohtajan selvityksen ja kuulemistilaisuuden muistion pohjalta. Päätökseen, joka koskee huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta, haetaan oikaisua Aluehallintovirastolta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Jos teko on vakava tai opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä, voidaan hänet erottaa määräajaksi enintään yhdeksi vuodeksi. Huumeriippuvaisuus tai huumeiden käyttö voi olla myös opiskeluoikeuden peruuttamisen peruste ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen asetusten määrittelemillä koulutusaloilla. Peruuttamistilanteissa noudatetaan ammattiopistojen opiskeluhuoltosuunnitelmassa ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutuksen ohjaussuunnitelmassa kuvattua mallia. 5.4 Toiminta huumausainerikoksissa Huumausainerikosta epäiltäessä otetaan aina yhteys oppilaitoksen johtoon (yksikön johtaja/koulutuspäällikkö) ja poliisiin. Jyväskylän ammattiopistossa huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin.
10 (10) Kuvio 1. Huoli päihteiden käytöstä Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä (epäilys päihteiden väärinkäytöstä) Opettaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja kartoittaa tilanteen Opiskelija ohjataan koulukuraattorille / terveydenhoitajalle Aloitetaan työskentely opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa Täysi-ikäisen suostumus yhteistyöhön Opiskelija myöntää väärinkäytön Hoitoonohjausprosessi käynnistyy Jatkotyöskentely Opiskelun tukeminen Seuranta Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Päihdeongelma jatkuu Keskustelu sidosryhmien ja oppilaitoksen edustajien kanssa Oppilaitoksen johto päättää jatkotoimenpiteistä
11 (10) Kuvio 2. Päihtynyt opiskelija Joku henkilökunnasta havaitsee päihtyneen opiskelijan Välitön puuttuminen Varmistetaan tilanteen turvallisuus (otetaan työpari tilanteeseen, jos mahdollista) Havaitsija saattaa päihtyneen opiskelijan tilannearviointia varten koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle Ilmoitus koulutuspäällikölle Ilmoitus alaikäisen opiskelijan huoltajalle Varmistettava, ettei päihtynyt henkilö ole vaaraksi itselleen tai muille. Hälytetään apua tarvittaessa. Työskentely ja tarvittaessa hoitoonohjaus Huume-epäilyssä nuori ohjataan huumetestiin (alaikäisen opiskelijan kohdalla huoltajan suostumus) Alaikäisen opiskelijan kohdalla huomioitava lastensuojelun tarve Opiskelija suostuu vapaaehtoiseen huumausainetestaukseen (Määrätään huumeainetestiin tarvittaessa) Jatkotyöskentely Koulukykyisyyden arviointi (työssäoppiminen / teoriaopinnot) Opiskelun tukeminen Seuranta Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Päihdeongelma jatkuu Keskustelu sidosryhmien ja oppilaitoksen edustajien kanssa Oppilaitoksen johto päättää jatkotoimenpiteistä