Seksuaalisuuden huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014
HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Titi Härkönen (seksuaalineuvoja) Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapaja Piirrokset: Mikko Laakkonen Projektityöryhmä: Reetta Sollasvaara (projektipäällikkö), Pia-Maria Ala-Kihniä (kehittämiskoordinaattori), Sanna Ahola, Janne Flinck, Seija Jokinen, Tiina Kauppinen, Paula Koskelainen-Nordberg, Else Kuivakangas, Maria Mielonen, Teija Mikkonen, Susanna Mäntynen, Jukka Postila, Pynnönen, Tanja Pyy, Riikka Elina Raike-Ojanen, Tiina Rauhala, Saara Savolainen, Ilkka Sipola, Marja Tamio, Sara Turunen, Tarja Turunen.
Sisällys Aluksi... 4 Määritelmiä... 5 Tiedontarve... 6 Luvan antaminen... 6 Rajattu tieto... 7 Erityisohjeet... 8 Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus... 9 Pohdittavaa...10 Lisätietoa ja kirjallisuutta...11
Aluksi Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen syntymästä kuolemaan asti. Se kasvaa, kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan. Seksuaalisuus ei ole erillinen osa ihmistä, vaan ominaisuus, jota kukaan muu ei voi toisen puolesta määritellä. Seksuaalisuutta ei voi myöskään kieltää tai ottaa toiselta pois. Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen kyky reagoida fyysisesti ja psyykkisesti aistimuksiin ja virikkeisiin. Seksuaalisuus on sitä, mitä olemme. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. Seksuaalisuuden tulisi olla ihmiselle mahdollisuus ja positiivinen asia. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä ja hänen lähipiiriään seksuaalisuuden huomioimisessa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Seksuaaliterveyden kysymykset voivat olla myös haastavan käyttäytymisen takana. Toisinaan haastava käyttäytyminen tulkitaan seksuaalisuuteen liittyväksi, vaikka näkyvän käyttäytymisen taustalla voi olla esimerkiksi: tiedonpuutetta kontekstisokeutta turhautumista julkisen- ja yksityisen paikan erottamisen vaikeutta ennakoinnin tarvetta aistiärsykestressiä aististimulaation hakemista 4 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Määritelmiä Seksi on sitä, mitä teemme. Ja seksuaalisuushan oli sitä, mitä olemme. Seksi on toimintaa ajatuksissa, toiveissa ja teoissa. Sooloseksi eli itsetyydytys on seksuaalisuudesta nauttimista yksin ja itsensä hellimistä. Parisuhteesta ja seksistä haaveilevalle voi olla suuri helpotus kuulla, että sooloseksikin on seksiä. Seksuaalikasvatus on seksuaalivalistusta, seksuaaliopetusta ja seksuaalineuvontaa. Seksuaalikasvatus on ihmiseksi kasvamisen tukemista. Seksuaalikasvatuksen tarkoitus on antaa laadukasta, asiallista ja oikeaa tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta. Tietoa, jota henkilö tarvitsee kyetäkseen ymmärtämään ja ilmaisemaan seksuaalisuuttaan sekä nauttimaan siitä. Erityisesti sitä tarvitaan silloin, kun elämänkokemusta ja omia valmiuksia selvitä maailmassa on vähän. Seksuaalikasvatuksessa käsitellään myös tunnetaitoja, jotka osaltaan auttavat henkilöä välttämään riskikäyttäytymistä ja tuovat valmiuksia suojautua väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja hallinta auttavat löytämään perusteluja omille ratkaisuille myös seksuaalisuuden suhteen. Seksuaalikasvatus on seksuaalioikeus eli yksi ihmisoikeuksista. Turvataitokasvatus liitetäänkin usein seksuaalikasvatukseen yhtenä sen tärkeänä osa-alueena. Turvataitokasvatuksen avulla opetetaan arvostamaan omaa ja toisen kehoa, lisätään itsetuntemusta ja parannetaan valmiuksia suojautua väkivallalta ja kaltoinkohtelulta. Turvataitokasvatus antaa tietoa, taitoja ja keinoja toimia mm. netissä turvallisesti. 