Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti XPATRIUM Kevät 2010 Ulkosuomalaisen uusi veroilmoitusopas
Veroilmoituksen täyttäjän opas Ulkomailla asuvan veroilmoitus vuodelta 2009 TEKSTI MARJA NUMMELA, EEVA KAJANDER Esitäytetty veroilmoitus postitetaan kaikille verovelvollisille huhtikuussa 2010. Mikäli veroilmoitukselle merkityt tiedot ovat oikein, veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Jos esitäytettyä veroilmoitusta pitää täydentää, tulee se palauttaa joko 11.5. tai 18.5. mennessä, riippuen siitä kumpi päivä veroilmoitukselle on merkitty. Oheisessa veroilmoituksen täyttäjän oppaassa käsitellään viime vuosina tapahtuneita muutoksia sekä kerrataan yleisiä ohjeita koskien veroilmoituksen täyttämistä ulkomaan työskentelyn yhteydessä. Veroilmoituksella ilmoitettavien tietojen laajuus on riippuvainen henkilön verovelvollisasemasta Suomessa. Ns. yleisesti verovelvollista henkilöä pidetään verotuksellisesti Suomessa asuvana ja täten verovelvollisena Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan. Sen sijaan ns. rajoitetusti verovelvollinen henkilö, eli verotuksellisesti pysyvästi ulkomailla asuva, on verovelvollinen Suomeen ainoastaan Suomesta saaduista tuloista. Omaa verovelvollisasemaa arvioidessa ulkomailla työskentelevän on muistettava, että Suomen kansalaista pidetään Suomessa asuvana kunnes kolme täyttä vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, ellei hän näytä, että hän on katkaissut olennaiset siteet Suomeen.
Yleisesti verovelvollisen tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa Suomeen antamassaan veroilmoituksessa kaikki sekä ulkomailta että Suomesta saamansa ansio- ja pääomatulot. Niin ikään hänen tulee ilmoittaa sekä ulkomailla että Suomessa oleva varallisuus. Rajoitetusti verovelvollinen puolestaan ilmoittaa veroilmoituksellaan vain Suomesta saamansa tulot ja Suomessa omistamansa varat. Verohallinnon vuosittain julkaisemasta veroilmoitusoppaasta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet kaikkien tulojen, vähennysten ja varojen ilmoittamiseksi. Oppaan sekä veroilmoitus- ja liitelomakkeita voi myös saada internetistä verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www.vero.fi. Esitäytetty veroilmoitus Yleisesti verovelvollisen ilmoittaa sekä ulkomailta että Suomesta saamansa ansio- ja pääomatulot. Niin ikään hänen tulee ilmoittaa sekä ulkomailla että Suomessa oleva varallisuus. Rajoitetusti verovelvollinen puolestaan ilmoittaa veroilmoituksellaan vain Suomesta saamansa tulot ja Suomessa omistamansa varat. Veroilmoituksen ilmoitusja erittelyosa Esitäytetty veroilmoitus on jaettu kahteen osaan: ilmoitusosaan ja erittelyosaan. Ilmoitusosa sisältää esitäytetyt tiedot, jotka on saatu mm. työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkelaitoksilta. Verovelvollisen tulee tarkistaa, että esitäytetyt tiedot ovat oikein ja tarvittaessa korjata sekä täydentää tietoja. Jos kaikki tiedot ilmoitusosalla ovat oikein, verovelvollisen ei tarvitse tehdä mitään. Jos tiedot ovat joiltakin osin väärin tai puutteellisia, verovelvollisen tulee korjata tiedot, allekirjoittaa korjattu ilmoitusosa ja palauttaa se omaan verotoimistoonsa veroilmoituksen etusivulle merkittyyn palautuspäivään (11.5.2010 tai 18.5.2010) mennessä. Ruotsista saadut eläkkeet tulee ilmoittaa ilmoitusosassa. Erittelyosa sisältää tarkemmat tiedot ilmoitusosassa mainituista esitäytetyistä tiedoista. Erittelyosa voi myös sisältää tietoja, joita ei ole merkitty ilmoitusosaan. Tällaisia tietoja voivat olla mm. pankkien suorasiirtotietona ilmoittamat arvopapereiden, osakehuoneistojen tai kiinteistöjen luovutukset, joista verovelvollisen on itse annettava tarkempi selvitys ja laskettava luovutusvoiton tai tappion määrä. Erittelyosasta käyvät ilmi myös verovelvollisen maksamat ennakkoverot, ennakon