SINETTISEURATOIMINTA Lupaus laadusta urheilevan lapsen ja nuoren parhaaksi Sinettiseurojen auditointi Sinettikriteerien toteutuminen arvioidaan säännöllisin väliajoin kehittämistilaisuuden muotoon rakennetun auditoinnin avulla. Auditoinnin tarkoituksena on yhteisten arviointimenetelmien kautta vahvistaa hyviä ja olemassa olevia toimintoja, löytää tulevaisuuden kehittämiskohteet sekä kannustaa ja kiittää seuraa ja sen toimijoita laadukkaasta työstä. Lisäksi auditoinnin tarkoituksena on varmistua siitä, että seura täyttää ne kriteerit, jotka Sinettiseuratoiminnalle on asetettu. Mikäli seura ei täytä kriteerejä, mutta haluaa edelleen olla Sinettiseura, tulee auditoijien määritellä yhdessä seuran toimijoiden kanssa kehittämistä vaativat osa-alueet ja toimenpiteet, sekä sopia asioiden etenemisen aikataulusta. Auditoinnin toteuttaa lajiliiton nimeämä vastuuhenkilö yhdessä SLU-alueen tai oman lajiliiton toisen auditoijan kanssa. Jokainen Sinettiä tavoitteleva seura auditoidaan. Sinettiseuraksi nimeämisen jälkeen seura auditoidaan kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Sinettiseuratoiminta ja auditointijärjestelmä muodostavat jatkuvan vuorovaikutuksen Sinettiseurojen, lajiliittojen ja Nuoren Suomen välille. Tilaisuuden sisältö voi painottua joko todentavaan tai kehittävään auditointiin riippuen seuran kehityksen vaiheesta. Kehittävä auditointi = toteutetaan silloin, kun seuran toiminnasta on saatu ennakkoon laadukas ja kriteerien mukainen kuva. Auditoija on tehnyt ennakkoarvioinnin ja kaikki kriteerit täyttyvät. Lisäksi seura on toimittanut kaikki ennakkomateriaalit sovitusti ja ne täyttävät asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Todentava auditointi = toteutetaan silloin, kun seuran toiminnasta on tullut ennakkoon epäselvä kuva tai seuran toiminnasta on saatu ennakkoon ristiriitaista tietoa (esim. vanhemmilta). Auditoija on tehnyt ennakkoarvioinnin, jossa kaikki kriteerit eivät täyty. Lisäksi sovittuja ennakkomateriaaleja ei ole sovitusti toimitettu. 1
Auditoinnin tavoitteet varmistaa Sinettikriteerien täyttyminen seurassa tuottaa arvioivaa, rakentavaa, kehittävää ja kannustavaa palautetta seuratoiminnasta tunnistaa seuratoiminnan kehityskohteet kehittää seuratoimintaa; jatkuvan parantamisen käytännön työkalu tai jatkuvan laadun säilyttämisen työkalu ylläpitää ja kehittää Sinettiseurajärjestelmää ja tuottaa tietoa järjestelmän toimivuudesta Auditoija katsoo seuraa eri näkökulmista Seurajohto: mitä toimenpiteitä seurajohto on tehnyt Sinettiseuratoiminnan edistämiseksi esim. seuran toimintalinjaus Lasten vanhemmat: mitä mieltä he ovat toiminnasta (keskustelut, palautekyselyt ym.) Lapset / nuoret: mitä mieltä he ovat toiminnasta (keskustelut, palautekyselyt ym.) Ohjaajat/valmentajat: miten he toimivat esim. seuraamalla joitakin harjoituksia tai haastattelemalla ohjaajia 2
Auditoinnin rakenne ja toimintatavat ENNEN TILAISUUTTA: Seuraavat asiat tulee tehdä viimeistään kaksi viikkoa etukäteen: Seura toimittaa liittoon (ja liitto edelleen molemmille auditoijille) o Toimintalinja o Toiminta- ja taloussuunnitelma (tuorein) o Toimintakertomus (tuorein) o Lajiliiton vaatimat muut asiakirjat (esim. strategia, lajin sinettilomake) o Auditointiraportin perustiedot (todentavan auditoinnin faktat, mm. jäsenmäärä) o Seurassa täytetyt arviointijanat (ks. malli sekä janapohja erillisenä tiedostona) Seura kutsuu paikalle vähintään viisi osallistujaa neljästä eri roolista (esim. johtokunnan jäsen, nuorisotoimikunnan jäsen, ohjaaja, valmentaja, vanhempi, nuori). Tärkeintä on, että keskusteluun saadaan erilaisia näkemyksiä eri roolissa olevilta ihmisiltä (=moniäänisyys). Pelisäännöt pitää olla