1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 1.1 Miksi meidän on muututtava? Ulkoinen pakko: Kunnan ulkoinen toimintaympäristö on muuttunut. Joutsan kunnan toimintaympäristöön on vaikuttanut mm. seuraavat asiat: Taloudellinen muutos: Kuntatalous on kiristynyt ja kunnille on sälytetty uusia tehtäviä. Valtionosuudet eivät ole kasvaneet merkittävästi ja yhteisöveron merkitys kunnille on vähentynyt. Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet ikääntymisen, keski-iän nousun ja tieteen kehityksen ansiosta. Kuntien välillä on suuria eroja julkisten palvelujen tuottamisessa ja tuottavuudessa. Nuorisotyöttömyys on vakiintunut ilmiö. Kunnan taloudelliseen toimintaan vaikuttavat myös globalisaatio ja EU:n kehittyminen. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus vaikuttavat kunnan asukkaiden määrään. Samaan aikaan yritysten kannattavuus on kasvanut, mikä vaikuttaa myös kunnan taloudelliseen tulokseen ja toimintamahdollisuuksiin. Tekninen muutos: Joutsan kunnan kannalta tärkeää on ollut 4-tien kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja liikenteen vaikutus. Tietoliikenne, sisällöntuotanto ja verkkoratkaisut ovat muuttaneet kunnan toimintaympäristöä. Joutsaan on kehittynyt uutta teknistä osaamista, korkeaa teknologiaa ja uusia innovaatioita. Sosiaalinen muutos: Sosiaalinen muutos on vaikuttanut erityisesti sosiaali- ja terveysmenoihin ja toiminnan järjestämiseen. Vapaa-ajanasuminen on muuttunut yhä useammin ympärivuotiseksi ja tämä puolestaan vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon. Matkailu on tärkeä osa vapaa-ajanviettoa. Viime vuosina yhteisöllisyys on kasvanut; perhe, ihmissuhteet ja toisaalta perheiden ongelmat ovat muuttaneet myös kunnan toimintaa. Kolmas sektori on tullut tärkeäksi palvelujen tuottajaksi. Kunnan palveluja järjestetään yhä useammin yksityisen palveluntuottajien toimesta. Poliittinen muutos: Kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat erityisesti seutuyhteistyön lisääntyminen ja paineet kuntakoon kasvattamiseen. Aluekeskuspolitiikka näkyy kuntien päätöksissä ja toiminnassa. Läänien merkitys kuntaa hallinnollisesti ohjaavana yksikköinä on vähäinen.
Sidosryhmät: Kuntien kannalta tärkein sidosryhmä on kunnassa toimivat yritykset. Hallinnonaloista yhä tärkeämmäksi on tullut ympäristöviranomaiset. TE keskus ja maakuntaliitto ovat nousseet keskeisiksi sidosryhmiksi. Kaavoitukseen kohdistuu odotuksia sekä kunnassa maata omistavilta että yrityksiltä. Sisäinen tahto Kunnan kehittämiseen liittyy ulkoisten tekijöiden ohella kunnan sisäisen toimintaympäristön muutos ja muutostarve. Tärkein sisäinen muutostekijä on muutoksen mahdollisuuksien näkeminen ja tunnistaminen. Kunnassa on syntynyt kriittistä keskustelua uudistumistarpeesta. Tiedottamisen ja tiedonvälityksen kautta tieto ulkopuolista asioista leviää aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Sisäistä muutostarvetta ohjaa toisaalta muutoshaluisuus, toisaalta muutosvastaisuus. Sisäiseen tahtotilaan vaikuttaa myös kateus joko taannuttavasti tai joskus toimintaa kehittävästi. Tyytyväisyys nykytilaan vähentää sisäisen muutoksen tarvetta. Sisäinen muutoshalukkuus on lisääntynyt myös väestömuutosten vuoksi. Ikääntyneiden kuntalaisten määrä on kasvanut ja vastaavasti lasten määrä vähentynyt. Perheiden tarpeet muuttuvat ja hyvinvointipalvelujen kysyntä on kasvanut. Jotta kunta pystyisi vastaamaan väestömuutoksen vaatimuksiin, sen on muutettava toimintaansa sekä toiminnan järjestämistapoja. Sisäiseen muutoshakuisuuteen vaikuttaa myös kilpailutilanne kuntien välillä. Kilpailutilanteessa suunnitelmallisuus on välttämätöntä ja muutos nähdään välttämättömänä. Kuntalaiset ovat aikaisempaa vaativampia ja valveutuneempia. Tämä koskee erityisesti kunnan palveluja, kunnan ilmapiiriä, ympäristöä ja kulttuuritarjontaa. Kuntalaisten päätöksiä ohjaavat toisaalta kotiseuturakkaus, toisaalta vaihtoehtojen monipuolisuus. Asukkaiden asuinpaikkaan kiinnittyminen on löyhempää kuin aikaisempina vuosina. Muutos koetaan tarpeelliseksi myös nuorten työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksien kehittämisen vuoksi. Nuorille tärkeitä asioita ovat myös vapaa-ajanpalvelut ja asumiseen liittyvät asiat. Maaseutuympäristössä sisäiseen muutokseen vaikuttavat myös kylien kehittyminen ja kesäasukkaiden odotukset kunnan palveluista.