täydennysmaksu sekä perhesuhteet. Erittelyosan tiedot tulee siis myös tarkistaa huolellisesti. Veroilmoitus sisältää lisäksi verotuspäätöksen, mikä kertoo kuinka veroilmoituksella ilmoitettuja tuloja on verotettu ja jäännösverojen tai veronpalautuksen määrän. Verotuspäätös vastaa sisällöltään entistä verolippua. Mikäli veroilmoitusta korjataan, verotoimisto lähettää uuden verotuspäätöksen verovelvolliselle lokakuun loppuun mennessä. Veroilmoitus sisältää myös verotustodistuksen, johon on merkitty verovelvollisen verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä varat ja velat. Mikäli verovelvollinen korjaa veroilmoitustaan tai jos verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia lisätietoja, verotoimisto lähettää uuden verotustodistuksen verovelvolliselle lokakuun loppuun mennessä. Kuitittomuus Veroilmoitukseen ei enää tarvitse liittää kuitteja tai tositteita, vaan verotoimisto pyytää ne tarvittaessa. Jos esitäytettyyn veroilmoitukseen on tehty lisäyksiä tai korjauksia (esim. ulkomaantulot, tulonhankkimiskulut tai kotitalousvähennys), niitä koskevat kuitit ja tositteet tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan verovelvollinen voi säilyttää tositteet ja muut tiedot myös sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa tulostettavissa paperille. Niistä tiedoista, jotka ovat oikein esitäytetyssä veroilmoituksessa, ei tarvitse säilyttää kuitteja. Tällaisia ovat tyypillisesti suomalaisia palkkatuloja ja lainatietoja koskevat tositteet. Yleisesti verovelvollisen tulot ja varallisuus Ulkomaantyöskentelyn perusteella saatu tulo Ulkomailla työskentelevän henkilön on ilmoitettava ulkomaantyöskentelynsä veroilmoituksessaan vaikka ko. työskentelyn perusteella saatu tulo olisikin ns. kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata tuloa Suomessa. Erillisessä veroilmoituksen liitelomakkeessa 16 tulee esittää selvitys ulkomaantyöskentelyn olosuhteista, kestosta sekä Suomessa verovuoden aikana oleskellusta ajasta. Jos työnantaja ja palkanmaksaja ulkomaantyöskentelyn aikana on suomalainen yritys, lomakkeelle ei merkitä ulkomaantyöskentelystä saatuja palkkatuloja elleivät työnantajan toimittamat veroilmoituksen erittelyosaan merkityt tiedot ole virheellisiä tai puutteellisia. Jos työnantaja ja palkanmaksaja ulkomaantyöskentelyn aikana on ulkomaalainen yritys, yli kuusi kuukautta kestävän ulkomaankomennuksen osalta verovelvollisen tulee täyttää kaikki lomakkeen palkkatuloa ja komennusta koskevat kohdat. Alle kuusi kuukautta kestävän työskentelyn osalta ei tarvitse merkitä Suomessa oleskeltuja päiviä. Ulkomailla ansaittu rahapalkka ja luontoisedut
sekä ulkomaille maksettu vero tulee myös ilmoittaa lomakkeella. Veroviranomaiset tekevät päätöksen kuuden kuukauden säännön soveltumisesta tutkittuaan verovapaussäännöksen soveltamisedellytysten täyttymisen lomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella. Mikäli ulkomailla työskentelystä saatuun tuloon ei sovelleta kuuden kuukauden sääntöä, tulo saatetaan verottaa sekä Suomessa että komennusmaassa. Välttääkseen kaksinkertaisen verotuksen verovelvollisen on ilmoitettava lomakkeella ulkomaille maksamiensa verojen määrä ja vaadittava kaksinkertaisen verotuksen poistamista. On tärkeää muistaa, että vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on esitettävä ennen verotuksen päättymistä lokakuun 2010 loppuun mennessä. Vaikka ulkomaille maksetun lopullisen veron määrä ei olisikaan selvillä vielä tähän ajankohtaan mennessä, vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta kannattaa kuitenkin tehdä veroilmoituksella. Ulkomailta saadun tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää Suomessa, mikäli tulo ei ole verovapaata kuuden kuukauden säännön nojalla. Tulonhankkimiskustannukset on merkittävä veroilmoituslomakkeen erittelyosan sivulle 1 