Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus Kouvola

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus Tampere

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus

Sisäilma- asiantuntijan henkinen kuormitus hallintaan

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA- KOULUTUKSEN PÄÄTÖSSEMINAARI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työyhteisö sisäilmaongelmien ratkaisijana

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Sisäilmaongelmia työpaikalla?

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

SISÄILMATYÖRYHMÄN VIESTINTÄSUUNNITELMA

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Moniammatillisen sisäilmaryhmän toiminta Tampereen kaupungissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Laadukas sisäympäristö

KANSALLINEN SISÄILMA JA TERVEYS -OHJELMA

HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä

Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä

Hyvinvointia työstä. Sisem Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Psykososiaalinen kuormitus työssä - mitä se on, miten ilmenee ja miten toimitaan sekä kehittämiskokemuksia työpaikoilta

Ihmisen terveys ja hyvinvointi keskiöön

KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja Miika Natunen

Viesti viisaasti sisäilmaongelmista

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen

Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Monialaisen sisäilmaryhmän toiminta Kittilän kunnassa Terveystarkastaja Juha Metso Puh

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

Ohjausryhmän six-pack

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

TUUSULAN KUNTA. Sisäilmaohje. Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan YTK

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Timo Murtoniemi. Johtava asiantuntija, FT, Sirate Group Oy

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:

Oppilaiden sisäilmakysely

Miten löydän Sen Oikean? Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Rakennusten terveellinen sisäilma ajankohtaiset kuulumiset

Maarit Pedak

PYHÄJOEN KUNNAN TOIMINTAOHJEET SISÄILMAONGELMISSA

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

LOPEN KUNNAN TOIMINTAOHJEET SISÄILMAONGELMISSA

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Siikajoen kunta Toimintamalli sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan

Tuloksia perkele! Ohjausryhmä projektipäällikön tukena Projektipäivät 2017 Paula Aaltonen

Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus

Työelämän vuorovaikutusosaaminen. 2. luento, LC-0340, H01 Pe klo Inkeri Roos-Cabrera

Palautteen antamisen kulttuuri

Paikallinen sopiminen. Neuvottelujen kulku ja neuvottelutilanne

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

PariAsiaa luentosarjan teemat:

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koordinoiva sisäilmaryhmä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

Ryhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

ENNAKOIVA SISÄILMAKLINIKKA

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Polvijärven kunnan viestintästrategia Anni Lampinen

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Yhteistyöryhmä. Paloma hankkeen aloitusseminaari Kuusamo Panu Kontio

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Asenteet, viestintä ja vuorovaikutus Kankaanpää 22.1.2015 Anna Psykologi, Organisaatiokonsultti FINOD

Vuorovaikutus

Me ihmiset olemme erilaisia, siksi tarvitsemme yhteistä keskustelua... Näetkö tanssijan kääntyvän myötävai vastapäivään? Keskity ja kokeile, saatko tanssijan vaihtamaan suuntaa.

Valikoiva havaitseminen Valikoiva havaitseminen Havaitsemme ympäristömme odotuksien, kokemuksemme ja kiinnostuksemme kautta. Kiinnitämme enemmän huomiota asioihin ja yksityiskohtiin jotka vahvistavat odotuksiamme ja tulkitsemme asioita maailmankuvamme ja ihmiskuvamme mukaisesti. Tiedon ylitarjonta Kun tietoa on paljon, emme pysty vastaanottamaan tai muistamaan kaikkia yksityiskohtia. Jotkut asiat jäävät mieleen, ja ne voivat olla eri asioita eri ihmisille (Robbins & Judge, 2008)

ENNAKKOON LUKITTU - VOIKO ASENTEISIIN VAIKUTTAA?

Asenne asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa johonkin ympäristön kohteeseen Asenteeseen liittyy kolme komponenttia: Affektiivinen - positiiviset ja negatiiviset tunteet Kognitiivinen - uskomukset ja ajatukset Konatiivinen - käyttäytymiselliset aikomukset ja taipumukset

Asenteista ja ennakkoluuloista Asenteet ovat MUUTTUVIA vaikka niiden helposti ajatellaan olevan pysyviä

Asenteiden säilyttäminen (McGuiren rokotusteoria): Kaksi tapaa vahvistaa nykyisiä asenteita: vahvistus- ja rokotusmalli vahvistusmalli: nykyasenteet säilyvät, kun annetaan niitä tukevia viestejä rokotusmalli: nykyasenteet säilyvät, kun ensin annetaan heikennetty annos vastapuolen väittämiä ja sitten nykyisiä asenteita tukevia viestejä rokotusmalli on tehokkaampi

