PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 16.4.2009 LSU-2008-Y-606 (113) ASIA HAKIJA Lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Uusi-Ranta Arto Ristimäentie 95 61350 HUISSI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Ilmajoen kunnan Lahden kylässä osoitteessa Ristimäentie 91, harjoittaa Arto Uusi-Ranta vuokraamallaan määräalalla tilasta Vehkala RN:o 7:251 sekä omistamansa tilan Vehkaranta RN:o 7:250 määräalalla lihasikojen kasvatusta. Tällä hetkellä hakijan vuonna 2005 rakentamassa sikalassa on 998 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla 1398 m 2 :n suuruinen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tulee kasvatuspaikkoja olemaan yhteensä 2100 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 20.10.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 210:lle lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1000:lle lihasialle.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle on Ilmajoen ympäristölautakunta myöntänyt 27.1.2004 ympäristöluvan 984 lihasian kasvattamiselle. Lisäksi hakijan omalle tilalle Paloluoma RN:o 7:171, on Ilmajoen ympäristölautakunta myöntänyt 21.3.2003 ympäristöluvan 480 lihasialle. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Laajennettava tuotantorakennus sijaitse Ilmajoen kunnan Lahden kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Ilmajoen kunnan keskustaan on matkaa 10 kilometriä. Sikala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin asuttu naapuri, tila Vehkala, sijaitsee 80 m:n etäisyydellä sikalasta. Tilalla asuva Sulo Siltala on vuokrannut määräalan luvanhakijalle sikalan laajennuspaikaksi. Lisäksi kuusi naapuritilaa on noin 180-400 m etäisyydellä sikalarakennuksesta taikka sen laajennusosasta. Tilalla Paloneva, joka sijaitsee 180 m:n etäisyydellä luoteessa, harjoitetaan perunankuorintatoimintaa. Samalla suunnalla 200 m:n etäisyydellä sijaitsee tila Palomäki, joka on viljatila. Pohjoisessa 280 m:n etäisyydellä sijaitsee asumiskäyttöön kunnostettava vanha koulurakennus tilalla Koulutontti, 300 m:n etäisyydellä tila Kaukoranta, jossa on toimiva sikala ja 360 m:n etäisyydellä tila Pelto-Ranta, joka on asumaton. Idässä 390 m:n päässä sikalasta ja 300 m:n päässä lietelantalasta sijaitsee tila Helimäki, jolla ei harjoiteta maataloutta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Sikala toimii osastotäyttöperiaatteella, jossa yksi tai useampi osasto kerrallaan täytetään samanikäisillä porsailla. Sikalassa on 10 osastoa, kussakin 210 sikapaikkaa. Osastojen täyttöväli on keskimäärin 16 viikkoa. Kun koko kasvatuserä on saatu teuraaksi, osasto pestään ja kuivataan ennen uuden sikaerän saapumista. Sianlihaa tuotetaan vuodessa noin 560 000 kg. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007-2012. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö, jonka tilavuus on 2000 m 3. Nykyiseen toimintaan hakijalla on käytössä kaksi lietesäiliötä. Betonikatetun pumppusäiliön tilavuus on 200 m 3 ja käytössä olevan lietesäiliön tilavuus on 2000 m 3. Lietekuilujen yhteistilavuus tulee olemaan 580 m 3. Laajennuksen jälkeen lietetilavuutta on käytössä 4780 m 3. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja niissä käytetään hakemuksen mukaan kelluvaa turve- taikka EPS - rouhekatetta. Tuotantorakennuksen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja sosiaalitilojen jätevedet umpisäiliöön, josta ne hakemuksen mukaan pumpataan lietesäiliöön. Lannan käyttö Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 208 hehtaaria. Omaa peltoa on 72 ha ja vuokrapeltoa 42 ha. Lannanlevityssopimuksia on tehty 94 hehtaaria vastaa-

