Maatilan energiasuunnitelma

Maatilan energiasuunnitelma Harjoitusraportti OSAO Koivikko opetusmaatila 494069601 Matokorventie 175 91500 Muhos Ronja Kuorikoski 09/2016

Esipuhe Tässä maatilan energiasuunnitelma harjoitusraportissa on esitetty tiivistetysti OSAO Muhoksen yksikön Koivikon opetusmaatilan energian käytön nykytila sekä suunnitellut jatkotoimenpiteet energian hallinnan, sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energioiden käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on käynnistää maatilalla energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Harjoitusraportti on tehty hankeharjoittelijan toimesta Ravinne- ja energiatehokas maatila hankkeen yhteydessä. Suunnitelman esitietolomake on koottu kesän 2016 aikana.

Sisällysluettelo 1. Kohdetiedot... 4 Rakennukset... 4 Tuotanto... 6 Eläimet... 6 Viljely... 6 Tilan energiapuuvarat ja energiantuotannon maa-alueet... 6 Työkoneet... 7 Energiansäästöinvestoinnit... 7 Ostopalvelut ja urakointi... 8 2. Energian kulutukset ja kustannukset... 9 Sähkö... 9 Polttoöljy... 10 3. Energian kulutuksen jakaumat lajeittain ja käyttökohteittain sekä näkemys energiatehokkuuden nykytilasta... 12 Energiatehokkuuden nykytila ja kehitysmahdollisuuksia... 12 Valaisinremontti... 12 Lietepumpun uusinta... 13 Sähkönkulutus ja sähkösopimus... 13 Kuivuri... 15 Työkoneet... 16 Uusiutuvien energioiden käyttö ja tuotanto... 16 Metsät... 16 Biokaasu... 16 4. Toimenpide ja kehitysehdotukset... 19 Yleiset toimenpiteet... 19 Opetus... 19 Energiankulutuksen seuranta... 19 Uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tuotannon tehostaminen... 19 Muut toimenpiteet... 19 Tulevaisuuden hankintoja... 19 Lähteet:... 20 Kuvia... 20

1. Kohdetiedot Rakennukset Pihattomallinen navetta o Rakennusvuosi: 2006 o Pinta-ala: n. 2000 m 2 o Kaksi lämmintä kerrosta. Yläkerrassa sijaitsevat tauko- ja wc-tilat, pannuhuone sekä luokkahuone opetusta varten. o DeLaval -merkkinen lypsyrobotti, kiskoruokkija, juottoautomaatti, sekä täyttöpöytä. o Navetalla on käytössä öljylämmitys. Lehmien juomavesi lämmitetään maidon jäähdytyksessä syntyvällä hukkalämmöllä. Sähkö ostetaan, eikä tilalla tuoteta itse energiaa. o Lisäksi navetan pihapiiriin kuuluu yksi puolilämmin konehalli. Kuva 1 Navetta ja sen ympärillä sijaitsevat peltomaat