5 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Tiedon tarve Lapset ja nuoret opiskelevat ja harjoittelevat seksuaalisuuteen liittyviä asioita samalla lailla kuin muitakin asioita: havainnoimalla ja kokeilemalla. Tiedontarve ja uteliaisuus synnyttävät kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia. Erityistä tukea tarvitseva henkilö ei välttämättä aina osaa valita tiedontarpeensa ilmaisemisen paikkaa, aikaa ja tapaa. Kiellettyjä sanoja voidaan rallatella, vaikka niiden merkitystä ei ymmärretä. Ympäristön voimakkaat reaktiot ilmeineen ja suuttumisineen mahdollistavat joissakin tilanteissa näin myös huomion saamisen. Seksuaaliterveyden kysymysten käsittelyssä on tärkeää huomioida henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitystaso. Luvan antaminen Suurinta osaa ihmisiä auttaa se, että he saavat luvan seksuaalisuudelleen ja sukupuolisuudelleen. Se tarkoittaa sanallista tai sanatonta viestiä tai vakuutusta siitä, että henkilö on normaali ja hänen tarpeensa, tunteensa, ajatuksensa ja fantasiansa ovat luvallisia. Lainsäädäntö kuitenkin normittaa ihmisten käyttäytymistä ja moni tarvitseekin tietoa, mikä on sosiaalisesti tarkoituksenmukaista käyttäytymistä: mitä voi tehdä ja mikä ei ole luvallista. 6 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Rajattu tieto Tietoa on annettava siihen, mikä henkilöä sillä hetkellä huolettaa ja mitä tietoa hän kokee olevansa vailla. Tieto lisää ymmärrystä itsestä ja maailmasta. Jos faktatietoa ei anneta, se korvautuu mm. uskomuksilla ja oletuksilla. Monet etsivät tietoa netistä yksittäisillä hakusanoilla ja aukeavat sivustot voivat aiheuttaa suurta ahdistusta ja pelkoakin. Erityistä tukea tarvitsevat henkilötkin kaipaavat ohjausta, mistä löytyy asiallista, oikeaa ja selkeää tietoa. Mediassa esiin tuotava kuva seksuaalisuudesta on usein hyvin kapea-alainen, tunneköyhä ja toimintaan perustuva. Vääristyneen kuvan myötä seksuaalisesta käyttäytymisestä voi jäädä hyvin epärealistinen kuva, jota toistetaan arjessa. Seksuaalikasvatusta antavan henkilön yksi tärkeä tehtävä on käydä läpi myös todellisuuden ja fantasiamaailman eroja. Usein tiedonjakamisen merkittävyyteen herätään vasta, kun esiintyy ongelmia esimerkiksi haastavan käyttäytymisen muodossa. Kuitenkin jokainen ihminen on oikeutettu saamaan tietoa esimerkiksi kasvustaan ja kehityksestään, hygienian hoidosta ja sen merkityksestä, seksuaalisuudesta yksin ja/tai muiden kanssa, oman ja toisten kehon yksityisyyden rajoista ja seksuaalioikeuksistaan. Jos itse ei koe olevansa kykenevä tietoa antamaan, on henkilölle kerrottava missä, milloin ja kenen kanssa hän voi asioita käsitellä. Erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä on usein tarvetta myös erityisohjeisiin. 7 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Erityisohjeet Pohdittaessa erityistä tukea tarvitsevan henkilön seksuaaliterveyttä, on hänen erityispiirteensä otettava huomioon. Monet tilanteet näyttäytyvät haasteellisina siksi, ettei erityispiirteitä käyttäytymisen takana ole huomioitu. Henkilöllä voi esimerkiksi olla aistipoikkeavuuksien vuoksi tarve voimakkaisiin puristusotteisiin, joilla hän voi vahingoittaa tahattomasti genitaalialueitaan. Virheellisiä tulkintoja henkilön haastavan käyttäytymisen syistä voi tulla mm. hiivatulehduksen tai epämukavien alusvaatemateriaalinen vuoksi: ympäristö tulkitseekin raapimisen julkiseksi masturboinniksi. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden pohtimiseen ja oman identiteetin jäsentämiseen voi tarvita vahvaa, osaavaa ja turvallista tukea. Yksilöllisiin haasteisiin tarvitaan yksilölliset ratkaisut. Erityisohjeita ja osaamista seksuaaliterveyden kysymyksissä voi hakea ja saada seksuaalineuvojalta tai seksuaaliterapeutilta. 