YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 23.8.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 845 111 No YS 1026 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Domargårdin jätteenkäsittelyalueen toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8 06100 Porvoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Domargårdin jätteenkäsittelyalue Porvoo 638, Veckjärven kylä 477 Tilat ja RN:ot: Skogen 7:82 ja Domargård 7:82 IPPC luokka: 5.4. Ympäristövahinkovakuutus vakuutusnumero 70 121 01 (Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö) Toimialatunnus 90020 sekä liike ja yhteisötunnus 0921471 8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohdat 4) ja 3 momentti sekä 35 :n 4 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti sekä 43 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 12a), 12c) ja 12d) MAKSU 14 990 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 490 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (74) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 29.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Ilmoitukset Vesiensuojeluasetuksen 283/1962 mukainen ennakkoilmoitus koskien Domargårdin kaatopaikan valuma ja suotovesien johtamista on käsitelty 29.10.1981 vesihallituksessa ja ennakkoilmoitus koskien laajennusaluetta on käsitelty 10.12.1992 Helsingin vesi ja ympäristöpiirissä. Sopimukset Sopimus jätevesien johtamiseksi yleiseen viemäriin (vesilaki/laki yleisistä vesi ja viemärilaitoksista) on tehty 20.12.1995 Porvoon kaupungin vesi ja viemärilaitoksen kanssa. Sopimusta on muutettu 17.3.2005. Maa ainesluvat Porvoon maalaiskunnan kunnanhallitus on myöntänyt 12.12.1995 maaaineslain 4 :n mukaisen ottamisluvan Porvoon kaupungin tekniselle virastolle tilalle Skogen RN:o 7:82. Lupa koskee kaatopaikan laajennusalueen kallioainesten ottamista. Sijoituspaikka /ympäristöluvat Porvoon kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaosto on hyväksynyt 13.1.1983 Porvoon kaatopaikan laajennushankkeelle terveydenhoitolain 26 :n ja terveydenhoitoasetuksen 17 :n kohdan 38 nojalla sijoituspaikkaluvan tilalle Domargård RN:o 7:83. Porvoonseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus on myöntänyt 7.4.1993 Domargårdin kaatopaikan laajennushankkeelle terveydenhoitolain 26 :n ja terveydenhoitoasetuksen 17 :n kohdan 38 nojalla sijoituspaikkaluvan. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt 9.12.1998 Lohja Rudus Oy Ab:lle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Domargårdin kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhintaa ja louheen murskausta. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Porvoon kaupungin Domargårdin jätteenkäsittelylaitokselle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 898/23.12.1998. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 316/14.3.2002 hyväksynyt Domargårdin jätteenkäsittelyalueen tarkkailusuunnitelman.
3 (74) Kaavoitustilanne Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle ei ole varausta voimassa olevassa seutukaavassa. Alue on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen itäpuoliset alueet ja maantien 170 luoteispuoliset alueet on merkitty maa ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilunohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Muutoin ympäröivät alueet on kaavoitettu tavallisiksi maa ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Itä Uudenmaan alueelle ollaan laatimassa uutta kokonaismaakuntakaavaa, joka tulee aikanaan korvaamaan seutukaavan. Itä Uudenmaan maakuntakaavaluonnos (28.2.2005) oli julkisesti nähtävillä 11.4.2005 10.6.2005 välisen ajan. Kaavaluonnoksessa Domargårdin jätteenkäsittelyalue on merkitty erityisalueeksi tunnuksella E. Etelä ja pohjoispuoliset alueet ovat maa ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Tunnuksella V merkityt alueet ovat virkistysalueita. Jätehuoltoalueen länsipuoliset alueet on merkitty maa ja metsätalousalueiksi (M) tai työpaikka alueiksi (TP). Domargårdin jätteenkäsittelyalueella on voimassa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava (kaupunginvaltuusto 15.12.2004). Osayleiskaavassa jätteenkäsittelyalue ja sen itäpuolelle sijoittuva laajennusalue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Alueen eteläpuolella on teollisuus ja varastoalue (T 1). Alue on tarkoitettu toiminnalle, joka soveltuu jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Domargårdin alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Topografia Domargårdin jätteenkäsittelyalueella korkeustaso vaihtelee välillä +20 +60 m mpy. Täyttöalue laskee loivasti lännestä vanhalta täyttöalueelta kohti itäpuolista louhosaluetta. Vanha käytöstä poistettu täyttöalue on kokonaisuudessaan pinta alaltaan noin 8,5 ha ja lakialueen korkeus vaihtelee välillä +55 +60 m. Nykyisin käytössä oleva 5,3 ha:n täyttöalueen laki on tasolla +42 +47. Suunnitelman mukaan täyttökorkeus nousee pintarakenteineen (paksuus 2 metriä) korkeimmillaan tasolle +50. Nykyisen ympäristöluvan mukainen maksimikorkeus pinta ja maisemointirakenteineen on +49,50. Maaperä Domargårdin jätteenkäsittelyalue sijoittuu kahdelle moreenikallioharjanteelle ja niiden väliin jäävään pohjois eteläsuuntaiseen ruhjeeseen. Ruhjevyöhykkeessä moreeni on savi ja silttikerroksen sekä ohuen turvekerroksen alla. Nykyisen jätteenkäsittelyalueen itäpuolinen
4 (74) alue on louhittu. Kallioperä on graniittia ja vähä runsasrakoista. Rakoilu on graniitille tyypillistä. Pystyrakojen kulku on koillinen lounas ja kaakko luode. Pohjavesi Nykyinen jätteenkäsittelyalue sijaitsee pohjaveden jakajalla. Pohjoispuolella pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa koilliseen ja purkautuu lopulta ojien välityksellä Pieneen Pernajanlahteen laskevaan Vadbäckeniin. Eteläpuolella pohjavesi virtaa pohjois eteläsuuntaisia kalliopainanteita pitkin ja purkautuu Lillträsketiin. Alueen pohjaveden laatua seurataan säännöllisesti jätteenkäsittelyalueen tarkkailuohjelman mukaisesti yhdeksästä tarkkailupisteestä. Alueen pohjavedessä on havaittavissa kaatopaikan vaikutus. Domargårdin läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat kolme kilometriä alueesta länteen oleva Porvoon pohjavesialue (0161251) ja neljä kilometriä itään oleva Sannäsin pohjavesialue (0161304). Molemmat ovat I luokan pohjavesialueita. Pintavedet Nykyinen jätteenkäsittelyalue sijaitsee vedenjakajalla Ilolanjoen vesistöalueella ja tarkemmin Vadbäckenin osa alueella. Valuma alueen pintaala on noin 29 km 2 ja järvisyys 7,7 %. Jätteenkäsittelyalueelta