VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote muutosjohtaja Turun kaupunki
Sote palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelujen järjestäminen Maakunta varmistaa laissa säädettyjen asukkaan oikeuksien toteutumisen Maakunta rahoittaa sille kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut pääosin valtion rahoituksella Maakunta määrittelee sote palvelujen tarpeen, määrän ja laadun Maakunta ohjaa ja valvoo palvelujen tuottamista Palvelujen tuottaminen Maakunnan omasta palvelutuotannosta vastaa liikelaitos Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä (Valinnanvapauslaki 33 ) Maakunnan liikelaitos tuottaa palvelut silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla
Maakuntien liikelaitokset Sote palvelujen tuottajat Ei suoran valinnanvapauden piirissä olevat erityispalvelut Peruspalvelut, mikäli palveluita ei ole markkinaperusteisesti saatavilla (syrjäseudut) Sote keskukset ja suun hoidon yksiköt yhdessä tai erikseen Suoran valinnanvapauden piirissä olevat julkiset ja yksityiset yhtiöt ja yhteisöt Sote-keskus voi vastata palvelujen tuottamisesta yhdessä alihankkijoiden kanssa Yksittäiset palveluntuottajat Liikelaitoksen erityis- ja peruspalveluita tuottavat yhtiöt/yhteisöt Yksityiset yritykset 3. sektori
Valinnanvapauden työkalut Suora maakunnan liikelaitoksen palvelupisteen valinta koko maan alueelta 6, 15 17 Asiakkaan listautumismalli ja kapitaatiokorvaus sotekeskuksille ja suun terveydenhuollon yksiköille 14 Maksuseteli sote keskuksen alihankkijoille 5 Asiakasseteli yksittäisiin erityispalveluihin ja peruspalveluihin 18 20 Henkilökohtainen budjetti jatkuviin pitkäkestoisiin palveluihin 21 25 Asiakkaalle oikeus yksittäisen ammattihenkilön valinta tuotantoyksikön sisällä mahdollisuuksien mukaan 8
Sote palvelujen valinnanvapausmalli Liikelaitos voi vastata henkilökohtaisen budjetin palveluista omana tuotantonaan/ostopalveluna, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia. Liikelaitoksen on kuitenkin yhtiöitettävä asiakassetelituotanto
VALINNANVAPAUS JA PALVELUJEN VALINNANVAPAUS JA SOTE PALVELUJEN TUOTANNON RAKENNEMALLIT
Sote keskuksen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen palveluvalikoima (11, 11a, 13 ) VAIHE 1. vuodet 2019 2020? terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; yleisten sairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito; terveydenhuoltolain 22 :n mukaisten todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä mainittuihin palveluihin; sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 12 :n mukainen neuvonta ja ohjaus. edellä mainittuihin palveluihin liittyvä vastaanottotoiminta ei kiireellinen ja kiireellinen. Laitoshoito enintään 1 kk:n kestoisesti 11a???????? VAIHE 2. vuodet 2021?) Sote palvelut, kuten 2019 2020, lisäksi Terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; Sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut (erityispalveluja); Asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin mukaiset palvelut: Sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus ja perheneuvonta Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Muut sosiaalihuoltolain 11 :n välttämättömät sosiaalipalvelut Maakunnan päättämät muut suoran valinnan palvelut
Sote keskuksen suun terveydenhuollon palveluvalikoima 13 VAIHE 1. vuodet 2019 2020? Hammassairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; Yleisten suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito; Suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot; Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät röntgenkuvaukset ja vastaanottotoiminta. VAIHE 2. vuodet 2021? Suun terveydenhuollonpalvelut, kuten 2019 2020, lisäksi Suun terveydenhuollon palvelut, ei kuitenkaan sairaalaolosuhteita edellyttävät suun terveydenhuollon palvelut, esim. Erikoissairaanhoidon jatkohoitona toteutettu suusairauksien hoito Hammasproteettiset hoidot Purentavirheiden hoito Kroonistuneiden iensairauksien hoito Yleissairauksia sairastavien suun sairauksien hoito sekä muiden toiminnalista haittaa aiheuttavien suusairauksien hoito