8 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus Kehitysvammaiset ovat usein tottuneet olemaan erityisen avun ja tuen tarpeessa. Kun lapsesta alkaen on tottunut olemaan riippuvainen toisista, hämärtyy herkästi myös raja itsen ja toisten välillä. Voi olla haasteellista käsittää oman kehon määräysvallan kuuluvan itselle. Omia rajojaan on vaikea puolustaa, jollei sitä opeteta. Biologisen ja psykologisen kehityksen välillä voi olla epätasapaino. On tärkeää auttaa ja tukea henkilöä iänmukaisuuteen. Lapsenomaisesti käyttäytyvä aikuinen voi joutua herkemmin seksuaalisestikin hyväksikäytetyksi, kuin omat rajansa ja oikeutensa tunnistava henkilö. Kehitysvammaisen henkilön murrosikä voi alkaa aikaisemmin, viivästyä, pitkittyä tai olla erityisen vaikea. Kehitysvammaisuuden taso vaikuttaa siihen, miten henkilö ilmaisee seksuaalisuuttaan ja tunnistaa seksuaalisia impulsseja. Se vaikuttaa myös siihen, miten henkilö toteuttaa seksuaalista toimintaa. Ei ole olemassa erikseen vammaisten ihmisten seksuaalisuutta. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. 9 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Pohdittavaa Seksuaaliterveyden kysymykset voivat siis olla mukana myös haastavan käyttäytymisen tilanteissa. Henkilön herännyt halu ja tarve ilmaista seksuaalisuuttaan on otettava vastaan ja annettava lupa kysymyksille ja tarpeille. Oikeaa ja asiallista tietoa annetaan tavalla, jonka erityistä tukea tarvitseva henkilö pystyy ottamaan vastaan: käyttämällä kuvia, kirjoittamista, opetuselokuvia, selkokielisiä kirjoja, kuunneltavaa opetusmateriaalia, sarjakuvia, tehtäviä jne. Monipuoliset opetusmenetelmät toimivat oppimisen tukena. Tilanteessa, jossa jokin seksuaaliterveyden kysymys näyttäytyy haasteellisena, voidaan pysähtyä miettimään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mikä on ongelma? Kenen ongelma se on? Mitä tekemällä/jatkamalla ongelma pahenee? Jos kokeillut keinot vaikuttaa tilanteeseen eivät ole auttaneet, on siis kokeiltava jotakin muuta. Mitä on jo tehty asian suhteen?? Miten asiat ovat sitten, kun ongelma on ratkennut? Onko samantyyppistä ongelmaa ollut aiemmin? Mikä silloin auttoi? Onko päivän aikana hetkiä, jolloin asiat ovat olleet edes hieman paremmin? Milloin? Mitä silloin tehtiin? Miten toimittiin? Saavuttaako henkilö käyttäytymisellä jonkin päämäärän (esim. toiminnasta poisjäämisen)? Miten muut reagoivat käyttäytymiseen? Sisältääkö henkilön arki tarpeeksi stimuloivia ja kehittäviä aktiviteetteja? Onko henkilöllä mahdollisuus ja taito levätä ja rentoutua? Toimiiko käyttäytyminen stressin hallintakeinona?. ja onko näkyvä käyttäytyminen ylipäätään se varsinainen ongelma? 10 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
Lisätietoa ja kirjallisuutta Apter-Väisälä-Kaimola (2006) Seksuaalisuus. Duodecim Hyttinen Satu (2009) Haaveita ja haluja. Selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta. Opike Korteniemi-Poikela ja Cacciatore (2000). Seksuaalisuuden portaat. Opetushallitus. Kerola-Kujanpää-Kallio (2007). Tunteesta tunteeseen. ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin. Opetushallitus. Palonen-Munnukka Riitta (2009) Mitä niille rakkaudesta puhuu. Mediapinta. Palonen-Munnukka Riitta (2011). Rakkautta läheisyydestä suudelmiin. Opas kehitysvammaisten kanssa työskenteleville. Mediapinta. Pukki, Heta (2007)Näkökulmia seksuaalisuuteen autismin kirjolla. Autismi- ja aspergerliitto. Rajala, Pertti (2009) Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kehitysvammaliitto. Tuovinen-Stålström-Nissinen-Hentilä (2011) Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Gaudeamus. http://www.autismiliitto.fi/files/576/parisuhde-kevyt.pdf http://www.exithanke.fi/ http://verneri.net/yleis/arki/ihmissuhteet.html http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lasten-suojelu-digitaalisessa-me/ http://www.seta.fi/ http://www.sexpo.fi/ http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ 11 Seksuaalisuuden huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013
HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä. Haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla ympäristöä voidaan muokata niin, että se ennaltaehkäisee ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. HAASTE-hanke on viiden vammaisalan organisaation yhteistyöhanke. Hanketta hallinnoi Autismisäätiö ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. AUTISMISÄÄTIÖ