tehtynä ja palautettuna vanhempien keskustelun osalta nettiin ja seuran pitää osata kertoa auditoinnissa, mitkä ovat seuran pelisääntökäytännöt Auditoinnissa pyydetään esittelemään tuoreen tyytyväisyyskyselyn kooste (NS:n tarjoama tai vastaava). TILAISUUDESSA: Tilaisuuteen varataan aikaa 3 tuntia. Seura vastaa tilavarauksesta ja mahdollisista tarjoiluista. Auditoijat huolehtivat, että kaikki neljä osa-aluetta käydään läpi arviointijanojen kautta o Pienryhmäkeskusteluissa kunkin osa-alueen kolme kriteeriä käydään läpi seura- ja o ryhmätason osalta Pienryhmäkeskusteluiden yhteenveto kuuluu auditoijien vastuulle ja sen tuloksena syntyy näkemys osa-alueen kriteerien täyttymisestä Jokaisen osa-alueen arviointi päättyy yhteiskeskusteluun, jonka tarkoituksena on kuulla kriteerien herättämiä ajatuksia ja kehittämistoimenpiteitä Auditoijat tekevät ja esittävät jo auditointitilaisuudessa oman arvionsa kriteerien täyttymisestä. o Tämä voidaan toteuttaa siten, että seuran edustajille annetaan aiheeseen liittyvää luettavaa/keskusteltavaa/jokin tehtävä. Tänä aikana auditoijat keskustelevat keskenään ja tekevät oman arvionsa siitä, miten kriteerit ovat täyttyneet. Kun arviointi on valmis, auditoijat kertovat yhteenvedon arviostaan seuralle. Mikäli seura ei täytä kriteereitä, puutteet tulee tehdä seuralle selväksi ja sopia toimenpiteet miten edetään o o Puutteet, toimenpiteet ja aikataulu puutteiden korjaamisesta (max. 6kk) kirjataan raporttiin (jos 6kk ei riitä, niin seuraa kehotetaan hakemaan Sinettiä uudelleen kun se täyttää kriteerit) Mikäli seura ei halua jatkaa Sinettiseurana, toimitaan lajiliiton toimintatapojen mukaisesti ja sovitaan seuran kanssa Sinetin pois ottamisesta tämä kirjataan raporttiin Auditointitilaisuuden yhteydessä harjoitusten seuranta ja palautteen antaminen harjoituksista on suositeltavaa (valinnainen, liiton käytännön mukaisesti) 3
Sinettiseurakriteerien luokittelu ja tarkennuksia auditointia varten Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella Seuraavalle sivulle (s. 7.) on koottu vähimmäistason edellytykset Sinetille eli Riittävästi-tason yleiskuvaus, joka on kaikille lajeille sama. Sivulta 8. alkaen kriteerit käydään läpi osa-aluekohtaisesti o Riittävästi-taso on edelleen kaikille lajeille sama o Lajiliitto tekee itse omat Hyvin- ja Erinomaisesti-tasonsa, joihin voidaan tehdä lajikohtaisia tarkennuksia ja lisäyksiä o Kunkin osa-alueen kriteereiden todentamisen ja auditointikeskustelun helpottamiseksi on koottu kysymyksiä 4
-tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa Kriteerit osa-alueittain Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan. Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt Seura toimii yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa Seura viestii omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan Seuralla on koulutussuunnitelma. Seuralla on toimintatapa, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen. Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitty. Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt. Viestintä on suunnitelmallista ja avointa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Talous ja hallinto on vastuullista Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan Ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan Harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut lasten/nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen. Suositus, että paikalla on vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa. Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin Tasoryhmiä muodostettaessa varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus jatkaa harrastusta Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajantasalla Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään Lapsi / nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi / nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan Lapsi / nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi / nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista 5