3 valle määrälle. Lannasta 85 % levitetään viikoilla 16-22, mutta sääolosuhteista riippuen kaikki lanta pyritään levittämään keväällä. Levityskalusto on varustettu multainlaitteella, joka sijoittaa lietteen maahan. Levityspelloista 1,3 ha sijaitsee pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla on öljysäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Säiliö sijaitsee sisätilassa suoja-altaassa ja se on varustettu lukituksella ja laponesto- ja ylitäytönestolaitteilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet, arviolta 5 tonnia vuodessa, varastoidaan kylmäkonttiin ja toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Eläin- ja rehukuljetuksia on 3 kertaa viikossa. Lietettä ajetaan viikoilla 16-22 viitenä päivänä viikossa. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalan ilmanvaihto- ja olosuhdehallinta perustuu osastokohtaiseen tietokoneohjattuun järjestelmään, joka säätää ilmanvaihtoa ja huonelämmitystä. Ilmanvaihto on alipaineinen, jossa tuloilma ohjataan säätyvien välikattoluukkujen kautta ulkotilasta huoneilmaan. Poistoilmapuhaltimet (2 kpl / osasto) sijoitetaan rakennuksen harjalinjan läheisyyteen. Ylhäälle sijoitettujen hormien kautta poistoilma sekoittuu tehokkaasti ilmavirtaukseen ja siten lievittää hajuhaittoja. Ruokintajärjestelmä on tietokoneohjattu liemiruokinta. Valkuaisrehun määrää optimoidaan kasvuvaiheen mukaisella ruokinnalla, jossa rehun energia- ja valkuaismäärää säädetään tarpeen mukaiseksi. Laajennusosan lietekuilujen pohjaan asennetaan lämmönkeräysputkisto, josta kerätty lämpö siirretään lämmönvaihtimen avulla karsinoitten lämmitykseen. Lietteen lämpötilan alentaminen vähentää lantakaasujen muodostumista ja siten vähentää ilmanvaihtotarvetta ja hajuhaittoja. Kärpästorjuntaa varten sikalassa on petokärpäskanta, joka tuhoaa kärpästen toukat. Lannan levityksessä on käytössä nykyaikainen multauslaitteisto, jolla ravinteet saadaan tehokkaasti viljelykasvien käyttöön. Pyrkimyksenä on levittää kaikki lietelanta kevään aikana, mikäli sääolosuhteet sen mahdollistavat.

4 ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISSA Palotuvallisuus huomioidaan rakennuksen suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa. Alkusammutuskalustoa hankitaan sosiaalitiloihin ja eläintiloihin määräysten mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen ja lausuntopyynnöt Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 23.2.- 24.3.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 23.2.- 24.3.2009 olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan ympäristöosastolla, osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ilmajoen ympäristölautakunta on 3.3.2009 antanut lausunnon: "Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sianlihan tuotannon laajentamiselle tilalle Vehkala RN:o 7:251. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta -taulukkoa, etäisyydet täyttyvät tiukasti. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 360 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: lähialueella ei asutusaluetta, kyseessä olemassa olevan kotieläinsuojan laajennus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta ja lisäksi eläinsuojan lantavarastot on katettu. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävänä seikkana on se, että kyseessä sikala. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lisäksi on esitetty riittävät tiedot polttoaineiden ja muiden kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.