pohjoinen pintavesivirtaus suuntautuu pelto ojien välityksellä suoraan Vadbäckeniin ja edelleen Ilolanjokeen. Joki laskee Suomenlahden Pieneen Pernajanlahteen Porvoonjoen itäpuolella. Ilman ojitusjärjestelyjä osa pintavesistä virtaisi eteläpuolella sijaitsevaan Lillträsketiin ja siitä edelleen Veckjärven kautta Vadbäckeniin. Vuoden 1996 alusta lähtien jätteenkäsittelyalueella muodostuvat kaatopaikkavedet on johdettu Porvoon veden jätevedenpuhdistamolle. Alueen vanhoissa purkuojissa on edelleen nähtävissä jätteenkäsittelyalueen vaikutus. Alueen pintavesiojat ovat erittäin humuspitoisia ja ravinteikkaita. Vesissä on esiintynyt myös bakteereja. Alapuolella sijaitsevat Veckjärvi ja Vadbäcken ovat niin ikään reheviä vesialueita, joissa on esiintynyt happitalouden ongelmia ja vedessä pieniä määriä metalleja. Luonto, kasvillisuus ja eliöstö Domargårdin jätteenkäsittelyalueella ei juurikaan ole luonnontilaisia alueita. Nykyisen jätteenkäsittelyalueen itäpuolinen alue on suurelta osin louhittu ja eteläpuolinen alue on pääosin peltoa. Domargårdin ympäristön luonnonoloja on selvitetty muun muassa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Selvityksessä suunnitellun laajennusalueen ja Veckjärven väliin jäävä kallioalue (Domargårdin kalliot) on todettu paikalli
5 (74) Ilman laatu sesti arvokkaaksi alueeksi. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat kalliomänniköt, rehevät rantametsät ja kallioiden välissä sijaitseva kostea saniaiskorpi. Kallioalue on myös maisemallisesti merkittävä. Veckjärven ruovikkoisella ja matalalla pohjoispäällä todetaan valtatie 7 rakentamisesta huolimatta olevan edelleen linnustollista arvoa. Jätteenkäsittelyalueen eteläpuolelle on Lillträsketin laskun seurauksena syntynyt kosteikkoalue. Kosteikkoalueella on linnustollista arvoa. Domargårdin alueella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on valtatie 7 liikenne. Jäteaseman toiminnot, loppusijoitus ja aumakompostointi, aiheuttavat lähinnä ajoittaista hajuhaittaa. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat jätteenkäsittelyalueen lounaispuolella Ritan kylässä alle 100 metrin etäisyydellä käytöstä poistetun vanhan täyttöalueen rajasta. Ympäröivä asutus on maaseutumaista hajaasutusta. Veckjärven itä ja etelärannoilla on loma asutusta. Lähimmät pellot sijaitsevat asutuksen ympärillä jätteenkäsittelyalueen pohjois ja eteläpuolilla. Lähin taajama, Porvoon keskusta, sijaitsee noin kaksi kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen. Valtatie 7 pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä on golfkenttä. Karijärven kurssikeskus sijaitsee golfkentän pohjoispuolella. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita eikä Natura 2000 verkostoon tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojelualue on noin 800 metriä suojelualueesta itään Veckjärven ja Tunnträsketin välissä oleva Natura 2000 verkostoon kuuluva Tunnträsketin vanha metsä (FI0100075). Suojelualue kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan, ja se on merkitty Itä Uudenmaan seutukaavassa suojelualueeksi. Alueen lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltuja kulttuuriperintö, maisema tai muinaismuistokohteita, joilla olisi merkitystä suunnitteluun tai ympäristölupaan. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Melu Moottoritien liikenne on merkittävin melunlähde alueella. Jätteenkäsittelyalueen melu aiheutuu sen liikenteestä (kuorma autot) ja työkoneista (kaatopaikkakone, pyöräkuormaaja). Puu ja betonijätteen murskausta tehdään ajoittain. Liikenne Domargårdin alue sijaitsee valtatie 7 ja Loviisantien (seututie 170) eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä. Seututietä ajetaan kaatopaikal
6 (74) le Ritanmäentien kautta (200 m). Jätteenkäsittelyalueen liikenne on noin 180 ajoneuvoa KVL. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Domargårdin jätteenkäsittelyalueella otetaan vastaan ja käsitellään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään erilliskerättyä biojätettä ja puhdistamolietettä, rakennus ja purkujätettä, puhtaita ylijäämämaita, lievästi pilaantuneita maita sekä hyötyjätteitä, kuten paperia, pahvia, metallia, muovia, lasia ja puuta. Alueella otetaan vastaan ja välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten öljyjä akkuja, paristoja ja maaleja. Porvoon kaupungin lisäksi Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle tuodaan jätettä myös muista Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osakaskunnista. Ympäristölupaa haetaan Domargårdin jätteenkäsittelyalueen nykyisille ja niitä täydentäville toiminnoille seuraavilla periaatteilla: Lupaa haetaan jatkaa toimintaa nykyisellä yhdyskuntajätteen täyttöalueella 31.10.2007 asti. Lupaa haetaan sijoittaa yhdyskuntajätettä jätteenkäsittelyalueen alueelle louhitulle laajennusalueelle. Alue rakennetaan valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) pohjarakennevaatimusten mukaisesti ja otetaan käyttöön viimeistään 1.11.2007, mikäli ympäristölupaa ei myönnetä nykyisen täyttöalueen käyttöön vuoden 2007 lokakuun jälkeen. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) esitetystä pohjarakenteesta poikkeava rakenne kallioseinämissä. Lupaa haetaan biojätteen siirtokuormausaseman rakentamiseen ja siirtokuormaukseen. Erilliskerättyä biojätettä kuljetetaan käsittelyyn enintään 3 000 t/a. Puhdistamolietteen kompostointi jatkuu nykyisellään. Lupaa haetaan kuivajätteen siirtokuormausaseman rakentamiseen ja kuivajätteen siirtokuormaukseen. Kuivajätettä kuljetetaan energiahyötykäyttöön enintään 35 000 t/a. Lupaa haetaan nykyisiä lupamääriä suurempien lievästi pilaantuneiden ja puhtaiden maa ainesmäärien vastaanottoon, varastointiin sekä hyödyntämiseen alueen sulkemisvaiheen maa ainestarpeen täyttämiseksi. Alueelle tulee sijoittumaan myös erillinen puhtaiden maiden maankaatopaikka. Lupaa haetaan jätteiksi luokiteltavien materiaalien hyötykäyttöön, muun muassa Porvoon Energian lentotuhkasta rakennettavan maisemapenkereen rakentamiseen. Lupaa haettavat toiminnot ovat pääosin alueen nykyisiä toimintoja. Jätteen loppusijoitus tapahtuu 31.10.2007 asti nykyisellä täyttöalueella ja
