Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Samankaltaiset tiedostot
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Pohjanlahden lohikantojen tila

Lohikalojen tilanne merialueella

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

Itämeren lohikantojen tila

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996 N:o

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Luke 1942/ /2018

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Maa- ja metsätalousministeriö

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

ITÄMERELLINEN KOLONIALISMI -Ovatko ihmiset jokivarsilla täysivaltaisia kansalaisia ja EU:n jäseniä?

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

1 (39) Tausta

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

Lohisaaliista laitosperäistä istutuslohta oli 80-90%. Laitoslohi oli tarkoitettu kalastettavaksi.

WWF kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa:

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/ )

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

ON LUONNONLOHIEN PUOLUSTAMISEN AIKA

APULAISOIKEUSKANSLERI Aleksanterinkatu 3 A PL HELSINKI Dnro 973/1/93

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA ESISELVITYSHANKEEN TULOKSET

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD)

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

VALTIONEUVOSTOLLE ja EDUSKUNTARYHMILLE

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Transkriptio:

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia. Luotaustiedot pohjoisen joissa kertovat, että lohta on erittäin vähän. Samoin saaliit rannikkopyynnissä ja jokipyynnissä ovat huomattavan heikkoja, kerrassaan surkeita. Tornio-Muoniojokiseura ry esittää tässä akuutissa tilanteessa, että ministeriö ryhtyy välittömiin korjaustoimenpiteisiin vielä tälle kesälle. Tilanteesta hyvin tietoisena Suomen hallituksen tulee vaatia Euroopan Komissiota keskeyttämään tältä vuodelta luonnonlohen (ja meritaimenen) saaliiksi ottaminen Itämerellä ja siihen laskevissa jokivesistöissä. Ajosiimapyynti tulee kieltää kokonaan ja pikaisesti, koska se on salakalastuksen keskeinen väline ja pyyntimuotona epäeettinen. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Itämeren lohisaaliskehitys on ollut 20 vuotta laskusuunnassa. Viime vuonna saatiin enää vain 19,6 % vuoden 1990 lohisaaliista (1103 t / 5636 t). Nuorten lohien selviytyminen merivaelluksella on heikentynyt saman ajanjakson aikana samaa tahtia. Tilasto liitteenä. Suuri valtaosa kesän saaliskalasta on ollut naaraita. Tornionjoen lohi on vaarassa, ellei jokeen synny kutupareja. Uroskalat, jotka vaeltavat naaraiden jälkeen, joutuvat nyt rajoittamattoman pyynnin kohteeksi. Esimerkkinä voi mainita Ounasjoen siirtoistutukset, jotka uhkaavat nyt epäonnistua, koska uroksia ei ole saatu pyydettyä ylisiirtoja varten juuri lainkaan. Lohikannan tilan lisäksi huomiota on herättänyt lohen kalastukseen liittyvä epämääräisyys Itämeren alueella. Lohen pyynti ei ole merialueella hallittua eikä se ole kenenkään kontrollissa. Olemme erittäin huolestuneina lukeneet Itämeren lohi- ja taimentyöryhmän (WGBAST) ja ICES: n raportit tältä keväältä. WGBAST mainitsee, että väärin raportoitua kalastusta esiintyy Itämerellä kaikentyyppisessä kalastuksessa, kaikilla kalastusvyöhykkeillä ja kaikissa maissa. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat ratifioineet YK: n merioikeussopimuksen 66. artiklan, kotijoki- eli kutuvaltioperiaatteen. Näin ollen ei ole ymmärrettävissä, jos yksi valtio pyytää 900 prosenttia enemmän kuin se raportoi. Kaiken kaikkiaan Itämeren väärin raportoitu ja raportoimaton saalis voi olla yhtä suuri kuin on raportoitu saalis!