Kuva 2 Navetta Kuva 3 Navetta ja rehusiilot

Tuotanto Eläimet Koivikon opetusmaatilalla pääasiallinen tuotantosuunta on maidontuotanto. Tilalla on noin 60 lypsylehmää, joiden rotuina ovat Ayrshire, Holstein sekä länsisuomenkarja. Viimeisten 12 kuukauden aikana lypsäviä lehmiä on ollut keskimäärin 45. Tilalla ei kasvateta itse sonneja, vaan vasikat hakee paikallinen lihakarjankasvattaja. Vuonna 2015 tilalla tuotettiin 436 998 litraa maitoa. Per eläin tämä on ollut keskimäärin 9227 litraa. ProAgrian tilakuntoraportin mukaan keskituotos on kohtalainen. 26 prosenttia ProAgrian rekisterissä olevista tiloista tuottaa vähemmän maitoa per lehmä, kuin Koivikon opetusmaatila. Vuonna 2014 Pohjois- Pohjanmaan keskituotos on ollut ProAgrian mukaan 9250 kiloa lehmää kohti (ProAgria www-sivusto, viitattu 14.9.2016). Vuonna 2015 vastaava luku oli 9488 kiloa (Maaviesti, www-lehti, viitattu 10.9.2016). Viljely Koivikon opetusmaatilalla on yhteensä viljelyssä noin 120 hehtaaria peltomaata. Tuosta alasta viljellään kuivaheinää, säilörehua, sekä ohraa että kauraa. Lisäksi osa on laitumena ja löytyy tilalta 0,4 hehtaarin kasvimaakin. Kasvimaalla kasvatetaan koululle omaa perunaa, sekä Luonnonvarakeskus viljelee pienellä alalla koekasvejaan. Tarkemmat pinta-alatiedot löytyvät liitteenä olevasta esitietolomakkeesta. Keskimääräinen etäisyys tilakeskuksesta on noin 2 kilometriä. Suurin osa pelloista sijaitsee aivan opetusmaatilan ympärillä, mutta muutamia hehtaareja ohraa sekä kauraa löytyy myös noin 6 kilometrin päästä. Pääasiassa kaikki tuotettu rehu menee opetusmaatilan omaan käyttöön. Säilörehua tehdään sekä siiloon että paalaamalla. Lisäksi Viljankuivaus toteutetaan kuivurilla, joka saa energiansa polttoöljystä. Tilalla nurmenkierto on toteutettu siten, että lohkolla viljellään yksi vuosi viljaa ja kolme vuotta nurmea. Nurmelta viljalle siirtyessä maa muokataan kyntämällä. Tilan energiapuuvarat ja energiantuotannon maa-alueet OSAO:n Muhoksen yksikössä on myös metsäalan opetusta, jolla on käytössä noin 75,7 hehtaaria metsämaata. Liitteenä olevassa energiasuunnitelman esitietolomakkeessa esitetyt luvut ovat MTSsuunnitelmakaudelta 2007-2016. Uutta suunnitelmaa ei vielä ole ilmestynyt.

Työkoneet Opetusmaatilalla on käytössä laaja kirjo eri työkoneita, joiden tarkemmat tiedot löytyvät esitietolomakkeesta. Aktiivisessa käytössä olevia traktoreita on yhteensä seitsemän, joiden ikähaarukka on myöskin varsin laaja. Traktoreiden, sekä puimurin ajoista, käyttötunneista sekä tankkausmääristä on pidetty kesän 2016 ajan kirjaa. Taulukko löytyy liitteistä. Työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Vuonna 2015 öljyä tilattiin pelkästään työkoneiden tarpeisiin noin 40 000 litraa. Tästä noin puolet kului maatalouden ajoihin ja puolet metsäkoneiden tarpeisiin. Tarkkoja määriä näiden kahden välillä on vaikea arvioida, sillä tarkkaa polttoaineenkulutuksen kirjausta ei pidetä ympärivuotisesti. Energiansäästöinvestoinnit Tilalla on toteutettu 8.8.-7.9.2016 navetan valaistuksen uusinta. Vanhat loisteputkilamput ovat navetan rakennusvuodelta 2006. Vanhojen valaisimien kunto alkoikin olla jo heikko, sytyttimet olivat tummuneet ja kuumuus sulattanut muovikuoria. Osa lampuista ei enää toiminut tai valaisuteho oli huono. Uusia LEDlamppuja asennettiin määrällisesti vähemmän, mutta niiden valaisuteho on parempi. Kuva 4 Vanhat loisteputkivalaisimet Tilalle on lisäksi toteutettu syyskuun 2016 aikana lietepumpun uusinta.

Ostopalvelut ja urakointi Tila tuottaa itse oman rehunsa sekä viljat. Ostona hankitaan ainoastaan täydennysrehut. Tilalla ei käytetä urakointia tai tuoteta urakointipalveluja.