7 (74) sen jälkeen itäpuoliselle louhosalueelle rakennettavalla uudella täyttöalueella. Nykyisten toimintojen lisäksi haetaan ympäristölupaa kuivajätteen ja biojätteen siirtokuormaustoiminnalle, hiekkakompostin vastaanotolle ja hyödyntämiselle välipeitto ja sulkumateriaalina sekä vastaanotetun betonijätteen murskaustoiminnalle. Hiekkakomposti koostuu jäteveden puhdistusprosessin alkupäässä erotettavista kiintoaineksesta (hiekka, multa), sadevesikaivojen hiekasta ja satunnaisista epäpuhtauksista sekä käsitellystä lietteestä ja tukiaineena käytettävistä materiaaleista (puunkuori, turve). Domargårdin jätteenkäsittelyalueen käyttö mitoitetaan siten, että jätteenkäsittelyalueen vuotuinen jätteen vastaanotto, varastointi ja käsittelykapasiteetti vastaa aiempina vuosina Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella vastaanotettuja jätemääriä poislukien puhtaat sekä lievästi pilaantuneet maa ainekset, joiden määrille haetaan suurempia lupakiintiöitä alueen esipeitto ja sulkemistarpeisiin. Alueen käyttömitoituksessa varaudutaan siihen, että vuodesta 2007 alkaen Mömossenin jätemäärät (lukuun ottamatta Kilpilahden alueen teollisuusjätteitä) toimitetaan Domargårdiin siihen saakka, kunnes uusi jätekeskus aloittaa toimintansa. Jätevesilietteen kompostointia jatketaan Domargårdissa toistaiseksi. Alueella toimii sulkemisen jälkeen myös pienjäteasema jätteen pienerien tuojille. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Jätteen määrä ja laatu Ympäristölupaa haetaan ottaa vastaan, hyödyntää, käsitellä ja siirtokuormata jätettä keskimäärin 235 500 t/a. Yhtiö hoitaa kunnille säädettyä velvollisuutta huolehtia asianmukaisesta jätehuollosta ja tämä velvoitteen noudattaminen vaarantuu, mikäli jätteen vastaanotto rajataan tiettyyn enimmäisjätemäärään. Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy hakee ympäristölupaa ottaa vastaan ja käsitellä Domargårdin jätteenkäsittelyalueella tämän päätöksen liitteessä 1. esitetyn taulukon mukaiset vuotuiset jätemäärät. Pienerien vastaanotto Jätteen pienerien vastaanotto, esikäsittely ja varastointi tapahtuu nykykäytännön mukaisesti hyötyjätekentällä. Ongelmajätteen pienerien vastaanotto ja esikäsittely Jätteenkäsittelyalueen pohjoisosassa toimisto ja varastorakennuksen läheisyydessä sijaitsee ongelmajätteiden varasto, jossa vastaanotetaan lähinnä kotitalouksissa muodostuvia pieneriä happoja, akkuja, liuottimia, maaleja, paristoja, loisteputkia, lääkkeitä, jäte ja hydrauliikkaöljyjä, sähkö ja elektroniikkaromua sekä kylmälaitteita. Ongelmajätteet esikäsitellään, lajitellaan ja pakataan, jonka jälkeen ne toimitetaan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn asianmukaisen luvan
8 (74) saaneelle ongelmajätelaitokselle. Varastoinnin ajan ongelmajätteet säilytetään lukituissa konteissa. Hyötyjätteen vastaanotto ja varastointi Lajiteltu hyötyjäte ohjataan kentälle varastointiin. Hyödynnettävät jätejakeet kuljetetaan alueelta edelleen jatkojalostukseen. Osa jätteistä käsitellään ja hyödynnetään jätteenkäsittelyalueella. Jätteenkäsittelyalueella vastaanotetaan muun muassa puuta, risuja, paperia, pahvia, lasia, metallia sekä kiviä, tiiliä, asfalttia ja betonia. Hyötyjätteen vastaanotto ja välivarastointi tapahtuu tarkoitusta varten varatuilla kenttäalueilla. Kun varastoon on kerätty kuljetustaloudellisesti riittävä määrä, hyödynnettävät jätejakeet kuljetetaan alueelta edelleen jatkojalostukseen. Osa jätteistä käsitellään ja hyödynnetään alueella. Tällaisia ovat muun muassa betonija tiilijäte, joka voidaan murskata ja käyttää esimerkiksi kenttäalueiden rakennusmateriaalina. Sekalainen, lajittelematon rakennusjäte ohjataan edelleen suoraan jätetäyttöön. Louhitulle alueelle sijoittuvien uusien täyttövaiheiden II ja III alueelle rakennetaan tarvittaessa ennen loppusijoitusaluekäyttöä asfalttipintainen hyötyjätemateriaalien (puujäte, metalli, betonijäte ym.) vastaanotto ja käsittelykenttä. Erityisjätteiden vastaanotto ja käsittely Asbestijäte sijoitetaan omalle selvästi merkitylle alueelleen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tehtäviin kaivantoihin. Ihmisten terveydenhoidossa syntyvät jätteet, elintarvikejäte, teurasjätteet, kuolleet pieneläimet ja muu jätteenkäsittelyalueelle tuotava, normaalista jätejakeesta poikkeava ja loppusijoitusta vaativa kiinteä erityisjäte sijoitetaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle tehtäviin kaivantoihin, jotka peitetään jätteiden sijoittamisen jälkeen. Alueelle ei vastaanoteta tuotantoeläimiä, ainoastaan hevosia, lemmikkieläimiä ja luonnonvaraisia eläimiä. Runsaasti irtonaista nestettä sisältävä jäte vastaanotetaan rakennettavaan altaaseen, jossa lietteiden annetaan saostua altaiden pohjalle ja nesteen suotautua suotopenkereen läpi kokoojaojaan ja edelleen likaisten vesien viemäriin. Saostunut liete kaivetaan määräajoin altaista ja sijoitetaan jätetäyttöön yhdessä muun tavanomaisen jätteen kanssa. Allas rakennetaan suotopengerosuutta lukuun ottamatta rakenteeltaan vesitiiviiksi. Tiivistemateriaalina käytetään esimerkiksi asfalttia tai bentoniittimattoa sekä muovikalvoa. Lietealtaan koko on 10 m x 15 m ja tilavuus on noin 300 m 3 /allas. Vastaanottoallas tulee sijoittumaan eteläisen tasausaltaan yhteyteen. Lievästi pilaantuneiden maa ainesten vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö Lievästi pilaantuneiden maa ainesten vastaanottoa ja hyötykäyttöä jätetäytön peitemaina ja muissa kaatopaikkarakenteissa jatketaan edelleen
9 (74) nykykäytännön mukaisesti. Maa aineksia ei käytetä hyödyksi pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakenteissa. Lupaa haetaan ottaa vastaan aiempaa suurempia määriä, jotta maaaineksia voidaan kerätä varastoon täyttöalueiden sulkemista varten. Maat varastoidaan niille varatuilla kenttäalueilla tai täyttöalueella, jolla varastointi painopenkereenä nopeuttaa lopullisia painumia. Maa ainekset varastoidaan loppusijoitusalueilla siten, että tietty osa alueista toimii vaiheittain varastoalueena ja osa jätteen loppusijoitusalueena. Hyötykäyttöön tarkoitetuilla maa aineksilla varastointiaika on enintään 3 vuotta ja loppusijoitukseen tarkoitetuilla maa aineksilla varastointiaika on enintään 1 vuosi. Täyttöalueiden valmiiksi muotoiltuja luiskia peitetään hyvissä ajoin täytön edetessä, jolloin lievästi pilaantuneet maat saadaan välittömästi hyötykäyttöön. Vuosittain tarvittavan esipeittomaan määrä on noin 3 500 m 3 rtr, jolloin seitsemän vuoden aikana massoja tarvitaan yhteensä 25 000 m 3 rtr. Sulkemisen painumisvaiheessa tarvittavien massojen määrä on nykyiselle täyttöalueelle noin 50 000 m 3 rtr. Maa ainesmäärä on laskettu yhden metrin paksuisen esipeittokerroksen mukaan luiska alueelle. Lakialueelle kerros rakennetaan paksumpana (noin 1,5 2,0 m). Painumista edistävä maa ainespenger estää haittaeläinten pääsyn jätetäyttöön. Edellä esitettyjen laskelmien perusteella jätetäyttöalueen esipeitossa ja lopullisessa muotoilussa hyödynnetään lievästi pilaantuneita maaaineksia tulevien vuosien aikana yhteensä 75 000 m 3 rtr, mikä vastaa noin 150 000 tonnia maa aineksia. Ylijäämämaiden varastointi ja hyötykäyttö Jätteenkäsittelyalueelle tuotavat puhtaat ylijäämämaat käytetään hyödyksi alueen tie ja kenttärakenteissa, maisemarakenteissa, pintakerroksissa ja jätteiden esipeitossa. Maat varastoidaan vanhan täyttöalueen päällä tai louhosalueen eteläpuolella ja sen päällä. Hyötykäyttöön kelpaamattomille puhtaille maa aineksille varataan lisäksi pinta alaltaan noin yhden hehtaarin alue maankaatopaikkatoimintaa varten. Sopimattomuus voi johtua esimerkiksi maa aineksen rakeisuudesta tai koostumuksesta. Täyttötilavuus on noin 40 000 m 3 rtr. Puhdistamolietteen käsittely Biojätteen kompostointi tulee tapahtumaan muualla kuin Domargårdissa. Puhdistamoliete kompostoidaan jatkossakin aumoissa asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella vanhan täyttöalueen päällä. Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy on laatimassa kompostointiin laatuohjetta, jolla oli tarkoitus ohjeistaa nykyistä tehokkaammin kompostoinnin seurantaa ja aumojen hoitoa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia siirtyä pyöräkuormaajalla ja kaivinkoneella nykyisin toteutettavasta aumojen käännöstä tehokkaampaan ja hallitumpaan aumojen kääntöön varta vasten suunnitellulla lait
10 (74) Jätteen loppusijoitus teistolla. Kompostoinnissa käytetään tukiaineena edelleenkin haketettua risu ja puujätettä. Sijoitettavat jätteet ja tilantarve Jätetäyttöön sijoitettava jäte on pääosin vaikeasti hyödynnettävää, pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kiinteää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa jätettä sekä rakennus ja purkujätettä. Lisäksi jätetäyttöön sijoitetaan pieniä määriä sellaista erityisjätettä, joka voidaan terveys ja ympäristöhaittaa aiheuttamatta sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Tällaisia jätejakeita ovat muun muassa asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte ja teurasjäte. Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueelle ohjautuva jätemäärä on ilman Mömossenille aiemmin sijoitettuja jätemääriä ja esipeittomaita noin 35 000 t/a. Kun jäte tiivistään jätetäyttöön huolellisesti, on vuosittainen jätteen tarvitsema täyttötilavuus kuutioina sama kuin tonneina. Tämän lisäksi täyttötilavuutta tarvitaan esipeittomaille, joiden määrä tilavuutena on noin 10 % jätemäärästä, ja lisäksi maa aineksille, jotka ovat tarpeen jätepenkerettä muotoiltaessa. Alueella tarvittava täyttötilavuus peitemaineen on noin 38 500 m 3 rtr vuodessa. Nykyisen alueen täyttösuunnitelma Käytössä oleva täyttöalue laskee loivasti lännestä vanhalta kaatopaikalta kohti itäpuolista louhosta. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu hyötyjätteiden varastointiin varattu kenttäalue. Käytössä oleva täyttöalue on pintaalaltaan 5,3 ha. Joulukuussa 2005 tehdyn kartoituksen mukaan jätetäytön pinta vaihtelee täytön lakiosalla välillä +42 +47 m mpy. Täyttö tapahtuu nykyisen jätetäytön päällä kerrostäyttönä käytettävän kerrospaksuuden ollessa noin 1,5 m. Jätteen levitys ja tiivistys tapahtuu ajamalla kaatopaikkakoneella jätteen päällä useaan kertaan. Täyttöön sijoitettu jäte esipeitetään siten, että siitä ei pääse leviämään ympäristöön pölyä tai roskia. Peittoon käytetään puhtaita ylijäämämaita, lievästi pilaantuneita maa aineksia ja mahdollisesti hiekkakompostia. Nykyisen täyttöalueen käyttö toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyn suppeamman täyttösuunnitelman mukaisesti. Täyttöalueen luiskat täytetään tasolle +45 siten, että suurin alueella esiintyvä pinnan kaltevuussuhde on 1:3. Lakialue tasolle +48 täytetään kaltevuudella 1:20. Vuoden 2007 alussa jäljellä oleva täyttötilavuus oli noin 100 000 m 3 rtr. Domargårdin loppusijoitusalueelle on sijoitettu 1.2.2007 alkaen myös Mömossenin jätteitä. Vuonna 2007 (31.10.2007 saakka) tarvittava täyttötilavuus on noin 45 000 m 3 rtr. Ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista toteutettavan esipeittokerroksen tilavuus on noin 40 000 m 3 rtr. Esipeittokerros pyritään toteuttamaan lievästi pilaantuneista maista.
11 (74) Laajennusalueen täyttösuunnitelma Louhitulle laajennusalueelle rakennetaan uusi täyttöalue valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisilla pohjarakenteilla. Vuosittain tarvittava täyttötilavuus on yhteensä noin 50 000 m 3 rtr, kun alueelle toimitetaan myös aiemmin Mömossenin alueelle toimitetut jätteet. Uusi täyttöalue sijoittuu nykyisen täyttöalueen itäpuolelle. Suunnitellun ensimmäisen vaiheen pinta ala on noin 2,0 ha. Louhitun alueen pohja on tasolla +25 ja kallioseinämän korkeus on keskimäärin 15 metriä. Laajennusalueen täyttövaiheiden tilavuudet ja täyttövuodet ovat seuraavat: täyttövaihe I 250 000 m 3 rtr 5 vuotta täyttövaihe II 220 000 m 3 rtr 4,4 vuotta täyttövaihe III 85 000 m 3 rtr 1,7 vuotta Yhteensä 555 000 m 3 rtr 11,1 vuotta Pohjarakenteet Laajennusalueen pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisia periaatteita. Pohjarakenne muodostuu mineraalisesta tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon koheesiomaita (savi, siltti, siltti ja hiekkamoreeni), maabentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. magnesiittihiekka, kuitusavet ja tuhkat) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys yksinään tai yhdistettynä toiseen mineraaliseen eristeeseen vastaa tavanomaisen jätteen täyttöalueella vähintään 0,5 metrin paksuista veden kyllästämää maata, jonka vedenläpäisevyys k arvolla ilmoitettuna on enintään 6,7 x 10 10 m/s (vastaa 1 metriä k arvolla 1 x 10 9 m/s). Mineraalisen eristyskerroksen päälle asennetaan keinotekoinen eriste. Eristemateriaalina käytetään muovia (esim. 2 mm HDPE tai vastaava hitsatuin saumoin) tai vedenpitävää asfalttia. Käytettäessä muovikalvoa käytetään lisäksi suojageotekstiiliä ( = 1 000 g/m 2 ). Mikäli sopivaa ainesta on saatavilla, korvataan geotekstiili kivituhkalla tai muulla hienojakoisella aineksella, kuten esimerkiksi lentotuhkalla (h = 100 mm, # 0 mm 2 mm). Pohjan kuivatus ja kaatopaikkavesien keräys tapahtuu keinotekoisen eristeen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen avulla. Kuivatuskerros rakennetaan vettä hyvin johtavista kitkamaista (hiekka, sora, murske), kumimurskeesta tai vastaavasta vettä hyvin johtavasta materiaalista. Kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 500 mm. Veden keräämistä tehostetaan asentamalla kuivatuskerroksen alaosaan salaojat.