Tornionjokeen on 19.7.2010 mennessä päässyt vain n. 15.000 lohen kokoista kalaa. Simojokeen on päässyt 25.7.2010 mennessä vain vajaa 600 lohta. Tornionjoen poikastuotanto on ollut viime vuodet myönteisessä kasvussa. Näin ollen tuntuu oudolta kun karkeasti arvioituna vain joka viideskymmenes joesta lähtenyt nuori lohi palaa nyt takaisin kotijokeensa. Lohien palaamattomuus johtaa vääjäämättä kantojen taantumiseen. Simojoki on tästä varoittava esimerkki; kun yksi kolmestakymmenestä lohesta on vuosittain tullut takaisin kotijokeensa, on joen lohikanta taantunut nopeasti. Edellä mainittujen seikkojen perusteella on todettava, että Tornionjoen luonnonlohi on nyt uhattuna. Suomen tulee vaatia kutuvaltioperiaatteen noudattamista ja puolustaa kalastuskiintiöneuvotteluissa tutkijoiden esittämää tasoa kalakantojen vahvistamiseksi. Pello 27. heinäkuuta 2010 Kunnioittavasti Tornio-Muoniojokiseura ry, työvaliokunta Kalervo Aska pj.

Post-smolt survival Survival (%) 0 10 20 30 40 50 60 Wild salmon Reared salmon 1990 1995 2000 2005 Year Figure 8.4.14.2 Post-smolt survival for wild and hatchery-reared salmon. 90 ICES Advice 2010, Book 8

2162 t 2604 t 2931 t 3008 t 3049 t 2639 t 2036 t 2138 t 2498 t 2606 t 2058 t 2457 t 3659 t 4039 t 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 VUOTUISET LOHISAALIIT SISÄLTÄEN AMMATTI- JA URHEILUKALASTUKSEN ITÄMEREN ALUEELLA 1972-2008 Suomi Ruotsi Tanska Muut Taulukko, sivun 2 selitykset: A % on valtion vuosisaaliin osuus Itämeren kokonaissaaliista. B % on kunkin valtion vuosisaaliin suuruus verrattuna maan kaikkien aikojen parhaasen. Minimit ja maksimit lihavoituina. Meriviljelyn vaikutus alkaa 3608 t 3995 t 3177 t 4401 t 5636 t 4803 t 4548 t 3966 t 3181 t 3040 t 3138 t 3030 t 2494 t 2162 t 2342 t 2076 t 1841 t 1627 t 2087 t 1736 t 1208 t 1123 t 1011 t Hemilän rajoitukset Korkeaojan varhennukset 5636 t Ahneuden piikki Aikajakson suurin vuosisaalis 1990 Lohen meriviljely (smolttien meri-istutus) aloitettiin 80-luvun alussa ja näkyy selvänä saaliin lisäyksenä vuodesta 1984 lähtien. Meriviljelyä edeltäneen ajan (1972-1983) 12 vuoden saaliskeskiarvo on 2515.5 t 2515,5 t 2294 t Suomen suurin vuosisaalis 1990 1000 t ICES / AS 28.6.2009