2. Energian kulutukset ja kustannukset Vuoden 2015 kulutus litraa kwh Sähkö - 249 724 Lämmitysöljy 21 515 215 150 Ajoneuvopolttoöljy n. 20 000 200 000 Kuivurin polttoöljy n. 1200-1300* 12000-13000* Energian kulutukset (kwh) Sähkö Lämmitysöljy Ajoneuvopolttoöljy Kuivurin polttoöljy *Tarkkaa tietoa kuivurin kulutuksesta ei vielä tiedossa raportin tekohetkellä. Koivikon opetusmaatilan energian kokonaiskulutus on 677 374 kwh, kun lasketaan yhteen sähkön sekä polttoöljyn kulutus. Per tuotettu maitokilo tuo tekee 1,55 kwh/kg, kun käytetään lähteenä vuoden 2015 maitotuotosta. Pelkällä sähkönkulutuksella laskettuna energiamäärä per tuotettu maitokilo on 0,57 kwh/kg. Erilaisiin lähteisiin verrattaessa kulutus vaikuttaa korkealta. Kulutukseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten se että kyseessä on opetusmaatila sekä ajoneuvopolttoöljyn että kuivurin kulutukset ovat arvioita. Navetassa, jossa on 120 lehmää, lypsyrobotti sekä tornisiilo on sähkön sekä polttoaineen kulutuksen määrä erään esimerkin mukaan 0,203 kwh/tuotettu maitokilo (Rajaniemi 2014). Sähkö OSAO Muhoksen yksiköllä on käytössä sähkösopimus, jonka liittymä on 3 * 200A yleissähkö. Hinta koostuu kuukausimaksusta, joka on 56,94 euroa, sekä kulutuksen mukaan tulevasta hinnasta, joka on 9,64 snt/kwh. Koivikon opetusmaatilan vuosikulutus on vuonna 2015 ollut 249 724 kwh. 9,64 senttiä/kwh koostuu siirtomaksusta, energiamaksusta sekä veroista. Sähkönsiirrosta Muhoksen alueella vastaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Kilpailutus tapahtuu OSEKK:n eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kautta. siirto 2,61 senttiä + verot 2,79 senttiä => energia 4,24 senttiä

Kuukausi (2015) kwh hinta (euroa) Tammikuu 26 054 2568,55 Helmikuu 22 668 2242,14 Maaliskuu 22 471 2223,14 Huhtikuu 21 279 2108,24 Toukokuu 19 994 1984,36 Kesäkuu 16 672 1664,12 Heinäkuu 16 090 1608,02 Elokuu 18 129 1804,58 Syyskuu 19 106 1898,76 Lokakuu 21 584 2137,64 Marraskuu 22 790 2253,90 Joulukuu 22 888 2263,34 Yhteensä 249 724 24756,67 Päivä (07-22) 65 076 kwh 71,4 % Yö (22-07) 26 011 kwh 28,6 % Arkipäivä 53 961 kwh 59,2 % Yö/Pyhä 37 126 kwh 40,8 % Taulukoissa esitettynä vuoden 2015 sähkönkulutus ja sen jakautuminen eri ajanjaksoille. Hinnat on laskettu vuoden 2016 voimassa olevan sähkösopimuksen hintatiedoilla. Polttoöljy Polttoöljyä kuluu niin lämmitykseen, viljan kuivaamiseen kuin ajoneuvojen tankkaamiseen. Polttoöljyn toimittaa st1. Toimittaja kilpailutetaan säännöllisesti. Vuonna 2015 polttoöljyn kulutus tilakeskuksen lämmitykseen oli yhteensä 21 515 litraa. Kulutuksen muutos edellisvuoteen oli 7 %. Kulutukseen vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi sääolojen vaihtelut.

Polttoäljyn kulutus lämmitykseen 2014-2015 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 Kevyen polttoöljyn kulutus (litraa) 1250 20000 21515 Ajoneuvot Lämmitys Kuivuri (arvio)