12 (74) Kuivatuskerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla, joka asennetaan 300 mm keinotekoisen eristeen yläpuolelle. Loppuosa (200 mm) kuivatuskerroksesta asennetaan suodatinkankaan päälle. Tämä osa toimii kuivatuskerroksen ohella liikennöintikerroksena. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohjarakenteisiin ei esitetä poikkeuksia valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisista pohjarakennevaatimuksista pystysuoria kallioseinämäosuuksia lukuun ottamatta. Kallioseinämät Pystysuorien kallioseinämien osalta haetaan lievennystä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisesta rakennevaatimuksesta. Rakennevaatimusten lieventämisestä on laadittu erillinen suunnitelma. Kaatopaikan pintarakenteet ja maisemointi Sulkemistoimenpiteet jaetaan kahteen vaiheeseen: painumavaiheeseen ja pintarakennevaiheeseen. Painumavaiheessa suljettava jätetäytön osa muotoillaan lopulliseen muotoonsa ja muotoilussa löyhtynyt täyttö tiivistetään. Muotoilussa käytetään geoteknisiltä ominaisuuksiltaan tarkoitukseen sopivia lievästi pilaantuneita maa aineksia. Sulkemisen yhteydessä täytön reunaan asennetaan salaoja likaisten vesien keräämiseksi. Samalla alueen nykyistä kaasunkeruujärjestelmää täydennetään tarvittaessa. Nykyiselle alueelle on rakennettu vuonna 1996 kaasunkeruukaivot. Lopullisia pintarakenteita ryhdytään rakentamaan, kun jätetäytön painumat ovat niin pienet, ettei niistä enää ole haittaa rakenteiden toimivuudelle. Painuminen on nopeinta ensimmäisinä vuosina täyttötoiminnan päättymisen jälkeen hidastuen vähitellen. Painumat johtuvat orgaanisen jätteen hajoamisesta. Pintarakenne muodostuu kaasunkeräyskerroksesta, tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta. Rakenne vastaa valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) esitettyä pintarakennetta. Kaasunkeräyskerros rakennetaan 0,25 m paksuisena käyttäen esimerkiksi keskihiekkaa tai sitä karkeampia maa aineksia, mursketta, tiili ja betonimurskaa tai muuta vastaavaa materiaalia, jolla on hyvä kaasunjohtokyky. Kerroksessa voidaan käyttää myös rakeisuudeltaan soveltuvia lievästi pilaantuneita maa aineksia. Tiivistyskerros tehdään 0,5 m paksuisena käyttäen vettä heikosti läpäiseviä luonnon materiaaleja tai teollisia valmisteita. Tiivistyskerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa vedenläpäisevyyttä kuvaavalla k arvolla ilmoitettuna enintään 1 x 10 8 m/s. Kuivatuskerros rakennetaan 0,5 m paksuisena käyttäen vettä hyvin johtavia materiaaleja (k arvo vähintään 1 x 10 3 m/s). Kerroksen materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi hiekkaa, soraa, karkeaa moreenia, murs
13 (74) Jätteen siirtokuormaus Biojäte ketta tai rengasrouhetta (RR1). Rengasrouheen päälle tulee asentaa suodatinkangas. Pintakerros rakennetaan vähintään 1,0 m paksuisena ylijäämämaista sekä humuksesta tai vastaavasta kompostituotteesta. Viimeistelyn lopuksi pinnan annetaan nurmettua ja alueelle istutetaan tarvittaessa tulevaa maankäyttöä palveleva puusto ja pensaikko. Nykyisen täyttöalueen lopullinen korkeus pintarakenteineen tulee olemaan +50. Laajennusalueen korkeus viimeistelyrakenteiden jälkeen on +48. Siirtokuormaus tarkoittaa siirtokuormattavien jätejakeiden kokoamista varastoon, jätteen tiivistämistä ja kuljettamista suurempina erinä muualle hyödynnettäväksi. Tavoitteena on tiivistää ja lastata jäte sellaiseen kuljetuskalustoon, jolla kuljetus voidaan tehdä tehokkaasti. Erilliskerättyä biojätettä ei kompostoida Domargårdin alueella, joten jätteet siirtokuormataan muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Biojätteen siirtokuormausasema sijaitsee vanhan jätetäytön laella nykyisen kompostointikentän pohjoisreunassa. Pakkaavilla jäteautoilla tuotava biojäte tyhjennetään suoraan siirtokontteihin. Kuormaaminen tapahtuu avattavalla kannella katettuihin siirtokontteihin, jotka avataan kuormaamisen ajaksi. Siirtokontteina käytetään suursiirtolavoja siten, että kerrallaan poiskuljetettavat kuormat ovat mahdollisimman suuria (30 m 3 ). Poiskuljetettavat kuormat ovat yleensä kahden tai kolmen kontin kuormia. Siirtolavoille pakattu biojäte kuljetetaan asianmukaisen ympäristöluvan saaneelle laitokselle käsiteltäväksi, tällä hetkellä Forssaan. Energiahyötykäyttöön soveltuva jäte Yhdyskuntajätteen ja mahdollisesti myös energiakäyttöön soveltuvan rakennusjätteen siirtokuormaus suoritetaan ajorampilta, jossa jätteen kuljetusautot tyhjentävät kuormansa korotetulta rampilta kuljetuslavoille tai puristinlaitteiston syöttösuppiloon. Kuormat tiivistetään tarvittaessa ja jäte kuljetetaan suuremmissa, yhteensä noin 30 t (kolmen kontin) erissä energiahyötykäyttöpaikalle. Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy on mukana Kaakkois Suomen hankintarenkaassa hankkimassa jätteen energiahyödyntämispalvelua. Energiahyödyntämisen toteuttajaksi on valittu Kotkan kaupungin omistama Kotkan Energia Oy. Uusi rakennettava voimala tuottaa energiaa teollisuudelle sekä lisäksi sähköä ja lämpöä. Laitokselle on lainvoimainen ympäristölupa ja rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Energiahyötykäyttö on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 lopulla. Merkittävä osa (vähintään 15 000 t/a) Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä siirtokuormataan ja ohjataan energiahyö
14 (74) Jätteiden hyötykäyttö dynnettäväksi laitokselle. Ympäristölupaa haetaan 35 000 t/a jätemäärän siirtokuormaukselle. Voimalaitoksen huoltoseisokin ajan (Kotka arvio 24 arkipäivää/vuosi) jäte sijoitetaan Domargårdin loppusijoitusalueelle. Siirtokuormausasema tulee sijoittumaan ensisijaisesti biojätteen siirtokuormausaseman yhteyteen vanhan jätetäytön laelle pohjoisreunaan ja toissijaisesti nykyisen jätteenkäsittelyalueen pohjoisosaan vanhan polttolaitoksen alueelle. Ympäristölupahakemuksella haetaan jätteenkäsittelytoiminnan lisäksi lupaa käyttää Domargårdin jätteenkäsittelyalueella hyödyksi jätteiksi luokiteltavia materiaaleja sekä pilaantuneita maa aineksia. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on rakennussuunnitelma maisemapenkereestä, jossa tullaan käyttämään hyödyksi Porvoon Energian lentotuhkaa. Riippuen jätteen laadusta ja määrästä sekä niiden rakennusteknisistä ominaisuuksista jätteet käytetään hyödyksi sellaisenaan tai esikäsiteltynä haitattomampaan muotoon seuraavan taulukon mukaisesti. Jätteen hyötykäyttö Domargårdin jätteenkäsittelyalueella: Hyötykäyttökohde Liikennealueet, kentät ja maisemapenkereet Jätteen loppusijoitusalueet; pohjarakenteet Jätteen loppusijoitusalueet; esipeitto ja väliaikaiset liikennealueet Jätteen loppusijoitusalueet; pintarakenteet Jätemateriaali Tuhkat, rengasmurske, betoni ja tiilimurske, lasimurske, seulakivet, kompostituotteet ja kompostirejektit Lentotuhka, kuitusavi, lasimurske, betoni ja tiilimurske Kompostituotteet, kompostirejektit, kantojen käsittelyrejekti, kunnossapidon hiekoitushiekat, puumurskeen rejekti Kuitusavi, rengasmurske, seulakivet, lasimurske, betoni ja tiilimurske, kompostituotteet Luvan hakija esittää, että muun jätteen kuin pilaantuneiden maiden hyötykäytön ympäristökelpoisuus määritetään sen mukaan, tapahtuuko hyötykäyttö loppusijoitusalueen pohja ja pintarakenne eristeiden välisessä tilassa (eristetty tila) vai sen ulkopuolella. Lisäksi loppusijoitusalueen eristerakenteiden ulkopuolella tapahtuvassa hyötykäytössä ympäristökelpoisuus määritetään sen mukaan, onko kyseessä peitetty rakenne. Ympäristökelpoisuuden lisäksi arvioidaan aina materiaalin tekninen kelpoisuus hyötykäyttökohteessa. Hankkeeseen liittyvät muut toiminnot Liikennöinti jätteenkäsittelyalueelle Liikennöinti alueelle tapahtuu Loviisantieltä (seututie 170) Ritanmäentielle ja sieltä erkanevaa tietä jätteenkäsittelyalueelle.
15 (74) Vastaanotto ja laadunvalvonta Jätteen vastaanotto tapahtuu Domargårdin jätteenkäsittelyalueen pohjoisosassa olevalla asfaltoidulla vastaanottoalueella. Alueella sijaitsevat vaaka ja toimistotilat. Vastaanottoalue ja täyttöalueelle vievä tie on valaistu ja alue on aidattu. Jätteenkäsittelyalueelle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat ohjataan vaa an kautta, jossa kuormat punnitaan, tarkistetaan kuorman sisältö ja kuormaasiakirjat. Kuormat ohjataan täyttöalueelle tai varastoitavaksi kullekin jätejakeelle varatulle alueelle. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) velvoittaa kaatopaikan pitäjää huolehtimaan, että jäte tarkastetaan kuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessä, sekä ottamaan jätteestä tarvittaessa tarpeelliset näytteet mahdollisia tarkastustestejä varten. Kaatopaikan pitäjää velvoitetaan olemaan selvillä kaatopaikalle tulevan jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy noudattaa jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisessä valtioneuvoston asetuksessa 202/2006 esitettyjä kelpoisuuskriteereitä. Siirtoasiakirja vaaditaan kaikista pilaantuneista maista ja asbestista. Valvontatoimintaa pyritään kehittämään sitä mukaan, kun siinä havaitaan puutteellisuuksia. Vastaanotto ja käsittelyajat Domargårdin jätteenkäsittelyalueen aukioloajoille esitetään muutoksia siten, että alue olisi jatkossa auki arkisin klo 6.00 22.00 ja lauantaisin klo 9.00 14.00. Vedenhankinta ja käyttö Jätteenkäsittelyalue on liitetty Porvoon kaupungin vesijohtoverkostoon. Vettä kuluu vähäisiä määriä pääosin sosiaalitiloissa. Jätteenkäsittelyalueella on painepesuri kaluston pesua varten. Muut toiminnot Polttoaineet varastoidaan maanpäällisissä säiliöissä (3 000 l ja 5 000 l) konehallin läheisyydessä maapohjalla. Toiminnan suunniteltu aloitusajankohta Lupaa haettavat toiminnot ovat pääosin jo käytössä. Uutena jätejakeena tulevan hiekkakompostin vastaanotto on aloitettu vuonna 2007. Lievästi pilaantuneiden maa ainesten vastaanotto hakemuksen mukaisilla korotetuilla määrillä aloitetaan vuonna 2007 alueen sulkemisvaiheen massatarpeiden täyttämiseksi ja maita otetaan vastaan vähintään vuoteen 2009 2010 saakka.
16 (74) Vesien keräily ja käsittely Biojätteen siirtokuormaus on aloitettu vuonna 2007. Sekajätteen siirtokuormaus on tarkoitus aloittaa vuonna 2008. Uudelle täyttöalueelle siirrytään viimeistään 1.11.2007. Täyttötoiminnan päättymisen jälkeen nykyisen jätetäytön annetaan painua muutamia vuosia ennen sulkemistoimenpiteiden toteuttamista. Jätteenkäsittelyalue muodostuu vanhasta jätetäyttöalueesta, nykyisestä täyttöalueesta ja louhitusta laajennusalueesta. Lisäksi alueelle on jätehuoltoa palvelevia kenttäalueita, jotka ovat osin sorapintaisia ja osin asfaltoituja. Vanhan täyttöalueen ympärysojan vedet johdetaan eteläiseen tasausaltaaseen (V = 170 m 3 ), mutta sen tilalle rakennetaan uusi tasausallas (V = 1 000 m 3 ). Tasausaltaasta vesi pumpataan jätteenkäsittelyalueen ja moottoritien pohjoispuolella sijaitsevaan uuteen tasausaltaaseen (V = 2 500 m 3 ). Osa nykyisen täyttöalueen vesistä johdetaan suoraan ja osa eteläisen tasausaltaan kautta pohjoiseen tasausaltaaseen. Louhosalueen vedet johdetaan suoraan pohjoiseen tasausaltaaseen, paitsi louhosalueelle rakennettavan täyttöalueen vedet johdetaan eteläisen tasausaltaan kautta pohjoiseen tasausaltaaseen. Kompostointikentän vedet johdetaan suoraan pohjoiseen tasausaltaaseen. Pohjoisesta tasausaltaasta vedet johdetaan viettoviemäriä pitkin Loviisantien pumppaamolle ja edelleen Porvoon veden jätevedenpuhdistamolle. Pohjoisen altaan yhteyteen on vuonna 2000 rakennettu sadetuspumppaamo, josta sulan maan aikana on mahdollista kierrättää osa altaan vedestä takaisin jätetäyttöalueelle. Sadetusta ei toistaiseksi käytetä. Sadetuksesta saattaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, mikäli sadetusta ei ole sitä ennen tarkkaan suunniteltu ja mitoitettu. Nykyisen täyttöalueen rakentamisen yhteydessä alueen pohjalle rakennettiin sora / louhesalaojia siten, että ne viettävät kohti pohjoista. Vedet virtaavat moottoritien ali osin viemärissä, osin VT 7:n pengerrakenteen läpi. Vedet kerätään kokoojasalaojalla yhteen ja ohjataan pohjoiseen tasausaltaaseen. Kaatopaikkakaasun keräily ja käsittely Kaatopaikkakaasua muodostuu orgaanisen jätteen hapettomassa tilassa tapahtuvan hajoamisen tuloksena. Kaasu koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista (noin 45 til %) ja metaanista (noin 55 til %). Lisäksi muodostuu pieniä määriä muun muassa hiilivetyjä, rikkiyhdisteitä, typpeä, happea ja vetyä. Nykyisillä kaatopaikoilla arvioidaan kaasua muodostuvan noin 150 m 3 yhdyskuntajätetonnia kohti. Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle on rakennettu aktiivinen kaasunkeräysjärjestelmä vuonna 1996. Kaatopaikkakaasu hyödynnetään noin 1,5 kilometrin päässä sijaitsevalla Porvoon Energian kaukolämpölaitoksella. Vuonna 2006 kaasua pumpattiin 1,1 milj. Nm³ ja keskimääräinen polttoaineteho oli 948 kw. Kerätyn kaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 48 %, hiilidioksidipitoisuus 36 % ja happipitoisuus 0 %.