Tulkintaa ja pohdintaa sote keskuksen palveluvalikoimasta Sote keskuksen piiriin kuuluva palveluvalikoima muistuttaa kuntien tuottamien peruspalvelujen palveluvalikoimaa laajennettuna erityistason konsultaatio- ja vastaanottopalveluilla ja supistettuna jatkuvilla pitkäkestoisilla palveluilla Sote keskuksen sosiaalipalveluja on tarkoitus tarjota tilapäisen ja lyhytaikaisen tuen tarpeeseen. Palvelujen myöntämisestä tai epäämisestä on tehtävä oikaisuvaatimuskelpoinen hallintopäätös!!! (sosiaalihuoltolaki 45 ). Lain perusteluissa sosiaalihuollon ammattihenkilö voi myöntää lyhytaikaisia ja tilapäisiä sosiaalipalveluja. Asiakas on ohjattava liikelaitoksen laajaalaiseen palvelutarpeen arviointiin, jos asiakkaalla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita palvelutarve on toistuvaa palvelutarpeen voidaan olettaa kestävän useita viikkoja
Liikelaitoksen palveluvalikoima Akuuttihoito ja sosiaali ja terveydenhuollon laaja päivystys Vaativat erityispalvelut Ensihoito täydennettynä ostopalveluilla Muut erityispalvelut, joita ei rahoiteta asiakasseteleillä. (liikelaitoksen on yhtiöitettävä se osa palveluista, joissa on käytössä asiakasseteli) Henkilökohtaisen budjetin palvelut, mikäli asiakas ei halua valita yhtiöitetyn tai yksityissektorin tuottajaa henkilökohtaisella budjetilla Sote keskusten palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut niillä maantieteellisillä alueilla, joissa tuotantoa ei ole markkinaperusteisesti saatavilla Palvelutarpeen arviointi sekä neuvonta ja ohjaus, jota ei tuoteta sotekeskuksissa 13 Asiakkaalla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita Palvelutarve on toistuvaa Palvelutarpeen voidaan olettaa kestävän useita viikkoja Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin myöntäminen ja muut hallintopäätökset sekä palvelutuotantoon liittyvä viranomaistoiminta
Muiden palveluntuottajien palveluvalikoima Sote keskusten alihankkijat sote keskuksen palveluvalikoiman piiriin kuuluvissa palveluissa Palvelut, jotka tuotetaan asiakassetelillä (min. 15 % muista kuin suoran valinnan palveluista maakunnan päätöksen mukaisesti) Lain perustelut 18 Henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvat yhtiöiden tuottamat palvelut Jatkuvat pitkäkestoiset laaja-alaiset palvelut vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa kehitysvammapalveluissa muut maakunnan päättämät asiakasryhmät
Tulkintoja yhtiöitettävästä palvelutuotannosta (valinnanvapauslaki) 33 : Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa suoran valinnan palveluita, mutta voi perustaa yhtiön tai yhteisön suoran valinnan palvelujen tuottamiseksi (sotekeskus/maksuseteli) 20 : Asiakassetelillä ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Sen sijaan, maakunnan yhtiö voisi tuottaa asiakasseteleillä palveluita (20 lain perustelut) Toisin kuin henkilökohtaisen budjetin kohdalla asiakassetelipalveluissa liikelaitos ei voi tarjota palveluita liikelaitoksen omana tuotantona. 23 : Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Liikelaitos voi tuottaa omana tuotantonaan kuitenkin henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvia palveluita, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia (23 lain perustelut) Strateginen kysymys: Kumpi on tarkoituksenmukaisempi tuottamistapa henkilökohtaisen budjetin palveluissa: liikelaitos vai yhtiö? Todennäköisesti tarvitaan molempia tapoja.