3. Energian kulutuksen jakaumat lajeittain ja käyttökohteittain sekä näkemys energiatehokkuuden nykytilasta Energiatehokkuuden nykytila ja kehitysmahdollisuuksia Valaisinremontti Yksi merkittävimmistä nykytilaan vaikuttavista tekijöistä on ollut navetan valaisinremontti. LEDvalaistukseen siirtyminen tulee muuttamaan huomattavasti valaistuksen energiankulutusta. Vanhoja loisteputkilamppuja oli noin 98 kappaletta, joissa jokaisessa oli kaksi loisteputkea. Yhden loisteputken teho oli 58 wattia. Yhden lampun teho näin ollen 114 wattia. Kun kerrotaan valaisimien määrä yhden valaisimen teholla, saadaan vanhan valaistuksen teho, joka oli 11400 wattia eli 11,4 kw. Uusi LED-valaistuksessa lamppujen määrä on vähäisempi. Uusia valaisimia asennettiin yhteensä 41 kappaletta (mukaan ei laskettu pienempiä yövalaisimia) ja yksittäisen valaisimen teho on 99 wattia. Valaistuksen yhteenlaskettu teho on siis 4059 wattia, eli noin 4,06 kw. Uuden ja vanhan valaistuksen välillä on siis huomattava ero. Valaistuksen konkreettinen käyttö myös muuttui remontin myötä. Vanhaa valaistusta ohjattiin siten, että milloinkin vuorossa oleva työntekijä laittoi aamulla seitsemältä töihin tullessaan päivävalaistuksen ja illalla yhdeksän jälkeen iltavuorolainen sammutti päivävalot jättäen yöksi osan valaistuksesta tai yövalaisimista päälle. Valaistuksen määrä saattoi vaihdella työntekijän mukaan. Uusien LED-valaisimien myötä valaisun säätö tuli automaattiseksi. Valaisimet alkavat klo 5:45 aamulla hiljalleen nostaa valaisintehoaan ja klo 6:00 navetalla on täysi 75% valaistus. Illalla klo 22:00 automatiikka siirtyy aamun tapaan yövalaistukseen 25 %iin. Ummessa oleville ja nuorelle karjalle valaisu putoaa yövalaistuksen tasolle jo klo 18. Lisäksi navetalla on ohjauspaneeli, jolla voi käsin laittaa päälle lisävalaistusta mihin navetan osaan sille on tarvetta. Automaattinen valaistus takaa sen, että valaistuksen energiankulutus on tasaista, eikä esimerkiksi käyttäjän vaihtuminen vaikuta juuri kulutetun energian määrään. Kuva 5 Vanhat loisteputkivalaisimet

Kuva 6 Loisteputkivalaisimien sytyttimet Lietepumpun uusinta Navetan vanha lietepumppu uusittiin syyskuun 2016 aikana. Vanha lietepumppu 2 * 11 kw o keskipakopumppu, ei repimisominaisuutta Uusi lietepumppu 18,5 kw o Repimisominaisuus, uppomallinen Vanha lietepumppu käynnistettiin sekä sammutettiin manuaalisesti. Riippui paljon siis käyttäjästä, kuinka kauan lietepumppu oli toiminnassa vuorokauden aikana. Uudessa pumpussa on ajastin, jolla pumpun käyttöaikaa voidaan säätää. Vielä on aikaista sanoa tarkkoja tietoja uuden ja vanhan pumpun käyttöaikojen eroista, sillä uusi pumppu asennettiin vasta hiljattain, eivätkä kaikki koulumaatilan työntekijät ole vielä kerenneet perehtyä sen käyttöön. Sähkönkulutus ja sähkösopimus Sähkönkulutusta on Koivikossa mitattu egauge laitteistolla kesäkuusta 2016 lähtien Ravinne- ja energiatehokas maatila hankkeen yhteydessä. Tuloksia on saatu seuraavilta alueilta: IV-konehuonekeskus Lietepumppu Maitotankin jäähdytys + muut maitohuoneen toiminnot Maitohuoneen lämminvesivaraaja Robotin lämminvesivaraaja Valaistus Lypsylehmien lannanpoisto