VUOROVAIKUTUKSEN JA VIESTINNÄN HALLINTA - TIETO, TUNTEET, PELOT

Sisäilmasto-ongelmissa tarvitaan riskiviestinnän osaamista Riskiviestinnällä tarkoitetaan viestintää tilanteissa, jotka sisältävät terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä Tilan käyttäjät toivovat saavansa varmaa tietoa sisäilmasto-ongelmista ja niiden terveysvaikutuksista heti ensimmäisten epäilyjen ilmaantuessa Ongelmana kuitenkin on, että täsmällistä tietoa on harvoin heti saatavilla ja lisäksi terveysriskin käsite itsessään on suhteellinen: riskin suuruus arvioidaan terveyshaitan suuruuden ja todennäköisyyden perusteella. Sen vuoksi varmaa vastausta kysymykseen "Sairastunko minä?" on mahdoton antaa.

Riskiviestintä on taitolaji Riskiviestintä ei ole pelkästään tiedon välittämistä vaan vastavuoroista tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista. Riskiviestintä on siis dialogia, jossa kaikki osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin ja myös tuntea tulevansa kuulluiksi Riskiviestinnän tavoitteena on auttaa tilan käyttäjiä ymmärtämään riskiä ja sitä koskevaa päätöksentekoa sekä toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi Onnistuneen riskiviestinnän avulla parannetaan tilan käyttäjien ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja luottamusta sisäilmasto-ongelman käsittelyprosessissa

Maallikot ja asiantuntijat arvioivat riskiä eri tavoin On hyvä huomata, että kysymys ei ole pohjimmiltaan oikeasta tai väärästä riskin tulkinnasta, sillä koettu riski on kokijalleen aina todellinen! Tilan käyttäjien kokemusten ja tunteiden sivuuttaminen voi joskus tuntua helpoimmalta ratkaisulta, mutta niitä välttelemällä tai vähättelemällä joudutaan yhä vaikeampiin tilanteisiin Huolestuneisuus, epäluottamus ja suuttumus lisääntyvät ja sisäilmaongelman hoitaminen vaikeutuu.

Sisäilmaston ongelmakierteen vaiheet Sisäilmasto-ongelma Näkemysero tilanteesta, ristiriita Keskustelu, todistelu, kiistely Kykenemättömyys selvittää ja sopia Luottamuksen rapautuminen tilan käyttäjien ja sisäilmasto-ongelmaa hoitavien välillä Asiallisen keskustelun korvautuminen syyttelyllä, "syntipukit" Sisäilmasto-ongelman hoitaminen vaikeutuu ja ratkaisut viivästyvät Konfliktin laajeneminen eri tahojen välille, luottamuspulan syveneminen Ongelmien vatvominen ja viestinnän vaikeutuminen tuottavat uusia ongelmia Jaksamisongelmien, työyhteisöongelmien ja sisäilmasto-ongelmien kietoutuminen vyyhdeksi Konfliktin laajentuminen ja leviäminen esim mediaan, "oikeuden hakeminen" kanteluin jne.

Seurauksena tilanne, jossa on kolme ongelmaa Rakennuksen ongelma ja siihen liittyvät terveyshaitat Luottamuksen rapautuminen eri osapuolten välillä vaikeassa tilanteessa Työyhteisön uupuminen vaikeassa tilanteessa Kaikkien kolmen ongelman hoitaminen tärkeää! Muuten voi käydä niin, että onnistuneista teknisistä korjausratkaisuista huolimatta valitukset ja oireilu jatkuvat

SISÄILMASTON ONGELMAKIERTEEN EHKÄISYSSÄ AUTTAA YHTEISTYÖTÄ JA VIESTINTÄÄ JÄSENTÄVÄ TOIMINTAMALLI

Toimintamallin peruslähtökohdat Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu

Viestintäsuunnitelma osaksi toimintasuunnitelmaa Samalla kun suunnitellaan, miten sisäilmastoongelman hoitamisessa edetään, tulee laatia myös viestintäsuunnitelma Viestintää tulisi tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: Miten huolehditaan ongelmatilannetta hoitavien henkilöiden (sisäilmaryhmän) sisäisestä tiedonkulusta ja viestinnästä? Miten hoidetaan viestintä sisäilmaryhmän ja tilan käyttäjien välillä? Miten tiedotusvälineiden mahdollinen kiinnostus asiaan huomioidaan?

