LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA
ELINKEINO-OHJELMA 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville sekä kaupunkiin asettuville uusille yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Työpaikkamäärän kasvun avulla turvataan kaupunkiseudun keskimäärää parempi työllisyys. Elinkeino-ohjelma kuuluu kaupungin tärkeimpiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Ohjelma on valmisteltu kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston ohjauksessa tiiviissä yhteistoiminnassa Naantalin ja Rymättylän yrittäjäyhdistysten kanssa. Valmistelutyöryhmään ovat lisäksi osallistuneet Naantalin Matkailun ja yhtiön nimeämän matkailuyrityksen edustajat. Naantalin elinkeino-ohjelma tukee Turun kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyötä ja tämän työn puitteissa toteutettavia seudullisesti tärkeitä hankkeita. Naantalissa yritystoimipaikkojen kokonaismäärä oli Tilastokeskuksen ylläpitämän yritystilaston mukaan vuonna 2011 kaikkiaan 1318 kappaletta. Määrä on ollut kasvussa, sillä vuonna 2000 toimipaikkoja oli 818, vuonna 2005 895 ja vuonna 2008 1196. Työntekijämäärällä mitattuna suurimpia työnantajia Naantalissa ovat: ExxonMobil Finnfeeds Finland Oy Fortum, Naantalin voimalaitos Naantalin kaupunki Naantalin Kylpylä Muumimaailma Oy (kesäaikana) Neste Oil Ruukki Turun Korjaustelakka Yrityskanta on monipuolista sekä yrityskoko huomioon ottaen että toimialoittain tarkasteltuna. Naantalissa suurteollisuudella on edelleen merkittävä osuus elinkeinoelämässä. Toisaalta matkailukaupungin imagosta johtuen tunnetuimpia ovat matkailualan kärkiyritykset. Lukumääräisesti valtaosan yrityksistä muodostavat kuitenkin pk-yritykset, joiden yhteenlaskettu merkitys on kaupungille suuri sekä työllistäjinä että taloudellisesti. Teolliset ja logistiikka-alan yritykset ovat keskittyneet satamaan, Luolalan teollisuusalueelle sekä Armonlaaksontien varteen. Saaristoalueilla merkittävämpää teollista toimintaa harjoitetaan Rymättylän alueella. Vuoden 2010 tilastojen mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on 6 102. Turussa kävi vuonna 2010 työssä 3 056 naantalilaista eli hieman vähemmän kuin oman kunnan alueella (3 358). Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 72,5 %.
ELINKEINO-OHJELMA 3 Väestö- ja elinkeinorakenteen kehitystä sekä työssäkäynti- ja työpaikkatietoja kuvaavat taulukot ovat ohjelman liitteenä. 2. Kunnan tehtävä elinkeinotoiminnan edistäjänä 2.1 Visio ja toiminta-ajatus Naantalin strategiaan kirjatun vision mukaan Naantalin työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tukee elinkeinojen kehittymistä ja laajenemista. Saariston palvelut ovat alueen erityispiirteisiin sopivat, monimuotoiset ja kehittyvät. Elinkeinopolitiikassa visio tarkoittaa yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimista koko kaupungin alueella. Yritysvaikutusten arviointi on mukana merkittäviä investointi-, maankäyttö- ja palvelujen järjestämispäätöksiä tehtäessä. Yhteydenpito yritysten ja kaupungin välillä on tiivistä ja tiedon kulku kaupungin organisaation sisällä toimii. Tavoitteena on kasvava työpaikkaomavaraisuus, joka osaltaan parantaa kaupungin mahdollisuuksia säilyttää palvelujaan. 2.2 Menestyskonsepti Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa kaupunginjohtajan johdolla. Keinoja ovat strategisen yleiskaavan pohjalta toteutettava kaavoitus, tonttien tehokas markkinointi ja yritystoiminnan tarpeet tyydyttävä tonttipolitiikka sekä infrastruktuurin, mm. liikenne- ja tietoliikennejärjestelyjen toimivuus myös kaupungin reuna-alueilla. Sataman ja siihen yhteydessä olevan suurteollisuuden ja satamatoimintoja tarvitsevan logistiikkatoimialan toimintaedellytykset ja toiminnan laajenemismahdollisuudet turvataan yhteistyössä satama-alueen muiden toimijoiden kanssa. Keinoina ovat myös yritysneuvonnan tehostaminen, kaupungin hankintatoimen kehittäminen sekä yrittäjien ja seudullisten toimijoiden verkostoituminen. Yritysten tarpeet otetaan huomioon ja päätösten yritysvaikutuksia ennakoidaan. Tarpeisiin vastataan nopeasti, päätöksenteko on joustavaa.
