Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA
Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. KUSTANTAJA MYYNTI Peltimannekiinit Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10 00130 HELSINKI www.teknologiainfo.net ISBN 978-952-93-1298-6, e-kirja ISBN 978-952-93-4806-0 Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, 2012
Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA Omistamme tämän kirjan niille peltimannekiineille, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme laajemmille vientimarkkinoille. 1
Sisällysluettelo Alkusanat... 6 Lukijalle... 9 Perustamiskokouksen pöytäkirja, säännöt, esite... 10 Historiikki... 16 Peltimannekiinit 20 vuotta... 20 Muistelu Kehran sellutehtaasta Virossa... 38 2 NEUVOSTOLIITTO... 40 Toivekappale... 40 Rajanylitys Vainikkalassa 1960-luvulla... 41 Svetogorsk-projekti... 42 Sveto ja neuvostokauppa... 46 Karkotus Neuvostoliitosta... 51 Muisteloita Neuvostoliiton-kaupasta... 52 Tussikynällä hurmaten... 55 Puukko lahjaksi... 55 Maljapuheita... 56 Suunnistusvaikeuksia... 57 Hokkasen vatsavaivat... 58 Mistä tietää, että kauppa on tulossa... 58 Shakki ja matti... 59 Neuvottelut miestenhuoneessa... 60 Neuvottelut Moskovassa 1976 ja ilmaiset pumput... 61 Prommashimportin sopimus ilman myöhästymissakkoa... 63 Siperia on laaja maa... 64 Pikasakko Moskovalaisittain... 65 Hygeniaa sivistyneesti... 66 Puna-armeijan kunnia... 67 Siperialainen sauna... 68 Shatsarap eli tavarahävikkiä... 69 Malinka muu muu... 70 Valokuvilla vaikeuksiin... 71 Valuuttakontrolli Moskovassa... 73 Ruplia, ruplia... 75 Marlboro-kartongilla kyytiin... 76 Koulutusmatka Baltiaan 1979... 78 Stahanovilainen työmies... 79 Vapautumisen tunnelmia Virossa 1988... 80
MUU ITÄBLOKKI... 82 Prahan auton nastarenkaat... 82 Ierikka Manner Brnossa... 83 Hodoninin vanerikone- ja rimalevytehdaskaupat... 84 Ceausescun tasoa... 85 Suceava... 86 Eräs tehdaskauppaneuvottelu Romaniassa... 87 Akkuvesiostoksilla Bukarestissa... 89 Markkinointitoimenpiteitä... 90 Hannu Bukarestissa... 91 Jorma Makkonen Prahassa ja aivopesun uhri... 92 Sherlock Holmes Prahassa... 93 Piispa Henrik Slovakiassa... 94 Sturovo... 95 Tohtori Hojnoksen mökki... 97 Väiski Lassila järjestykseenpanijana... 98 Jatkuva keitto... 100 Dunaújváros... 101 Tyttöjen suosiossa... 105 Alpo Rysti, legendaarinen keksijä... 105 Rankka talvi... 107 Näin Puolassa... 108 Pöllien uimakoulu... 110 Diplomaattinen selkkaus... 111 Checkpoint Charlie (Berliini 1970-luvulla)... 112 Kaalimaasaksaa... 113 Sutenööri kaupanvälittäjänä... 114 Isorokkokaranteenissa... 115 EUROOPPA... 117 Peltimannekiinin kotimatka Romaniasta... 117 Hilsen Carlsen... 119 Hylkeennäköinen mies... 119 Kuningas messuilla... 120 Lento Hel-Hell-Mad... 121 Pääjohtajan lounas... 121 Unelias agentti... 122 Mikä kaarelle muodostajan nimeksi?... 123 Kuinka suuri on suurin?... 124 3
AMERIKAT... 127 Pioneerina Chilessä... 127 Tunnin suurlähettiläs... 130 Lähetä joulukortit ajoissa... 131 Pelottava maanjäristys Chilessä 1964... 132 Taksikyytejä Etelä-Amerikassa... 133 Tangon taikaa... 135 Cuba 9... 135 Marttalan matkakumppani... 138 Varkauteen... 138 Kenialainen taksikuski... 139 Ammattiyhdistystoimintaa ja kieltolakia Louisianassa... 140 Karjalauma karkuteillä... 142 Kun Tampella taas aloitti paperikoneiden teon 1987... 143 AASIA... 147 Matkalla Pohjois-Koreaan... 147 Pohjois-Korean erikoisuuksia 1970-luvulla... 150 Kelvoton kopiokone... 159 Seikkailu Kaukoidässä... 160 Saigon 1971... 161 Ulan Batorin jää... 162 Mongolian ihmeet... 163 Metexin tekninen symposium Kiinassa 1973... 164 Kiinalainen keskiarvo... 165 Kiinalainen kiirastuli... 167 Elämää kommuunissa... 168 Ihmeellisiä kokemuksia Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikoihin.. 170 Paluumatkan yllättävä muutos... 171 Ministeri suojelusenkelinä... 173 Kiinalaista know how'ta... 174 Donghae Pulp -sellutehdasprojekti Etelä-Koreassa... 174 Ystävyyttä yli rajojen eli miten molemminpuolinen luottamus syntyy.. 177 Kauppoja ja gastronomiaa leikkikalu-kiinassa... 178 Vice President, joka ei tiennyt mitään... 180 Japanilaiset mökillä saaristossa... 181 Standby... 183 Japlish... 184 Mr. Marskin tarina... 186 Hullu mies Turkissa... 186 4
