KIRJALLINEN KYSYMYS 1064/2005 vp Tasa-arvoisen koulutuksen toteutuminen koko maassa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on jokaiselle taattu perustuslaillinen oikeus koulutukseen ja yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tasa-arvoiset koulutuspalvelut eivät kuitenkaan toteudu Suomessa. Ainoastaan tietyillä paikkakunnilla on lapsilla mahdollisuus käydä Steinerkoulua, joita on tällä hetkellä Suomessa 23. Myös EU:n perusoikeusasiakirjan vuodelta 2000 koulutusta koskevan artiklan 3. momentissa luvataan "vapaus perustaa oppilaitoksia demokraattisia periaatteita kunnioittaen sekä vanhempien oikeus varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus, kunnioittaa kyseisen vapauden ja kyseisen oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti." Vuonna 1991 Suomessa avattiin mahdollisuus koululaissa avustaa kouluja, joiden toiminta perustuu kansainvälisesti tunnettuun kasvatusjärjestelmään. Steinerkoulujen yleistyessä on kuitenkin tätä oikeutta lähdetty rajoittamaan, ja esimerkiksi Joensuun Steinerkoulu, joka on useaan kertaan hakenut valtionapua, ei ole sitä saanut. Opetusministerin kanssa käydyissä keskusteluissa hakemuksen on todettu täyttävän ammatillisten ja taloudellisten edellytysten vaatimukset eikä mitään erityistä huomautettavaa ole ollut. Myös kaikki koulun perustamiseen liittyvät käytännön asiat ovat kunnossa, ja koulu on toiminut viime syksystä asti Joensuun kuvataideoppilaitoksen kanssa samoissa tiloissa. Samalla alueella toimii myös Steinerpäiväkoti. Tässä Steinerpäiväkodissa toimii koulun esiopetusryhmä, ja sinne kunta on myöntänyt palvelusetelin. Koulun tilat, opettajat, opetussuunnitelmat sekä kannatusyhdistyksen talous ovat kunnossa. Koululla on alueellinen tuki, ja kaupunki on ottanut Steinerkoulun viralliseen kouluverkkoonsa. Lääninhallitus on aikaisemmilla luvanhakukierroksilla puoltanut kouluhanketta. Vain valtion tuki Joensuun Steinerkoululle puuttuu. Se, että Joensuun Steinerkoululle ei ole myönnetty valtiontukea, on esimerkki hakemusten epätasa-arvoisesta käsittelystä ja siitä, että Suomessa yksityiskoululupia on myönnetty tietyille paikkakunnille, mutta ei toisille. Lisäksi valtio on halunnut asettaa esteen tuleville hakemuksille määräämällä niille maksun (1 500 euroa), joka on luonnollisesti suuri kynnys muutenkin taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa toimiville yksityiskouluille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että EU:n perusoikeuskirjan lupaus ja Suomen perustuslain esitys tasa-arvoisesta koulutuksesta toteutuisivat koko maassa? Versio 2.0
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2005 Tarja Cronberg /vihr 2
Ministerin vastaus KK 1064/2005 vp Tarja Cronberg /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1064/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että EU:n perusoikeuskirjan lupaus ja Suomen perustuslain esitys tasa-arvoisesta koulutuksesta toteutuisivat koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus rakentaa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia tietämisen ja osaamisen varaan sekä perustaa suomalaisen menestyksen tasa-arvoiseen julkiseen koulutusjärjestelmään. Onnistuminen koulutuksellisessa tasa-arvossa näkyy siinä, että oppimistulokset perusopetuksessa ovat kansainvälisten vertailututkimusten mukaan maailman huippua ja sosiaaliset, alueelliset ja koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa poikkeuksellisen pieniä. Mahdollisuudet päästä koulutukseen ovat Suomessa esiopetuksesta korkeimpaan koulutukseen saakka kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvät. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Luvan myöntäminen perustuu vapaaseen harkintaan, jossa luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut luvan oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Mainittu Euroopan ihmisoikeussopimus ei velvoita valtioita yksityiskoulujen tukemiseen, tietynlaisen tai tietyn tasoisen koulutuksen järjestämiseen eikä anna oikeutta vaatia tietyn vakaumuksen tai tiettyyn kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Sopimus edellyttää valtion varmistavan julkisen koulutusjärjestelmän olemassaoloa sekä suvaitsevaa suhtautumista ja pluralistisia opetussisältöjä koulutuksessa. Valtioneuvosto on toimivaltansa puitteissa hylännyt Joensuun Steinerkoulun kannatusyhdistyksen hakemukset, koska erityistä alueellista tai valtakunnallista koulutus- tai sivistystarvetta ei ole ollut ja koska yhdistyksen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun toiminnan käynnistämiseen ja jatkuvaan ylläpitämiseen ovat olleet puutteelliset. Päätöksestä perittävästä maksusta säädetään valtioneuvoston asetuksessa eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta annetun asetuksen (994/1995) 1 :ssä (1118/2002). Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) linjannut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona ja että tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1064/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Tarja Cronberg /gröna: Vad avser regeringen göra så att det löfte om jämlik utbildning som ges i EU:s stadga om de grundläggande rättigheterna och motsvarande utfästelse i Finlands grundlag uppfylls i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen bygger landets ekonomiska och sociala välfärd på kunskap och kompetens och baserar den finländska framgången på ett jämlikt offentligt utbildningssystem. Framgången i utbildningsmässig jämlikhet syns i det faktum att inlärningsresultaten i den grundläggande utbildning enligt internationella jämförelser ligger i världstoppen och i att de sociala och regionala skillnaderna, liksom skillnaderna mellan olika skolor i inlärningsresultat i Finland är exceptionellt små. Möjligheterna att komma in på utbildning är i Finland allt från förskoleundervisningen till den högre utbildningen internationellt sett synnerligen goda. Enligt 7 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) kan statsrådet bevilja en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna sådan utbildning som avses i samma lag. Ett villkor för att tillstånd skall beviljas är att utbildningen ordnas på grund av ett särskilt behov av utbildning och bildning och att sökanden har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna utbildningen på ett ändamålsenligt sätt. Beviljandet av tillstånd grundar sig på fri prövning, där sökanden inte har lagstadgad rätt att få tillstånd. Tillståndsprövningen kan på ändamålsenlighetsgrunder leda till ett avslagsbeslut, även om de ovan konstaterade juridiska villkoren för att tillstånd skall beviljas är uppfyllda. Det nämnda europaavtalet om mänskliga rätttigheter ålägger inte staterna att stödja privatskolor eller ordna utbildning av ett visst slag eller på en viss nivå och ger inte heller rätt att kräva utbildning som bygger på en bestämd övertygelse eller ett särskilt pedagogiskt system. Avtalet förutsätter att staten garanterar att det finns ett offentligt utbildningssystem samt en tolerant inställning och ett pluralistiskt undervisningsinnehåll i utbildningen. Statsrådet har inom ramarna för sina befogenheter avslagit understödsföreningen Joensuun Steinerkoulun kannatusyhdistys ansökningar, eftersom ett det inte har funnits ett särskilt regionalt eller riksomfattande behov av utbildning eller bildning och eftersom föreningens yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att starta verksamheten och driva den i fortsättningen har varit bristande. Bestämmelser om avgiften för beslutet ingår i 1 i statsrådets förordning om när vissa beslut som fattas vid statsrådets allmänna sammanträde och hör till undervisningsministeriets förvaltningsområde skall vara avgiftsbelagda och om storleken av avgifterna (994/1995, ändr. 1118/2002). I fråga om den grundläggande utbildningen har statsrådet i regeringens proposition om lagstiftning om utbildning (RP 86/1997 rd) slagit fast att regeringen avser att bibehålla det kommunala skolväsendet som stomme i den grundläggande utbildningen och att avsikten inte är att försöka öka antalet statliga eller privata skolor som ger grundläggande utbildning. 4
Ministerns svar KK 1064/2005 vp Tarja Cronberg /vihr Helsingfors den 13 januari 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5