Tuloksista saadaan tietoa kyseisten alueiden kokonaiskulutuksesta ja millainen osuus milläkin alueella on. Tarkkoja lukuja teknisten ongelmien vuoksi ei voida määrittää, mutta sen sijaan saadaan prosentuaalista tietoa eri laitteistojen sähkönkulutuksen osuudesta kokonaiskulutuksesta. Sähkösopimuksen kilpailutuksen hoitaa OSEKK. Spottihinnoiteltu sähkösopimus ei ole realistinen vaihtoehto Koivikon opetusmaatilalle. Maatilalla on tietty vuorokausirytmi, jonka muutos sähkön hinnan mukaan ei ole mahdollinen. EGauge mittausjärjestelmän tuottamasta datasta voi nähdä, mihin aikaan vuorokaudessa sähköä kuluu navetalla eniten. Koivikon opetusmaatilan sähkönkulutus egauge mittauksella 16.9.2016. Nuolilla merkitty n. klo 8 ja 16 kulutukset. Päivämäärä 25.4.2016 Matokorventie (kw) Sähkön spot-hinta (EUR/MWh) 06:00 22,4 33,37 07:00 33,75 42,02 08:00 24,95 42,53 09:00 25,5 42,52 10:00 25 42,51 11:00 25,5 42,51 12:00 28,75 42,51 13:00 30,65 33,38 14:00 32,85 42,00 15:00 26,85 25,05 16:00 25,55 33,15 17:00 46 31,44 18:00 49,15 32,12 19:00 37,7 42,50 20:00 25,65 31,30

21:00 22,45 25,59 22:00 17,15 24,28 23:00 17,7 22,97 00:00 18,25 21,81 Samoja ominaisuuksia navetan sähkönkulutuksesta voi havaita kiinteistönhuollon sähkönkulutuksen tuntidatasta. Tiedot ovat huhtikuun 2016 loppupuolelta. Spot-hinnat on saatu Nord Pool:n hintatiedoista kyseiseltä päivältä. Kuivuri Viljan kuivaus on yksi maataloudessa eniten energiaa kuluttavista yksittäisistä työtehtävistä. Polttoöljyn kulutus vaihtelee vuosittain satotason ja viljan kosteuden mukaan. Koivikon opetusmaatilan viljasadon tiedot vuodelta 2016 Uunin teho 200-830 kw Ohra 62500 kg (kuivattuna 13%: iin) o yht. 25,42 ha 2458,7 kg/ha Kaura 35500 kg (kuivattuna 13%: iin) o yht. 20,33 ha 1746,2 kg/ha Kuivaamon käyttötunnit 48 h (täyttö, kuivaus, jäähdytys, tyhjennys) Polttoöljyn kulutus ei vielä tiedossa rapotin tekohetkellä. Yhden vesikilon haihduttamiseen kuluu noin 0,16 litraa polttoöljyä ja hehtaarin sadon kuivaamiseen tarvitaankin kosteuden mukaan 30-70 litraa. Polttoöljyn kulutukselle olisi kuitenkin myös kotimaisia vaihtoehtoja, kuten hake. Hyvälaatuinen hake on harkinnan arvoinen vaihtoehto, joka vaatii jonkin verran investointeja, kuten uuden uunin, automaattisen polttoaineen syötön sekä tuhkan poiston. Lisäksi hake vaatii varastotilaa. Koulun energiapuuvarat koostuvat lähinnä rankapuusta, jonka hinta koko maassa vuoden 2016 toisella neljänneksellä on ollut noin 22,75 euroa/m 3. Mikäli oletettaisiin, ettei opetusmaatila käyttäisi koulun omia energiapuuvaroja ja yhden hehtaarin viljasadon kuivaamiseen kuluisi noin 1,18 m 3 haketta, niin tällöin viljojen kuivaus kustantaisi noin 1228 euroa. Hakkeen kulutukseen vaikuttaa paljon viljan kosteuden lisäksi hakkeen laatu. Mikäli polttoöljyä taas kuluisi viljan kuivaukseen noin 1200-1300 litraa, kustantaisi se opetusmaatilan polttoöljyn hinnalla noin 837,5 euroa. Hake ei ostettuna olisi välttämättä se edullisin vaihtoehto, mutta tilan omia energiapuuvaroja hyödyntämällä sen käytöstä viljan kuivauksessa voitaisiin saada säästöjä.