JULKISESTI RAHOITETTUJEN JA KILPAILUILLA MARKKOINOILLA ARVIO JULKISEN SOTE TUOTANNON KUSTANNUKSISTA MENOLAJEITTAIN TOIMIVIEN MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN TUOTTAMAT PALVELUT VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAKONSERNISSA (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito henk.koht.budjettiin ja yhtiöihin Yhtiöitettävä toiminta Sote keskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Yhtiöt yhteensä Liikelaitos Konserni yhteensä Yleishallinto 6 904 1 726 1 726 10 356 13 808 24 164 Lastensuojelun laitos ja perhehoito 953 0 0 953 30 821 31 774 Lastensuojelun avohuoltopalvelut 992 0 0 992 18 842 19 834 Muut lasten ja perheiden avopalvelut 833 833 833 2 500 14 167 16 667 Ikääntyneiden laitoshoito 0 65 957 0 65 957 0 65 957 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan 0 113 162 0 113 162 0 113 162 asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut 1 636 11 451 1 636 14 723 1 636 16 359 Vammaisten laitoshoito 0 19 058 0 19 058 0 19 058 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan 0 28894 0 28 894 0 28 894 asumispalvelut Muut vammaisten palvelut 3 539 24 776 3 539 31 855 3 539 35 394 Kotihoito 2 968 98 941 0 101 909 0 101 909 Työllistymistä tukevat palvelut 0 0 0 0 13561 13 561 Päihdehuollon erityispalvelut 442 0 442 884 7 958 8 842 Perusterveydenhuollon avohoito 172 569 0 0 172 569 0 172 569 Suun terveydenhuolto 53 063 0 0 53063 0 53 063 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 33 155 5 526 0 38 681 0 38 681 Erikoissairaanhoito 31 146 0 93438 124 584 498 336 622 920 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 0 8069 8 069 Muu sosiaali ja terveystoiminta 0 0 0 0 23324 23 324 Yhteensä 308 201 370 324 101 615 780 139 634 061 1 414 200 *Laskentaoletuksena vähennetty asiakaspalvelujen ostot muilta 198 milj. ja valtiolta 3 milj. sekä avustukset 126 milj..; Lisätty kuntien vyörytykset 8 milj. *Kustannukset perustuvat vuoden 2015 hintoihin ja menoeriin. Lähdetiedot: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat *Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen oletetaan kasvavan 5 %:lla ja kotihoidon 3 %:lla tk-vuodeosastojen supistumisen takia
Arvio kuntakohtaisista sote kustannuksista (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito henk.koht.budjettiin ja yhtiöihin Sote keskus Henk.k.budjetti Asiakasseteli Konserniyhtiö Liikelaitos Yhteensä Aura 2 438 2 142 747 5 326 4 217 9 543 Kaarina 19 736 16 416 6 075 42 227 36 281 78 509 Koski Tl 1 462 2 858 513 4 832 3 266 8 098 Kustavi 742 1 592 236 2 570 1 377 3 947 Kemiönsaari 6 213 9 427 1 536 17 175 8 568 25 743 Laitila 6 203 7 798 1 789 15 790 10 590 26 379 Lieto 14 442 13 545 4 423 32 410 27 358 59 768 Loimaa 11 809 17 131 3 894 32 834 22 471 55 305 Parainen 11 291 13 550 3 101 27 941 18 444 46 384 Marttila 1 523 2 283 412 4 219 2 385 6 603 Masku 4 768 7 184 1 862 13 813 12 000 25 813 Mynämäki 4 279 9 437 1 906 15 622 11 586 27 208 Naantali 10 842 13 762 3 625 28 228 22 212 50 440 Nousiainen 2 412 4 281 968 7 660 6 050 13 711 Oripää 747 1 638 324 2 710 1 861 4 571 Paimio 6 588 7 954 1 986 16 529 12 041 28 569 Pyhäranta 1 162 1 443 451 3 056 2 543 5 599 Pöytyä 5 783 9 746 1 720 17 250 10 004 27 254 Raisio 19 307 17 809 5 833 42 949 36 979 79 928 Rusko 3 014 3 388 1 140 7 542 7 407 14 949 Salo 36 232 46 620 11 593 94 446 74 150 168 595 Sauvo 1 847 3 213 616 5 676 3 648 9 324 Somero 6 865 8 828 2 001 17 694 11 848 29 542 Taivassalo 1 114 2 059 392 3 566 2 226 5 792 Turku 108 868 128 565 40 076 277 509 258 344 535 852 Uusikaupunki 16 207 14 203 3 815 34 226 22 744 56 970 Vehmaa 2 307 3 452 580 6 339 3 462 9 801 Varsinais Suomi 308 201 370 324 101 615 780 139 634 061 1 414 200 *Laskentaoletuksena vähennetty asiakaspalvelujen ostot muilta 198 milj. ja valtiolta 3 milj. sekä avustukset 126 milj..; Lisätty kuntien vyörytykset 8 milj. *Kustannukset perustuvat vuoden 2015 hintoihin ja menoeriin. Lähdetiedot: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat *Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen oletetaan kasvavan 5 %:lla ja kotihoidon 3 %:lla tk-vuodeosastojen supistumisen takia