KOMMELLUKSIA JA OPETTAVAISIA TARINOITA... 191 Tuulen energiaa mittaamassa... 191 Kustannukset jakoon painien... 192 Monitaitoiset miehemme maailmalla... 193 Urpo Parkkonen, kuivan huumorin mainio taitaja... 195 Morris Mini ja elefantti... 196 Tuliaiset... 197 Hyvässä seurassa... 197 Haiseva aviomies... 198 Hyvä viini... 199 Suomen kielen taitaja Sveitsissä... 200 Barbaari... 201 Sopivasti ajoitettu kahvitauko... 202 Hygieniaa Intiassa... 202 Juhlat Swazimaassa... 203 Kopelointia... 204 Valokuvaaminen kielletty... 205 Kaikkeen sitä tavallinen insinööri joutuu... 207 Peltimannekiinit kuuluisuuksien katveessa... 208 Presidentin tapaaminen Unkarissa 1976... 209 Elizabeth Taylor ja Richard Burton Budapestissa 1972... 210 Oviseikkailu... 211 Selviytymispakkaus... 212 Irish Coffee... 212 VSOP... 214 Tipaton maaliskuu... 215 Sitä sun tätä matkan varrelta... 216 Myyntimiehet saavat lisävoimia... 220 5
Alkusanat Viime sotien päätyttyä voittajavallat, lähinnä Neuvostoliitto, esittivät rauhanehtoina muun muassa mittavien sotakorvausten suorittamista Neuvostoliitolle. Erittäin suuri osa niistä muodostui luovutettavista koneista, erikoisesti rautatievaunuista ja laivoista. Perisuomalaiseen tapaan maamme suhtautui sitoumuksiinsa, vaikkakin pakon edessä tehtyihin, kaikella mahdollisella tarmolla ja toiminnalla. Luovutukset alkoivat heti aseiden hiljennyttyä, ja nopeassa tahdissa luotiin organisaatiot ja alettiin pikaisesti suunnitella asevalmistuksen muuttamista koneteollisuudeksi. Perusteltiinpa aivan uuttakin metalliteollisuutta. Oli suoranainen ihme, miten nopeasti saatiin kaikki polkaistua liikkeelle. Työvoimaa oli runsaasti käytettävissä. Samoin oli johtamiseen tottunutta entistä upseeristoa varmaankin eniten reserviläisten piiristä. Jo varhain alettiin huolestua, mitä tehtailla ja ammattiinsa perehtyneellä työvoimalla tehdään, kun sotakorvaukset aikanaan saataisiin loppuunviedyiksi. Vaikka neuvostopoliitikot lupailivat jatkuvia maksullisia tilauksia sotakorvausten jälkeen, haluttiin välttää liiallista riippuvaisuutta silloin ei kovin miellyttävästä partnerista. Vuonna 1948 perustettiin metalliteollisuuden vientiorganisaatio Metex etsimään ulkomaisia kohteita nousevan metalliteollisuutemme työllistämiseksi. Teko vaikutti varmaan silloin, kuten nytkin, aika ennakkoluulottomalta ja optimistiselta. Kukahan olisi valmis ostamaan pienen Suomen melkoisen kokemattomalta metalliteollisuudelta esimerkiksi tärkeitä investointituotteita? VIKTOR/SHUTTERSTOCK 6
Perustajiksi tulivat lähes kaikki merkittävimmät ja monet pienemmätkin alan yritykset. Kaikki perustui yksityiselle pohjalle ilman valtion osallistumista. Mukana oli kyllä myös valtio-omisteisia yhtiöitä, kuten Valtion Metallitehtaat (myöhemmin Valmet, myöhemmin Metso), jonka osakkeista valtio vieläkin omistaa osan. Mukana oli lisäksi muun muassa Outokumpu. Yksityiset perustajat olivat Ahlström, Hackman, Jylhävaara, Kone, Rosenlew, Stenberg, Strömberg, Suoman Kaapelitehdas, Tampella, Vuoksenniska, Ruona, Sako, Sohlberg ja Wärtsilä, joka oli välillä pois, mutta liittyi uudelleen vuonna 1973. Vielä samana syksynä liittyivät mukaan Enso-Gutzeit, Fiskars, Kymin OY, Raute, Lokomo, Lönnström, Ovako, Rauma-Repola ja Valmet. Myöhemmin vuoden 1948 jälkeen liittyneistä merkittävimpiä ovat Nokia 1966, Outokumpu 1962, Sateko 1963, UPO 1950 ja Valon Kone 1969. Peltimannekiinit ry:n kannalta kiinnostavimmat ovat tietenkin puunjalostusteollisuuden