Työkoneet Polttoaineen kulutus riippuu siitä, millaista traktoria ajetaan, mitkä ovat työtavat ja välineet, sekä miten traktoria ajetaan. Monilla pienillä asioilla voidaan vaikuttaa myönteisesti työkoneiden energiankulutukseen. Polttoainetaloudelle paras tulos saavutetaan, kun kuormitus on noin 60-80 prosenttia ja moottorin kierrosluku noin 70 prosenttia maksimista. Musta savu on monesti merkki moottorin ylikuormituksesta. Koivikon opetusmaatilalla opiskelijoille opetetaan taloudellista ajotapaa esimerkiksi erilaisten muokkaustoimenpiteiden yhteydessä. Uusiutuvien energioiden käyttö ja tuotanto Metsät OSAO Muhoksen yksiköllä on käytössään 75,7 ha metsää. Energiapuuta saadaan 5-vuotiskaudella 65 m 3. Määrä on arvioitu, eikä se perustu metsäsuunnitelmatietoon. Koulun energiapuu tulee uudistuskypsistä metsistä, varttuneista kasvatusmetsistä sekä nuorista kasvatusmetsistä. Energiapuu on pääosin karsimatonta rankaa. Yksi kiintokuutiometri energiapuuta sisältää noin kaksi megawattituntia (MWh) energiaa. Kosteudesta ja tiheydestä riippuen metsähakkeen energiasisältö on 0,7-1,0 MWh/i-m 3. Keskimäärin kuutiometri metsähaketta vastaa energiasisällöltään 80 litraa kevyttä polttoöljyä. 65 kiintokuutiometriä energiapuuta tuottaa siis 130 MWh. Koulun energiapuuvarat tuottaisivat siis viisivuotiskauden aikana 130 000 kwh energiaa. Koulun omien metsien energiapuumäärä ei riittäisi siis esimerkiksi lämmitykseen. Viljan kuivuriin sen hyödyntämistä voisi kuitenkin harkita. Biokaasu Mahdollisuutta biokaasun tuotantoon on mietitty Koivikossa muutamaankin otteeseen kuluvien vuosien aikana. Koivikon opetusmaatilalle on teetetty biokaasulaitoksen toteutusselvitys vuonna 2010 BioG hankkeen yhteydessä yhteistyössä OAMK:n kanssa. Tuossa selvityksessä todettiin, ettei biokaasulaitoksen rakentaminen ole tässä tapauksessa riittävän kannattavaa. Lietelantaa syntyy vuodessa arvioilta 2000 m3 vuodessa. Rehujätettä, kuivitusjätettä yms. noin 100 m3. Toteutusselvityksessä käytettiin myös tilan ulkopuolelta tulevaa syötettä, jota oli mm. ulkopuolinen elintarvikejäte, naapuritilan lanta ja viinatehtaan mäski. Selvityksessä mietittiin erilaisia yhdistelmiä, joilla oltaisiin päästy kannattavaan lopputulokseen. Biokaasulaitoksen vaihtoehdot olivat seuraavat: Yhdistelmä 1 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v.

Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Lämpöä 483 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 176 MWh / v ja lämpöä 307 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 551 MWh / v netto. Yhdistelmä 2 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v Lämpöä 696 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 284 MWh / v ja lämpöä 430 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 793 MWh / v netto. Yhdistelmä 3 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v. Naapuritilan lanta 7000 t/v. Lämpöä 969 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 615 MWh / v ja lämpöä 319 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 1105 MWh / v netto. Yhdistelmä 4 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v. Naapuritilan lanta 7000 t/v. Teurasjäte ulkopuolelta 300 t/v Lämpöä 1334 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 728 MWh / v ja lämpöä 526 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 1523 MWh / v netto. Yhdistelmä 4 on kallis vaihtoehto, sillä teurasjätteen käyttö syötteenä vaatii painesterilointikäsittelyn, joka tuo laitokselle lisää kustannuksia.

Raportissa todettiin, että kannattavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi porttimaksullisilla jätteillä ja liikennebiokaasun tuotannolla, sekä syöttötariffihinnoilla. Raportissa ei kuitenkaan saavutettu sellaista kannattavuutta, esimerkiksi korkeiden ylläpitokustannuksien vuoksi, jotta suunnitelmia biokaasulaitoksesta oltaisiin viety pidemmälle. Arvoa olisi täytynyt antaa esimerkiksi sellaisille hyödykkeille, kuten opetuksellinen näkökulma, ympäristövaikutusten aleneminen sekä lannan lannoitearvon paraneminen. Biokaasulaitoksen rakennus tulee kenties vielä tulevaisuudessa jälleen ajankohtaiseksi kysymykseksi Koivikon opetusmaatilalla. BioG-hankkeen raportista on 6 vuotta aikaa ja kehitys alalla on mennyt eteenpäin. Biokaasulaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat mm. investointien valinta, raaka-ainevalinnat, porttimaksut sekä yhteistyö ja investoinnit naapuritilojen kanssa.