kohtaan 3.4. Tarvittaessa asiasta voi laatia erillisen selvityksen liitettäväksi veroilmoitukseen. Myös vakuutuspalkan perusteella maksetut työntekijän Verovelvollisen tulee tarkistaa, että esitäytetyt tiedot ovat oikein ja tarvittaessa korjata sekä täydentää tietoja. Jos kaikki tiedot ilmoitusosalla ovat oikein, verovelvollisen ei tarvitse tehdä mitään. työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut voidaan vähentää verotettavasta ansiotulosta. Näiden maksujen pitäisi kuitenkin jo olla mukana ilmoitusosan esitäytetyissä tiedoissa, sillä suomalaisen työnantajan tulee ilmoittaa veroviranomaisille työntekijän palkasta pidättämänsä tai henkilöltä perimänsä maksut tulotietojen ohella. Optiotulo Ulkomailla työskentelevillä henkilöillä saattaa olla verovuodelta 2009 työsuhdeoptioiden perusteella saatua tuloa. Optiotulo kertyy arvonnoususta option myöntämis- ja käyttöajankohdan väliseltä ajalta. Ulkomaantyöskentelyn aikana kertyneeseen optiotuloon voidaan soveltaa edellä mainittua kuuden kuukauden sääntöä vain tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä. Ulkomaantyöskentelyn aikana kertynyt optioetu voi olla verovapaata Suomessa vain jos Suomen ja työskentelyvaltion välillä on voimassa verosopimus, työskentelyvaltio verottaa optioetua palkkatulona ja verovelvollinen esittää riittävän selvityksen siitä, että optioetu on saatettu työskentelyvaltion veroviranomaisten tietoon. Riittävänä selvityksenä voidaan pitää mm. työnantajakonsernin tai kansainvälisen tilintarkastusyhteisön antamaa kirjallista vakuutusta. Verovapautta optiotulonkaan osalta ei kuitenkaan ole silloin, kun varsinaiseen ulkomaantyöskentelystä saatuun tuloon ei sovelleta kuuden kuukauden sääntöä. Yllä mainittujen ehtojen täyttyessä optioetu jaetaan verotettavaksi ja verovapaaksi tuloksi ajan kulumisen suhteessa siten, että option myöntämisajankohdan ja ulkomaantyöskentelyn alkamispäivän väliseltä ajalta kertynyt etu verotetaan Suomessa, ja ulkomaantyöskentelyn alkamispäivän ja option käyttöajankohdan väliselle ajalle kohdistuva arvonnousu on verovapaata, jos työskentely ulkomailla on jatkunut ainakin option käyttöajankohtaan asti. Optioedun kertymisestä ja ulkomailla oleskelusta on hyvä liittää erillinen selvitys veroilmoitukseen. Suomessa verotettava suomalaiselta työnantajalta saatu optioetu tulisi jo olla mukana ilmoitusosan esitäytetyissä tiedoissa, sillä suomalainen työnantaja ilmoittaa veroviranomaisille työntekijänsä tulotiedot. Mikäli näin ei ole, Suomessa verotettava optioetu tulee merkitä ilmoitusosan sivulle 1 kohtaan 1.1. palkat ja luontoisedut. Vähennykset Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2009 tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on 3 000 euroa henkilöä kohden. Vuodesta 2009 alkaen kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden, -ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöt. Vähennettävien kustannusten omavastuu on edelleen 100 euroa. Vähennystä tulee vaatia ennen ve- 42 66
rotuksen päättymistä lokakuun 2010 loppuun mennessä. Työasuntovähennys Työasuntovähennys on ansiotuloista tulonhankkimiskuluna tehtävä vähennys. Vähennykseen on oikeutettu verovelvollinen, joka työskentelee kaukana kotoaan ja on tämän vuoksi vuokrannut käyttöönsä toisen asunnon (työasunnon) työpaikan sijaintialueelta. Työasuntovähennystä ei saa Työnantajan palkansaajalle ottamien yksilöllisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut ovat palkkaa 8 500 euron ylittävältä osalta. Palkansaaja ei saa vähentää palkaksi katsottua osuutta omassa verotuksessaan. omistusasunnon perusteella. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakinainen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että työpaikasta. Vähennysedellytykset riippuvat osittain siitä, onko kyseessä perheellinen vai perheetön henkilö. Vähennyksen määrä on enintään 250 euroa jokaiselta kuukaudelta jona verovelvollisella on samanaikaisesti kaksi asuntoa. Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten maksut vähennetään pääomatuloista ja eläke verotetaan pääomatulona. Maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on vanhuuseläkkeen alkaminen aikaisintaan 62-vuotiaana. Vähennyksen enimmäismäärä on 5 000 euroa vuodessa. Jos myös työnantaja on vuoden aikana maksanut palkansaajalle ottamansa yksilöllisen, vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja, palkansaaja saa vähentää itse maksamiaan vakuutusmaksuja enintään 2 500 euroa. Kumpikin puolisoista saa vähentää oman vakuutuksensa maksuja 5 000 euroa vuodessa. Vähennysoikeus on vain sillä puolisolla, joka on vakuutettuna. Vakuutusmaksua ei siis saa siirtää vähennettäväksi puolison tuloista. Merkitystä ei ole sillä, kumpi puolisoista on tosiasiassa maksanut vakuutusmaksut. Esimerkiksi jos vaimo on ottanut eläkevakuutuksen miehelleen ja maksanut vakuutusmaksut, mies saa verovähennyksen. Vain itselle tai puolisolle otetun eläkevakuutuksen maksut ovat vähennyskelpoisia. Näin ollen esimerkiksi kummilapsi tai avopuoliso, jota ei käsitellä verotuksessa puolisona, ei voi vähentää hänelle otetun vakuutuksen maksuja. Jos vakuutetulla ei ole pääomatuloja lainkaan, hän saa vähentää vakuutusmaksun ansiotulojen veroista erityisenä alijäämähyvityksenä. Vakuutusmaksusta otetaan huomioon vähennyskelpoinen määrä, enintään 5 000 euroa, ja vähennyksen määrä on 28 % vakuutusmaksusta. Vähennysprosentti on sama kuin pääomatulon veroprosentti. Näin laskettuna vakuutusmaksuista saatava verohyöty on yhtä suuri kuin pääomatuloista vähennettäessä. Jos vakuutetulla on pääomatuloja vähemmän kuin 5 000 euroa, erityinen alijäämähyvitys on 28 % siitä vakuutusmaksujen määrästä, joka jää vähentämättä pääomatulosta. Jos vakuutetun ansiotulojen vero ei riitä vakuutusmaksujen vähentämiseen, vähentämättä jäänyt määrä siirretään vähennettäväksi hänen puolisonsa veroista. Puolisoiden ei tarvitse vaatia siirtoa, vaan se tehdään viran puolesta. Eläkevakuutusmaksujen perusteella ei vahvisteta tappiota. Jos vakuutetun ja hänen puolisonsa verot ja maksut eivät riitä erityisen alijäämähyvityksen täysimääräiseen vähentämiseen, vähennysoikeus menetetään siltä osin. Vanhat vakuutukset Uusien vakuutusten maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuselä- 66 43
ke alkaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta. Tämä eläkkeen hyväksytty alkamisikä on vaihdellut eri vuosina. Se on vakuutuksen ottamisajan mukaan ollut joko 55, 58 tai 60 vuotta. Ennen 6.5.2004 otettuihin eläkevakuutuksiin sovelletaan vuoden 2009 loppuun asti sitä eläkkeen alkamisikää, joka oli hyväksyttävä vakuutuksen ottamisaikana. Jos vakuutusehtojen mukaista eläkeikää ei tänä aikana muuteta, vakuutusmaksut ovat vähennyskelvottomia vuoden 2010 alusta lähtien. Eläkkeen verotus Vapaaehtoiset eläkkeet verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona. Jos eläkevakuutus on otettu 6.5.2004 tai sen jälkeen, maksettava eläke on kokonaan pääomatuloa. Jos eläkevakuutus on otettu ennen 6.5.2004, eläke verotetaan osittain ansiotulona, osittain pääomatulona. Ansiotulona verotetaan eläke, joka maksetaan ansiotulosta vähennettyjen vakuutusmaksujen ja niiden tuoton perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa verohallinnolle, kumpaa eläkettä se on maksanut. Jos vakuutus on maksettu loppuun vuonna 2005 tai aikaisemmin, koko eläke on ansiotuloa. On tärkeää muistaa, että vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on esitettävä ennen verotuksen päättymistä lokakuun 2010 loppuun mennessä. Yksilölliset eläkevakuutukset Työnantajan palkansaajalle ottamien yksilöllisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut ovat palkkaa 8 500 euron ylittävältä