Millaisilla hinnoilla kuvat käyvät kaupaksi Valokuvalla ei ole olemassa mitään normihintaa. Se on täsmälleen se, minkä ostaja suostuu siitä maksamaan. Ammatikseen kuvaava joutuu hinnoittelemaan kuvansa siten, että niillä elää. Valokuvaamalla rikastuminen on Suomessa aika epärealistinen haave. Harrastajan suuri etuoikeus on siinä, että hänen ei tarvitse hirveästi välittää siitä, kuinka suuren korvauksen hän kuvistaan saa ja kuinka paljona aikaa, vaivaa ja kustannuksia niiden ottaminen vaatii. Ehkä juuri siitä syystä harrastajien keskuudessa onkin hyvin epärealistisia käsityksiä siitä, mitä valokuvista todellisuudessa maksetaan. Kuvapankkien ja ammattikuvaajien nettisivujen hinnastojen tutkiminen saattaa vielä lisätä yltiöoptimistista näkemystä valokuvien realistisesta markkina-arvosta. Valokuvasta maksettuun hintaan, mikä on usein ihan eri asia kuin pyydetty hinta, vaikuttaa monta seikkaa. Tärkein niistä on kuvan ostajalle antama lisäarvo. Esimerkiksi lehden kansikuva, jolla lehden irtonumerot myydään voi olla hyvinkin arvokas, vaikka kuva ei teknisesti olisi mitenkään erikoinen. Vähäisimpiä hinnanmuodostukseen vaikuttavia seikkoja ovat kuvaan käytetty työmäärä (paitsi jos se näkyy positiivisesti lopputuloksessa) ja kuvaajan oma näkemys kuvan ainutlaatuisuudesta. Seuraavassa on esimerkkejä harrastajafotareiden myymistä kuvista ja niistä saaduista korvauksista. Kuvien hinnat vaihtelevat eikä hinnanmuodostuksessa ole mitään selkeää linjaa. Hinta ei määräydy juurikaan kuvan laadun eikä siihen käytetyn työmäärän mukaan, vaan keskeisin tekijä on kuvan käyttöyhteys. Valokuva-alalla on ostajan markkinat. Amatöörikuvaajan reaaliset myyntikanavat ovat kuvapankit ja henkilökohtaiset suhteet potentiaalisiin kuvanostajiin. Verkostoituminen on avainsana tälläkin alalla. Sen luominen on vuosien työn tulosta, mutta ilman sitä kuvien kaupaksi saaminen on hyvin satunnaista. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että kuvat, joissa näkyy tunnistettava ihminen, ovat selvästi arvokkaampia kuin muut kuvat. Ihmiskasvojen huomioarvo on paljon suurempi kuin minkään esineen. Tässä suhteessa vallitsee aika voimakas sukupuoli- ja ikärasismi. Nuoret naiset ovat ylivoimaisia ykkösiä, sitten tulevat lapset. Miehet sekä vanhukset pitävät selkeästi häntäpään paikat hallussaan, mitä markkina-arvoon tulee. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että hyväkään kuva yksinään myy harvoin. Jos siihen onnistuu liittämään muun yhteyden, kuten lehden kuva-avustajana toimimisen, artikkelin kirjoittamisen tai oman muun ammatin asiantuntemuksen, niin onnistumisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Kolmas alla olevista esimerkeistä esiin nouseva piirre on, että kamera kannattaa olla mukana suunnilleen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. On myös syytä tehdä muille tiettäväksi, että kuvia voi tarpeen tullen tiedustella. Tämän kirjan tekijät ovat myyneet paljon kuvia, kun joku on muistanut tilaisuudessa otetun kuvia ja kuvaajakin oli tiedossa. Myyntihinnankaan ei tarvitse olla kummoinen, kun jokainen myydystä kuvasta saatu euro on kotiinpäin. Tässäkin esimerkkeinä olevat kuvat on suurimmaksi osaksi tilanteissa, joissa kuvaaja on ollut paikalla muussakin kuin vain valokuvausmielessä.