ELINKEINO-OHJELMA 4 3. Kunta-analyysi Vahvuudet Mahdollisuudet Naantali on 18 800 asukkaan itsenäinen, yhteistyökykyinen ja aktiivinen toimija Turun seudulla. Naantalissa on vilkas satama, jonka vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, hyvät liikennöintiolot kautta vuoden ja kehittämistä tukeva vahva tulonmuodostus. Suurteollisuutta Naantalissa on energiateollisuuden, kemian teollisuuden ja meritekniikan alalla. Perinteisen teollisuuden vahvuus on lähtökohta Naantalin elinkeinoelämän vakaalle kehitykselle. Hyvä imago on Naantalin vahvuus. Naantali on koko valtakunnassa tunnettu ja seutukunnalle arvokas matkailubrändi. Naantalin vanha kaupunki, Kultaranta, Muumimaailma, Naantalin Musiikkijuhlat, Naantalin Kylpylä ja Kultaranta Resort ovat vetonauloja, jotka houkuttelevat vuosittain noin 600 000 matkailijaa Naantaliin. Ainutlaatuisen saaristoalueen ohella Naantalin voimavaroja matkailussa ovat kaunis ja turvallinen ympäristö, hyvä sijainti ja erinomaiset palvelut. Naantali on väkiluvultaan kasvava kaupunki. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 1940 luvulta lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan nykyisen notkahduksen jälkeen. Saaristokaupunkina Naantali tarjoaa erinomaisia asuinmahdollisuuksia. Naantalin palvelut ovat hyvät ja veroprosentti alle maan keskiarvon. Kaupungilla on tarjota erinomainen toimintaympäristö yrityksille ja niiden henkilöstölle. Naantalilla on satama, rautatieyhteys sekä hyvät tieyhteydet. Turun lentoasema sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Naantalista. Naantalin keskustan kiinteä kaupunkimainen yhteys Turkuun mahdollistaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason. Seutuyhteistyö ja sen kehittäminen on Naantalille mahdollisuus. Naantalin matkailuelinkeinon markkinointi saa lisätukea seudullisesta markkinoinnista. Turun seudun talous- ja työssäkäyntialueen laajuus on etu myös Naantalille. Turun seudun yhteisten työmarkkinoiden ansiosta työmahdollisuuksia on tarjolla ja ne ovat saavutettavissa koko yli 300 000 asukkaan seutukunnan alueella. Tämä on etu sekä työntekijöille että työnantajille.
ELINKEINO-OHJELMA 5 Heikkoudet Kaupungin laajan saaristoalueen matkailulliset mahdollisuudet omaavat kehityspotentiaalia niin majoitustoiminnassa, kalastusmatkailussa kuin muissa sekä tilapäisesti vierailevien matkailijoiden että kiinteämmin alueella viihtyvien kesäasukkaidenkin palvelujen tarjonnassa. Naantalin Satama ja teollisuusalueet kuuluvat E18 väylään. Sataman alue on tärkeä teollisuuden ja liikenteen keskittymä, johon on sijoittunut öljynjalostuksen ohella vahvaa energiantuotantoa ja kemian teollisuutta. Myös tavaraliikenteessä Naantalin satama kuuluu maamme tärkeimpien ulkomaan liikenneyhteyksiin. Saariston kehittyminen on selkeä mahdollisuus Naantalille, jonka kautta kulkee saaristotie (Mt 189). Naantalin keskustan kehittäminen ja alueen aktiivinen markkinointi lisäävät yritysten sijoittumis- ja laajenemismahdollisuuksia. Myös pienten palvelu- ja matkailuyritysten mahdollisuudet, pidentää matkailukautta ja työllistää naantalilaisia paranevat. Naantalissa on runsaasti palveluja käyttäviä kesämökkiläisiä ja matkailijoiden ansiosta palvelualalla on sesonkiluonteisia mahdollisuuksia. Kaupallisten palvelujen kannalta Naantali on seutukunnan reunalla. Siksi palveluelinkeinot ovat nojanneet paljolti kaupungin omaan kuluttajakuntaan. Naantalin heikkous on pienten innovatiivisten yritysten vähäinen lukumäärä. Uusien teknologioiden alat eli usein korkean kasvun alat, ovat Naantalissa heikosti edustettuja. Toimitilojen puute erityisesti kaupungin keskustassa vaikeuttaa sijoittumista. Nopeiden, valokuituun perustuvien tietoliikenneyhteyksien puute saaristoalueilla haittaa sekä yritysten perustamista, kehittämistä että etätyön mahdollisuuksia. Sataman kannalta rajoittavana tekijänä on kaupungin omistamien satamatoimintaan soveltuvien maa-alueiden niukkuus sataman ympärillä. Sataman sijainti laajenevan keskustan ja uusien työpaikka-alueiden läheisyydessä edellyttää erityistä kykyä yhteen sovittaa toimintoja. Tonttitarjontaa hidastavat pitkäkestoiset asemakaavoitusprosessit.