Lajikohtaisia tarkennuksia Riittävästi-tasolle, lisäyksiä hyvälle ja erinomaiselle tasolle Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan. Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt Seura toimii yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa Seurassa on palkitsemisjärjestelmä, joka ei perustu ainoastaan saavutettuihin urheilutuloksiin Seurassa ohjataan aktiivisesti junioreita veneluokasta toiseen, ohjaajiksi tai muiksi seuratoimijoiksi Lasten vanhemmille järjestetään yhteistä toimintaa seuran toimesta Seuran toimijoita ohjataan toiminnoista toisiin huomioiden yksilölliset kehitystarpeet, ryhmien dynamiikat ja seuran tavoitteet Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan Ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin Ryhmät osallistuvat muiden seurojen tai kattoliiton järjestämille leireille ja tapahtumiin Vanhemmat kokevat olevansa osa seuraa ja ryhmää Vanhemmat eivät aja oman lapsensa etua, vaan tekevät asioita koko ryhmän eteen Vanhemmat kokevat olevansa osa seuraa osallistumalla päätöksen tekoon pelisääntöjen osalta ja kannustavat lapsia ja nuoria sekä muita aikuisia toimimaan reilun pelin periaatteiden mukaisesti Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä Lapsi/nuori tiedostaa, että kaikki ovat vastuussa yhteisestä viihtyvyydestä ja ryhmähengestä Lapsi itse aktiivisesti vaikuttaa siihen, että uudet jäsenet tuntevat itsensä tervetulleiksi joukkoon Lapsi/nuori kokee, ettei hänen arvostuksensa ole riippuvainen kilpailumenestyksestä Lapsi/nuori kokee, että hänellä on seurassa luottovalmentaja/ohjaaja, jolle hän pystyy puhumaan luottamuksellisesti 6
YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Mitkä ovat seuranne arvot ja kasvatusperiaatteet? Ovatko arvot ja kasvatukselliset periaatteet kirjattu toimintalinjaan? Mitä arvot ja kasvatusperiaatteet tarkoittavat käytännössä? Kerro seuran kiittämiskulttuurista ja palkitsemisjärjestelmästä. Minkälaisia Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia seura järjestää ja kuinka usein? Keitä kaikkia tilaisuuksiin osallistuu ja keitä seurassa palkitaan? Minkälaista yhteistyötä seuralla on esimerkiksi muiden seurojen, kunnan ja lajiliiton kanssa? Mitkä tahot ovat seuran tärkeimmät yhteistyötahot? Missä asioissa yhteistyötä tehdään? Miten seuranne Pelisääntökeskustelut toteutetaan? Saavatko ryhmät/joukkueet tähän tukea tai ohjeita?luetelkaa ryhmät, joukkueet jne. jotka ovat tehneet ja kirjanneet Pelisäännöt. Miten Pelisääntöjen toteutumista seurataan ja arvioidaan? Miten ongelmat ja syntyneet ristiriidat käsitellään seurassa ja ryhmissä? Mitä voisi tehdä niiden vähentämiseksi? Miten kannustavaa ja avointa ilmapiiriä luodaan ja tuetaan seurassa ja ryhmissä? 7
Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Seura viestii omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan Seura tarjoaa ympärivuotista toimintaa Lajitaitojen harjoittelun pohjana käytetään SPV:n harjoitusmerkkijärjestelmää Seura järjestää leirejä tai tapahtumia, jotka ovat avoimia muiden seurojen edustajille Seura järjestää avoimia valtakunnallisia harjoitusleirejä tai -kilpailuja Seura järjestää yhteisiä kisa/leirimatkoja Seura tekee yhteistyötä muiden lajien kanssa Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan Harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään Lapsi/nuori pystyy harrastamaan myös muita lajeja halutessaan Harjoituksissa tutustutaan eri veneluokkiin Lapsi/nuori tietää Ryhmä osallistuu luokka/-lajiliiton harjoitusmerkkien sisällön ja järjestämille leireille pystyy omatoimisesti Kaikille halukkaille järjestetään harjoittelemaan taitoja mahdollisuus harjoitella ohjatusti vähintään Lapsi/nuori saa kilpailla oman kolme kertaa viikossa tasoisissa kilpailuissa Seura tekee yhteistyötä muiden seurojen Lapsi/nuori pysyy mukana kanssa silloin, jos oma seura ei pysty ryhmässä vaikkei haluaisikaan tarjoamaan tarpeeksi osaavaa kilpailla valmennusta tai oikean tasoisia harjoituskumppaneita Seura järjestää harjoituksia muiden seurojen ja myös muiden lajien harrastajille Lapsi/nuori saa halutessaan käyttöönsä henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja harjoituspäiväkirjan, jota valmentaja valvoo 8
HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Mitä toimenpiteitä seurassa ja ryhmissä on tehty omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen edistämiseksi? Mikä on seuran ja sen valmentajien/ohjaajien suhtautuminen muiden lajien harrastamiseen? Harjoittelevatko seuranne lapset ja nuoret riittävästi ja monipuolisesti? Miten sitä voidaan tukea? Millaisia linjauksia seura on tehnyt harjoittelemisesta ja kilpailemisesta? Mitkä ovat kilpailemisen tavoitteet? Miten toteutumista arvioidaan? Onko harjoitteluun ja kilpailemiseen liittyviä asioita kirjattu toimintalinjaan? Sovitaanko kilpailemiseen ja kilpailuihin osallistumiseen liittyvistä asioista pelisääntökeskusteluissa? Onko harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille? Miten lapsille ja nuorille annetaan palautetta kehittymisestä ja miten heidän kehittymistään seurataan? Miten tätä voisi edistää ja tukea? Miten seurassanne viestitään lasten ja nuorten vanhemmille omaehtoisen liikunnan, harjoittelun ja monipuolisuuden tärkeydestä? 9
Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Seuralla on koulutussuunnitelma Seuralla on toimintatapa, josta ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitty Seura maksaa ohjaajien ja valmentajien kouluttautumisen Seurassa tiedotetaan aktiivisesti valmennuksen periaatteista sekä annetaan informaatiota urheilullisista elämäntavoista Vanhempia kannustetaan osallistumaan ohjaajakoulutuksiin ja olemaan mukana ohjaustoiminnassa Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut lasten/nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen. Harjoituksissa on aina paikalla vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin Tasoryhmiä muodostettaessa varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus jatkaa harrastusta seuran kaikki ohjaajat ovat käyneet ohjaajan peruskurssin ja heillä on jatkokoulutussuunnitelma Ryhmien vastuuvalmentajat/ohjaajat ovat käyneet vähintään i-tason valmentajakoulutuksen Jokaisella ryhmällä on kirjallinen valmennussuunnitelma Harjoitusryhmässä on yhtä ohjaaja kohden enintään 8 lasta Lapsi / nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi / nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan Valmennusta kehitetään ottaen huomioon lasten ja nuorten mielipiteet Lapsi/nuori haluaa kehittyä urheilijana ja tiedostaa, minkälaisia elämäntapoja se vaatii Nuorisotoiminta on merkittävä osa seuran toimintaa ja seurassa on mietitty polku eritasoisille lapsille ja nuorille sekä aikuisliikuntaan Taitavampien ja motivoituneempien harrastajien siirtyminen eri ryhmien välillä on joustavaa, ja siirron taustalla on ensisijaisesti lapsen/nuoren oma motiivi harjoitella enemmän tai kovempaa Kilparyhmän vastuuvalmentaja on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon Ohjaaja/valmentaja tiedostaa, että kaikki eivät halua kilpailla ja osaa ohjata lapsen/nuoren oikealle polulle Lapsi/nuori tietää, miksi erilaisia testejä (mm.kuntotestit) tehdään ja saa asiantuntevaa palautetta testeistä Lapsi/nuori saa asiantuntevaa ja motivoivaa ohjausta ja palautetta, vaikkei oliskaan kilpailullisesti tavoitteellinen 10
OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Miten seurassa tuetaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittymistä? Kuka seurassa vastaa ohjaajien ja valmentajien osaamisesta? Miten ohjaajat ja valmentajat on perehdytetty seuran toimintalinjaan? Minkälaisen koulutuksen seuranne ohjaajat ja valmentajat ovat tehtäviinsä saaneet? Minkälaista osaamista seuranne ohjaajilla ja valmentajilla on (esim. aiemman valmennuskokemuksen tai siviilityön kautta)? Miten ohjaus- ja valmennustoiminnan suunnitelmallisuus näkyy koko seurassa? Miten se vaikuttaa ryhmien toimintaan? Minkälaista osaamista ohjaajilla ja valmentajilla on erilaisten yksilöiden huomioimiseen / eriyttämiseen? Miten lasten ja nuorten yksilölliset erot voidaan ottaa entistä paremmin huomioon ohjauksessa ja valmennuksessa? Missä iässä tasoryhmien muodostaminen olisi tarpeellista? Miten tasoryhmät tehdään? 11
Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt Viestintä on suunnitelmallista ja avointa Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Talous ja hallinto on vastuullista Seura päivittää toimintalinjaansa säännöllisesti ja tiedottaa siitä jäsenistölleen Seuralla on tiedotuksesta vastaava henkilö Seura osallistuu muutaman vuoden välein seuratoiminnan laatuarviointiin ja käyttää sitä toimintansa kehitystyökaluna Seura hyödyntää jäsenistönsä osaamista toiminnan kehittämisessä Seuran toimintaa ohjaa strategia Tärkeimmillä vastuuhenkilöillä on tukiryhmät, jotka auttavat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Seura hyödyntää erilaisia välineitä viestinnässään: internet, sähköposti, puhelimet, kirjeet ja lehdet Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajantasalla Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Ryhmien pelisäännöt ovat luettavissa seuran nettisivuilta Vanhemmat ovat tietoisa roolistaan ja siitä, mitä seura odottaa heiltä. Vanhehemmille on esitelty seuran toimintalinja Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ryhmän ja seuran toimintaan Jokaisella ryhmällä on vastuuvanhempi, joka pitää muut vanhemmat tietoisina seurassa tapahtuvista asioista ja organisoi ryhmälle yhteistoimintaa Lasten vanhemmilla sekä lapsilla/nuorilla teetetään tyytyväisyyskysely kerran vuodessa Lapsi / nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi / nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista Lapsella/nuorella on hyvä olla ryhmässä ja hän tietää kenen puoleen voi kääntyä missäkin tilanteessa Seurassa on lasten/nuorten ryhmä, joka saa olla mukana ideoimassa/suunnittelemassa seuran toimintaa 12
VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Onko seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin? Miten toimintalinjasta viestitään? Mihin tehtäviin seura on nimennyt vastuuhenkilöt? Onko heidän kanssaan keskusteltu tehtävänkuvasta? Onko tehtävät kirjattu toimintalinjaan? Miten ja mitä kanavia hyödyntäen seurassa viestitään koko seuraa koskevista asioista? Millaisia tiedotus- tai viestimistapoja on ryhmissä ja joukkueissa? Miten mahdollistetaan seura-aktiivien/seurajohdon välinen avoin vuorovaikutus? Miten koko seuran toiminnan arviointia ja kehittämistä toteutetaan? Miten seuran talous ja hallinto on hoidettu? Miten varmistetaan, että toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajan tasalla? 13