osalta. Esimerkiksi jos työnantaja maksaa vuoden aikana vakuutusmaksua 10 000 euroa, palkkana verotetaan 1 500 euroa. Palkansaaja ei saa vähentää palkaksi katsottua osuutta omassa verotuksessaan. Vanhuuseläke saa alkaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta. Uutta ikärajaa sovelletaan työnantajan 6.5.2004 tai sen jälkeen ottamiin vakuutuksiin. Jos vakuutus on otettu aikaisemmin, siihen sovelletaan vakuutuksen ottohetkellä voimassa ollutta hyväksyttyä eläkkeen alkamisikää koko sen ajan, jona työnantaja maksaa tuon vakuutuksen maksuja. Jos eläkkeen alkamisikä ei täytä näitä ehtoja, työnantajan maksama vakuutusmaksu on kokonaan palkkaa. 8 500 euron raja on palkansaajakohtainen. Jos useampi työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja, ne lasketaan verotusta toimitettaessa yhteen, ja ylimenevä osa verotetaan palkkana. Kukin työnantaja voi kuitenkin soveltaa 8 500 euron rajaa palkkojen ennakkoperinnässä. Tämän vuoksi palkansaaja voi joutua maksamaan jäännösveroja, jos hänellä on useita työnantajia, jotka ovat maksaneet eläkevakuutuksen maksuja samana vuonna. Kollektiiviset eläkevakuutukset Kollektiivisella lisäeläketurvalla tarkoitetaan työnantajan työntekijöistä koostuvalle henkilöpiirille järjestämää vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Henkilöpiiri on määritelty ryhmittäin työalan tai muun vastaavan perusteen mukaan. Määrittely ei saa tosiasiassa kohdistua vain nimettyihin henkilöihin. Eläkevakuutus ei ole kollektiivinen, jos se on tarkoitettu koskemaan vain yhtä henkilöä kerrallaan. Vakuutettujen ryhmä voi muuttua vakuutuksen voimassaoloaikana. Kollektiivinen eläkevakuutus voidaan järjestää joko niin, että työnantaja maksaa maksun kokonaan, tai vakuutusmaksuun voi sisältyä palkansaajan maksuosuus. Työnantajan maksamat kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut eivät ole palkkaa. Kotimaiset ja ulkomaiset osingot sekä pankkitalletusten lähdeverotuksen ulkopuolelle kuuluvat korkotulot tulee ilmoittaa veroilmoituksella. Osinkotulosta ja sen maksajasta tulee ilmoittaa tarkat tiedot, jotta osingot verotetaan oikein. Jos palkansaaja oli mukana eläkejärjestelyssä ennen 6.5.2004, hän saa vähentää oman maksuosuutensa kokonaan omassa verotuksessaan. Eläkkeen alkamisikä voi edelleen olla jopa 55 vuotta. Jos palkansaaja on tullut kollektiivisen eläkejärjestelyn piiriin 6.5.2004 tai sen jälkeen, hänen maksuosuutensa vähennysoikeutta on rajoitettu. Palkansaaja saa vähentää maksuosuuttaan 5 % työnantajan maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Jos työntekijän maksama osuus on suurempi kuin työnantajan osuus, työntekijä ei voi vähentää työnantajan osuuden ylittävää osaa omista maksuistaan. Eläke saa alkaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 60 vuotta. Ikärajat koskevat vain palkansaajan vähennysoikeutta. Jos työnantaja maksaa vakuutusmaksut kokonaan, eläkkeen alkamisikä voi olla alhaisempikin. Pääomatulot Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön saamat luovutusvoitot sekä vuokra-, korko- ja osinkotulot ovat veronalaista pääomatuloa Suomessa. Pääomatuloja verotetaan 28 %:n verokannan mukaan. Kotimaisia lähdeverollisia talletuksia ja niille maksettua korkoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella, sillä näistä tuloista pankit