koneita valmistaneet yhtiöt Ahlström, Jylhävaara, Lypsyniemen Konepaja (Enso-Gutzeit), Rauma-Repola, Raute, Rosenlew, Tampella, Valmet ja Wärtsilä. Osallistuvia konepajoja oli enemmänkin, sillä monella yhtiöllä oli enemmän kuin yksi paja. Toimintapääomaa saatiin muun muassa liittymismaksuilla ja osastokohtaisilla vuosimaksuilla. Neuvostoliitto oli alkanut ostaa joitakin koneita tai laitteistoja bilateraalikaupoilla sotakorvaustoimituksista saamiensa kokemusten rohkaisemana. Minulle on jäänyt käsitys, että näistä toimituksistaan jäsenyritykset maksoivat Metexille provisiota. Se mahdollisti osaltaan toiminnan muilla ulkomaan markkinoilla, sillä Neuvostoliiton-kauppansa hoitamiseen yrityksillä oli jo laaja kokemus, joten Metexin myötävaikutusta ei, aivan alkuvaihetta lukuunottamatta, paljonkaan tarvittu. Näin Metex saattoi käyttää kertyvät varat uusien kauppojen etsintään muilta markkinoilta. Ennakkoluulottomasti lähtivätkin metexiläiset etsimään mahdollisuuksia useista maista ja jopa muista maanosista. Kun asiakas saatiin sen verran kiinnostumaan, että antoi kyselyn ajankohtaisesta hankinnastaan, ryhtyi metexiläinen koordinaattori keräämään yhteen eri tehdasosastojen tarjouksia kokonaisuudeksi usealta eri jäsenyritykseltä. Varsinkin puunjalostuskoneistojen valmistajakandidaatteja oli jäsenten keskuudessa kaikkia osastoja varten. Tarvittaessa hankittiin jotain puuttuvia laitteita muilta ja jopa ulkomaisilta valmistajilta. Metexin palvelukseen oli saatu puunjalostusteollisuuden palveluksessa ansioituneita insinöörejä, jotka pystyivät valvomaan jäsenyritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden yhteensopivuuden toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnilleen tällä tavalla toiminta jatkui koko Metexin olemassaolon ajan, noin 50 vuotta. Näin pystyttiin toimittamaan täydellisiä tehdaskokonaisuuksia, mikä oli monelle asiakkaalle 7
8 hyvin tärkeää. Metex otti sopimuksessa kokonaistakuun, ja jäsenyritykset olivat takuiden takana. Metexin toiminta käsitti paljon muitakin tuotteita, koneistoja ja kokonaisuuksia muidenkin kuin puunjalostusprojektien osalta, mutta tässä teoksessa keskitymme vain paperi-, sellu- ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden koneisiin. Metexiläisten osuus projektitoiminnassa oli lähinnä projektien etsinnässä ja kyselyiden hankinnassa sekä jäsenyritysten kokoamisessa toimintakykyisen ja -haluisen yhteisön organisoimiseen ja tarjouksen kokoamiseen sekä projektien seurantaan paikan päällä. Toisessa tai oikeastaan kolmannessa vaiheessa, joka saattoi kestää useita vuosia, tuli aikaansaada asiakkaan luona uskottavat teknilliset, informatiiviset ja kauppaa valmistelevat tekniset neuvottelut. Näissä yhteistoiminta jäsenyritysten kanssa ja niiden kesken olivat ratkaisevia koko projektin onnistumisen kannalta. Metex nautti kohtuullisen suurta luottamusta asiakaskunnassaan hyvän know how'n ansiosta. Se kylläkin perustui täydellisesti asiakasyritysten hyvään osaamiseen, jonka Metex sitten pyrki hyödyntämään projekteissa. Jäsenyritysten henkilöt eli insinöörit eli nykyiset peltimannekiinit olivat täysin rinnoin mukana yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Juuri mainittuun tekniseen yhteistoimintaan perustui koko menestys sekä siihen, että Metexin tehtävänä oli toimia jäsenyritystensä taloudellisen tuloksen hyväksi eikä pyrkiä omiin voittoihin. Nämä periaatteet olivat kantavia voimia koko Metexin 50-vuotisen toiminnan ajan. Kun Metex siirtyi yksityiseen omistukseen, nämä periaatteet alkoivat murentua ja aika pian toiminta loppui, vaikka jonkin aikaa vanhat hyvät henkilösuhteet pitivät vielä yhteistoimintaa yllä. Näissä tarinoissa ei enempää kosketella perusasioita eikä strategioita, vaan pitäydytään arkipäivän myyntityössä iloineen ja suruineen, ei niinkään johdon, vaan