Vuosi SAALIS B % Suomi A % B % Ruotsi A % B % Tanska A % B % Puola A % Saksa Latvia Liettua Eesti Venäjä USSR 1972 2162 38,36 403 18,64 17,57 477 22,06 32,49 1045 48,33 74,11 13 0,60 117 107 1973 2604 46,20 516 19,82 22,49 723 27,76 49,25 1119 42,97 79,36 17 0,65 107 122 1974 2931 52,00 703 23,98 30,65 756 25,79 51,50 1224 41,76 86,81 20 0,68 52 176 1975 3008 53,37 697 23,17 30,38 787 26,16 53,61 1210 40,23 85,82 10 0,33 67 237 1976 3049 54,10 688 22,56 29,99 665 21,81 45,30 1410 46,24 100 7 0,23 58 221 1977 2639 46,82 699 26,49 30,47 669 25,35 45,57 1011 38,31 71,70 6 0,23 77 177 1978 2036 36,12 532 26,13 23,19 524 25,74 35,69 810 39,78 57,45 4 0,20 22 144 1979 2138 37,93 558 26,10 24,32 491 22,97 33,45 854 39,94 60,57 4 0,19 31 200 1980 2498 44,32 668 26,74 29,12 556 22,26 37,87 886 35,47 62,84 22 0,88 40 326 1981 2606 46,24 663 25,44 28,90 705 27,05 48,02 844 32,39 59,86 45 1,73 43 184 36 25 61 306 1982 2058 36,52 543 26,38 23,67 542 26,34 36,92 604 29,35 42,84 38 1,85 20 174 30 50 57 311 1983 2457 43,59 645 26,25 28,12 544 22,14 37,06 697 28,37 49,43 76 3,09 25 286 33 58 93 470 1984 3659 64,92 1073 29,32 46,77 745 20,36 50,75 1145 31,29 81,21 72 1,97 32 364 43 97 88 592 1985 4039 71,66 963 23,84 41,98 999 24,73 68,05 1345 33,30 95,39 162 4,01 30 324 41 91 84 540 1986 3608 64,02 1000 27,72 43,59 966 26,77 65,80 848 23,50 60,14 137 3,80 41 409 57 76 74 616 1987 3995 70,88 1051 26,31 45,82 1043 26,11 71,05 955 23,90 67,73 267 6,68 26 395 62 92 104 653 1988 3177 56,37 797 25,09 34,74 906 28,52 61,72 778 24,49 55,18 93 2,93 41 346 48 79 89 562 1989 4401 78,09 1166 26,49 50,83 1416 32,17 96,46 850 19,31 60,28 80 1,82 52 523 70 103 141 837 1990 5636 100 2294 40,70 100 1468 26,05 100 729 12,93 51,70 195 3,46 36 607 66 93 148 914 1991 4803 85,22 2171 45,20 94,64 1096 22,82 74,66 625 13,01 44,33 77 1,60 28 481 62 86 177 806 1992 4548 80,70 2121 46,64 92,46 1189 26,14 80,99 645 14,18 45,74 170 3,74 27 278 20 32 66 396 1993 3966 70,37 1626 41,00 70,88 1134 28,59 77,25 575 14,50 40,78 191 4,82 31 256 15 32 90 393 1994 3181 56,44 1209 38,01 52,70 851 26,75 57,97 737 23,17 52,27 184 5,78 10 130 5 10 45 190 Pura 1995 3040 53,94 1324 43,55 57,72 795 26,15 54,16 556 18,29 39,43 133 4,38 19 139 2 9 63 213 1996 3138 55,68 1316 41,94 57,37 940 29,96 64,03 525 16,73 37,23 125 3,98 12 150 14 9 47 220 Hemilä 1997 3030 53,76 1357 44,79 59,15 824 27,19 56,13 489 16,14 34,68 110 3,63 38 170 5 10 27 212 1998 2494 44,25 850 34,08 37,05 815 32,68 55,52 495 19,85 35,11 118 4,73 42 125 5 8 36 174 Ahtisaari 1999 2162 38,36 720 33,30 31,39 672 31,08 45,78 395 18,27 28,01 135 6,24 29 166 6 14 25 211 2000 2342 41,55 757 32,32 33,00 771 32,92 52,52 421 17,98 29,86 144 6,15 44 149 5 23 27 204 2001 2076 36,83 606 29,19 26,42 616 29,67 41,96 443 21,34 31,42 180 8,67 39 136 4 16 37 193 2002 1841 32,67 509 27,65 22,19 572 31,07 38,96 334 18,14 23,69 197 10,70 29 108 11 16 66 201 2003 1627 28,87 410 25,20 17,87 454 27,90 30,93 454 27,90 32,20 198 12,17 29 47 3 10 22 82 2004 2087 37,03 654 31,34 28,51 879 42,12 59,88 370 17,73 26,24 88 4,22 35 34 3 7 16 60 Korkeaoja 2005 1736 30,80 616 35,48 26,85 719 41,42 48,98 214 12,33 15,18 114 6,57 24 23 3 8 15 49 2006 1208 21,43 370 30,63 16,13 497 41,14 33,86 178 14,74 12,62 117 9,69 18 14 2 8 5 29 2007 1123 19,93 408 36,33 17,79 484 43,10 32,97 79 7,03 5,60 95 8,46 15 26 2 7 6 41 2008 1011 17,94 430 42,53 18,74 460 45,50 31,34 34 3,36 2,41 44 4,35 17 9 2 9 6 26 Anttila YHT 104 114 33 113 31,80 28 750 27,61 25 933 24,91 3 688 3,54 1 403 6 053 655 1 078 1 715 1 710 Vaikuttajat Gdanskin sopimus 1982 YK A 66 Rio Earth Summit IBSFC SAP MMM Luonn.vara A 66 ratifiointi ICES / AS 31.5.2009