ELINKEINO-OHJELMA 6 Uhat 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1. Yhteistyö ja verkottuminen Jos seutukunnan kasvu ja kehitys hiipuu se koskettaa hyvin voimakkaasti myös Naantalia. Naantalissa on muutamia voimakkaita teollisuusyrityksiä, joiden merkitys taloudelle on mittava. Yhdenkin merkittävän yrityksen tilanteen heikkeneminen tuntuu kaupungin taloudessa voimakkaana. Meriteollisuusklusterin nykyiset vaikeudet ovat akuutti uhka. Teollisuustonteista on pulaa. Erityisesti sijainniltaan hyvien ja helposti rakennettavien tonttien määrä on vähäinen. Merialueen tilan heikkeneminen on uhka sekä luonnolle että saaristoja matkailuelinkeinoille. Nykymuotoinen ruoppausmassojen läjittäminen on uhka kalastuselinkeinolle kokonaisuutenaan, saaristomatkailulle sekä yleensä saariston viihtyvyydelle. Kaupunki osallistuu sopimuspohjaiseen elinkeinoyhteistyöhön Turun seudulla (Turun Seudun Kehittämiskeskus). Lisäarvoa seutukuntayhteistyö tuottaa markkinoinnin, seudullisten kehittämishankkeiden, tonttija toimitilavälityksen ja käytännön yrityspalveluiden (Potkuri) kautta. Yhteistyö Turku Touringin kanssa mahdollistaa kansainvälisiin tapahtumiin osallistumisen ja tuo naantalilaisille yrityksille näkyvyyttä. kaupunki on aktiivinen myös hanketoiminnassa. Rakennerahastojen ja muiden EU:n mahdollistamien tukien käyttöä hyödynnetään sekä kaupungin omissa että kuntien yhteishankkeissa. Saariston rengastien puitteissa saaristoalueiden yhteistyö tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille. Kaupungin tilojen joustava käyttö myös yritystoiminnan näkökulmasta voisi tuoda lisää mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä tai vaikkapa etätyökokeiluissa. Kaupungin viranhaltijoiden ja yrittäjien välistä yhteydenpitoa parantaa säännöllisesti kokoontuva elinkeinotyöryhmä, jossa päätöksentekijät, keskeiset viranhaltijat ja yrittäjät voivat käsitellä elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Lisäksi järjestetään säännöllisesti vapaamuotoisia aamukahvitilaisuuksia, joihin osallistuu elinkeinoryhmään kuuluvia ja yrittäjiä.