tavallisten puurtajien parissa. Tosin monet puurtajat olivat aikansa myös johtotehtävissä. Nimitystä peltimannekiini meistä kauppamiehistä käytti ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla Metexin yli-insinööri Ville Nurminen. (Jollei viikatemies olisi vieraillut liian varhain, hän kuuluisi varmasti itseoikeutettuna yhdistykseemme.) Idea seuramme, klubimme tai yhdistyksemme perustamiseen syntyi varsinaisesti Jorma Katilan (PM7) läksiäisissä Metexin ostaneen Kaukomarkkinat Oy:n saunalla elokuussa 1992, kun Metex alkoi jo lopetella toimintaansa ja viimeinen mohikaani jäi eläkkeelle. PM7
Lukijalle Kädessäsi olevan kirjan syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten Peltimannekiinien vuosikokouksessa. Ensimmäinen ajatus oli koota joukko hupaisia juttuja tapahtumista, joissa joku meistä on uransa aikana ollut mukana. Projektin aikana kehkeytyi ajatus, että kertoisimme myös eräiden konepajateollisuuden suurprojektien tai merkittävien päänavausten tapahtumista; onhan Peltimannekiineilla ollut etuoikeus olla monessa tällaisessa mukana. Keräsimme tarinoita vuodesta 2003 alkaen, mutta vasta vuoden 2010 lopussa perustimme tarinatoimikunnan koordinoimaan juttujen ja valokuvien keräämistä ja työstämistä. Tarinatoimikuntaan kuuluivat PM 8 puheenjohtajana sekä PM 7, PM 26 ja PM 28. Vuoden 2011 aikana toimikunta kokoontui useamman kerran, tarinoita kirjoitettiin tiheään tahtiin ja työmäärä kasvoi kasvamistaan. Loppuvaiheessa myös Peltimannekiinien puheenjohtaja PM 25 osallistui aktiivisesti kirjaprojektiimme. Lukija antakoon meille anteeksi kirjassa mahdollisesti olevat virheet, onhan suuri osa jutuista kerrottu muistikuvien ei muistiinpanojen mukaisesti. Kun monesta kertomastamme tapahtumasta on kulunut kymmeniä vuosia, lienee inhimillistä, että jutut eivät ole täysin sen mukaisia, mitä aikoinaan tapahtui. Vakuutamme kuitenkin, että ainakin tarkoituksemme on ollut pysyä totuudessa. Erityisen tarkasti olemme pyrkineet varmistamaan edellä mainittujen suurprojektien ja markkinapäänavausten tapahtumat. Monissa näissä on ollut useitakin Peltimannekiineja mukana ja tällöin on voitu tarkistaa asiat monelta taholta. Paitsi se, että Peltimannekiineilla on ollut halu kertoa tuleville sukupolville, että Elettiinpä ennenkin, kirjan syntyyn on ratkaisevasti vaikuttanut Metex-säätiöltä saamamme taloudellinen tuki, mistä lausumme parhaat kiitoksemme. Peltimannekiinien sananmukaisesti rautainen tosin nyt jo varsin ruostunut ammattitaito ei olisi alkuunkaan riittänyt kirjan painokuntoon saattamiseen; niinpä otimme nöyrinä vastaan Teknologiateollisuus ry:n Kristiina Kasken tarjoaman avun, jonka myötä keräämämme eri tasoiset tekstit on stilisoitu ja järjestelty mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kiitos sinulle, Kristiina, suurenmoisesta panoksestasi kirjan tekemisessä. Syyskuussa 2012 Peltimannekiinit 9
10
11
12
13
Peltimannekiinit ry-niminen kilta on rekisteröimätön yhdistys, Suomen puunjalostuskoneiden myynnissä ja markkinoinnissa työskennelleiden vanhempien herrasmiesten veljesjärjestö, jonka tarkoituksena on yhteydenpito raskaan metalliteollisuuden kokemusta omaavien myyntihenkilöiden kesken. Kilta perustettiin Tampereella vuonna 1993, vaikkakin sen syntysanat lausuttiin elokuussa 1992. Sääntöjensä mukaan Peltimannekiinit on vakavasti otettava etujärjestö eikä se sen vuoksi ole liittynyt SAK:hon. Kokouksissaan jäsenet saavat puhua politiikkaa, mutta julkilausumiin yhteisö ei vaivaudu. Peltimannekiinit ei aja naisasiaa eikä puutu alkoholipolitiikkaan, mutta kokouksissaan veljet saattavat puhua naisista ja viinistä kunhan liittävät teemaan myös laulun. Alkoholia ei varsinaisesti suosita, vaan periaatteena on nauttia se pois houkuttelemasta. Veljeskunnan muotoutumisen taustalla on 1950 1970-lukujen aikainen asetelma, jossa Suomen