perivät korkotulon lähdeveron. Ulkomaisista pankkitalletuksista saatu korkotulo on sen sijaan ilmoitettava 1 lomakkeella. Kotimaiset ja ulkomaiset osingot sekä pankkitalletusten lähdeverotuksen ulkopuolelle kuuluvat korkotulot tulee ilmoittaa veroilmoituksella. Osinkotulosta ja sen maksajasta tulee ilmoittaa tarkat tiedot, jotta osingot verotetaan oikein. Osinkotulon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta (=julkisesti noteeratusta) vai listaamattomasta (=muusta kuin julkisesti noteeratusta) yhtiöstä. Verotukseen vaikuttaa myös se, mikä on osinkoa jakavan yhtiön kotivaltio. Toisesta EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatuun osinkoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon. Verosopimusvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jonka kanssa Suomella on osinkotuloon sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Muista kuin EU- tai verosopimusvaltioista saadut osingot ovat kokonaan veronalaista ansiotuloa. Mikäli ulkomaisista pääomatuloista on maksettu lähdeveroa ko. valtioon, verovelvollisen tulee ilmoittaa ulkomaille maksetun veron määrä, jotta se voidaan hyvittää Suomessa maksuunpantavasta pääomatuloverosta. Kuten ulkomaisista ansiotuloista perityn ulkomaisen veron osalta, myös pääomatuloista perittyjä ulkomaisia veroja on syytä vaatia hyvitettäviksi ennen verotuksen päättymistä, vaikka verojen lopullisesta määrästä ei jostain syystä olisikaan vielä selvyyttä. Veroilmoituksen uudistuksen myötä kuitteja ei enää tarvitse liittää veroilmoitukseen, vaan ne on toimitettava pyydettäessä. Veroilmoituksessa on lisäksi annettava tiedot sekä ulkomailta että Suomesta saaduista luovutusvoitoista ja -tappioista sekä vuokratuloista. Ulkomailta saatuja luovutusvoittoja tai vuokratuloja ei ilmoiteta muiden ulkomailta saatujen tulojen lailla lomakkeella 16. Näistä tuloista on annettava erityinen selvitys veroilmoituksen liitelomakkeilla (luovutusvoitoista lomake 9 tai 9A ja vuokratuloista lomake 7). Selvityksessä tulee esittää laskelma siitä, miten verotettavaan nettomäärään päästään vähentämällä bruttomääräisestä tulosta tulon hankkimiseen liittyvät kustannukset. Vuokratulot sekä arvopaperien ja arvo-osuuksien luovutusvoitot ja tappiot tulee ilmoittaa myös ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 4. Ulkomaisten tulojen osalta on muistettava vaatia kaksinkertaisen verotuksen poistamista, mikäli ko. tuloista on maksettu veroja ulkomailla. Yleisesti verovelvollinen on oikeutettu vähentämään asunto-, opinto- tai tulonhankkimislainansa korot Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Mikäli esim. Suomessa oleva asunto on vuokrattuna, asuntoon kohdistuvan lainan korot saa vähentää. Myös pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet kulut, kuten esim. omaisuudenhoitopalkkiot, ovat rajoituksin vähennyskelpoisia pääomatuloista. Verovelvollinen voi vähentää menot siltä osin, kuin ne ylittävät 50 euron omavastuuosuuden. Vähennykset tehdään ensisi-
VEROILMOITUKSEN TÄYTTÄJÄN MUISTILISTA 1. Jos olet yleisesti verovelvollinen, ilmoita kaikki tulosi sekä kotimaasta että ulkomailta. Rajoitetusti verovelvollisen tulee ilmoittaa vain Suomesta saadut tulot ja täällä olevat varat. 2. Muista ilmoittaa myös ns. kuuden kuukauden säännön nojalla saatu verovapaa palkkatulo lomakkeella 16. 3. Selvitä ansio- tai pääomatulon hankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvät kulusi verovuoden aikana ja tee perusteltu vähennysvaatimus veroilmoitukseesi. Tarvittaessa laadi asiasta erillinen liite. 4. Ulkomaan valuutan muuntamisessa tulee käyttää Euroopan Keskuspankin vahvistamia keskikursseja vuodelle 2009. Vaihtoehtoisesti valuutan muuntamisen voi jättää veroviranomaisen tehtäväksi. 5. Ilmoita ulkomaille maksamiesi verojen määrät. Muista vaatia kaksinkertaisen verotuksen poistamista ennen verotuksen päättymistä. 6. Laske verojesi määrä veroilmoitusoppaassa olevan taulukon avulla. Näin osaat ennakoida lopputulosta. Mikäli olet saamassa jäännösveroja, voit oma-aloitteisesti maksaa ennakon täydennysmaksun vielä syyskuun 2010 aikana. 7. Säilytä kuittisi ja tositteesi kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. 8. Ylimääräisiä liitelomakkeita ja lisätietoja saat verohallinnon internet-sivuilta. 9. Tarkista veroilmoituksen esitäytetyt tiedot huolellisesti, etenkin osoite- ja pankkitilitiedot. 