ARVIO JULKISEN SOTE TUOTANNON KUSTANNUKSISTA MENOLAJEITTAIN VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAKONSERNISSA (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito liikelaitokselle Yhtiöitettävä toiminta Sote keskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Yhtiöt yhteensä Liikelaitos Konserni yhteensä Yleishallinto 6 904 1 726 1 726 10 356 13 808 24 164 Lastensuojelun laitos ja perhehoito 953 0 0 953 30 821 31 774 Lastensuojelun avohuoltopalvelut 992 0 0 992 18 842 19 834 Muut lasten ja perheiden avopalvelut 833 833 833 2 500 14 167 16 667 Ikääntyneiden laitoshoito 0 0 0 0 65957 65 957 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan 0 0 0 0 113 162 113 162 asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut 1 636 11 451 1 636 14 723 1 636 16 359 Vammaisten laitoshoito 0 0 0 0 19058 19 058 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan 0 0 0 0 28894 28 894 asumispalvelut Muut vammaisten palvelut 3 539 24 776 3 539 31 855 3 539 35 394 Kotihoito 2 968 0 0 2968 98 941 101 909 Työllistymistä tukevat palvelut 0 0 0 0 13561 13 561 Päihdehuollon erityispalvelut 442 0 442 884 7 958 8 842 Perusterveydenhuollon avohoito 172 569 0 0 172 569 0 172 569 Suun terveydenhuolto 53 063 0 0 53063 0 53 063 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 33 155 5 526 0 38 681 0 38 681 Erikoissairaanhoito 31 146 0 93438 124 584 498 336 622 920 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 0 8069 8 069 Muu sosiaali ja terveystoiminta 0 0 0 0 23324 23 324 Yhteensä 308 201 44 312 101 615 454 128 960 073 1 414 200
Arvio kuntakohtaisista sote kustannuksista (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito liikelaitokselle Sote keskus Henk.k.budjetti Asiakasseteli Konserniyhtiö Liikelaitos Yhteensä Aura 2 438 283 747 3 468 6 075 9 543 Kaarina 19 736 2 707 6 075 28 518 49 991 78 509 Koski Tl 1 462 144 513 2 118 5 979 8 098 Kustavi 742 106 236 1 084 2 863 3 947 Kemiönsaari 6 213 1 201 1 536 8 950 16 793 25 743 Laitila 6 203 658 1 789 8 650 17 730 26 379 Lieto 14 442 2 185 4 423 21 050 38 718 59 768 Loimaa 11 809 1 708 3 894 17 410 37 894 55 305 Parainen 11 291 1 835 3 101 16 226 30 159 46 384 Marttila 1 523 149 412 2 085 4 519 6 603 Masku 4 768 805 1 862 7 435 18 378 25 813 Mynämäki 4 279 1 482 1 906 7 667 19 541 27 208 Naantali 10 842 2 050 3 625 16 517 33 923 50 440 Nousiainen 2 412 853 968 4 233 9 478 13 711 Oripää 747 141 324 1 213 3 358 4 571 Paimio 6 588 702 1 986 9 276 19 293 28 569 Pyhäranta 1 162 131 451 1 744 3 855 5 599 Pöytyä 5 783 476 1 720 7 980 19 274 27 254 Raisio 19 307 2 635 5 833 27 775 52 153 79 928 Rusko 3 014 874 1 140 5 028 9 921 14 949 Salo 36 232 3 946 11 593 51 771 116 824 168 595 Sauvo 1 847 256 616 2 718 6 606 9 324 Somero 6 865 809 2 001 9 675 19 868 29 542 Taivassalo 1 114 152 392 1 658 4 133 5 792 Turku 108 868 15 663 40 076 164 607 371 245 535 852 Uusikaupunki 16 207 1 920 3 815 21 943 35 028 56 970 Vehmaa 2 307 442 580 3 329 6 472 9 801 Varsinais Suomi 308 201 44 312 101 615 454 128 960 073 1 414 200
Ei sairaanhoidolliset tukipalvelut 21 22.12.2017 sote ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksissa
Valtakunnalliset palvelukeskukset (ML 124 ) Maakunnilla on seuraavat valtakunnalliset palvelukeskukset: 1. toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus). Palvelukeskusten asiakkaita ovat maakunnat, maakuntien palvelukeskukset ja muut maakuntien hankintayksiköt sekä 4 :ssä tarkoitetut maakuntakonsernin tytäryhteisöt (Huom! Ei maakunnan sote tuotantoyhtiöt) ICT palvelukeskuksen on kuitenkin ylläpidettävä ja tarjottava kaikille sosiaali ja terveyspalveluja tuottaville laitoksille ja yhtiöille niiden välttämättä tarvitsemia ja valtakunnallisesti käytössä olevia sähköisiä potilastietojärjestelmiä. (yhtiöillä ei käyttövelvoitetta, ML 125 ) Maakuntien yhtiöt ja kunnat voivat myös ostaa tarkoitetulta palvelukeskukselta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja silloin, kun ne sijaitsevat samoissa tiloissa kun maakuntien sosiaali ja terveyspalveluja tuottavat laitokset tai yhtiöt. Palvelujen myynti maakuntien yhtiöille ja kunnille ei saa olla enempää kuin 20 % palvelukeskusten kyseisiä palveluja koskevasta liikevaihdosta.