raskas metalliteollisuus oli muodostanut yhteisen vientirenkaan Metex-nimisenä osuuskuntana hoitamaan sotakorvaustoimitusten loputtua raskaan metallin vientiä. Renkaassa olivat mukana mm. senaikaiset Ahlströmin, Enso-Gutzeitin, Rauma-Repolan, Rauten, Rosenlewin, Tampellan ja Valmetin metalliteollisuuden yksiköt. Näiden firmojen yhteisissä myyntiponnisteluissa Peltimannekiinien jäsenet tapasivat toisiaan yhteisissä tarjousten suunnittelukokouksissa ja myyntineuvotteluissa eri maissa ja maanosissa. Koska jäsenyhtiöillä oli päällekkäisiäkin tuoteryhmiä, veljet olivat toisinaan keskenään kilpailijoita, mutta sovun löydyttyä esiinnyttiin asiakkaan edessä yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Myyntineuvottelut asiakkaan maassa kestivät yleensä päiväkausia, usein viikkojakin. Näin jäi neuvottelijoille iltaisin aikaa yhdessäoloon ja virallisista business-suhteista muodostui ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet vaikka em. Metex-yhteistyö vuosien kuluessa muuttikin muotoaan. Valtaosa Peltimannekiineista on jämeräpartaisia teekkareita ja sama nuoruusajan henki on edelleenkin jäsenistössä, vaikka parta on jo harmaa kuten päälakikin. Viisi- ja kuusikymmenluvun Äpy -lehden ja Nyytisten armoitettu hovirunoilija Sulo Riento Liukas on kiteyttänyt veljeskunnan historian seuraavilla kuolemattomilla värssyillä: Jo muinoin TAATOT Laulo ILMARIN pajasta JA teki runoo SAMMON LeveRanssiAjasta Se jo sillon oli TEGNIIKKA niin RauTasta VaiKKei ollu tietoo öljynporauslautasta 14 Nää nyky ManneKiiniT oli Sitä sorttia, Et Net ahkerasti harrasti EXPORTTIA Net lähti reissuun rohkeilla mielillä Ja teki protokollaa BaaBeLin kielillä Ei netkään alinomaa jaksanu workkia Vaan joskus piti avaella korkkia Ku välillä vähän voiteli kaulaa Taas jakso TYÖ- JA PYRINTÖLAULUJA laulaa
Peltimannekiinien jäsenistö 23.8.2012 käy selville seuraavasta jäsenluettelosta. Jäsenet ovat numeroidut. Numerointi perustuu salaiseen järjestelmään, jossa korostuu jäsenien tasa-arvoisuus killan piirissä. Kiltaan valituista jäsenistä viisi on jo siirtynyt autuaammille vientimarkkinoille. Nro Jäsen Asema killassa Tausta 1.5.2012 1 Jukka Syrjänen Metex, Kaukomarkkinat 2 Erik Saiha Rauma-Repola, Tampella 3 Hannu Puranen kunniajäsen Ahlström, Valmet-Karhula 4 Osmo Nykänen Metex, Ulkomaankauppaliitto 5 Jorma Katila kunniajäsen Rosenlew, Metex, Kaukomarkkinat 6 Pekka Jouhikainen Metex 7 Raimo Hiekkanen kunniapuh.joht. Metex 8 Tage Hauki hall. jäsen, kunniapäätoimittaja Tampella, Valmet, Metso 9 Kalle Angervuori Metex, Rauma-Repola 10 Esko Tähtinen kunnialukkari Rauma-Repola, Rauma 11 Matti Tuominen Rauma-Repola, Rauma 12 Mikko Rantanen Rauma-Repola, Rauma 12A Antti Raitakari kunniapääsihteeri Rauma-Repola, Rauma 14 Seppo Peltonen Rosenlew, Rauma 15 Olli Karhu Ahlström, Valmet-Karhula 16 Uolevi Ilvonen Rauma-Repola, Metex 17 Folke Pettersson Metex, Ahlström, Kamyr 18 Erkki Korpela Wärtsilä, Metso 19 Rabbe Hemmilä kunniajäsen Metex, Tampella, Valmet 20 Martti Unkuri Rauma-Repola, Rauma 21 Harri Malmberg Met.teoll.keskusliitto 22 Håkan Romantschuk Tampella, Kymmene 23 Leo Varjonen Rauma-Repola 24 Ahto Rissa Wärtsilä, Valmet, TVW 25 Juhani Pohjolainen puheenjohtaja Enso-Gutzeit, Enso 26 Johan von Pfaler sihteeri Tampella, TVW, Valmet, Metso 27 Otto Freund Valmet, Wärtsilä, TVW 28 Kalevi Unkila hall.jäsen Tampella, TVW, Valmet, Metso 29 Kalevi Flinkman Tampella, Madden Machine, Valmet, Metso 30 Timo Willner Tampella, TVW, Valmet 31 Erkki Rissanen Metex 32 Lars Engström Metex 33 Olli Brotherus Nokia, Tampella, Valmet 15
