Englanninkielisen Journalismin-tutkimuksen uutispalvelun jatkoprojekti: Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti (JRN2)

Samankaltaiset tiedostot
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

Mainosta SuomiMobiili.fi -sivustolla

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Vinkkejä hankeviestintään

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Ohjeita alueverkostojen tapahtumaviestintään. Kirsi Sjöholm, hankekoordinaattori

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Maksullisen sisällöt tulevat katoavatko silmäparit, paraneeko laatu? Maksullisen sisällön vaikutus median yleisöön. Johanna Suhonen 26.2.

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Sisältömarkkinointi Suomessa

Mainosta SuomiMobiili.fi -sivustolla

Toimenpide Tavoite ja sisältö Kohderyhmät Valmistelijat Valmistelu-

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Open Repositories 2014 Helsingissä

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Facebook-sivun ylläpito

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu Erkki Hujanen Kaleva

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo Haaga- Helia

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Miten ja mistä julkisen taiteen työmahdollisuuksia taiteilijalle? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

VVY:n Hallinto- ja talousryhmä. Vesilaitostekniikka ja hygienia -opas on päivitetty. Uutiskirje 1/5

Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

TYÖELÄMÄ HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu elokuussa 2015 n = 601, vastausprosentti 23 %

Etusuora.com mediakortti

Open Repositories Helsingissä

Toimintakertomus Kooste jäsenkokoukselle

TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI / HANNA REIHE

Sisäisen turvallisuuden strategia digitalisaatiosta vauhtia verkostoon

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Kymmenen vuotta Valtio Expoa viestintä valtionhallinnon suurimmassa tapahtumassa

FC WILD viestintäsuunnitelma Tapio Keränen

YouTube videonjakopalvelu

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

þÿ O p i n n ä y t t e e t v e r k k o o n m o n t a h y v ä ä s y y t ä Holopainen, Mika

TOIMINTASUUNNITELMA Finsif -Finland s Sustainable Investment Forum ry

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

Videotuotanto SOK:lla. Tehokas nettivideo

Laitoskokous

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

akonttinen.fi

Viemäreiden kuntotutkimusopas. VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu. Uutiskirje 1/5. Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä

Yrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Välittämämme kuva Helsingistä Pohjois-Amerikan medialle vuonna 2016 korostaa seuraavia keskeisiä teemoja:

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Toimenpide Tavoite ja sisältö Kohderyhmät Valmistelijat Valmistelutilanne. Vaaliviestintäsuunnitelma: Vaaleista viestiminen ja markkinointi

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille : Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Some-ohje Pirkanmaa2019-valmistelijoille

TUO ORGANISAATIOSI KAIKKI TOIMINNOT VIDEOAIKAKAUDELLE

5 JOHTOA ASKARRUTTAVAA ASIAA SOSIAALISESTA MEDIASTA

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka

Sosiaalisen median kampanja kestävän kehityksen viikolle 2018

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Verkkoviestintäkartoitus

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Viestinnän mahdollisuudet

Vaikuttajamarkkinoinnin. tutkimus. Huhtikuu 2017

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Tarja Nordman HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu. Muutoksia Venlassa vuonna Uutiskirje 1/5. Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä

Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.

Finna käytön trendit 2014 Tiivistelmä

Brändin rakentaminen somessa


Tavoita maksukykyiset ja kiinnostuneet asiakkaat kustannustehokkaasti

Transkriptio:

12.6.2017 Jyväskylässä Helsingin Sanomain Säätiölle Loppuraportti Englanninkielisen Journalismin-tutkimuksen uutispalvelun jatkoprojekti: Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti (JRN2) Tiivistelmä Tämän jatkoprojektin (JRN2) päätarkoituksena oli kehittää journalismin tutkimukseen erikoistunutta eurooppalaista uutispalvelua, Journalism Research Newsia johtavaksi kansainväliseksi toimijaksi vuoteen 2017 mennessä. Käytännössä tämä tarkoitti Pohjois- Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin journalismin tutkimuksen kartoittamista ja liittämistä uutispalveluun vuoden 2016 aikana. JRN:ään kehitettiin vuoden 2016 aikana kokonaan uusia sisältömuotoja, kuten tutkijoiden ajankohtaisia videohaastatteluja. Vuoden 2016 aikana toteutettiin myös käyttäjäseurantatutkimus sekä uusittiin ulkoasua muun muassa entistä paremmin mobiililaitteisiin sopivaksi. Tavoitteena oli kasvattaa JRN:n käyttäjien määrää noin 3000:sta yli 10000:n vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2016 lopussa uutispalvelulla olikin jo ollut yli 14500 käyttäjää yhteensä 150 eri maasta. JRN toteuttiin Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa. JRN löytyy osoitteesta: http://journalismresearchnews.org/. Taustaa Journalismin tutkimuksen englanninkielisen uutispalvelun (JRN) lähtökohtana oli vuonna 2013 Jyväskylän journalistiikassa tehty havainto, ettei kukaan tarkkaan tiennyt mitä journalismin tutkimusta maailmassa parhaillaan tehtiin. Journalismin tutkijat ahersivat oletettavasti enemmän ja laajemmin kuin koskaan ennen, mutta vain murto-osa tutkimuksista tuli yleiseen tietoon. Journalismin tutkimuksen monet hyödyt jäivät saavuttamatta, kun uusi tutkimustieto ei välittynyt riittävän nopeasti. Toimituksiin tutkimustieto päätyi vain harvoin. Helsingin Sanomain Säätiö alkoi rahoittaa kansainvälistä journalismin tutkimuksen uutispalvelu-projektia vuonna 2014. JRN:n rakentaminen alkoi eurooppalaisen journalismin tutkimuksen kartoittamisella, ja tutkimuksellisia uutislähteitä löydettiin pari sataa. Vuoden 1