1.2 SWOT analyysin tulokset SWOT -Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset Kesäasukkaat Luonto, luontoarvot Osaaminen Laadukas ja turvallinen asuinympäristö Koulut (erityisesti lukio) Kulttuuri- ja muu vapaa-ajantoiminta, luovuus, hyvät harrastusmahdollisuudet Seutukuntakeskus, alueen palvelukeskus Maakunnan rajakunta Hallien / toimitilojen puute Yrittäjäystävällisyys Ikärakenne, keski-ikä (myös seudullisesti) Taloudelliset voimavarat, henkilöstörakenne, verotulot, kuntien tehtävät Kaavoitettu rakennusmaa (suunnitelmallisuus), maankäyttö Pula sopivista asunnoista, erityisesti vuokra-asuntojen puute Alhainen koulutustaso Sosiaali- ja terveysmenojen ja toimintojen hajanaisuus Kuntamarkkinointi Teollisuuden, yrittäjyyden kasvu ja edistäminen, pk yritysten verkostoituminen Hoivapalvelu- ja maaseutuyritykset Seudullinen yhteistyö, läänirajojen ylittäminen Lukion kehittäminen Ulkopuoliset investoinnit Uudet asukkaat/ uudet ajatukset Vapaa-ajanasukkaat, kaksoiskuntalaisuus Yksityistäminen, kolmas sektori Ajantasainen kaavoitus, asumisvaihtoehdot Matkailu 4 tiehen tukeutuvat palvelut Turvallisuus Markkinointi Tuottavat metsät Väestön ikääntyminen ja määrän väheneminen Maaseudun autioituminen Yrittäjien ikääntyminen, sukupolvenvaihdokset, yritysten lopettaminen Valtion palvelujen alasajo Palveluiden heikkeneminen Tasaveroisten kuntakumppaneiden puute Lukion/peruskoulun oppilasmäärien väheneminen Ammattitaitoisen työväestön vähyys Kuntatalous 4 tien kunnostuksen viivästyminen Terveydenhuollon kustannukset Tonttipula Mahdollisuudet Uhat 1.3 Tilastotiedot muutoksen toteamisen tueksi Keski-Suomen Liitto, Keski-Suomen kauppakamari ja Jykes teettivät maaliskuussa 2005 selvityksen Keski-Suomen kuntien väestön muutoksista ja ikärakenteesta. Liitteen taulukoissa (1 5) on kooste selvityksestä. Joutsan väkiluku on 2000 -luvulla vähentynyt 144 henkilöllä. Vuoteen 2020 mennessä Joutsan väkiluvun ennustetaan vähenevän vielä 258 henkilöllä. Tällä hetkellä Joutsan väkiluvusta 50 59 -vuotiaita on 18 % ja yli 60 -vuotiaita 31 %. Vuonna 2020 Joutsan asukkaista 50 59 -vuotiaita ennustetaan olevan 13 % ja yli 60 - vuotiaita 47 %. Joutsassa on työvoimaa yhteensä n. 1800 henkilöä, joista palveluammateissa työskenteli 57,6 %. Vuonna 2003 Joutsan liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään merkittävimmät toimialat olivat kauppa (28,4 M ), teollisuus (18,9 M ) ja rakentaminen (13,0 M ). Yritysten liikevaihto on kehittynyt vuodesta 1999 vuoteen 2004 myönteisesti: vuonna 1999 yritysten yhteinen liikevaihto oli n. 59,5 M ja vuonna 2004 noin 81 M. Kunnassa toimivista yrityksistä suurimmat työllistäjät ovat Insinöörityö Hentinen Oy, Metsä-Pirkka Oy, Joutsan apteekki, Joutsan konepalvelu ja Puusepänliike Tamminen. Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Hentisen ja Joutsan apteekin lisäksi K-supermarket, S-market, Huttula yhtiöt, Matti Kotimäki Oy, Aholan tila Oy, Ins.tsto V. Matti Suomalainen, A Reponen Oy ja Maanrakennus Pertti Kärnä Oy.
Joutsassa kävi töissä ulkopaikkakuntalaisia 219 henkilöä. Joutsalaisia puolestaan työskenteli oman kunnan ulkopuolella yhteensä n. 300 henkilöä. Joutsan kunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,4 % ja työllisyysaste 59,2 %. Joutsan huoltosuhde oli 1,7 (Huoltosuhde tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään). Joutsan keskustaajamassa asuu kunnan väestöstä n. 70 %. Kylissä asuu yhteensä lähes 1200 henkilöä. Joutsassa on omistusasuntoja 2246, joissa asuinkuntia on n. 2000. Vuokra-asuntoja on n. 480. Yhden hengen asuntokuntia on yli 800. Asunnot ovat pääsääntöisesti pientaloasuntoja. Rivi- ja kerrostaloissa on n. 880 asuntoa. Kesäasuntoja on yhteensä 1867. Rakentamislupia myönnetään vuosittain 80 120. 1.4 Vertailu (Bench Marking) vertailukuntiin Joutsan kunta valitsee vertailukunniksi Hankasalmen, Hartolan, Kangasniemen, Korpilahden, Petäjäveden ja Sysmän kunnat. Lisäksi kunnan toimintaa verrataan maaseutumaisten kuntien keskiarvoon ja Taloustutkimuksen suorittaman kuntien imago tutkimuksen pienten kuntien sarjan kärkikuntiin (Sotkamo, Kuusamo ja Muurame). Vertailutietoina käytetään seuraavia tietoja: kunnan asukasluku vuosikate /asukas verotulot /asukas verotulot ja valtionosuudet /asukas valtionosuudet /asukas toimintakate /asukas toimintamenot/ tuotot /asukas investoinnit /asukas konsernilainat /asukas verotettavat tulot /asukas. Lisäksi seurataan menojen kehitystä eri hallinnonaloilla (sivistys, perusturva, tekninen toimi). Tiedot kootaan pääsääntöisesti Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoista. Liitteissä 6 13 on esitetty vertailutiedot vuosilta 1992 2003. Bench markingin avulla kootaan systemaattista vertailutietoa. Vertailutiedot raportoidaan säännöllisesti kunnanhallitukselle ja analysoidaan mahdolliset poikkeamat.
2. KUNNAN VISIO Joutsa on Keski-Suomen maakunnan osakeskus. Kunta on yhteistyöhakuinen, vireä ja itsenäinen seudullinen toimija. Joutsan kunta hakee kasvua elinkeinojen ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Joutsan kunta huolehtii asukkaidensa viihtyvyydestä. Joutsa on turvallinen asuinkunta. Kunnassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Joutsan kunta edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä ja työvoiman saantia. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Joutsan kunta hyödyntää edullisen maantieteellisen sijaintinsa asukkaidensa ja yrittäjien hyväksi. 2.1 Mitä visio sisältää? Joutsa on Keski-Suomen maakunnan osakeskus. Joutsalla on maakunnallisesti tunnustettu asema Keski- Suomen osakeskusten sekä aluehallinnossa Keski-Suomen seutukuntien joukossa. Joutsa on merkittävä toimija, jonka alueella olevia palveluja käyttää n. 10 000 ihmistä. Joutsa on vireä ja itsenäinen seudullinen toimija. Joutsassa elinkeinoelämä ja palvelut sekä järjestö- ja kulttuuritoiminta on aktiivista ja toimivaa. Joutsa säilyy itsenäisenä ja toimintakykyisenä, myös laajenevana kuntana. Joutsaa markkinoidaan aktiivisesti. Joutsan kunta hakee kasvua yritysten määrässä ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Kunta luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle tai siirtymiselle kuntaan sekä olemassa olevien yritysten kehitykselle. Joutsan kunta huolehtii asukkaiden asumisen viihtyvyydestä. Kuntalaisten viihtymistä edistetään maankäytön suunnittelulla, viher- ja ympäristöratkaisuilla, luontoarvoja hyödyntämällä, kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalla sekä vaikuttamalla kuntamarkkinoinnilla kunnan haluttavuuteen työ- ja asuinpaikkakuntana.