17 (74) Kun laajennusalue rakennetaan, täydennetään kaasunkeräysjärjestelmää tarvittaessa uusilla kaivoilla. Kun loppusijoitusalueen täyttökorkeus on 5 m, selvitetään täytössä muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä ja laatu. Mikäli kaasua muodostuu sellaisia määriä, että niiden käsittelyyn on ryhdyttävä, tehdään jätetäyttöön vaakakeräysputkistot, jotka liitetään kaasukompressoriasemaan. Vaakakeräysputkisto tehdään louheesta tai vastaavasta materiaalista. Putkisto on halkaisijaltaan noin 1 metrin. Putkiston väli on vaakatasossa noin 40 m ja pystytasossa noin 5 m. Tiedot käytettävästä energiasta Jätteenkäsittelyalueella kuluu sähköenergiaa pääosin toimisto ja sosiaalitilojen lämmitykseen sekä alueen valaistukseen. Työkoneissa käytetään polttoöljyä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ympäristölupahakemuksen mukaan toiminnan voidaan katsoa täyttävän BAT:ille asetettavat yleiset vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Hyötykäyttöön tähtäävän käsittelytekniikan ansiosta loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän arvioidaan vähentyvän nykyisestä huomattavasti. Hyötykäyttöön ohjattava jäte ohjataan muualle jatkojalostukseen. Pintarakenteessa noudatetaan valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997). Uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä pyritään säästävään teknologiaan käyttämällä mahdollisuuksien mukaan jätteitä hyödyksi alueen rakenteissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt pintavesiin Toiminnasta ei päästetä likaisia vesiä vesiin. Päästöt viemäriin Likaiset kaatopaikkavedet viemäröidään Porvoon veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Viemäriverkkoon voidaan johtaa enintään 700 m 3 suotovettä vuorokaudessa. Yhteys verkostoon on otettu käyttöön vuonna 1996 ja pumppaamon tuotto on 28,4 m 3 /h. Tilastojen mukaan jätteenkäsittelyalueelta on pumpattu puhdistamolle jätevesiä vuonna 2004 105 915 m³, vuonna 2005 113 736 m³ ja vuonna 2006 104 385 m³. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erillisellä viemärilinjalla viemäriverkkoon. Domargårdin pohjoista tasausallasta laajennettiin vuonna 2005 siten, että altaan tehollinen tilavuus on 2 500 m 3. Samalla pumppu vaihdettiin suurempaan, jolloin valumahuippujen aikana viemäriin voidaan johtaa vettä 1 200 m 3 /d. Kun louhokseen rakennetaan laajennusalue, saneerataan
18 (74) myös eteläinen tasausallas siten, että sen teholliseksi tilavuudeksi tulee alustavan arvioin mukaan 1 000 m 3. Hermanninsaaren puhdistamo on biologis kemiallinen aktiivilietemenetelmään perustuva tehokkaaseen typenpoistoon suunniteltu rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamolla on kohtalaisen paljon vapaata käsittelykapasiteettia. Domargårdin aiheuttama typpikuorma on noin 81 kg/d, joka on noin 16 % puhdistamolle tulevasta kuormasta. Domargårdin osuus keskimääräisestä vuorokausivirtaamasta on noin 8 %. Vuonna 2006 koko vuoden typpikuormitus oli yhteensä noin 10 t ja fosforikuormitus 0,09 t. Asukasvastineluvuksi muutettuna typpikuormitus vastasi 1 933 ihmisen ja fosforikuormitus 224 ihmisen aiheuttamaa päivittäistä jätevesikuormitusta. BOD 7 kuormitus oli noin 17 t/a ja COD Cr kuormitus 48 t/a. Päästöt ilmaan Liikenne ja melu Hajujen esiintyminen tulevaisuudessa painottuu jätteenkäsittelyalueelle lähelle päästölähdettä kuten tähänkin saakka. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat pitkän ajan tuulensuuntajakauma ja ympäristön maaston korkeuserot. Kaatopaikkakaasujen aiheuttama ilmakehän kuormitus pienenee, kun nykyisen sijoitusalueen käytöstä poistaminen toteutetaan ja alueen pintarakenteet rakennetaan. Huomattavin hajuvaikutus aiheutuu jätevesilietteen aumakompostoinnista. Aumojen kääntöön on suunniteltu parannusta eli kääntö tapahtuisi tällöin esimerkiksi 3 viikon välein ja tehokkaasti. Aumakoko on pienentynyt kompostointikentän laajentamisen myötä siten, että aumojen sisäosat eivät joudu niin helposti hapettomaan tilaan (hajuhaitat). Hajuhaittojen torjuntasuunnitelmaa ei ole laadittu. Biojätteen siirtokuormauksesta ei juuri aiheudu hajuhaittaa edes kesällä, koska biojäte kuljetetaan 1 tai 2 kertaa viikossa muualle. Biojäte säilytetään ennen poiskuljetusta katetuilla lavoilla. Jätteenkäsittelyalueen liikenteestä ja työkoneiden toiminnasta aiheutuvat päästöt aiheuttavat vertailututkimusten mukaan vain hyvin paikallisia ilmanlaatuvaikutuksia. Jätteenkäsittelytoiminnasta syntyvä melu aiheutuu alueelle suuntautuvasta liikenteestä sekä jätteenkäsittelytoiminnoista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Domargårdin alue sijaitsee VT 7 ja Loviisantien (seututie 170) eritasoliittymän välittömässä tuntumassa. Moottoritieltä ajetaan jätteenkäsittelyalueelle Ritanmäen tien kautta (200 m).