10. Jos teet veroilmoituksen tietoihin muutoksia tai lisäyksiä, allekirjoita veroilmoituksen ilmoitusosa ja ota siitä valokopio itsellesi, jotta voit verrata ilmoittamiasi tietoja tulevassa verotuspäätöksessä oleviin tietoihin. jaisesti verotettavasta pääomatulosta ja toissijaisesti ns. alijäämähyvityksenä mahdollisista ansiotulojen veroista. Luovutustappiot saadaan vähentää verovuoden taikka kolmen seuraavan vuoden aikana tulevista luovutusvoitoista. Varallisuus Varallisuusvero on poistettu 1.1.2006 tehdyllä varallisuusverolain kumoamisella. Varat ja velat on siitä huolimatta edelleen ilmoitettava, mutta varojen arvoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Velat ilmoitetaan vain, jos luotonantaja on pankki tai muu luotto- tai rahoituslaitos, valtio, kunta, vakuutus- ja eläkelaitos, huoltokonttori tai työnantaja. Muiden tahojen lainat ilmoitetaan vain, jos korko on vähennyskelpoinen. Rajoitetusti verovelvollisen tulot ja varat Ansiotulot Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain täällä olevista lähteistä saamista tuloistaan. Verotus toimitetaan kahdella tavalla: joko ns. lopullisena lähdeverotuksena tai veroilmoituksen perusteella toimitettavana verotuksena. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamat ansiotulot verotetaan pääasiallisesti lähdeverotuksella eli tulon maksaja perii suorituksesta 35 %:n lähdeveron jo suoritusta maksettaessa. Tällöin muuta verotusta ei toimiteta eikä verovelvollisella ole mahdollisuutta tehdä tuloistaan tulonhankkimisvähennyksiä. Palkkatuloa verotetaan Suomessa vain silloin, kun suoritus perustuu Suomessa suomalaisen työnantajan lukuun tehtyyn työhön ja Suomen allekirjoittamissa kansainvälisissä tuloverosopimuksissa ei estetä tulon verottamista Suomessa. Veroilmoituksella ilmoitetaan lähinnä vain Suomessa harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatu tulo. Nämä ovat harvinaisempia tilanteita ja liikkeen- ja ammatinharjoittajat jättävätkin veroilmoituksensa edellä esitetystä poikkeavassa aikataulussa. ETA-alueella asuva rajoitetusti verovelvollinen, jolta on Suomessa peritty 35 %:n lähdevero ja jonka koko vuoden kaikista ansiotulosta vähintään 75 % on Suomesta saatua tuloa, voi jälkikäteen vaatia verotuksensa toimittamista samalla tavalla kuin vakituisesti Suomessa asuvan verotus toimitetaan. Hakemus tehdään lomakkeella Veroh 6148a. Ulkomailla asuvien rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien verotus Ennen vuotta 2006 ulkomailla asuvien rajoitetusti verovelvollisten eläkkeestä perittiin 35 %:n lähdevero. He eivät olleet oikeutettuja vähennyksiin, eikä heillä ollut velvoitetta antaa veroilmoitusta. Vuodesta 2006 alkaen veroprosentti, vähennykset sekä veroilmoitus- ja verotusmenettely ovat samat kuin Suomessa asuvilla. Ulkomailla asuvien eläkkeensaajien verotus toimitetaan keskitetysti Pääkaupunkiseudun verotoimistossa. Jos tulo on saatu Ahvenanmaalta, verotus toimitetaan Ahvenanmaan verotoimistossa. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan kaikki verot tilitetään valtiolle. Kunnallisvero lasketaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan ja myös se menee valtiolle. Jos Suomi vastaa rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan sairaanhoitokulujen korvaamisesta, voidaan EU/ETA/Sveitsi-alueella asuvalle eläkkeensaajalle määrätä sairaanhoitomaksu 1,45 %. Sairaanhoitomaksun osalta enää ei ole merkitystä sillä, estääkö verosopimus Suomea verottamasta eläkettä vai ei. Sairausvakuutusmaksu Sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Sairausvakuutusmaksu sisältyy