Luonnontieteen opettajien järjestölehden kansikuva. Kansikuvissa on huomioitava, että lehden nimelle ja muulle kannessa olevalle tekstille on jäätävä tilaa. Itsekin opettajana työskentelevä kuvaaja on sopinut lehden kanssa hoitavansa kaikki lehden kansikuvat ja kirjoittavansa aina kansikuvaan liittyvän pakinan. Järjestely sopii molemmille osapuolille. Lehdessä yksinään työskentelevä toimitussihteeri säästää aikaa ja vaivaa. Kuvaaja saa pienen jatkuvan lisän palkkaansa. Yleensä järjestölehdet maksavat varsin vaatimattomat kuvapalkkiot. Kansikuvat joudutaan yleensä ostamaan niihinkin kuvapankeista, jolloin hintaan saattaa tulla merkittävä kansikuvakorotus. Tämä kannattaa ottaa huomioon ottaen myyntihinnasta neuvoteltaessa. Myyntihinta pakinan kanssa 150 euroa Esiintyvien taiteilijoiden kuvat ovat myynnin kannalta aika ongelmallisia. Ensinnäkin varsinkin tunnetuimpien kuvista on hirveä ylitarjonta ja toiseksi niiden käyttö vähänkin markkinoivassa yhteydessä on ilman lupaa täysin poissuljettua. Tämäkin kuva tuli myydyksi uutiskuvaksi lähinnä siksi, että muita kuvaajia ei paikalla juuri ollut ja Ultra Bra yhtye esiintyi vain tämän kerran seitsemän vuoden tauon jälkeen. Kuva julkaistiin tunnetun rock-promoottorin syntymäpäiväartikkelin. Lehden toimittaja sattui näkemään tilaisuudessa kutsuttuna vieraana olleen kuvaajan kamera kädessä ja sopi kuvauksesta. Yksityistilaisuudessakin otetuissa kuvissa on syytä olla tilaisuuden järjestäjän ja kuvattavien lupa sekä kuvaamiseen että julkaisemiseen. Myyntihinta 50 euroa Ammattimuotokuvaajat ovat vähemmän innostuneita, kun amatöörikuvaajat tulevat heidän tontilleen. Mutta kun tämän näköinen naapurin tyttö pyytää kauniisti naapurin setää ottamaan itsestään ylioppilaskuvan ja isä lupaa vielä konjakkipullon palkkioksi, niin harvalla on halua sanoa ei. Sen verran solidaarisia tämän kirjan tekijät ovat halunneet olla alan varsinaisille ammattilaisille, että riittikuvauksia tehdään vain tuttaville ja pyynnöstä. Myyntihinta: konjakkipullo Lennolle tuttavan pienkoneeseen kannattaa ottaa kamera mukaan. Tietyistä kohteista, kuten Suomenlinnasta on ilmakuvia paljon tarjolla, mutta kun kuvapankista jonkun kuva valitaan, niin se voi olla juuri sinun. Laatu ja muista erottuvuus ovat ilmakuvissakin ne täyt, johon ostaja helpoiten tarttuu. Kannattaa käyttää eri kuvakulmia. Esimerkiksi kuvat myötä- ja vastavaloon samasta kohteesta ovat aivan erinäköiset. Kuvista oikeanpuoleinen myytiin kuvatoimiston kautta. Myyntihinta 60 euroa, josta kuvaajan osuus 30 euroa