Palvelukeskusten käyttövelvoite (ML 125, 126 ) Maakunnan ja maakuntakonsernin tytäryhteisön on käytettävä pääsääntöisesti seuraavien palvelukeskusten palveluita 1. kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus). Yhteishankintojen palvelukeskuksen palvelujen käyttöön ei ole hankintavelvoitetta. Yhteishankintojen palvelukeskust tuottaa Yhteishankintatoimintoja Hankintojen tukitoimintoja ja ylläpitää hankintasopimuksia Tuottaa hankintatoimen kehittämis- ja asiantuntijapalveluita Tuottaa hankintoihin liittyviä analyysipalveluita
Hallinnollisten tukipalvelujen päälinjaukset Tukipalvelut Maakunnan Liikelaitos Liikelaitoksen yhtiöt järjestäjäorganisaatio ICT * Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kiinteistöpalvelut Hankinnat ** *Mahdollisuus tukeutua palvelukeskuksen palveluihin vain potilastietojärjestelmissä **Maakunnan yhtiö voi hankkia kiinteistöpalveluja, jos yhtiön tuotanto on samoissa tiloissa liikelaitoksen tuotannon kanssa ja mikäli palvelulaitoksen myynti ei tässä ylitä 20 % liikelaitoksen liikevaihdosta Valtakunnallinen palvelukeskus (käyttövelvoite) Valtakunnallinen palvelukeskus (ei käyttövelvoitetta) Organisaation omat tukipalvelut
Johtopäätöksiä tukipalveluista Nykyisistä kuntien ja kuntayhtymien sote palveluille ei sairaanhoidollisia tukipalveluja tuottavasta henkilöstöstä suurin osa siirtyy maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen Tuleva maakunnallinen sote palvelujen tuotantoyhtiö joutuu järjestämään itselleen omat tukipalvelut vaihtoehtoisin tavoin: o o o Omat tukipalveluja tuottavat konsernin tytäryhtiöt Ostopalvelut Tukeutuminen lainsäädännön rajoissa palvelukeskusten tarjoamiin palveluihin kiinteistöpalveluissa ja potilastietojärjestelmäpalveluissa Yhtiön strateginen valinta tukipavelujen järjestämismallista määrittelee, mikä osa tukihenkilöstöstä siirtyy yhtiön palvelukseen. Mikäli yhtiö ostaa tukipalvelut pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta, merkittävä osa tukihenkilöstä siirtyy valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen. Kunnat joutuvat järjestämään tukipalvelunsa itsenäisesti ja kunnat eivät voi pääsääntöisesti tukeutua palvelukeskusten tuottamiin tukipalveluihin.
SOTE PALVELUTUOTANNON ESISELVITYSTYÖ
Esiselvitystyö palvelutuotantotyöryhmälle 1. Liikelaitoksen ja sote keskusten lainsäädännössä mainittujen tehtävien ja vastuiden listaus 2. Palvelutuotannon esiselvitystyössä tehdään tarkempi arvio lainsäädäntö huomioiden siitä, mitkä julkiset sote palvelut toteutetaan (ks diat 13 ja 14): omana tuotantona liikelaitoksessa yhtiönä sote keskuksessa yhtiönä henkilökohtaisella budjetilla yhtiönä asiakassetelillä yhtiönä maksusetelillä Selvitystyössä tulee arvioida kuntakohtaisesti ja kuntayhtymien osalta, miten palvelutuotannon kustannukset jakautuvat palvelutuotannon uusiin rakenteisiin (ks. kohta 1). Selvitystyössä tulee arvioida kuntakohtaisesti ja kuntayhtymien osalta, miten palvelutuotannossa työskentelevä henkilöstö jakautuu palvelutuotannon uusiin rakenteisiin (ks. kohta 1) 3. Palvelutuotannon esiselvitystyössä annetaan alustava periaatteellinen esitys sairaanhoidollisten tukipalvelujen rakenteesta huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta: Kuvantaminen Apuvälineet Välinehuolto? Laboratoriopalvelut Sairaala apteekki mahdolliset muut sairaanhoidolliset tukipavelut Selvitystyössä tulee arvioida, miten eri sairaanhoidollisten tukipalvelujen kustannukset jakautuvat palvelutuotannon uusissa rakenteissa huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta (ks. kohta 2) Selvitystyössä tulee arvioida, miten eri sairaanhoidollisten tukipalvelujen henkilöstö jakautuu palvelutuotannon uusissa rakenteissa huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta (ks. kohta 2) Huom! Liikelaitoksen ja tulevan palvelutuotantoyhtiön toiminta on eriytettävä myös tukipalvelujen osalta, pl. potilastietojärjestelmät