Mikä on viestinnän tavoite? Sisäilmaryhmässä tulee pohtia, mikä on tilan käyttäjille suunnatun viestinnän tavoite - mitä viestinnällä halutaan saada aikaan? Viestinnän tavoite vaikuttaa siihen, millaiset keinot viestinnässä ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita Onko viestinnän tavoitteena kyseisessä ongelmatilanteessa esimerkiksi: kertoa, tiedottaa tapahtumista poistaa turhia pelkoja, rauhoittaa tilannetta ampua alas huhuja motivoida tilan käyttäjiä toimintaan varoittaa terveysriskistä Mikäli tavoitteena on tiedottaa esimerkiksi tapahtumista tai aikatauluista, kirjallinen viestintä esim. sähköpostitse on riittävää Mikäli taas pyrkimyksenä on tilanteen rauhoittaminen, väärien käsitysten oikaiseminen tai toimintaan motivoiminen, vuorovaikutteiset viestinnän keinot ovat välttämättömiä

Viestinnän sisällöt ja aikataulutus (1) Viestinnän tulee olla säännöllistä ja sen pitää kestää koko ongelman käsittelyprosessin elinkaaren ajan Periaate on, että aina kerrotaan kun tapahtuu ja myös silloin kun mitään ei näytä tapahtuvan, sillä taustatyötä tehdään ongelman hoitamiseksi (toiminnan läpinäkyvyys!) Viestinnän sisältöjen suunnittelussa tarvitaan koko sisäilmaryhmän ammattiosaamista! Oleellista on, että sisäilmaryhmä sopii viestinnän pelisäännöt ja sisällöt yhteisesti ryhmässä ja esiintyy ulospäin yhtenäisenä tiiminä, joka kantaa kokonaisvastuun prosessista ja tehdyistä ratkaisuista Esimerkiksi keskeisimmät tiedotteet, joissa kerrotaan ongelmatilanteen terveydellisestä merkityksestä ja joissa perustellaan valittuja korjaustoimenpiteitä, on hyvä lähettää koko sisäilmaryhmän nimissä

Viestinnän sisällöt ja aikataulutus (2) Viestinnän kannalta erityisen kriittisiä vaiheita sisäilmasto-ongelman käsittelyprosessissa ovat I prosessin käynnistysvaihe - pohja luottamukselle, arvostaminen II ongelman määrittely- ja terveydellisen merkityksen arviointivaihe - arvioita, todennäköisyyksiä konfliktien kehittymisen riski - Vuorovaikutus yhteinen näkemys ongelmasta, sen terveydellisestä merkityksestä ja korjausratkaisuiden tavoitteista II seuranta- ja päätösvaihe - Erilaisia näkemyksiä toimenpiteiden hyödyistä, osa oireilevista väistötiloissa yhteinen, erilaisia kokemuksia kunnioittava näkemys lopputuloksesta - Tärkeää myös seurannan pitkäaikaisuudesta ja jälkihoidosta: oireilevaa ei jätetä yksin

Esimerkki ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta 1. Mikä on tilaisuuden tarkoitus ja tavoite (miksi se on järjestetty)? 2. Mitä tilanteesta tiedetään (mitä, missä, milloin, kuka, miten, miksi, millaisin seurauksin)? 3. Mitä tähän mennessä on tehty? 4. Mistä asioista tarvitaan lisätietoa, miten ja milloin sitä hankitaan? 5. Mitä välittömiä toimenpiteitä tehdään ja millä aikataululla? 6. Milloin jatkosta tiedotetaan tarkemmin? 7. Annetaan kuulijoille ongelmatilannetta hoitavan sisäilmaryhmä jäsenten yhteystiedot. Keneen voi ottaa yhteyttä? 8. Onko kysymyksiä? Lopuksi aika kuulijoiden kysymyksille ja keskustelulle.

Luottamuksen ilmapiiri avaintekijänä sisäilmasto-ongelman ratkaisussa Ei yksittäisistä ja irrallisia tiedottamisen temppuja, vaan Luottamuksen ilmapiiri on seurausta hyvästä prosessin hoidosta, jonka perustana on teknisten asiantuntijoiden, kiinteistönhallinnan, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilankäyttäjien näkökulmien yhteen nivominen sekä keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

Lisää tietoa Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka O, Unhola T: Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti. Työterveyslaitos, Helsinki 2010. Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2008. Lappalainen S ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Kuntaliitto, Helsinki 2010

Kiitos!