verokorttiin merkittyyn veroprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta. Päivärahamaksun osuus on verotuksessa vähennyskelpoinen. Sitä maksavat vain ne, jotka saavat palkkatai työtuloa. Esimerkiksi eläkkeistä päivärahamaksua ei makseta. Vuonna 2009 päivärahamaksun määrä oli 0,70 % palkasta. Sairaanhoitomaksu ei ole vähennyskelpoista. Sen määrä oli vuonna 2009 1,28 % palkasta ja 1,45 % eläkkeestä. Pääomatulot Kuten ansiotulojenkin kohdalla, pääosa rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamista pääomatuloista verotetaan ns. lähdeveromenettelyssä. Tämä koskee mm. osinkoja ja korkoja, joista maksaja perii lähdeveron. Sen sijaan vuokratulot ja luovutusvoitot Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä tai osakehuoneistosta edellyttävät veroilmoituksen antamista. Pysyvästi ulkomailla asuvan on selvitettävä nämä tulot ja niihin kohdistuvat vähennykset samalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisenkin. Vuokratuloista on myös mahdollista vähentää tulon hankkimiseen liittyvän lainan korot riippumatta siitä, onko laina otettu Suomesta vai ulkomailta. Tässä yhteydessä on luonnollisesti pystyttävä selvittämään, että ko. laina on otettu kyseisen asunnon tai kiinteistön hankintaa varten. Pääomatuloja verotetaan 28 % verokannalla. Varallisuus Rajoitetusti verovelvollinen ilmoittaa Suomeen tehtävässä veroilmoituksessaan ainoastaan Suomessa olevat varansa. Tämä koskee lähinnä asuntoosakkeita ja kiinteistöjä, sillä esimerkiksi suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita tai suomalaiselta yhtiöltä saatuja optioita ei pidetä Suomessa olevina varoina. Lopuksi Verovuoden 2009 osalta voit maksaa ennakon täydennysmaksua 30.9.2010 saakka. Tällöin ennakon täydennysmaksu otetaan huomioon verovuoden verojen suorituksena laskettaessa jäännösveron korkoa tai palautuskorkoa. Voit siis pienentää jäännösveron koron määrää maksamalla ennakon täydennysmaksua 2.2.-30.9. välisenä aikana. Jos ennakon täydennysmaksua ei suoriteta, peritään vero jäännösverona joulukuussa 2010 ja helmikuussa 2011. Jäännösverolle lasketaan korkoa 2.2.2009 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä ajoittuu joulukuun 2010 alkuun. Jäännösveron korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa. Jäännösveron 10 000 euron ylittävältä osuudelta korko on 3,0 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa. Tästä johtuen verovuoden 2009 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin n. 4 780 euroa. Deloitte on maailman johtavia asiantuntijapalveluorganisaatioita. Palveluksessamme on 169 000 asiantuntijaa 140 maassa. Ulkomaankomennuksiin liittyvien palveluidemme asiakkaina on vuosittain yli 69 000 expatriaattia 650 kansainvälisesti toimivassa yrityksessä. Palvelutarjontamme on laaja ja ulkomaankomennuksiin tarjoamme kokonaisvaltaisia ratkaisuja: komennuspolitiikkojen laadinta ja konsultointi, komennussopimusten laadinta, palkanlaskenta ja -asetanta, verokonsultointi, veroilmoitusten laadinta, sosiaaliturvaan liittyvät hakemukset ja poikkeusluvat sekä sosiaaliturva-asioihin liittyvä konsultointi. Lisäksi palveluihimme kuuluvat neuvontatapaamiset ulkomaankomennukselle lähtijöille ja sieltä takaisin palaajille sekä Suomeen komennukselle tuleville, konsultointi maahanja maastamuuttoasioissa sekä työ- ja oleskelulupien hakeminen tai niissä avustaminen. HTM Marja Nummela on toiminut veroasiantuntijana Deloittella Helsingissä syyskuusta 2004 lähtien. Marja Nummela on erikoistunut kansainvälisiin henkilösiirtoihin ja henkilöverotukseen sekä ennakkoperintä-, lähdevero- ja sosiaaliturvakonsultointiin, joista hänellä on yhteensä 8 vuoden työkokemus. KTM Eeva Kajander on tullut Deloitten palvelukseen veroasiantuntijaksi lokakuussa 2006. Ennen siirtymistään Deloittelle hän työskenteli verohallinnossa. Eeva Kajander on erikoistunut kansainvälisen ja kotimaisen henkilöverotuksen lisäksi sosiaaliturvakonsultointiin sekä työlupa-asioihin. Deloitte & Touche Oy Puh. +358-20-755 500, fax +358-20-755 505 marja.nummela@deloitte.fi eeva.kajander@deloitte.fi