26.10.2009 Läsnä: Jukka Pekkala, SLU ry (pj.) Markus Seppelin, STM Marja Granlund, VM Rainer Anttila, SLU ry Ossi Heinänen, Allianssi ry Jukka Tahvanainen, Allianssi ry Heikki Vaisto, YTY ry Hilkka Nousiainen, Kuurojen palvelusäätiö Heikki Kukkonen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmä Kristiina Kouros, Ihmisoikeusliitto ry Virpi Häyrinen, Sulasol Esa Konttinen, Jyväskylän yliopisto Aaro Harju, SKAF ry Saara Fraktman, Nytkis ry Seppo Kalliokoski, Kepa ry Sari Aalto-Matturi, OM Erkki Perälä, OM (sihteeri) Maija Karjalainen, OM (sihteeri) Maija Perho, Terveyden ja hyvinvoinnin politiikkaohjelma KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2009 Aika: 15. lokakuuta 2009 klo 13-16 Paikka: Julkisuus-sali, oikeusministeriö (Eteläesplanadi 10) 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.05. Osallisuusjaoston esitykset siirrettiin käsiteltäväksi ennen jaostojen kuulumisia. Muihin asioihin lisättiin EPACE-hanke. Asialista ja edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. KANE:n puheenjohtajisto oli tavannut ministeri Braxin ja tapaamisessa keskusteltiin hallituksen iltakouluun osallistumisesta. Pidettiin tärkeänä, että iltakoulussa ovat selkeästi esillä ne asiat, joihin KANE haluaa päätöksen. Näitä asioita ovat erityisesti verotuksen uudistaminen, yleishyödylliset palvelut sekä avustukset ja ta-
loudelliset toimintaedellytykset. Linjauksista tarkoitus keskustella KANE:n marraskuun kokouksessa. 2. Muutokset KANE:n kokoonpanossa Ei muutoksia KANE:n kokoonpanoon. 3. Osallisuusjaoston esitykset nuorten osallisuuden vahvistamiseksi Jukka Tahvanainen esitteli osallisuusjaoston raporttia nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Ensimmäiset esitykset liittyvät demokratiakasvatukseen ja arjen osallisuuteen. Osallisuusjaosto esittää selvityksen tekemistä demokratiakasvatuksesta. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa esitetään osaksi tet-jaksoa. Yhdenvertaisuus laajasti ymmärrettynä halutaan osaksi nuorten maailmaa. Loput osallisuusjaoston esityksistä liittyvät nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Äänestysikärajaa esitetään laskettavaksi 16 vuoteen. Oppilaskuntatoiminnasta halutaan velvoittavaa myös peruskouluissa. Osallistumis- ja kuulemiskanavien tulisi jaoston mukaan tarjota aitoja osallistumiskokemuksia nuorille. Tarve vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen nähdään erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Sähköisiä osallistumiskanavia esitetään kehitettäväksi ja lisättäväksi. Keskusteltiin esitysten eteenpäin viemisestä. Nähtiin tärkeänä, että jokainen KA- NE:n jäsen vie ajatuksia eteenpäin omilla tahoillaan. Myös osallisuusjaoston esityksistä tiedottaminen nähtiin seuraavaksi askeleeksi. Kommentoitiin yksittäisiä esityksiä. Osallistumisen vaikuttavuudesta kaivattiin tarkennusta esitykseen numero 6. Samassa yhteydessä toivottiin mainittavan myös koulujen toimintakulttuurin merkitys osallistumisen tukemisessa. Toivottiin myös esitysten terävöittämistä. Osallisuusjaosto jätti esitykset tietoisesti yleiselle tasolle, jotta saadaan neuvotteluyhteys auki oleellisille tahoille. Nähtiin tärkeänä, että seurataan myös nuorten omia foorumeita ja toimintaa sosiaalisessa mediassa hallinnon tarjoamien kanavien ohella. Todettiin kuitenkin, että nuorten ajatuksien ja juridisen prosessin yhteensovittaminen on vaikeaa. Oleellista on myös tehtyjen päätösten riittävä perustelu nuorille. Nähtiin perusteltuna jättää esitykset yleiselle tasolle, jotta esitysten eteenpäin viemiseen voidaan keskittyä virkamiestyössä. Nähtiin, että äänestysikärajan laskeminen voitaisiin asettaa pidemmän aikavälin tavoitteeksi. Päätettiin muotoilla osallisuusjaoston raportista yhden liuskan mittainen KANE:n tiedote, jota käytetään viestintätarkoituksissa. Tiedotteen kärjeksi haluttiin nostaa äänestysikärajan laskeminen ja laajemmaksi tavoitteeksi demokratiakasvatuksen kehittäminen. Tiedotteen tulee olla valmis marraskuussa, ja aiheesta käytetään mahdollisesti kommenttipuheenvuoro demokratiaseminaarissa 18.11.