Joutsa on turvallinen. Joutsa on kaupunkeja merkittävästi turvallisempi asuinpaikka. Joutsalaisilla on tarvittava turvaverkko ja yhteisöllisyyden vuoksi asukkaiden ei tarvitse kokea elämäänsä turvattomaksi. Peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Liikenneturvallisuutta edistetään. Asuinympäristön turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Joutsan kunta järjestää tarvittavat peruspalvelut kaikille kuntalaisille kustannustehokkaasti. Kunnassa toimiva vireä yksityinen ja 3. sektori tuottavat kuntalaisille muut palvelut. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle Joutsassa pidetään tärkeänä puhdasta luontoa. Kunnan alueella on runsaasti vesistöjä. Joutsa on turvallinen ja terveellinen asuinpaikkakunta. Joutsassa on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut sekä runsaasti vapaa-ajanpalveluja. Maaseutumainen asuminen mahdollistaa erilaisia asumisvaihtoehtoja sekä muutoksen kaupunkimaisiin elämäntapoihin. Maaseutumainen asuminen on kaupunkiasumista väljempää ja edullisempaa. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää asuminen ja vapaa-ajanharrastukset. Yrittäjille kunta antaa mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Elinkeinomyönteinen ilmapiiri edistää yritysten sijoittumis- ja kasvumahdollisuuksia kunnassa. VT4/ E75 tien peruskorjauksen jälkeen kunta sijaitsee vain 1½ tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Joutsan kunta hyödyntää edullisen maantieteellisen sijaintinsa asukkaidensa ja yrittäjien hyväksi. Kunta hankkii teollisuus- ja muita yritystoimintaan tarvittavia tiloja, tekee kuntaa houkuttelevaksi asua ja toimii niin, että yritykset voivat rekrytoida parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kunta markkinoi palvelujaan ja asumisen mahdollisuuksia. 2.2 Kenelle palveluja tarjotaan? Joutsalaisille kunta järjestää tarvittavat palvelut ja luo edellytyksiä hyvään elämänlaatuun. Selvitetään kuntalaisten odotuksia ja tarpeita sekä pyritään asukaslähtöiseen palvelujentarjontaan.
Yrittäjille kunta antaa mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Kunta toimii kiinteässä yhteistyössä yrittäjien kanssa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Vapaa-ajanasukkaille Joutsa on viihtyisä ja palveleva kunta. Kunnan palvelut pyritään pitämään vähintään nykyisellään. Vapaaajanasukkaille pyritään järjestämään maksullisesti samoja palveluja kuin pysyville asukkaille. Kunta toimii yhteistyössä vapaaajanasukkaiden kanssa. Muille yhteistyökumppaneille Joutsan kunta on luotettava ja yhteistyöhaluinen kumppani. Joutsan kunta viestii aktiivisesti omia tavoitteitaan. Kuntaan voidaan luottaa tasaveroisena yhteistyökumppanina. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Kunnan palvelut pidetään hyvinä ja asuinympäristön viihtymiseen sekä asumismuotojen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. 2.3 Miten palvelut järjestetään? Kunta järjestää omat palvelunsa taloudellisesti, huomioiden kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidensa tarpeet. Kunnassa arvioidaan kokonaistaloudellisin ja laadukkain palvelujen tuottamistapa. Palvelut pyritään pitämään kilpailukykyisenä muihin kuntiin verrattuna. Selvitetään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeet. Kunta ei tuota kaikkia palveluja itse, vaan järjestää ne joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Muutostilanteissa selvitetään jokaisen kunnallisen palvelun kokonaistaloudellisin ja tehokkain tuottamistapa. 2.4 Kunnan visio ja sen yhteys Keski-Suomen maakunnan visioon
2.5 Kunnan visio ja sen yhteys Joutsan seudun visioon Skenaarioiden luomat mahdollisuudet Joutsan seudulle EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä Eläkeläispalvelut tuotteistettava yksityisten palveluiden käyttö Ikärakenteen vinoutuminen pysähtyy Työvoimapula Täystyöllisyys lähellä Viagraa ja vipinää Osa JKLää Kesämökkiläisistä tulee puolen vuoden asukkaita Entistä houkuttelevampi alue yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin vuoksi Turvallisuus Puhdas luonto Palvelut edullisempia ylläpitää kilpailukykyisyys ja houkuttelevuus Yhteinen palvelutuotanto kuntien kesken Maatalous voi hyvin Metsätalous edelleen vahvaa Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Seudullinen, lähikuntayhteistyö tiivistynyt, työnjako Palvelulähtöisyys uusia asukkaita Palvelurakenne monipuolistunut hyvinvointi- ja vapaaajanpalvelut monipuolistuneet Tulevaisuussuuntautuneisuus Alkutuotanto edelleen vahvaa ja menestynyttä (pienimuotoisuus vahvistunut) Yritykset verkottuneet kansallisesti ja kansainvälisesti Venäjän kauppaa tekevien yritysten määrä kasvanut Maallemuuton houkuttavuus lisääntynyt Metsien moninaiskäyttö lisääntynyt Turvallisuus Eri elämänvaiheissa olevien haasteeseen pystytään vastaamaan Seutu elää metsästä ja puusta Kotimaiset energiat luonnonvarat Luonto ja turismi, kulttuurimatkailu Venäjän vienti Valmistusta ei siirry ulos, vahva paikallistalous Tukipolitiikanhyödyntäminen Etätyö, tietotekniikan mahdollisuudet Vahva pk/mikroyritysten rooli ja määrä Logistinen sijainti ympäristöasiat EU maailman johtava talous / liittovaltio CAPFUL 2005 240 t EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä CAPFUL 2005 Skenaarioiden luomat riskit Joutsan seudulle Syrjätyminen ( perityvä /opittu työttömyys) Osaamisvajeet tietyillä alueilla: kieli ja kulttuurikysymykset, sosiaaliset taidot Uudenlaiset sosiaaliset ongelmat Erakoituneista erakoitunein Asukasluku romahtanut Väestön ikärakenne vinoutunut Osaamistaso laskenut keskimääräistä heikommaksi Työpaikkatarjontaa ei ole Nuoret jääneet keskuksiin Maaseudusta tullut lomakylä Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Keskusseudut vahvistuvat seudulla jääty kehityksestä Globalisaatioon valmistautuminen huonoa Nelostien turvallisuuden heikkeneminen ja liikennevirtojen ohikulku Osaamisen keskittyminen keskuksiin ja seudun osaamisen tason laskeminen (houkuttavuus, yrityspohjan ja palvelujen yksipuolisuus) Suvaitsevaisuuden puute Väestön ikärakenne EU:n tukipolitiikanlinjaukset Työvoiman saatavuuden turvaaminen: eläköityminen, muuttoliike, koulutustaso Väestökehitys Oppilaspula Pula osaavasta työvoimasta Osaamisen kapea-alaistuminen Maaseudun elinmahdollisuudet Kielitaidon puute (Venäjä) Ikääntyminen Tukia ei osata hyödyntää Näivetytään omaan huonommuuteen 240 t EU maailman johtava talous / liittovaltio