ELINKEINO-OHJELMA 7 4.2. Palvelut ja julkiset hankinnat Pienyritysten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen hankintoja kilpailutettaessa edellyttää toimenpiteitä. Paikallisten tuotteiden hankintaan ja paikallisten yrittäjien palvelujen käyttämiseen tulee luoda kilpailulainsäädännön puitteissa mahdolliset toimintatavat ja käytännöt yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kunnissa tarjouspyyntöjä laativien ja hankinnoista päättävien sekä toisaalta palvelua tai tuotetta tarjoavien yrittäjien tulisi puhua samaa kieltä. Nyt vaikeuksia on koettu olevan sekä tarjouspyyntöjen tekijöillä että tarjoajilla. Tilannetta yritetään parantaa mm. erilaisia hankintaan ja hankintaprosessien hallintaan liittyviä tapahtumia järjestämällä. Palveluseteli on kunnan käytettävissä oleva keino luoda markkinoita ja siten yrityksille toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa erityisesti hyvinvointialalla on nähty kasvumahdollisuuksia. Kaupungilla on lainsäädännön edellyttämä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällä hetkellä pääosa näistä on kaupungin omaa tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tuottamaa palvelua. Palveluseteleitä käytetään jonkin verran kotihoidossa ja omaishoidon tuessa. Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset, erityisesti vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien asukkaiden määrän voimakas kasvu aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua ja työntekijämäärän lisäystä. Palvelustrategiaa pohdittaessa tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen järjestämiselle. Yritystoiminnan kannalta riittävän suuren asiakaskunnan syntyminen edellyttää näiltä osin seudullista yhteistoimintaa ja yhteisiä palvelujärjestelmiä kaupunkiseudun kuntien kesken. 4.3. Elinkeinoelämän kehittäminen Naantali järjestää yrityksilleen tasokkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja ympäristön vaatimukset huomioon ottaen. Palvelujen tulee olla hinta- ja laatusuhteeltaan seudullisesti kilpailukykyisiä. Naantalin kaupunki huolehtii perinteisistä julkisen palvelun tehtävistä. Kaupunki ylläpitää riittävää palvelutarjontaa erityisesti hyvinvointisektorilla. Koulujen toiminnassa on mukana yrittäjyyskasvatus, jota on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien YES keskuksen kanssa. Lukion matkailulinjan toteuttamiselle työelämä- ja yritysyhteistyö on erityisen tärkeää. Vastaavasti yritykset saavat tämän koulutuslinjan kautta hyviä kesätyöntekijöitä matkailusesonkiin. Yksityiset palvelut sopivat täydentämään tai osittain korvaamaan julkisia palveluja. Kolmannella sektorilla on merkittävä osuus nykyisen järjestelmän monipuolistajana.
ELINKEINO-OHJELMA 8 Katuverkon, muiden liikenneväylien ja teknisen huollon toimivuus on välttämättömyys yrityksille. Eräs merkittävä kehittämiskohde on kaupungin erityisesti kesäaikaiseen pysäköintiongelmaan liittyen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen. Kevyen liikenteen väylästön turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen on merkittävä sekä liikenneturvallisuutta että saaristomatkailun edellytyksiä parantava hanke. Kaupungin taksa- ja maksupolitiikalla on suuri merkitys yritystoiminnalle. Maksut ovat yrittäjille merkittävä kustannus ja asiakkaille siirtyvä lisäkustannus. Maksut ja taksat tulee perustaa hyväksyttyihin periaatteisiin ja niiden tulee olla kilpailukykyisellä tasolla kaupunkiseudulla. Naantalin kaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani yrityksille. Naantali pyrkii saamaan alueelleen uutta yritystoimintaa, joka täydentää nykyistä yrityskantaa. Aiemmin mainittua keskusta-alueen toimitilavajetta helpottaa kaupungilta vapautuvien tilojen saaminen yrityskäyttöön. Keskustaan rakentuvien uusien kohteiden yhteyteen saataneen asuntojen ohella myös yrityskäyttöön soveltuvia tiloja. Turun seutu on Suomen toiseksi vahvin luovan alan keskittymä kärkialueinaan teollinen muotoilu, markkinoinnin suunnittelu, arkkitehtitoimistot, design ja muoti, av-tuotanto ja elokuvat ja ravintolatoiminta. Naantalilaisilla on mahdollisuus hyödyntää mm. luovien alojen yrityshautomo Creven palveluja. Av-alaa kehittää ja tuotantoja tukee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osana toimiva Länsi-Suomen Elokuvakomissio. Jatkossa painotetaan yhä enemmän kansainvälisten tuotantojen saamista alueelle tavoitteena saada koko seudulle rahaa, työtä, yrityksiä ja hyvää imagoa. Naantali toimii aktiivisesti tukeakseen luovan talouden toimijoita ja niiden sijoittumista Naantaliin. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Lainsäädännöstä johtuen satama yhtiöitetään siirtymäajan kuluessa eli vuoden 2014 loppuun mennessä. Saariston rengastien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen väylien jatkorakentaminen, yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (mm. lossien riittävä kantavuus) ovat elinkeinoelämän ja saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Asuttujen saarten yhteysalusliikenne on järjestettävä huomioiden ensi sijassa koulu-, asiointi ja työmatkaliikenteen tarpeet. Saaristossa matkailukautta pidentävien palveluiden tukeminen ja kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia esim. matkailussa ja saaliin markkinoinnissa. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Luonnonka-
ELINKEINO-OHJELMA 9 lan saanti on koko alueella turvattava. Kotimainen kala on yhtenä osana hankkeessa, jolla pyritään lisäämään lähiruuan käyttöä kaupungissa. Palveluelinkeinon kehittämiseksi Naantalin on houkuteltava uusia yrityksiä alueelleen. Myös väestönkasvu on näiden yritysten tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä. Naantalin palveluyritykset ovat kehittyneet naantalilaisen asiakaskunnan varassa, koska Naantali sijaitsee seutukunnan keskukseen nähden syrjässä. Matkailuelinkeinon mukanaan tuomat asiakasryhmät ovat kuitenkin tuoneet oman lisänsä palveluiden käyttäjiin. Matkailukaupunkina Naantali toimii aktiivisesti sen puolesta, että koulujen lopettamis- ja aloittamisajankohtia myöhennettäisiin. Tavoitteena on saada Suomen koulujen loma-ajat lähemmäs Keski-Euroopan lomaaikoja, jolloin kesätyöntekijöiden saaminen olisi helpompaa ja matkailukausi pidentyisi. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. 5. Elinkeinopolitiikan resurssit Naantali osallistuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) toimintaan. TSeK vastaa seutukunnan elinkeinopolitiikan koordinoinnista ja elinkeinostrategian laadinnasta, seudun markkinoinnista, keskeisimpien toimialojen kehittämisestä ja yritysneuvonnasta. Naantalin tonttien ja toimitilojen markkinoinnissa hyödynnetään keskuksen markkinointikanavia. Naantalin yrityksiä kannustetaan käyttämään TSeKin yrityspalveluja ja jatkuvasti kehittyviä verkkopalveluja. Toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta tulee saada erillinen Naantalia koskeva raportti esimerkiksi keskuksen vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Kaupunginjohtajan johdolla toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat ovat suurelta osin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston toimialaan kuuluvia. Jaostolla on talousarvioon varatun määrärahan puitteissa mahdollisuus päättää elinkeinopoliittisista hankkeista. Eri teemoihin keskittyviä yrittäjäiltoja järjestämällä tarjotaan mahdollisuus suoraan vuoropuheluun kaupungin päätöksentekijöiden ja yritysten edustajien kesken. Yrittäjien ja kaupungin yhteistoimintaa tulisi edelleen lisätä, esimerkiksi järjestämällä tutustumistilaisuuksia yrityksiin.
ELINKEINO-OHJELMA 10 Naantalin kaupunki ei myönnä suoraa rahallista yritystukea tai lainatakuita. Aloittavien yritysten neuvontaa hoitaa Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka tarjoaa kaikkia tarvittavia neuvontapalveluita. Potkuri on toiminut kahdeksan vuotta. Koko tämän ajan, liittyneet kunnat vuoden 2009 alusta mukaan lukien, naantalilaisten alkavien yritysten neuvonta on ollut tyydyttävällä tasolla. Asiakaskäyntejä ajalla tammikuu 2012 toukokuu 2013 on ollut yhteensä 121, perustettuja yrityksiä 57. Toimivien yritysten osalta yhteydenottojen määrä vastaa Naantalin yritysmäärän osuutta seudun yritysmäärästä eli on suhteessa oikea. Potkurin toiminta on yrityskohtaista perusneuvontaa. Sekä tämän toiminnan että räätälöityjen hankkeiden, kuten nyt akuutin meriklusterin ongelman hoitamisessa näyttää työsarkaa riittävän, juuri nyt panostetaan