4. Jaostot ja työryhmät Jaostot ja työryhmät kertoivat toiminnastaan. Verojaostosta todettiin verokeskustelun olevan tällä hetkellä ajankohtaista. Komission rikkomusmenettely yleishyödyllisten yhteisöjen alv-kysymyksessä on herättänyt keskustelua mediassa ja järjestökentässä. Suomea vaaditaan muuttamaan lainsäädäntöään yleishyödyllisten yhdistysten verovapauksien osalta. Verojaosto selvittää lakimuutosten vaikutuksia järjestökenttään ja sitä, miten lainsäädäntöä voidaan muuttaa säilyttäen nykyinen tilanne. Joulukuussa hallituksen iltakoulussa verotusteemojen näkökulmaksi otetaan järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen. Keskusteltiin alv-kysymyksestä ja todettiin tarve sen vaikutusten arvioimiselle. Osallisuusjaosto kokoontuu marraskuussa. Asialistalla ovat EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan vaikuttavuus. Demokratiapolitiikan työryhmän työ demokratiapoliittisen asiakirjan ja KANE:n lausunnon parissa on päättynyt. Viestintätyöryhmästä ei ollut ketään paikalla, mutta havaittiin tarve käsitellä osallisuusjaoston raportista tiedottamista viestintätyöryhmässä. Yleishyödyllisten palveluiden työryhmä kokoontuu marraskuussa muotoilemaan KANE:n linjauksia Marjo Ojalan raportin pohjalta. Raportti tulee KANE:n käyttöön ennen seuraavaa kokousta ja linjauksista on tarkoitus keskustella 3.12. järjestettävässä seminaarissa. 5. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset Maija Perho terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta esitteli järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten viitekehystä. Yleishyödyllisyyden määritelmään olisi tärkeää saada yhteinen tahtotila, sillä kaikki rahoitusasiat kytkeytyvät siihen. Osassa kunnista yleisavustuksia on pienennetty tai lakkautettu. Rahapelimonopolien yksinoikeuden säilyttämiseen on sitoutunut useita ministereitä. Rahapelitoiminnan tuotot nähtiin erityisenä huomiota vaativana osa-alueena. RAY:lle on siirretty osa terveyden edistämisen hankkeiden rahoista, mitä on vastustettu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Veteraanien kuntoutukseen käytetyt määrärahat eivät ole pienentyneet, vaikka veteraanien määrä on vähentynyt. Tähän syynä ovat mm. kuntoutuslaitosten ylläpitokustannukset ja se, että nykyisille veteraaneille tarjotaan yhä pidempiä kuntoutusjaksoja ja monimutkaisempia hoitoja. Myös vaaditun invaliditeettiprosentin laskeminen on vaikuttanut kuntoutukseen oikeutettujen määrään. Keskusteltiin veteraanien kuntoutusmäärärahoista. Pidettiin omituisena tilannetta, jossa määrärahat eivät ole pienentyneet veteraanien määrän vähetessä. Syyksi nähtiin myös rahoituksen siirtäminen valtion budjetista RAY:lle 2000-luvulla. Todettiin, että ulkopuolisessa rahoituksessa kehitys on hitaampaa kuin budjetissa. Koettiin tärkeäksi, että KANE ajaa tätä asiaa voimakkaasti. Myös neuvotteluja Kuntaliiton kanssa tulisi harkita. YTY on käymässä keskusteluja RAY:n kanssa veteraanimäärärahoista, mistä tuodaan viestiä KANE:n kokoukseen.