Skenaarioiden luomat vaihtoehdot Joutsan seudulle Kansalaistoiminnan aktiivisuus Senioriosaamisen hyödyntäminen ja arvostus Seudun yritysten idänkaupan edistäminen Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Kuntayhteistyön tiivistäminen Panostaminen asumismahdollisuuksiin, seudullinen asuntopolitiikka Palveluihin panostaminen (koulut, neuvolat, mitä muuta?) Turvallisuuden esiin nostaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Aikuiskoulutukseen panostaminen Seudullinen kehittämisyhtiö EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä CAPFUL 2005 Taiteilijoita haetaan alueelle asukkaiksi (verkostoituneita ihmisiä) Ihmisläheiset palvelut (hoiva, lähi) kehittämisen kohteeksi Kuntayhteistyön todentaminen Osaamisen vahvistamiseen toimenpiteitä EU maailman johtava talous Venäjän kielen osaaminen / liittovaltio Olemassa olevien yritysten ympäristötekniikan vienti Kehittyvien toimialojen valinta Vetovoimatekijät? Maahanmuuton edistäminen Osa-aika asumisen hyödyntäminen, kaksoiskuntalaisuus Kotimaisen energian tuotanto Joillakin aloilla koulutuksen sijoittaminen seudulle Ammatillisen koulutuksenvieminen yrityksiin Hyvinvointi osaamisen vahvistaminen Pk/mikroyritysten rooli ja määrä 240 t Matkailun suuntaaminen 2.6 Menestyskuva 3. Joutsan kunnan toiminta-ajatus Joutsan kunnan pysyvä perustehtävä Joutsan kunta järjestää kuntalaisille lakisääteiset kunnalliset palvelut. Lisäksi kunta järjestää joitain vapaaehtoisia kuntapalveluja kuten vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Joutsan kunta pyrkii osaltaan edistämään yritysten toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Joutsan kunnan toiminnassa tärkeää on vakaa talous, tehokas elinkeino- ja maankäyttöpolitiikka sekä yhteiskunnan muutosta herkästi havainnoiva kuntaorganisaatio. Joutsan kunta pyrkii kulkemaan kehityksen kärjessä reagoiden nopeasti toimintaympäristönsä muutoksiin. Kunta toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kunnan palvelujen tuottamisessa panostetaan osaamiseen, uuteen teknologiaan ja luovaan kehittämiseen. 4. Joutsan kunnan toimintaperiaatteet Joutsan kunnan tärkein toimintaperiaate on järjestää kuntalaisten tarvitsemat perus- ja lakisääteiset palvelut. Muiden palvelujen järjestäminen arvioidaan
erikseen. Kunnalliset palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kuntien, yhdistysten tai yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Kunnan palvelujen järjestämisessä huomioidaan ensisijaisesti väestön ikärakenne ja elinkeinoelämän kehittämisen mahdollisuudet. Joutsan kunta toimii tulevaisuushakuisesti. Kunta etsii aktiivisesti uusia toimintatapoja kunnan palvelujen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kunnan hallinto toimii avoimesti ja luottamusta herättävästi. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Joutsalaiset ajattelevat positiivisesti, näkevät tulevaisuuden myönteisenä ja uusia mahdollisuuksia sisältävänä. Kunnan toiminta on sellaista, että se edistää kuntalaisten ylpeyttä omasta kotikunnastaan ja sen nykyaikaisista toimintatavoista. 5. Elinkeinotyö 6. Maankäyttö 7. Kunnan talous Joutsassa kuntatalous pidetään tasapainossa niin, että vuosikate riittää poistoihin. Tuleviin menoihin varaudutaan jo ennakolta. Kunnan lainamäärä pidetään hallittavalla tasolla. Konsernilainamäärä ei saa poiketa maaseutumaisten kuntien keskiarvosta. Kunnassa seurataan aktiivisesti muiden samankokoisten kuntien talouden kehitystä. Lainaa voidaan ottaa vain investointeihin, ei käyttötalousmenoihin. Tuottavia asunto- ja toimitilainvestointeja lisätään hallitusti. Investointien tuottavuus ja tarpeellisuus sekä riskien hallinnan periaatteet määritellään vuosittain kunnanhallituksessa ja tarvittaessa tapauskohtaisesti. Kunta ei takaa yrittäjien lainoja. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit sekä palvelumaksut pidetään kilpailukykyisinä työssäkäyntialueella. Veroprosentit pyritään pitämään ennallaan ja veroprosentteja käytetään kunnan kilpailutilanteessa menestystekijänä. Kunnan tulopohjaa vahvistetaan elinkeinoelämää kehittämällä ja palvelumaksuilla. Kunnan perimät maksut ja vuokrat määritellään oikealle tasolle. Palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisimmalla ja edullisimmalla tavalla. Kunta ei tuota kaikkia palveluja, vaan toimii palvelujen järjestäjänä ja osto-organisaationa. Hankinnan osaamiseen kiinnitetään huomiota. Kunta etsii aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia ja tapoja (esim. sijoitusyhtiöt). Omistajapolitiikka arvioidaan kunnassa erikseen. Kunnan omaisuutta voidaan vaihtaa tai myydä kunnan toimintaedellytysten kehittämiseksi.
Kunnan talouden seuranta järjestetään niin, että johtoryhmä käsittelee talousraportin kuukausittain ja kunnanhallitus neljännesvuosittain. Kriittiset menestystekijät/ mittarit: kunnan asukasluku on yli 4000 (tilastot) vuosikate kattaa poistot (tilinpäätös) tilinpäätös positiivinen (tilinpäätös) menojen kasvu vuosittain enintään 2.5 % (talousarvio/tilinpäätös) 8. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Joutsan kunnan tavoitteena on, että sen henkilöstö tunnetaan kunnan asukkaiden hyvinvointia edistävänä, asiakaslähtöisenä ja luotettavina työntekijöinä. Kunnan työntekijät ovat palvelutehtävään motivoituneita, oma-aloitteisia ja omaa työtään kehittäviä. Joutsan kunta on henkilöstölleen vastuullinen ja oikeudenmukainen työnantaja. Kunnassa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Joutsan kunta on kilpailukykyinen työnantaja. Työvoiman uudistuessa kunta pyrkii palkkaamaan parhaan ja ajanmukaisimman ammattitaidon omaavaa henkilöstöä. Nykyisen henkilöstön työkykyä ylläpidetään kaikilla työyhteisön hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä. Ammattitaitoa kehitetään täydennyskoulutuksen avulla ja osaamista lisätään monimuotoisilla toimenpiteillä. Joutsan kunta edistää myös toimenpiteitä, jotka auttavat yrityksiä palkkaamaan omalle toimialalleen osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kunnan henkilöstön määrä arvioidaan erikseen päätettäessä kunkin toiminnan tai palvelun järjestäjä. Tulevaisuudessa kunta ei tuota kaikkia nykyisiä kunnan toimintoja, vaan palveluja järjestetään joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankitaan yrityksiltä, yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Tarvittaessa kunta on mukana neuvottelemassa henkilöstön siirtymisestä muun palveluntuottajan palvelukseen. Joutsan kunnan työntekijöillä on oikeus uudistumiseen ja kehittymiseen työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitämistä edistävään työympäristöön osaamista arvostavaan ja ammattitaitoa edistävään työpaikkaan hyvään esimiestyöhön ja johtamiseen oikeudenmukaisuuteen ja henkilöstön palkitsemiseen kun siihen on aihetta osallistumiseen ja avoimeen tiedonkulkuun. Pitkäaikaista henkilöstöä palkitaan hyvästä työsuorituksesta ja/tai pitkäaikaisesta työsuhteesta. Kun henkilöstön osaaminen vastaa työn vaativuutta, palkkaus on eri
tehtävissä vähintään samankokoisten kuntien keskiarvon mukainen. Kunnan työntekijöille haetaan kunniamerkkejä ja ansiomitaleja pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta palveluksesta. Henkilöstöä voidaan palkita toimintaa tai taloutta kehittävistä ehdotuksista ja toimenpiteistä. Joutsan kunnan henkilöstöltä edellytetään joustavuutta muuttuviin työtehtäviin. Henkilöstön liikkuvuutta ja ammattitaitoa kehitetään mm. säännöllisen täydennyskoulutuksen avulla. Henkilöstön viihtyvyyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita edistetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Esimiestyöhön ja johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Esimiesten on oltava työhönsä sitoutuneita ja esimiestyön on oltava oikeudenmukaista. Johtamisjärjestelmä nykyaikaistetaan. Johtamisessa on tärkeää johtajien prosessien hallinta, oman toimialan asiantuntemus, ihmissuhdetaidot, työilmapiirin kehittäminen ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Reaaliaikaisen palautteen antaminen ja kehityskeskustelut ovat osa henkilöstön kehittämisprosessia. Henkilöstö osallistuu omaa työtään kehittävään toimintaan ja päätöksentekoon. Henkilöstöllä on oma edustaja kunnan johtoryhmässä. LIITTEET Kriittiset menestystekijät/ mittarit: henkilöstön määrä organisaation toimintarakenteen mukainen henkilöstön osaamista kehitetään täydennyskoulutuksella
VÄESTÖ MÄÄRÄN MUUTO S KUNNITTAIN VUODESTA 2000 VUOTEEN 2003 KESKI-SUOMESSA Jyväskylä 3413 Jyväskylän mlk 1348 Muurame 409 Laukaa 381 Toivakka 22 Luhanka -31 Korpilahti -35 Leivonmäki -38 Sumiainen -38 Konnevesi -42 Uurainen -47 Kyyjärvi -54 Äänekoski Pylkönmäki -55-59 l Multia -88 Petäjävesi -89 Kuhmoinen -93 Kannonkoski -107 Jämsänkoski -108 Kivijärvi -121 Kinnula -140 Joutsa -144 Hankasalmi -155 Suolahti -163 Pihtipudas -229 Jämsä -231 Karstula -233 Saarijärvi -289 Viitasaari -313 Keuruu -475-900 Lähde: Tilastokeskus -600-300 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 2700 3000 3300
VÄESTÖ MÄÄRÄN MUUTO S KUNNITTAIN VUODESTA 1980 VUOTEEN 2003 KESKI-SUOMESSA Jyväskylä Jyväskylän mlk Muurame Laukaa Äänekoski Uurainen Petäjävesi Korpilahti Toivakka Sumiainen Kyyjärvi Kinnula Saarijärvi Pylkönmäki Konnevesi Leivonmäki Luhanka Joutsa Jämsä Jämsänkoski Hankasalmi Kannonkoski Multia Kivijärvi Karstula Suolahti Kuhmoinen Pihtipudas Viitasaari Keuruu 3711 3253 867 339-9 -27-32 -102-213 -271-284 -311-366 -387-484 -536-550 -553-554 -567-568 -571-678 -758-843 -1095-1308 -1605 9251 15055 l Lähde: Tilastokeskus -1200 0 1200 2400 3600 4800 6000 7200 8400 9600 10800 12000 13200 14400 15600
VÄESTÖ MÄÄRÄN MUUTO S KUNNITTAIN VUO DESTA 2003 VUO TEEN 2020e KESKI-SUO MESSA Jyväskylä 8021 Jyväskylän mlk 6384 Laukaa 1966 Muurame 1959 Äänekoski 310 Uurainen 187 Korpilahti 116 Toivakka 81 Leivonmäki 61 Petäjävesi -57 Luhanka -104 Kannonkoski -130 Jämsänkoski Sumiainen -134-151 l Kivijärvi -170 Pylkönmäki -177 Kyyjärvi -200 Joutsa -258 Kuhmoinen -264 Multia -359 Suolahti -410 Konnevesi -424 Hankasalmi -520 Kinnula -526 Jämsä -823 Pihtipudas -828 Karstula -878 Keuruu -1089 Viitasaari -1194 Saarijärvi -1256 Lähde: Tilastokeskus -1400-700 0 700 1400 2100 2800 3500 4200 4900 5600 6300 7000 7700
YLI 50-VUO TIAIDEN O SUUDET KUNNITTAIN KESKI-SUOMESSA 2003 KUNTA Luhanka Kuhmoinen Multia Kannonkoski Leivonmäki Pylkönmäki Joutsa Kivijärvi Viitasaari Sumiainen Konnevesi Hankasalmi Karstula Pihtipudas Keuruu Korpilahti Petäjävesi Saarijärvi Toivakka Kyyjärvi Jämsä Kinnula Jämsänkoski Suolahti Uurainen Äänekoski Laukaa Jyväskylä Jyväskylän mlk Muurame 50-59 -vuotiaat 60+ -vuotiaat 17% 40% 18% 37% 15% 34% 15% 34% 17% 34% 15% 33% 18% 31% 15% 30% 16% 29% 17% 29% 16% 29% 15% 29% 16% 27% 15% 27% 17% 27% 15% 27% 16% 26% 15% 26% 16% 26% 16% 26% 16% 25% 16% 25% 16% 24% 18% 23% 16% 22% 15% 21% 15% 18% 14% 17% 15% 16% 15% 14% l 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähde: Tilastokeskus
YLI 50-VUO TIAIDEN O SUUDET KUNNITTAIN KESKI-SUOMESSA 2020 (ennuste) KUNTA Luhanka Kuhmoinen Pylkönmäki Joutsa Leivonmäki Viitasaari Kivijärvi Kinnula Kannonkoski Karstula Multia Konnevesi Saarijärvi Sumiainen Pihtipudas Hankasalmi Keuruu Kyyjärvi Suolahti Petäjävesi Toivakka Jämsä Jämsänkoski Korpilahti Uurainen Äänekoski Laukaa Jyväskylä Muurame Jyväskylän mlk 50-59 -vuotiaat 60+ -vuotiaat 16% 52% 13% 49% 14% 47% 13% 47% 17% 47% 14% 44% 15% 43% 14% 43% 16% 43% 14% 41% 13% 41% 14% 40% 14% 40% 13% 40% 14% 40% 14% 40% 13% 39% 13% 39% 13% 37% 15% 36% 15% 36% 13% 36% 14% 34% 15% 33% 13% 31% 13% 30% 13% 27% 11% 24% 13% 23% 12% 23% l 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähde: Tilastokeskus
SEURAAVAT LIITTEET KUVAAVAT VERTAILUKUNTIEN TIETOJA: VEROTULOT /ASUKAS 2500 2000 1500 1000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat VUOSIKATE /ASUKAS 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat
VALTIONOSUUDETE /ASUKAS 2500 2000 1500 1000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat VEROTULOT JA VALTIONOSUUDETE /ASUKAS 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat
TOIMINTAKATE /ASUKAS 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000-3500 -4000-4500 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat INVESTOINNIT /ASUKAS 800 700 600 500 400 300 200 100 0 74 67 81 290 196 145 178 116 348 124 120 272 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat
TOIMINTATULOT/MENOT % 30 25 20 15 10 5 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat LAINAT /ASUKAS 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Hankasalmi Hartola Kangasniemi Korpilahti Petäjävesi Sysmä 2000-6000 as.kunnat
SEURAAVAT LIITTET KUVAAVAT IMAGO-TUTKIMUKSESSA PIENTEN KUNTIEN SARJASSA MENESTYNEIDEN KUNTIEN VERTAILUTIETOJA: Lainat /asukas 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Kuusamo Muurame Sotkamo Verot + valtionosuudet /as. 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Kuusamo Muurame Sotkamo
Käyttötalouden palkat /as. 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Joutsa Kuusamo Muurame Sotkamo Toimintakate /as. 0-500 -1 000 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003-1 500-2 000-2 500-3 000-3 500-4 000-4 500 Joutsa Kuusamo Muurame Sotkamo
Vuosikate /as. 600 500 400 300 200 100 0-100 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003-200 Joutsa Kuusamo Muurame Sotkamo
SEURAAVAT LIITTEET SISÄLTÄVÄT JOUTSAN KUNNAN ELINKEINO- JA ASUMISTILASTOJA: VÄESTÖTIEDOTTIEDOT VÄKILUKU 31.12. TILANTEEN MUKAISENA Vuosi Nettomuutto Väkiluvun Väkiluku muutos 31.12. 1980-39 -53 4.642 1985-46 -63 4.633 1990 +19 +1 4.579 1995-1 -40 4.546 2000-51 -86 4.250 2001-38 -60 4.190 2002 + 2-30 4.160 2003 +16-54 4.106 2004 4.046 VÄESTÖTIEDOTTIEDOT VÄKILUKU 31.12. TILANTEEN MUKAISENA Vuosi Nettomuutto Väkiluvun Väkiluku muutos 31.12. 1980-39 -53 4.642 1985-46 -63 4.633 1990 +19 +1 4.579 1995-1 -40 4.546 2000-51 -86 4.250 2001-38 -60 4.190 2002 + 2-30 4.160 2003 +16-54 4.106 2004 4.046
IKÄRAKENNE JOUTSAN KUNNAN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN 0 6 vuotiaat Miehet 95 Naiset 88 Yhteensä 183 2500 7 18 vuotiaat Miehet 289 Naiset 265 Yhteensä 554 19 63 vuotiaat Miehet 1.232 Naiset 1.075 Yhteensä 2.307 64 113 vuotiaat Miehet 431 Naiset 621 Yhteensä 1.052 2000 1500 1000 500 0 0 6 v 7 18 v 19 63 v 64 113 v Miehet Naiset yhteensä TYÖPAIKAT TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN V. 2003 Lähde: Tilastokeskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Maatalous, riistatalous, metsätalous 17 56 1.462 Kalatalous 1 Kaivostoiminta yms 6 1 214 Teollisuus 32 124 18.939 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5 3 3.498 Rakentaminen 39 120 13.030 Kauppa 57 103 28.379 Majoitus- ja ravitsemus 16 49 3.972 Kuljetus, varastointi tietoliikenne 22 43 2.928 Rahoitustoiminta 4 Liike-elämän palvelut 37 41 2.283 Terv.huolto- ja sosiaalipalv. 12 18 1.041 Muut 26 22 930
TOIMIALOJEN SISÄINEN INEN VOLYYMI JOUTSAN SEUDULLA TEOLLISUUS 45 yritystä 222 työntekijää liikevaihto 35 milj. euroa RAKENTAMINEN 59 yritystä 154 työntekijää liikevaihto 16,53 milj. euroa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 74 yritystä 131 työntekijää liikevaihto 33,1 milj. euroa MAJOITUS- JA RAVITSEMUSTOIMINTA 24 yritystä 62 työntekijää liikevaihto 5 milj. euroa KULJETUS, VARASTOINTI. LIIKENNE 44 yritystä 83 työntekijää liikevaihto 4,83 milj. euroa SÄHKÖ-, KAASU- JA VESIHUOLTO 5 yritystä 3 työntekijää liikevaihto 3,5 milj. euroa KIINTEISTÖYHTIÖT, HUOLTOTOIMINTA, MÖKKIPALVELUT 42 yritystä 45 työntekijää liikevaihto 2,5 milj. euroa MAATILATALOUS 219 tilaa maatalouden myyntitulot 4,65 milj. euroa, metsätulot 4,12 milj. euroa, tulotuet 4,24 milj. euroa ja sivuansiot 3,31 milj. euroa Tulovirta yhteensä 16,32 milj.euroa ELINKEINORAKENNE 70 60 50 40 30 20 10 Maa- ja metsäta lous Jalostus Palvelut Muu Työpaikkaomavaraisuus 95 % Työlliset 1.155 (alueella asuvat) Maa- ja metsätalous 16.1 % Jalostus 23,1 % Palvelut 57.3 % Muut 3,5 % 0 Lähde: Tilastokeskus
TYÖPAIKKARAKENNE 60 50 40 30 20 10 0 Maa- ja metsäta lous Jalostus Palvelut Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1.478 maa- ja metsätalous 17,9 % Jalostus 20,7 % Palvelut 57,6 % Lähde: Tilastokeskus JOUTSA LUKUINA TILASTOKESKUKSEN v. 2002 tilaston mukaan Joutsan kunnan Työvoima oli 1.792 henkilö Työllisiä v. 2002: 1.555 henkilöä, v. 2003; 1.797 henkilöä Joutsassa käy töissä ulkopaikkakuntalaisia 219 ulkokuntalaista Joutsalaisia käy muualla töissä 301 Työttömiä 237 henkilöä Työvoiman ulkopuolella 2.366 Huoltosuhde 1,7 Keskimääräinen työttömyysaste v. 2003 oli 12,4 % Työllisyysaste v. 2002 oli 59,2 % (työllisyysaste: 15 64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä)
JOUTSA LUKUINA Yrityksiä 274 kpl Rakennemuutoskatsaus 2004: Joutsassa oli yrittäjiä 13,45 % työllisistä, mikä on enemmän kuin missään muussa seutukunnassa Suomessa Uusia yrityksiä v. 1999 2004 108 kpl Yritysten liikevaihto: v. 1999: 59584000 euroa v. 2003: 77065000 euroa Liikevaihdon kasvu v. 2003: 8,00 % Työntekijöitä yrityksissä v. 2003: 602 henkilöä Työntekijöitä julkishallinnossa v. 2003: 450 henkilöä Työvoima maataloudessa v. 2003: 180 henkilöä Yrittäjyys 2004 raportti: Yritystoiminnan vaihtuvuus on Suomen 6. paras Yhteisövero kasvoi v. 2003: 3,85 % YRITYSTEN LIIKEVAIHDON KEHITYS SEUTUKUNNALLA Yritysten yhteinen liikevaihto on kehittynyt seuraavasti (liikevaihto 1.000 euroa): Vuosi Joutsa Hartola Leivonmäki Luhanka 1999 59.584 2000 62.093 74.511 2001 70.139 70.702 23.254 5.551 2002 71.321 71.240 23.131 7.631 2003 77.065 72.266 23.383 7.290 2004 81.000 (arvio)
ASUMINEN / OSA-ALUEJAKO ALUEJAKO Väestö vuoden 2000 väestölaskennan mukaan Keskustaajama 2.622 asukasta 61,9 % Jousa 401 asukasta 9,5 % Pappinen Angesselkä 489 asukasta 11,5 % Mieskonmäki 283 asukasta 6,7 % Pärnämäki Marjotaipale 228 asukasta 5,3 % Pynnölä Uimaniemi 213 asukasta 5,1 % MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT Myönnetyt rakennusluvat vuosina 2000 2004 Toimenpiteet: uusi rakennus, laajennus, uudestaan rakennettavaan verrattava muutos, muu muutostyö 2000 2001 2002 2003 2004 Yhden asunnon talot 16 10 15 17 13 Vapaa-ajan asuinrak. 40 27 29 32 29 Rivi- / kerrostalot 2 1 Teollisuushallit 1 1 Muut 63 40 48 28 41 Yhteensä 119 78 94 79 83