5 Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä." Kunnanhallitus on 16.3. antanut lausunnon, jossa se yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on esitetty kaksi kirjallista muistutusta. Muistutuksessaan Aja B, jotka ovat asuttaneet tilaa Koulutontti RN:o 5:32 vuodesta 2007 alkaen, ovat huolissaan hajuhaittojen lisääntymisestä ja pyykinkuivauksen vaikeutumisesta sekä kiinteistönsä arvon alenemisesta. Ostaessaan tilan 2007 he olivat tietoisia luvanhakijan nykyisestä toiminnasta. C ja D, jotka asuvat tilalla Helimäki RN:o 5:170, vastustavat sikalan laajentamista ja uuden lietesäiliön rakentamista. Heidän mielestään tämänkokoisten tuotantolaitosten tulisi sijaita kaukana asutuksesta. Tämän hetkisen tilanteen he kokevat siedettäväksi, mutta he epäilevät kevytkatettujen lietesäiliöiden kykyä estää hajuhaittaa. Heidän mielestään hajuhaitta ei rajoitu ainoastaan syksyisin ja keväisin tapahtuvaan peltoonlevitykseen, vaan hajuhaitta on ollut päivittäin sietämätöntä ja viime kesä oli heille tuskainen. Heidän mielestään mahdollisessa ympäristöluvassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota haju-, melu- ja näköhaittoihin eikä hajuhaitta saisi lisääntyä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvanhakija on tutustunut 31.3.2009 tapahtuneen tilakäynnin yhteydessä annettuihin lausuntoihin ja hän on toimittanut 31.3.2009 päivätyn vastineen ympäristökeskukselle 6.4.2009. Muistutuksen tehneille kiinnittää hakija vastineessaan huomiota ympäristölautakunnan lausuntoon, jossa todetaan, ettei laajennuksesta todennäköisesti aiheudu haittaa naapureille. Lisäksi hakija korostaa, että alue on kaavoittamatonta peltomaata, jolle Ilmajoen kunnalla ei ole varausta alueen muulle käytölle. Tällä alueella on 5 muuta sikalaa, navetta sekä perunan kuorimo, joka on aiheuttanut hajuhaittoja 15 vuoden ajan mädättämällä kuorimassaa avonaisessa maa-altaassa. Hakijan mukaan hajuhaittoja ei voi kohdistaa yksistään hänen toiminnastaan johtuvaksi varsinkin kun hänen sikalassaan on muihin sikaloihin verrattuna nykyaikaisin tekniikka. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintilasta poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle sijoitetut torvet sekoittavat poistoilman tehokkaasti ylempiin ilmakerroksiin. Myös laajennusosan osastoihin asennettava sumutusjärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkelien leviämistä ympäristöön. Lisäksi hakija toteaa, että molemmat huomauttajat ovat alueelle muuttaessaan olleet tietoisia alueella sijaitsevasta maataloustoiminnasta.

6 Heleniuksen huomautukseen kesän hajuhaitoista hakija toteaa, että ne ovat peräisin myös oraille sekä nurmelle tapahtuvasta lietteen levityksestä letkulevittimellä. Tästä levitysmuodosta meidän oraille on kuitenkin luovuttu juuri hajuhaittojen sekä ravinteiden huonon imeytymisen vuoksi, jos sateita ei tulekaan pian levityksen jälkeen. Tämä levitysmuoto on nautatiloilla yleistynyt lannoitteiden kallistumisen johdosta ja tulee yleistymään ensimmäisen tuorerehusadon korjaamisen jälkeen, joka ajoittuu juhannuksen molemmin puolin. Hakijan mukaan kiinteistöjen arvo eläinvaltaisella kylällä ei rakentamisen taikka kunnostuksen jälkeen lähde nousemaan samalla tavalla kuin taajamissa vaan haja-asutusalueella kiinteistön arvoon vaikuttaa enemmän sen kunto ja yleinen siisteys. Tarkastukset Ympäristökeskus on 31.3.2009 tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä käytiin läpi nykyisen eläinsuojan ja eläinsuojan laajennusosan sekä lietesäiliöiden sijoittuminen sekä niiden lähiympäristö. Lisäksi hakijalle toimitettiin hakemuksen johdosta tulleet huomautukset vastineen antoa varten. Tarkastuksesta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset ja vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Arto Uusi-Rannalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikojen kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahden kylässä, määräaloilla tiloista Vehkala RN:o 7:251 ja Vehkaranta RN:o 7:250 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen ja hakemukseen liitettyjen 11.9.2008 päivättyjen rakennepiirustusten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus toteaa jätetyissä muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: Muistutuksissa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Sikalarakennuksessa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 2100 lihasikaa.