2014 syksyllä tehtyjen tutkijahaastattelujen perusteella uutispalvelun tarpeellisuus varmistettiin ja samalla saatiin arvokasta tietoa tutkijoiden kaipaamista sisällöistä, muun muassa konferenssikalenterista. Helmikuussa 2015 eurooppalainen uutispalvelu avattiin kaikkien käytettäväksi ja ensimmäisen vuoden aikana sillä oli noin 2000 käyttäjää yli 100 eri maasta. Selvästi eniten käyttäjiä oli aluksi Suomesta (48%), jossa palvelua myös markkinoitiin eniten. Suurin osa kävijöistä oli pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Jyväskylästä, siis alan keskeisistä tutkimus- ja koulutuspaikoista. JRN2-projektin tulokset Helsingin Sanomain Säätiön jatkorahoituksen avulla uutispalvelua on laajennettu vuoden 2016 aikana kattamaan myös Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin journalismin tutkimusta. Käytännössä tämä on tarkoittanut noin parin sadan uutislähteen lisäämistä palveluun. Lisäksi JRN:n on saanut kokonaan uusia sisältöjä, kuten tutkijoiden videohaastatteluja sekä avoimet tutkijoiden työpaikat osion, joka avautui vuonna 2017. Palvelun ulkoasua uudistettiin lokakuussa 2016. Se toimii nyt hyvin myös mobiilien päätelaitteiden pienillä ruuduilla. Kuva 1. Journalismin tutkimuksen uutispalvelun ulkoasua ja sisältöjä uudistettiin lokakuussa 2016 2

Uutislähteiden maantieteellinen laajeneminen Euroopasta Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin on näkynyt sekä määrällisesti että laadullisesti uutispalvelussa vuoden 2016 aikana. Tasaisen uutisvirran aikaansaaminen pelkästään Euroopan journalismin tutkimuksesta oli vielä vuonna 2015 aika ajoin haastavaa, juttukynnys laski etenkin kesäkautena varsin alhaiseksi; vähänkin journalismin tutkimukseen viittaava tulkittiin helposti uutisarvoiseksi. Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin journalismin tutkimuksen kytkeminen JRN:ään on selvästi nostanut juttukynnystä ja siten myös parantanut uutisten laatua. Juttumäärät ovat samaan aikaan kuitenkin myös kasvaneet. Perustellusti voi väittää, että Journalism Research Newsista (JRN:sta, http://journalismresearchnews.org/) on muutamassa vuodessa tullut journalismin tutkimuksen johtava kansainvälinen digitaalinen uutispalvelu. Uutispalvelussa julkaistiin kahden ensimmäisen vuoden aikana yli tuhat uutisjuttua ja 15 laajempaa artikkelia journalismin tutkimukseen liittyen. Lisäksi JRN on raportoinut kokeiluluonteisesti muutamista kansainvälisistä journalismin tutkimuksen konferensseista. Uutispalvelun pääsisältönä ovat julkaistut akateemiset tutkimukset ja raportit, niin sanotut avoimet paperipyynnöt (call for papers), tapahtumakalenteri, avoimet työpaikat, tutkijoiden videohaastattelut, ja tieteellistä julkaisemista taustoittavat trendiartikkelit. Uutispalvelu perustuu automaattiseen monitorointiin ja tiedonkeräämiseen, mutta juttujen ja niiden kuvituksen viimeistelyssä ja laadun varmistuksessa tarvitaan yhä ihmistoimittajia. JRN:n toimituskunnassa on ollut mukana yksi projektitutkija, tohtorikoulutettava sekä tutkimusavustaja. Toimituskuntaan on lisäksi kuulunut kymmenkunta viestintätieteiden laitoksen tutkijaa sekä Jyväskylän yliopiston kirjaston edustaja. Projektin johtajana on ollut alusta lähtien yliopistontutkija Turo Uskali 3