Tällaisia kuvia ovat kuvatoimistot pullollaan. Tämäkin on myyty kuvatoimiston kautta. On lähinnä sattumaa, minkä kuvan ostaja valitsee runsaasta tarjonnasta. Tässä ehkä myyntivalttina oli kuvassa oleva valmis syväyspolku. Myyntihinta 25 euroa, josta kuvaajan osuus 12,50 euro Jos jostain on ylitarjontaa, niin vähäpukeisten tai pukeutumattomien naisten kuvista.jokin massasta poikkeava seikka edesauttaa tyttökuvien myyntiä. Tämä kuva tosin saatiin myytyä kuvankäsittely-artikkelin kuvitukseksi. Myyntihinta 75 euroa. Kameraan katsovat ihmiskasvot ovat tehokas katseenvangitsija. Etenkin, jos niihin sisältyy edes pieni jippo, kuten tässä mustikan tahrimat huulet ja posket. Tämä kuva on myyty kuvapankin kautta neljään eri otteeseen. Kuvapankkiin lähetyissä kuvissa täytyy olla niissä olevilta henkilöiltä lupa, alle 18-vuotiailta myös vanhemmilta. Sukulaisilta, kuten tässä, sen saa yleensä helpoiten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuvapankkiin lähetetyt kuvat saattavat alkaa elää omaa elämäänsä, johon sen paremmin kuvaajalla kuin mallilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Joten vähänkin arveluttavia kuvia kannattaa lähetellä hyvin harkiten. Myyntihinta yhteensä 270 euroa, josta kuvaajan osuus 135 euroa. Postikorttikuvien myynti ilman suhteita korttien kustantajiin on vaikeaa. Kuvien on oltava hyvin korkealaatuisia ja niissä olisi mielellään oltava jotain sellaista, millä se erottuu sadoista muista samasta aiheesta otetuista kuvista. Kuvan kun on oltava samanaikaisesti sekä tuttu ja turvallinen että riittävän omintakeinen. Tämä kollaasikuva myytiin kuvatoimiston kautta. Myyntihinta 75 euroa, josta kuvaajan osuus 30 euroa
Kännykkäkameralla otettu kuva. Paljon huomiota saanut herkullinen tilanne, jossa huuhkaja keskeytti Suomi-Belgia jalkapallo-ottelun stadionilla noin 10 minuutiksi. Kuvan vaatimaton laatu ei olisi ollut myymisen este, mutta kun tilanteesta oli tarjolla kymmeniä parempia kuvia, niin tämän tarjoaminen uutiskuvana olisi ollut toivotonta. Kuva myytiinkin isoon ilmaisjakelulehteen kuvaajan kirjoittaman artikkelin mukana. Artikkelin aiheena oli kännykkäkameran mahdollisuudet. Mukana oli 3 muuta kännykkäkameralla otettua kuvaa. Artikkelin ja kuvien yhteismyyntihinta 550 euroa Tähtitieteen opetusta markkinoivaan kampanjaan tehty juliste. Toimeksianto tuli sillä perusteella, että kuvaajan tiedettiin olevan itse opettavan tähtitiedettä. Kuvan tekeminen oli aika työlästä ja se kampanjan budjetti oli kohtuullinen, mitkä molemmat näkyivät myyntihinnassa. Myyntihinta 400 euroa. Kuvaaja pääsi ilmaiseksi tenniksen Davis Cup - otteluun, kun lupasi ottaa pari kuvaa järjestäjille. Kun kuvaaja muutenkin olisi mennyt katsomaan ottelua, hän saattoi laskea pääsylipun hinnan verottomaksi tuloksi itselleen. Laskennallinen myyntihinta verotus huomioiden n. 25 euroa. Ihminen työtä tekemässä on varmimpia aiheita. Tällaisille kuville on tarjontaan verrattuna paljon kysyntää. Julkaisulupa kuvassa olevilta on syytä olla. Mieluiten kirjallisena, mutta suulliseenkin voi yleensä luottaa. Tämä kuva on myyty kuvapankin kautta. Sen myöhemmät vaiheet ovat kuvaajalle tuntemattomia kuten yleensäkin kuvapankin kautta myytyjen kuvien. Myyntihinta 48 euroa, josta kuvaajan osuus 24 euroa.