laivateollisuuden alihankintaverkoston pysyvyyden turvaamiseen. Yrityspalvelukeskus Potkuri teki Naantalin alueelle vuoden 2012 aikana kaikkiaan 7 alkavan yrityksen starttirahapäätöstä, jotka kaikki olivat myönteisiä. Kesäkuuhun 2013 mennessä päätöksiä tehtiin 4, jotka kaikki olivat myönteisiä. Yrityksen perustamiseen tähtääviä starttirahakeskusteluja naantalilaisten asiakkaiden kanssa Potkurissa on käyty yhteensä 109 vuoden 2012 tammikuun ja 2013 toukokuun välisenä aikana. Käyntejä on ollut keskimäärin 7 kuukaudessa. Naantalin alueella toimivat alle 10 työntekijän yritykset ovat vuoden 2012 aikana saaneet maaseutuohjelman mukaisia yritystukia (käynnistys- ja investointitukia) kaikkiaan 6 kappaletta kokonaismäärältään 245 750 euroa. Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä on kaupunginjohtajan puheenjohdolla toimiva viikoittain kokoontuva työryhmä hallinnon elinkeinoasioiden koordinointia varten. Kokouksissa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita. Työryhmän kokoonpano on seuraava: Kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), ympäristöviraston johtaja, saaristoasiamies, yhteyspäällikkö, maankäyttöpäällikkö ja rakennustarkastaja sekä tarpeen mukaan muita viranhaltijoita. Ryhmän toiminnasta raportoidaan kaupunkisuunnittelujaostolle kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsausten yhteydessä. Alueellisen kehittämistyön eri hankkeissa pyritään ottamaan paikalliset yritykset mukaan ja siten vahvistamaan yritysnäkökulmaa. 6. Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön ottoa jatketaan siten, että lautakuntien esittelijät perehdytetään ensin ja he sitten ohjaavat valmistelijoita. Apuna käytetään sellaisten kuntien asiantuntemusta, joissa arviointikäytännöstä on jo saatu kokemusta.
ELINKEINO-OHJELMA 11 7. Seuranta Elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista seurataan sekä yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa että kaupungin organisaatiossa. Yhtenä käyttökelpoisena seurantamuotona ovat Suomen Yrittäjien teettämät yritysilmaston kehittymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia kuvaavat kyselytutkimukset. Lisäksi elinkeinopolitiikan onnistumista mitataan käyttäen seuraavia mittareita: 1 Yritysten lukumäärän muutos Mittarilla nähdään, syntyykö Naantaliin uutta yritystoimintaa korvaamaan mahdollisesti poistuvia yrityksiä ja yritysten määrän muutosta. 2 Työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus Mittarilla seurataan Naantalin yrityssektorin työllisyyskehitystä ja sen suhdetta Turun kaupunkiseutuun. 3 Väestömuutos Mittari osoittaa Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana ja toisaalta väestönkehityksen suhdetta yritysten työpaikkoihin ja yritysten määrään. 8. Keskeiset toimenpiteet Vuosi 2014 Naantalilaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin hankintoihin parannetaan Kaupungin ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta tiivistetään Kaupungin organisaatioon on nimetty yhteyshenkilö, jolle yrittäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetään Viestintä ja tonttimarkkinointi tehostuvat Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä kokoontuu viikoittain
ELINKEINO-OHJELMA 12 Vuodet 2015-2016 Palvelustrategian toteuttaminen on lisännyt yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin palvelutuotantoon Keskustan rakentuminen on tuonut alueelle uusia yrityksiä ja parantaa olemassa olevien toimintamahdollisuuksia Luovutusvalmiiden yritystonttien määrä on kasvanut Naantalin satamaosakeyhtiö toimii tehokkaasti ja hyödyttää sekä elinkeinoelämää että kaupungin taloutta 9. Lopuksi Naantalin elinkeinopolitiikka keskittyy Naantalissa olevien, Naantaliin perustettavien ja tänne muualta tulevien yritysten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen. Naantali pyrkii tarjoamaan yrityksilleen sellaiset toimintaedellytykset, että täällä jo olevat yritykset voivat jatkaa ja laajentua ja uusille yrityksille tarjotaan kilpailukykyiset sijoittumisedellytykset. Naantalin elinkeinopolitiikan painopisteet ovat teollisuuden toimintaedellytysten kehittämisessä, sataman kilpailukyvyn turvaamisessa, matkailun ja uusien palvelutyöpaikkojen syntymisen tukemisessa.