KESÄMÖKIT KIT JOUTSASSA /KESKI-SUOMESSA SUOMESSA Lähde: Tilastokeskus JOUTSA: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1.590 1.694 1.768 1.799 1.792 1.875 1.844 1.814 1.867 KESKI-SUOMI: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 27.508 28.330 28.949 29.374 29.807 30.932 31.371 32.056 32.520 ASUNNOT TALOTYYPIN MUKAAN 2002 2003 Pientalot 1.279 1.284 Rivi- ja ketjutalot 546 545 Asuinkerrostalot 342 334 Muut 85 83 Yhteensä 2.252 2.246 (Rakennuksia 1.642 kpl) Tilastokeskus
ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Asuntokunnat asunnon henkilöluvun mukaan Vuonna 2003 Omistusasuntoja yhteensä 2.246 Asuinkuntia yhteensä 1.958 tyhjät / II asunnot yhteensä 294 Vuokra-asuntoja yhteensä 478 Tilastokeskus 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4-5 hlöä 6 tai enem. SUURIMMAT TYÖLLIST LLISTÄJÄT T V. 2004 Insinöörityö Hentinen Oy 46 henkilöä Metsä-Pirkka Oy 28 Joutsan Apteekki / Loviisan Apteekki 26 Joutsan Konepalvelu Oy 22 Puusepänliike Tamminen Oy 22 K-Supermarket 20 Wavin Labko Oy 18 Keski-Suomen Voimarakentajat Oy 15 Metsänhoitoyhdistys 13 Maanrakennus Kotimäki Oy 13 Suur-Savon Sähkö Oy 12 HTT-Plast Oy 12 Huttula-yhtiöt 11 Oy Grundfos Environment Finland Ab 11 S-Market 10 Rantasipi Joutsenlampi 10
TYÖPAIKKAKEHITYS ITÄ-HÄMEESS MEESSÄ Työpaikat Muutos Muutos 2003 1999-2003 % Hartola 1.355-80 -5,6 Heinola 8.446-5 -0,1 Joutsa 1.466 60 +4,3 Luhanka 244-28 -10,3 Pertunmaa 716 27 +3,9 Sysmä 1.515-4 -0,3 Itä-Häme yht. 13.742-30 -0,2
STRATEGIAKARTTA 1. Mikä on näkemyksemme tulevaisuudestamme? JOUTSAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS: Joutsan kunta järjestää kuntalaisille lakisääteiset kunnalliset palvelut. Lisäksi kunta järjestää joitain vapaaehtoisia kuntapalveluja kuten vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Joutsan kunta pyrkii huolehtimaan yritysten toimintaedellytyksistä, kilpailukyvystä ja kasvumahdollisuuksista. Joutsan kunnan toiminnassa tärkeää on vakaa talous, tehokas elinkeino- ja maankäyttöpolitiikka sekä yhteiskunnan muutosta herkästi havainnoiva kuntaorganisaatio. Joutsan kunta pyrkii kulkemaan kehityksen kärjessä reagoiden nopeasti toimintaympäristönsä muutoksiin. Kunta toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kunnan palvelujen tuottamisessa panostetaan osaamiseen, uuteen teknologiaan ja luovaan kehittämiseen. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET: Joutsan kunnan tärkein toimintaperiaate on järjestää kuntalaisten tarvitsemat perus- ja lakisääteiset palvelut. Muiden palvelujen järjestäminen arvioidaan erikseen. Kunnalliset palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kuntien, yhdistysten tai yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Kunnan palvelujen järjestämisessä huomioidaan ensisijaisesti väestön ikärakenne ja elinkeinoelämän kehittämisen mahdollisuudet. Joutsan kunta toimii tulevaisuushakuisesti. Kunta etsii aktiivisesti uusia toimintatapoja kunnan palvelujen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kunnan hallinto toimii avoimesti ja luottamusta herättävästi. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Joutsalaiset ajattelevat positiivisesti, näkevät tulevaisuuden myönteisenä ja uusia mahdollisuuksia sisältävänä. Kunnan toiminta on sellaista, että se edistää kuntalaisten ylpeyttä omasta kotikunnastaan ja sen nykyaikaisista toimintatavoista. VISIO: Joutsa on Keski-Suomen maakunnan osakeskus. Kunta on yhteistyöhakuinen, vireä ja itsenäinen seudullinen toimija. Joutsan kunta hakee kasvua elinkeinojen ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Joutsan kunta huolehtii asukkaidensa viihtyvyydestä. Joutsa on turvallinen asuinkunta. Kunnassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Joutsan kunta edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä ja työvoiman saantia. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Joutsan kunta hyödyntää edullisen maantieteellisen sijaintinsa asukkaidensa ja yrittäjien hyväksi.
2. Miten määrittelemme visiomme? AVAINSANA KYSYMYS MÄÄRITELMÄ Maakunnan osakeskus Mitä tarkoittaa maakunnan osakeskus? Mitä se kunnalta edellyttää? Joutsalla on maakunnallisesti tunnustettu asema Keski-Suomen osakeskusten sekä aluehallinnossa Keski-Suomen seutukuntien joukossa. Joutsa on merkittävä toimija, jonka alueella olevia palveluja käyttää n. 10 000 ihmistä. Vireä Mitä on kunnan vireys? Joutsassa elinkeinoelämä ja palvelut sekä järjestö- ja kulttuuritoiminta on aktiivista ja toimivaa. Itsenäinen Millainen kunta on itsenäinen? Joutsa säilyy itsenäisenä ja toimintakykyisenä, myös laajenevana kuntana. Seudullinen Mitä tarkoittaa seudullisuus? Joutsa toimii ja järjestää palveluja seudullisessa yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Hakee kasvua yritysten määrässä Hakee kasvua asukkaiden hyvinvoinnissa Turvallinen Monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut Miten yritystoiminnan kasvua haetaan? Mitä tarkoittaa asukkaiden hyvinvointi? Millainen kunta on turvallinen? Mitä monipuolisiin palveluihin kuuluu? Kunta luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle tai siirtymiselle kuntaan sekä olemassa olevien yritysten kehitykselle. Keinoja ovat mm. maankäyttö ja elinkeinotyö. Kuntalaisten viihtymistä edistetään maankäytön suunnittelulla, viher- ja ympäristöratkaisuilla, luontoarvoja hyödyntämällä, kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalla sekä vaikuttamalla kuntamarkkinoinnilla kunnan haluttavuuteen työ- ja asuinpaikkakuntana. Joutsa on kaupunkeja merkittävästi turvallisempi asuinpaikka. Joutsalaisilla on tarvittava turvaverkko ja yhteisöllisyyden vuoksi asukkaiden ei tarvitse kokea elämäänsä turvattomaksi. Peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Liikenneturvallisuutta edistetään. Asuinympäristön turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Joutsan kunta järjestää tarvittavat peruspalvelut kaikille kuntalaisille kustannustehokkaasti. Kunnassa toimiva vireä yksityinen ja 3. sektori tuottavat kuntalaisille muut palvelut.
Hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle Antaa mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää Sijainti Millainen vaihtoehto maaseutu on? Mitä se tarjoaa enemmän? Miten kunta mahdollistaa tämän toiminnan? Mitä tarkoittaa sijainti? Mihin se on suhteessa? Joutsassa pidetään tärkeänä puhdasta luontoa. Kunnan alueella on runsaasti vesistöjä. Joutsa on turvallinen ja terveellinen asuinpaikkakunta. Joutsassa on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut sekä runsaasti vapaa-ajanpalveluja. Maaseutumainen asuminen mahdollistaa erilaisia asumisvaihtoehtoja sekä muutoksen kaupunkimaisiin elämäntapoihin. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää asuminen ja vapaaajanharrastukset. Elinkeinomyönteinen ilmapiiri edistää yritysten sijoittumis- ja kasvumahdollisuuksia kunnassa. Kunta hankkii teollisuus- ja muita yritystoimintaan tarvittavia tiloja, tekee kuntaa houkuttelevaksi asua ja toimii niin, että yritykset voivat rekrytoida parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kunta markkinoi palvelujaan ja asumisen mahdollisuuksia. VT4/ E75 tien peruskorjauksen jälkeen kunta sijaitsee vain 1½ tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta.
3. Jos saavutamme tavoiteltavan tulevaisuuden, mitkä asiat muuttuvat? MITEN AIOMME MENESTYÄ? NÄKÖKULMA STRATEGINEN TAVOITE KUVAUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kunnan on tärkeää toimia maakunnallisesti ja seudullisesti yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Muille yhteistyökumppaneille Joutsan kunta on luotettava ja yhteistyöhaluinen kumppani. Kunta toimii aktiivisesti maakuntahallinnossa ja järjestää palveluja seudullisesti yhdessä muiden Joutsan lähikuntien kanssa. Kuntaan voidaan luottaa tasaveroisena yhteistyökumppanina. Asiakas Joutsan kunta hakee kasvua yritysten määrän kasvattamisen avulla. Kunta hankkii yrityksille toimintaedellytyksiä kaavoituksen, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Kunta rakentaa tarvittaessa toimitiloja. Kunta edistää työvoiman rekrytointia aktiivisella asuntopolitiikalla ja kuntamarkkinoinnilla. Asiakas Asiakas Asiakas Joutsan kunta edistää asukkaiden ja vapaaajanasukkaiden hyvinvointia, viihtymistä ja turvallisuutta. Kunnassa on monipuoliset ja hyvät julkiset palvelut. Maallemuuttohalukkuuden edistäminen. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Kunta edistää hyvinvointipalveluja. Kunnan palvelut mitoitetaan samankokoisten kuntien palveluja ja kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kunta kaavoittaa asuintontteja ja rakentaa viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita. Kunta edistää turvallisista maaseutuasumista ja yhteisöllisyyttä. Kunta järjestää lakisääteiset ja muut palvelut laadukkaasti kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Kunta pyrkii vaikuttamaan siihen, että valtion palvelut säilyvät Joutsassa. Kunnan julkiset ja yksityiset palvelut pidetään monipuolisina ja hyvinä. Asuinympäristöjen viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Kunta hankkii sopivia vuokra-asuntoja
Asiakas Asiakas Asiakas Asiakas Prosessit Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen. Joutsalaisille kunta järjestää tarvittavat palvelut ja luo edellytyksiä hyvään elämänlaatuun. Yrittäjille kunta antaa mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Vapaa-ajanasukkaille Joutsa on viihtyisä ja palveleva kunta. Kunta järjestää omat palvelunsa taloudellisesti, huomioiden kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidensa tarpeet. työvoiman ja muiden asukkaiden käyttöön ja kaavoittaa uusia asuinalueita. Työpaikkojen syntymistä edistetään. 4 tiehen tukeutuvien palvelujen edistäminen, toimitilojen hankkiminen ja kaavoitus, uusien asuinympäristöjen hankkiminen ja entisten viihtyvyyden lisääminen. Selvitetään kuntalaisten odotuksia ja pyritään asukaslähtöiseen palvelujentarjontaan. Kunta toimii kiinteässä yhteistyössä yrittäjien kanssa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Kunnan palvelut pyritään vähintään nykyisellään. Kunta toimii yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Kunnassa arvioidaan kokonaistaloudellisin ja laadukkain palvelujen tuottamistapa. Selvitetään kuntalaisten tarpeet. Prosessit Henkilöstö Henkilöstö Kunta ei tuota kaikkia palveluja itse, vaan järjestää ne joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Joutsan kunta on henkilöstölleen vastuullinen työnantaja. Kunnan henkilöstön määrä arvioidaan erikseen Jokaisen kunnallisen palvelun kokonaistaloudellisin ja tehokkain tuottamistapa selvitetään. Joutsan kunnassa huolehditaan kunnan henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Kunta edistää myös toimenpiteitä, jotka auttavat yrityksiä palkkaamaan omalle toimialalleen osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kunta ei tuota kaikkia nykyisiä kunnan toimintoja,
päätettäessä kunkin toiminnan tai palvelun järjestäjä. vaan palveluja järjestetään joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankitaan yrityksiltä, yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Tarvittaessa kunta on mukana neuvottelemassa henkilöstön siirtymisestä muun palveluntuottajan palvelukseen. 4. Missä asioissa on ehdottomasti onnistuttava = kriittiset menestystekijät? 4.1. MENESTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ JA TOIMIVA ELINKEINOPOLITIIKKA EDELLYTTÄÄ, ETTÄ 4.2 SAAVUTTAAKSEEN TAVOITTEENSA JOUTSAN VÄESTÖTAVOITTEET OVAT: 4.3 KUNNAN VOIMAVARAT ON OLTAVA SEURAAVAT: 4.4 MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT TARKOITTAVAT: 4.5 KUNNAN VETOVOIMA YLLÄPIDETÄÄN SEURAAVIN KEINOIN: 5. Onnistuimmeko? Mittarit