ATT-työryhmän loppuraporttiluonnos Jukka Pekkala esitteli työryhmän loppuraporttia. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen, mitä avustuksista ja taloudellisista toimintaedellytyksistä oli linjattu aiemmin ja tehdä näistä mahdollisimman konkreettinen esitys. Osana raporttia toteutettiin Webropolilla pienimuotoinen järjestökysely, joka osoitti monen järjestön kokeneen ongelmia avustuskäytännöissä. Työryhmä esittää seitsemää kohtaa KANE:n toimenpitein välittömästi edistettäviksi asioiksi. Rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmää esitetään seurattavaksi vuosittaisen raportin avulla ja tekemällä yhteistyötä rahapeliyhtiöiden kanssa. Yritysten tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus halutaan nostaa esille iltakoulussa ja KA- NE:n lausunnossa verotyöryhmän raporttiin. Työryhmä esittää myös neuvottelujen aloittamista Kuntaliiton kanssa liittyen avustuskäytäntöihin ja kumppanuusmalleihin. Veteraanien kuntoutusrahoista ja de minimis- tuesta toivotaan käytävän periaatteelliset keskustelut KANE:n kokouksessa. Esitetään järjestettäväksi myös kaksi teemaseminaaria rajoitetun voitonjaon yhteisöihin ja järjestöjen oman toiminnan kehittämiseen liittyen. Keskusteltiin loppuraportista. Toivottiin suurempaa huomiota projektiavustusten ja yleisavustusten suhteeseen kansallistasolla. Tuotiin esille, että pienimuotoisten hankkeiden rahoittaminen on tehty järjestöille vaikeaksi. Esitettiin, että selvitystyössä pitäisi käydä läpi nykyinen tilanne yleisavustusten käyttämisestä ja siitä, missä niihin voitaisiin siirtyä. Korostettiin myös tarvetta järjestörajat ylittävien hankkeiden rahoitukselle ja puskurirahastolle. Mainittiin Leader-hankkeet esimerkkinä toimivasta projektirahoituksen muodosta. Selvityshenkilön suhdetta kuntiin pohdittiin ja tuotiin esille tarve korostaa väliinputoajia loppuraportissa. Esitettiin ongelmakysymysten tarjoamista pro gradu -tutkielmien aiheiksi ja korostettiin tarvetta korkean profiilin selvityshenkilölle. Päätettiin, että KANE esittää harkittavaksi selvityshenkilön rahoittajiksi opetus-, sosiaali- ja terveys-, ulkoasiain- ja oikeusministeriötä. Päätettiin lisätä keskustelussa mainitut näkökulmat loppuraporttiin. Lisäksi tarkennettiin veteraanimäärärahojen kannanoton lähtökohdiksi laadukas kuntoutus ja vapautuvien rahojen ohjaaminen järjestöjen käyttöön. De minimis De minimis ja palkkatuki nähtiin selkeyttämistä kaipaaviksi osa-alueiksi. Keskusteltiin palkkatuella työllistettyjen määristä järjestöistä ja alueellisista eroista kilpailussa. Päätettiin käsitellä de minimistä ja voittoa tuottamatonta yritysmallia 3.12. seminaarissa yhdessä yleishyödyllisten palvelujen kanssa. Korostettiin tarvetta kutsua myös yrittäjäjärjestöjä seminaariin kokonaiskuvan saamiseksi. Rajoitetun voitonjaon yhteisöt siirrettiin helmikuussa 2010 järjestettävään seminaariin.
6. Muut asiat KANE:n puheenjohtajisto ja sihteeristö sekä neuvottelukunnan jäsen Kristiina Kouros vierailivat 8.9. sisäasiainministeriössä. Keskusteltavana oli ministeriön kansalaisjärjestöstrategia. Positiivista oli ministeriöiden läsnäolo ja sitoutuminen tapaamiseen. Todettiin, tapaamisissa on oltava tarkasti selvillä, mille konkreettisille asioille halutaan tapaamisissa saada tukea. Ministeriökierros jatkuu ensi vuoden puolella. Kiinan siviiliasiainministeriön delegaatio oli KANE:n ja oikeusministeriön vieraana 13.10. Vieraat totesivat suomalaisen hallinnon jättävän järjestöille enemmän tilaa kuin Kiinassa. Ministeri Brax toi tervehdyksessään esille järjestöjen autonomian ja oikeuden kritisoida hallintoa. Eduskunnan demokratiaseminaari järjestetään 18.11. Seminaarissa on tarkoitus käsitellä demokratiapoliittista asiakirjakokonaisuutta ja KANE:n puheenjohtaja Pekkala käyttää kommenttipuheenvuoron. Koko KANE on kutsuttu osallistumaan seminaariin. Oikeusministeriön demokratian vastuualue osallistuu EPACE-hankkeessa Good Citizen Participation Practices konferenssin järjestämiseen Tallinnassa 7.-8.12. Hanke toteutetaan yhteistyössä Viron ja Ruotsin kanssa ja tarkoituksena on hyvien osallistumiskäytäntöjen vaihtaminen. Puolustusministeriö ja KANE järjestävät Kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnan varautuminen -seminaarin 9.12. SPR:n kanssa. Jyväskylän yliopistossa on tehty päätös kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelman jatkamisesta kahdella vuodella. Jyväskylässä perustettiin myös kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura. KANE:lle toimitetaan järjestäytymiskokouksesta dokumentti. KANE:lla nähtiin tarve ottaa maisteriohjelman kohtalo esille vielä jollain tavalla, kuten vierailun muodossa. KANE:n lausunto demokratiapoliittisesta asiakirjakokonaisuudesta on annettu 30.9. Lausunto valmisteltiin demokratiapolitiikan työryhmässä ja työvaliokunnassa. 7. Seuraava kokous KANE:n seuraava kokous pidetään tiistaina 17.11. klo 15-17 Valkeassa Talossa. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.40.