Paljon kuvattu aihe. Kuvapankkiin kuvan laittaminen on arveluttavaa, jos ei ole julkaisulupaa kuvassa olevilta henkilöiltä kuvan käytölle mainostarkoituksessa. Tällaisen kuvan saa yleensä kaupaksi vain, jos lehdessä on tuttu kuvatoimittaja, joka tarvitsee aiheesta kuvituskuvaa. Kuvaa kysyttiin sähköpostilla ja paluupostissa lähti muutama vaihtoehto katsottavaksi. Kätevää molemmin puolin. Myyntihinta 40 euroa. Tavanomainen henkilökuva kirjamessuilta. Tällaisista tilaisuuksista on usein saatavilla maksutonta lehdistömateriaalia, joten harrastajakuvaaja ei voi kilpailla edes hinnalla. Tässä pienlehden tuttu toimitussihteeri tilasi kuvan televisoista tutuista dekkarikirjailijoista harrastajakuvaajalta, joka oli muutenkin menossa messuille. Näin varmistettiin, että samaa kuvaa ei ole muissa lehdissä. Myyntihinta 30 euroa Näppäilykuva kirjamessuilla pääministeristä, jolta oli rahat loppua kesken kaupanteon. Julkaistu juorulehden lukijoiden palstalla. Kuvan juju on suurennoksessa kädestä ja pienestä kolikosta. Myyntihinnasta (jonka päättää lehden toimitus) päätellen juttu kuvateksteineen ei ollut ihan kaikkein kovinta kamaa. Myyntihinta kuvatekstin kanssa 30 euroa.
Esimerkiksi Englannissa nousu- ja laskuveden suuri vaihtelu ovathyvin yleinen ilmiö, mistä johtuen kuvapankkien tarjonta aiheeseen liittyvistä kuvista on runsasta. Meillä nousuvesi-ilmiö on merellä muutamia senttimetrejä, mistä johtuen kotimainen kuvien kysyntä on olematonta. Tämä lomamatkalla Irlannissa otettu kuva on tarjottu ja myyty fysiikan oppikirjaan, kun kuvaaja tiesi kirjan aihealueen käsittelevän painovoimaa. Myyntihinnaksi sovittiin sama, minkä ostaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta kuvapankkikuvasta. Saatu korvaus osoittaa hyvin, että suurten kuvapankkien kanssa ei voi kilpailla hinnalla, kun kyseessä on tavanomainen kohde. Myyntihinta 10 euroa Luontokuvissa jos jossain tarjonta on runsasta ja laatu korkealla. Satunnaisesti luontokuvia näppäilevälle myydyt kuvat ovat yleensä enemmän tai vähemmän onnenkantamoisia. Tämä kuva sattui kelpaamaan kuvapankista lehden kansikuvaksi. Eräs keskeinen syy saattoi olla se, että kuva-alalle oli helppo sijoittaa kanteen tulevat tekstit. Myyntihinta 200 euroa, josta kuvaajan osuus 100 euroa. Jos kuvasta käy selvästi ilmi, että se on otettu jossain muualla kuin Suomessa, niin sen kotimaiset markkinat ovat aika pienet. Tämä kuva on otettu Romanian Transylvaaniassa ja sitä käytettiin samalle seudulle tehtävän matkan esitteessä. Esitteen tekijä tiesi kuvaajalla olevan kuvia Transylvaaniasta. Myyntihinta 25 euroa Erilaisissa tapahtumissa digikamerat käyvät ja kuvia syntyy. Hyvä keino saada jalkansa ovenväliin lehden avustajaksi on kysellä etukäteen, voiko toimittaa tapahtumista kuvia lehdelle. Usein lehdelle on järkevämpää käyttää avustajia kuin lähettää omaa kuvaajaa paikalle. Varsinkin laadukkaita kuvia tekevät harrastajakuvaajat ovat haluttuja. Kuvapalkkiot eivät yleensä ole kaksisia, mutta ne niiden avulla luodaan sitä verkostoa, jonka olemassaolo on valokuvienkin myynnissä elinehto. Tässä kuvattu etukäteen sovittuna paikallislehdelle hieman arveluttavaakin mainetta saaneen Vantaan kaljakellunnan lähtöä. Myyntihinta 30 euroa.