Historiikki Kiltamme perustamisidea syntyi PM 5 Jorma Katilan eläköitymisjuhlassa elokuussa 1992, joten syksyllä 2012 tuli kuluneeksi 20 vuotta perustamisideasta. Nimitystä Peltimannekiini käytti aikoinaan Metexin yli-insinööri Viljo Nurminen jo 1970-luvulla, mutta mistään yhdistyksestä ei silloin ollut puhetta. Varsinainen perustamiskokous, jossa säännötkin vahvistettiin, pidettiin Tampereen Kylpylän tiloissa 25.3.1993, jolloin vierailimme Tampellan Kattilatehtaalla. Mukaan olivat kerenneet noin paristakymmenestä kutsutusta seuraavat jäsenet PM 1, PM 2, PM 3, PM 4, PM 5, PM 6, PM 7, PM 8 ja PM 9. Eri kokouksissa myöhemmin hyväksyttiin jäseniksi vuoteen 2011 mennessä kaikkiaan 33 Mannea. Näistä vuoteen 2012 mennessä viisi Peltimannekiinia on siirtynyt laajemmille vientimarkkinoille. Ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Porissa Rauma Oy:n edustushuvila Hiltulassa 16.9.1993, jolloin vierailimme Rauma Oy:n Porin Tehtailla sekä Rosenlewin Teollisuusmuseossa. Toinen vuosikokous pidettiin Karhulassa Valmet-Karhula Oy:n edustushuvilalla 28.4.1994. Päivällä vierailimme Pumpputehtaalla, Valimossa ja Valmet-Karhulassa. Kolmas vuosikokous pidettiin Tallinnassa Hotel Stroomissa 8.5.1996. Silloin vierailimme vuonna 1938 käynnistetyssä Kehran Sellu- ja Paperikombinaatissa, jossa oli ollut ensimmäisiä selluteknologian konetoimituksia Suomen ulkopuolelle. Pitkään pysähdyksissä ollut tehdas oli nyt indonesialaisen Horizon Pulp & Paperin omistuksessa. Neljäs vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Lordissa, vanhan Polin Pokkamontussa 17.12.1997. Vierailimme Valmetin Järvenpään Tehtailla sekä Teknillisen korkeakoulun sellu- ja paperitekniikan laboratoriossa Espoossa. 16 Viides vuosikokous pidettiin Fiskarsissa ja Karjaalla Hotelli Sociksessa 11.9.1998. Ennen sitä vierailimme Saksitehtaalla ja Fiskars Forumin kokouskeskuksessa. Lisäksi kävimme tutustumassa ruukkikylän käsityöläistiloihin ja Onoma Shopiin. Ylimääräinen kokous oli Espoossa Metexin 50-vuotisjuhlassa syksyllä 1998.
Seitsemäs vuosikokous pidettiin jälleen Helsingissä 18.2.1999 Metalliteollisuuden Keskusliiton toimistossa, jossa toimitusjohtaja Harri Malmberg esitti tiiviin mutta mielenkiintoisen katsauksen metalli- ja elektroniikkateollisuuden tilanteesta. Kahdeksas kokous pidettiin syyskokouksen nimellä 10.9.1999 Kuusankoskella Hotelli Sommelossa. Ennen kokousta vierailimme Myllykosken paperitehtaalla ja tutustuimme Maailman perintölistakohteeseen, Verlan tehdasmuseoon. Yhdeksäs vuosikokous pidettiin 12.5.2000 Turussa Svenska Klubbenin Helan -kabinetissa, jota edelsi vierailu Metson Pansion Tehtaalla. Kymmenes vuosikokous pidettiin Porissa Björneborgs Segelföreningenin paviljongissa Kallossa 14.9.2001. Kokousta edelsivät Leineperin ruukkiin ja Outokumpu Pori Copperiin sekä Metso Oyj:n konepajayksiköihin tutustumiset ja seurasi Metso Oyj:n ehtoollistrahteeraus Kallossa. Yhdestoista vuosikokous pidettiin ruuhka-suomessa Espoossa Kaukomarkkinoiden edustustiloissa 22.8.2002. Saimme kuulla Kaukomarkkinoiden ja varsinkin Metexin senhetkisestä toiminnasta Metexin toimitusjohtajan Jussi Neuvon opastamana. Ennen sitä vierailimme Jaakko Pöyryn toimistossa ja tutustuimme Tekniikan Museoon. Kahdestoista vuosikokous pidettiin Tampereella Hotelli Tammerin Tammer-kabinetissa 21.8.2003, jolloin oli kulunut kymmenen vuotta killan perustamisesta. Ennen kokousta käytiin tutustumassa Allpressin painotalossa Alma-Media konserniin ja nykyaikaiseen painotekniikkaan. Allpressin tarjoaman maukkaan lounaan jälkeen kävimme tutustumassa Tamfeltin tuotantoon toimitusjohtaja Risto Hautamäen opastamana. Vuosikokouksessa Tamfelt tarjosi Dry Martinit ja illallisen päätteeksi Meukowit kahvin kera. Kolmastoista vuosikokous pidettiin Kotkassa ravintola Meriniemen kabinetissa 19.8.2004. Kokousta edelsivät tutustumiset Lexel Oy:n Strömforsin Tehtaaseen lounaineen ja Suomen Sokerin, sittemmin Daniscon, sokeritehtaan toimintaan. Neljästoista vuosikokous pidettiin Raumalla ravintola Tallbossa 25.8.2005. Kokousta edelsi vierailu Olkiluodon ydinvoimalaitoksella lounaineen. Iltapäivällä vierailimme UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalla tehtaanjohtaja Pertti Asunmaan isännöimänä. 17