7 2. Lietelannan ja jätevesien varastointi sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden rakenteet Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä betonista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietelannan varastointitilavuutta sadevedet ja muut tuotantorakennuksessa syntyvät jätevedet mukaan luettuna sekä kuilutilavuudet huomioon ottaen tulee olla vähintään 4626 m 3. Tilalle tulee rakentaa uusi 2000 m 3 :n suuruinen lietesäiliö. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM-RMO-C4 mukaisesti. Lietesäiliö ja lietteen johtamisrakenteet tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida umpisäiliöön, josta ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle taikka muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. jätevesiä. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 191 hehtaaria vastaava määrä. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10.- 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pel-

8 lolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää liete- tai kuivalantaa, puristenesteitä, pesu- taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju- tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Pumppukaivo tulee pitää betonikatettuna. Lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm turve- tai styrox-rouhekerroksella. Katteen kerrospaksuudesta tulee huolehtia. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys nykyisessä lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lisäksi rakennettava lietesäiliö tulee kattaa betonikatteella tai muulla kiinteällä katteella esim. pelti-/kupolikatteella ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa. Lietteet tulee johtaa sikalasta tähän rakennettavaan lietesäiliöön huhti - lokakuun välisenä aikana. Kaikki säiliöt tulee olla alta täytettäviä. Lietteen lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. Poistoilmapuhaltimet tulee sijoittaa katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sprinkler- järjestelmää. Rakennettavan laajennusosan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla kuilussa pysyvä liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietelannan levityksessä tulee käyttää multaavaa levityskalustoa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaan.

9 Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pintaja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi altaaseen taikka käyttää kaksoisvaippasäiliötä. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaiselle. 6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietesäiliöiden ja niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennus-osan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.

10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristökeskus on ottanut huomioon myös, että hakijan toinen 480 lihasian sikala sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä laajennettavasta sikalasta. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, rakennettavan lietesäiliön kattamisesta betonikannella tai muulla kiinteällä katteella ja kiinteän katteen alapuolelle laitettavalla vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella tai styrox-rouheella sekä nykyisen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella. Lietteet on määrätty johdettavan sikalasta kiinteällä katteella katettavaan uuteen lietesäiliöön huhti-lokakuun välisen ajan. Lisäksi on annettu määräyksiä lietekuilujen jäähdyttämisestä ja sikalan sisäilman lämpötilan viilentämisestä. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (lupamääräys 1) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa-ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaisesti. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto.

11 Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti esim. johtamalle jätevedet erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 11 lihasikapaikkaa (2100) kohden. Lannanlevitykseen käytössä oleva peltomäärä voidaan katsoa riittäväksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston (931/2000) asetuksen kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille pohjavesien pilaantumisvaaran takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella ja uusi lietesäiliö vielä kiinteällä katteella vähennetään ammoniakkipäästöjä ja hajuhaittoja. Jäähdyttämällä lietettä lietekuilussa vähennetään lantakaasujen muodostumista ja ilmanvaihdon tarvetta ja vähennetään siten hajuhaittaa. Käyttämällä sprinkler suihkutusta sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Käyttämällä multaavaa kalustoa lietteen levitykseen vähennetään hajuhaittoja. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lietteen lastaus- ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajupäästöjä voidaan tutkimusten mukaan kiinteällä kattamisella vähentää noin 95 %. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaan-

12 ottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja-altaaseen taikka kaksoispohjarakenteella varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn kerääminen niin, ettei se valu maaperään. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.4.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Ilmajoen ympäristölautakunnan 27.1.2004 antama ympäristölupapäätös.

13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3130 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

14 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; -laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; -alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus, asemapiirros ja kartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.