Eniten ulkomaisia kävijöitä on ollut Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta. Keskimääräinen palvelussa käytetty aika oli lähes kolme minuuttia ja noin 40 % käyttäjistä palasi myöhemmin sivustolle. Vuoden 2016 lopussa JRN:n sivuja oli ladattu yhteensä 47500 kertaa. Käyttäjätutkimus toteutettiin verkkokyselynä sekä haastatteluina marraskuussa 2016. Palautteen perusteella palvelua kehitetään edelleen vuoden 2017. Tavoitteena on alusta asti ollut, että JRN tavoittaisi mahdollisimman laajan kansainvälisen yleisön, alan tutkijoita, opiskelijoita, toimittajia sekä oikeastaan kaikkia journalismin tulevaisuudesta kiinnostuneita. 4

JRN on tehnyt koko ajan yhteistyötä European Journalism Observatoryn ja ECREA:n kanssa. JRN:a esiteltiin laajasti Euroopan mediatutkijoiden konferenssissa ECREAssa, marraskuussa 2016 Prahassa, muun muassa posterisessiossa sekä journalismin tutkimuksen viestintään keskittyvässä paneelissa. JRN on selvästikin jo otettu mukaan eurooppalaiseen journalismin tutkimuksen viestintämaisemaan, yhdeksi sen keskeiseksi toimijaksi. Journalismin tutkimuksen uutispalvelu on kytketty myös maailman johtaviin sosiaalisen median palveluihin Facebookiin ja Twitteriin. Etenkin Twitterissä JRN:n näkyvyys on vuoden 2016 aikana selvästi lisääntynyt, ja Twitter-seuraajia vuoden lopussa yli 700. Twitterpostauksia on myös ajastettu siten, että sama uutinen voidaan julkaista hieman eri muodossa neljä kertaa vuorokaudessa eri aikavyöhykkeillä. Tämä johtuu siitä, että JRN toimii nykyään globaalisti ja tehokkain työaika vaihtelee luonnollisesti eri maanosissa. Facebook-sivustolla oli vuoden 2016 lopussa 120 tykkääjää, mutta vuorovaikutus, kuten keskusteluaktiivisuus on ollut vielä varsin vähäistä. Sekä Twitter- että Facebook-kanavia on lähinnä käytetty JRN uutisten markkinointiin. Lisäksi uutisaggregaattipalvelu Flipboardissa oli vuoden 2016 lopussa yli 200 JRN seuraajaa ja JRN:n uutiskirjeen tilaajia oli 42. Flipboardissa on julkaistu JRN:n valittuja juttuja ja uutiskirjeessä viikkokoosteita sähköpostijakeluna. 5

Seuraava vaihe: JRN3 JRN:n rakentamisen päästrategiana on ollut lisätä maantieteellisiä seuranta-alueita kolmessa osassa, siten että lopulta uutispalvelu kattaisi koko maailma. Strategia on osoittautunut oikeaksi, koska sisällön lisääminen asteittain on onnistunut suunnitelmien mukaisesti ja samalla käyttäjäkunta on koko ajan lisääntynyt. Vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä JRN oli ollut jo yli 25 000 käyttäjää yhteensä 167 maasta. Seuraavana päätavoitteena on liittää uutispalveluun Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan englanninkielinen journalismin tutkimus. Näissä maanosissa asuu valtaosa maailman väestöstä eli noin 6,5 miljardia ihmistä. Tätä vaihetta kutsutaan JRN3:ksi. JRN3:n kulttuurinen haaste on selvästi suurin tähänastisista. Laadukkaiden tutkimuslähteiden seulominen on oletettavasti vaikeampaa kuin aikaisemmissa vaiheissa. Kaksi ensimmäistä vaihetta JRN1 (Eurooppa) ja JRN2 (Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti) ovat olleet hyviä, tarpeellisia harjoitusvaiheita, joiden avulla projektin tekijät ovat voineet kouluttautua tehokkaaseen työskentelytapaan. Uutispalvelun päälähteet ovat olleet akateemiset julkaisut, erilaiset sähköpostilistat, seminaarit ja konferenssit. Myös sosiaalisen median palveluja, tutkijoiden blogeja sekä tutkimuslaitosten ja rahoittajien verkkosivuja on käytetty tiedonlähteinä. Nämä ovat jatkossakin JRN:n päälähteet. JRN3 vaihe päättyy vuoden 2017 lopussa, jonka jälkeen uutispalvelun on määrä kattaa koko maailman englanninkielinen journalismin tutkimus. 6