4. Toimenpide ja kehitysehdotukset Yleiset toimenpiteet Opetus OSAO:n Muhoksen yksikön maaseutupuolella ei ole erillistä opetusta energiatehokkuudesta, vaan se käsitteenä sisältyy aina muiden opintojaksojen teemoihin. Työskentelyssä painotetaan energiaa säästäviä työtapoja. Navetalla työskentelee päivittäin paljon opiskelijoita, joten olisikin hienoa, mikäli opetusmaatilalle voitaisiin teettää esimerkiksi opinnäytetyönä opiskelijoille jonkinlainen opas energiankulutuksesta Koivikon opetusmaatilalla. Energiatehokkuus on kuitenkin yksi tärkeä tekijä tuleville tuottajille kustannusten rajaamisessa, joten olisi tärkeää saada siihen oikeanlainen asenne jo opiskeluaikana. Energiankulutuksen seuranta Tilan pellot sijaitsevat jo pääasiassa kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta, aivan navetan ympärillä, joten ajomatkojen pienentäminenkään ei tule kysymykseen. Hankkeen aikana on kerätty tietoa polttoaineenkulutuksista eri työkoneiden ja työtehtävien osalta. Olisikin mielekästä jatkaa infon keräämistä myös tulevaisuudessa tärkeiden työvaiheiden aikaan, jotta opiskelijalle muodostuisi konkreettinen kuva kuinka paljon hän polttoainetta kuluttaa. Näin opittaisiin välttämään turhia ajoja ja otettaisiin askel kohti energiatehokasta ajattelutapaa. Uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tuotannon tehostaminen Koulutilalla voitaisiin myös miettiä vaihtoehtoja polttoöljyn ja sähkön kulutukselle. Esimerkiksi kuivurin polttoöljyn kulutukselle voitaisiin harkita kotimaisen polttoaineen, kuten hakkeen käyttämistä. Samalla voitaisiin vielä tarkemmin selvittää omien metsien energiapuuresurssit. Muut toimenpiteet Tulevaisuuden hankintoja Navetan lannanpoistoon ollaan miettimässä uudistuksia. Navetan ritilälattia on liukas ja ajatuksia uudistuksista on heitetty ilmaan. Esimerkkinä näistä kumimatto ja robottilannanpoistaja. Näissä tulevaisuuden hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös energiatehokkuuden näkökulma. Esimerkiksi kuinka paljon uusi lannanpoistojärjestelmä syö sähköä vanhaan verrattuna? Ostettavien väkirehujen määrään harkitaan leikkauksia. Tarkoitus olisi, että jatkossa tilattaisiin vähemmän eri komponentteja. Komponenttien vähentäminen voisi pienentää esimerkiksi kuljetuskustannuksia.

Lähteet: Maaviesti, 2/2016. Johtaminen korostuu, kun aika on haasteellinen. www-lehti. Viitattu 10.9.2016 https://issuu.com/maaviesti/docs/2016-2 ProAgria, 29.4.2015. Karjan keskituotos harppasi 9250 kiloon Pohjois-Pohjanmaalla. Www-sivusto. Viitattu 14.9.2016 http://www.proagriaoulu.fi/fi/karjan-keskituotos-harppasi-9-250-kiloon-pohjois-pohjanmaall/ Rajaniemi Mari, 10.12.2014. Lypsykarjatilojen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.9.2016 http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/neuvoja/documents/energiankulutus%20maidontuotannossa.pdf Kuvia Kuva 7 Uusi lietepumppu

Kuva 8 Täyttöpöytä

Kuva 9 Pannuhuone

Kuva 10 Maidon hukkalämmön talteenotto Kuva 11Pannuhuone

Kuva 12Vanhan (vas.) valaistuksen ja uuden (oik.) valaistuksen säätö

Kuva 13 Maitohuone