Viidestoista vuosikokous pidettiin Savonlinnan Casinolla 24.8.2006. Ennen kokousta vierailimme Andritz-yhtymän Savon linna Works Oy:n konepajalla (entinen Lypsyniemen Konepaja), missä myös lounastimme. Iltapäivällä vierailimme Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kuitulaboratoriossa ja WetEnd Technologies Oy:n toimistossa. Kuudestoista vuosikokous pidettiin Heinolassa Vierumäen Kalliokammissa 23.8.2007. Kokousta edelsivät tutustuminen Pohjoismaiden suurimman kierrättäjän Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaaseen ja Stora Enso Heinolan Flutingtehtaisiin lounaineen. Iltapäivällä olimme olympiavoittaja Pekka Vasalan vieraina. Meidät kuntotestattiin ja Vierumäki tuli esitellyksi. Seitsemästoista vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Kasinolla 21.8.2008. Aamupäivällä UPM:n tehtaanjohtaja Raimo Särkelä kertoili metsäteollisuuden nykytilasta ja erikoisesti UPM:n ja sen Kaukaan tehtaan tilanteesta ja suunnitelmista ja tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä oli ohjelmassa Lappeenrannan Teknillisen yliopiston erilaisiin tutkimussysteemeihin tutustumista. Kahdeksastoista vuosikokous pidettiin Jyväskylässä Scandic-hotellin kabinetissa 26.8.2009. Aamupäivällä yksikönjohtaja Jari Vähäpesola presentoi Metso Paperin toimintaa. Lounaan jälkeen tehtiin perusteellinen tehdaskierros Rautpohjan laitoksiin. Yhdeksästoista vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Linnan Lilja-kabinetissa 26.8.2010. Aamupäivällä vierailimme Fortumin Suomenojan voimalaitoksella, jossa laitosjohtaja Alpo Savolainen esitteli laitoksen ja yhtiö tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä kävimme VTT:llä perehtymässä heidän maailmanlaajuiseen tutkimusohjelmaansa ja kuulimme, miten he jatkavat KCL:n perinteitä. Kahdeskymmenes vuosikokous pidettiin Tampereella Svenska Klubbenin tiloissa 25.8.2011. Aamupäivällä tutustuimme Vaahto Oy:n vilkkaaseen toimintaan paperikonealalla ja nautimme yhtiön tarjoaman hienon lounaan. Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikokous, 20-vuotisjuhlakokous, pidettiin Heinolassa 23.8.2012. Vierailimme ennen sitä Stora Enson pakkaustehtaalla Lahdessa ja Hämeen ratsurykmentissä Hennalan varuskunnassa. 18
Joukko Peltimannekiineja Metexin 50-vuotisjuhlassa 24.9.1998. Peltimannekiineja tehdasvierailulla 2010. VALOKUVAAMO IRMA Peltimannekiinien 20-vuotisjuhlakokous Heinolassa 23.8.2012. Eturivissä vasemmalta: PM 7 Raimo Hiekkanen (kunniapuheenjohtaja), PM 10 Esko Tähtinen (kunnialukkari), PM 26 Johan von Pfaler (sihteeri), PM 25 Juhani Pohjolainen (puheenjohtaja), PM 28 Kalevi Unkila (hall.jäsen), PM 8 Tage Hauki (hall. jäsen, kunniapäätoimittaja), PM 3 Hannu Puranen (kunniajäsen). Ylärivissä vasemmalta: PM 5 Jorma Katila (kunniajäsen), PM 32 Lars Engström, PM 22 Håkan Romantschuk, PM 2 Erik Saiha, PM 29 Kalevi Flinkman, PM 21 Harri Malmberg, PM 17 Folke Pettersson, PM 30 Timo Willner, PM14 Seppo Peltonen. Takarivissä vasemmalta: PM 12A Antti Raitakari (kunniapääsihteeri), PM 33 Olli Brotherus, PM 1 Jukka Syrjänen, PM 12 Mikko Rantanen, PM 31 Erkki Rissanen. Poissa: PM 6 Pekka Jouhikainen, PM 11 Matti Tuominen, PM 19 Rabbe Hemmilä (kunniajäsen), PM 20 Martti Unkuri, PM 23 Leo Varjonen, PM 24 Ahto Rissa, PM 27 Otto Freund. 19
Peltimannekiinit 20 vuotta Tämä selostus teollisuuden kehityskaaresta on taustakehys julkaisun kertomuksille. Niissä tarkastellaan erityisesti metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden vientikaupan tilanteita. Lukijan on hyödyllistä tietää, minkälaisten vaiheiden kautta on tultu siihen, että maailmalla on valittu Suomessa kehitettyjä ja valmistettuja vaativan teknologian tuotteita investoitaessa erinomaisen paljon pääomia vaativaan metsäteollisuuteen. Tässä joudutaan paljon yleistämään ja käyttämään epätarkkoja termejä kuten metalliteollisuus, joka nykyään on korvattu käsitteellä teknologiateollisuus, joka sekään ei ole kovin tarkka sisällöltään. Tarkoituksena ei ole ollut kirjoittaa alan historiaa, vaan todeta eräitä kehityskulkuja. Niinpä tässä oletetaan, että lukija tuntee Suomen teollisuutta niin, että tietää metalliteollisuuteen kuuluvan merkittäviä alaryhmiä kuten metallinjalostus, valimot, metallituoteteollisuus ja koneenrakennus ja että sen rinnalla on olennaisia teollisuuden aloja kuten sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus. Tarkasteluajanjakso ulottuu jossain määrin 1980-luvun lopulle. 20 Kuva 1. Suomen talouden rakenne 1860 2011 (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)
TEOLLISUUDEN KEHITYS ALKOI METSÄSTÄ JA MAANKUOREN AARTEISTA Metsäsektori oli 1800-luvulla Suomen talouden merkittävin teollinen kehitysblokki, jonka vaikutuksesta suuri osa muuta teollista toimintaa on syntynyt. Teollinen toiminta perustui puuhun, vesivoimaan ja vesistöjen tarjoamiin kuljetusreitteihin. Ensi vaiheen liiketoimintaa edustivat tervan poltto laivanrakennukseen ja sahatavara pääasiallisesti rakentamisen tarpeisiin. Tuotantovälineet hankittiin ulkomailta. Niiden mukana maahamme siirtyi vuosien saatossa myös osaamista, jota tarvittiin paitsi käytössä myös huollossa ja korjauksissa. Toinen suuri metalliteollisuudelle mahdollisuuksia tarjonnut raaka-ainepohjainen alue oli vastaavasti maankuoren aarteet eli kaivosklusteri. Kehitys on kulkenut samoin kuin metsäpuolella. Raakaaineiden hyödyntäminen rautaruukeissa oli ensin tuontikoneiden ja - teknologian varassa. Seuraavana vaiheena oli koneiden korvaaminen kotimaisella tuotannolla, sitten koneiden ja laitteiden valmistus vientimarkkinoille ja omien sovellutusten lisääminen perustuotteisiin, korkean tekniikan tuotannon ja systeemiosaamisen kehittäminen ja konsulttipalvelujen laajentaminen. (Vartia, Ylä-Anttila). Kolmantena metalliteollisuuden kehitysajurina oli maatalouden koneellistuminen ja neljäntenä kuljetusteknologian voimakas kehittyminen. Kuva 2. Tavaraviennin ja BKT:n volyymin kehitys 1860 1920 (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito) 21
Kaikessa edellä tarkoitetussa on ratkaisevaa ollut tekniikan kehityksen herkeämätön seuranta ja siihen osallistuminen. Tässä ei voi kyllin korostaa insinööritieteiden ja varsinkin teknisen ja taloudellisen koulutuksen merkitystä. Ensimmäisenä varsinaisena konepajana pidetään John Julinin, David Cowien ja Anders Ericssonin Fiskarsiin 1830-luvulla perustamaa konepajayritystä, jonka yhteydessä oli valimo kaksine kupu-uuneineen. Ensimmäinen suuri tilaus oli Finlaysonin Tampereelle tilaamat 90 rautapylvästä uuteen kehräämöön. Konepajan päätuotteiksi tulivat laivojen höyrykoneet ja maatalouskoneet. David Cowie ja Anders Ericsson siirtyivät 1840-luvulla Turkuun ja perustivat 1844 Aurajoen itärannalle konepajan, Åbo Mekaniska Verkstadin. Se valmisti valtion, siis suuriruhtinaskunnan tilauksesta höyrykoneita ja Saimaan kanavan sulkuportteja. Alalle tuli muitakin valmistajia ja kilpailu pilasi hintatasot. Niinpä Cowie ja Andersson myivät osuutensa yhtiöstä. Cowien osuuden ostaja oli William Crichton. Kaikki kolme olivat työskennelleet Samuel Owenin konepajassa Tukholmassa. Crichton oli insinööri ja varsin tunnettu Pietarissa, missä hän oli luonut hyvät suhteet Venäjän laivastoon. Hän perusti Turkuun hinaustelakan ja laivanrakennus aloitettiin. Yhtiön strategia oli aikaan sopiva: konepaja valmisti laivoihin tarvittavat koneistot ja telakka alukset riippumatta siitä, olivatko ne puusta vai raudasta. 22 Kuva 3. Metalliteollisuuden tuotanto ja vienti 1860 1920 (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)