19 (74) Jätteenkäsittelyalueella käy noin 30 80 pakkaavaa jäteautoa tai kuorma autoa päivittäin. Arkipäivisin henkilöautoliikenne on 24 50 autoa sisältäen henkilökunnan liikenteen. Liikennelaskennan mukaan arkipäivän aikana jätteenkäsittelyalueen portista ajetaan yhteensä noin 110 258 kertaa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 30 %. Mömossenin jätteenkäsittelyalueella käy nykyisin noin 8 30 pakkaavaa jäteautoa tai kuorma autoa päivittäin. Arkipäivisin henkilöautoliikenne on 12 30 autoa sisältäen henkilökunnan liikenteen. Mikäli huomioidaan ainoastaan raskaan liikenteen ja jäteautojen lisäys liikennemäärissä, kasvaa raskaan liikenteen määrä 25 40 %, kun Mömossenille aiemmin kuljetetut jätteet toimitetaankin jatkossa Domargårdiin. Mömossenin alueella säilyy pienjäteasema. Jätteen siirtokuormaus lisää liikennemääriä noin 3 5 ajoneuvoa/vrk. Merkittävä lisäys liikennemääriin tulee maamassojen nykyistä kiintiötä suurempien määrien kuljetuksista. Varsinaisessa sulkemisvaiheessa jätteenkuljetukset alueelle ovat jo päättyneet ja liikennöinti on silloin pääasiassa työmaaliikennettä. Jätteenkäsittelyalueen toiminnassa melua liikennereitinvarrelle aiheutuu jätekuormien kuljetuksesta sekä kuormien tyhjentämisestä ja siirtämisestä sijoitusalueella. Alueella muodostuvalle melulle on tyypillistä melutasojen suuret vaihtelut. Lisäksi melunlähteet liikkuvat satunnaisesti työmaalla ja meluun sisältyy usein impulsseja. Purkupaikalla iskuäänien aiheuttama äänitaso viiden metrin päässä voi ylittää 100 db(a). Maansiirto ja työmaakoneiden äänitaso koneiden vieressä on noin 85 db(a). Avoimessa maastossa tehtyjen kokeiden mukaan työmaakoneiden melutaso putoaa 250 m etäisyydellä 52 db(a):iin. Puusto vaimentaa melutasoa vielä noin 10 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toimistossa syntyy pieniä määriä jätehuoltomääräysten mukaan lajiteltua yhdyskuntajätettä. Jäte on rinnastettavissa pääosin tavanomaiseen toimisto ja asumisjätteeseen (jäteluokka 20 01 01, 20 01 02, 20 01 08, 20 01 34, 20 01 36, 20 01 38, 20 01 39, 20 03 01 ja 20 03 07). Jätteenkäsittelyalueella syntyy lisäksi pieniä määriä ongelmajätteitä, jotka ovat rinnastettavissa kotitalouksien ongelmajätteisiin (jäteluokka 20 01 21*, 20 01 33*, 20 01 35* ja 20 01 37*; ominaisuudet H5, H6, H14). Jäte toimitetaan käsittelyyn asianomaisen luvan saaneelle laitokselle. Kaluston huollossa muodostuu pieniä määriä ongelmajätteeksi luokiteltavaa öljyjätettä ja tähän rinnastettavia jätteitä (jäteluokka 13 01, 13 02, 13 07, ominaisuudet H3 A, H3 B, H4, H5, H6, H7, H14). Jäte toimitetaan asianomaisen luvan saaneelle laitokselle. Jätteenkäsittelyalueen liikenneväylien kunnossapidon yhteydessä muodostuu jätettä (jäteluokka 20 03 03). Samoin muodostuu jätettä tasausaltaan huollon yhteydessä (jäteluokka 20 03 06). Molemmat jätteet ovat laadultaan tavanomaisia.
20 (74) Alueen hiekan ja öljynerotuskaivojen kunnossapidon yhteydessä muodostuu ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä ja lietteitä (jäteluokka 13 05, ominaisuudet H3 B, H4, H5, H6, H7, H14), jotka toimitetaan käsittelyyn asianomaisen luvan saaneelle laitokselle. Päästöt maaperään ja pohjavesiin (estäminen) Merkittävää maaperän pilaantumisvaaraa ei ole, koska Domargårdin jätteenkäsittelyalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Läheisyydessä ei myöskään ole yhteiskunnan vedenhankinnalle muuten merkittäviä alueita. Maaperä ja pohjavesisuhteet huomioon ottaen alue soveltuu lupahakemuksen mukaiseen toimintaan. Riski maaperän laadun huonontumisesta siten, että siitä aiheutuisi vaaraa tai haittaa terveydelle, viihtyisyyden huomattavaa vähentymistä tai muuta vastaavaa edun loukkausta, on pieni. Pohjaveden laatua seurataan alueen pohjavesiputkista. Kaatopaikkavesien vaikutus on ollut havaittavissa pohjoispuolella jätteenkäsittelyalueen alapuolisessa pohjavedessä muun muassa kohonneina kloridipitoisuuksina. Myös moottoritien suolauksella saattaa olla vaikutusta pitoisuuksiin. Jätteenkäsittelyalueen uusi pohjoinen tasausallas ja pumppausjärjestelyiden lisätty toimintavarmuus parantavat alueen ympäristönsuojelujärjestelmien tasoa merkittävästi. Nykyinen täyttöalue on rakennettu heikosti vettä johtavalle maaperälle ja alueelle on rakennettu perustamisen yhteydessä louhesalaojia. Salaojakerroksen alla on savi ja silttikerros. Suotovedet johdetaan rakenteen avulla tasausaltaaseen ja edelleen käsiteltäväksi kunnalliselle puhdistamolle. Louhitulle laajennusalueelle rakennetaan uusi täyttöalue, jota käytetään Kilpilahden jätekeskuksen käyttöönottoon saakka. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Kaatopaikkakaasun hyödyntämisessä kaukolämpölaitoksella saattaa joskus olla katkoksia. Siitä aiheutuu myös kaatopaikkakaasun keräykseen katkos. Tällöin kaasua ei voida aktiivisesti kerätä ja kaasua vapautuu jätetäytöstä ilmaan normaalia enemmän. Tämän vuoksi on alustavasti ajateltu näiden mahdollisten katkojen hoitamiseen kaatopaikkakaasun soihtupolttoa, jos sen kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Tällaisista kaatopaikkakaasun keräyksen katkoksista on tehtävä häiriöilmoitus. Suotovesien keräyksessä, varastoinnissa ja pumppauksessa saattaa olla häiriöitä, kuten ylivuotoja, jolloin likaisia vesiä pääsee hallitsemattomasti ympäristöön, pintavesiin. Varsinaisia "häiriöjätteitä" ei juuri synny.
21 (74) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA lain mukaiset selvitykset Hankeen ympäristövaikutukset on arvioitu vuoden 2004 aikana toteutetulla YVA menettelyllä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyjen johtopäätösten mukaan kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, eikä mitään vaihtoehtoa voida sulkea pois vertailusta. Viidestä sijoitusvaihtoehdoista Domargård on yksin paras ainoastaan luonnonolojen suhteen. Koska useilla muilla vaikutuksilla Domargård on tutkituista vaihtoehdoista huonoin, sitä ei voitane valita uudeksi jätteenkäsittelykeskukseksi ympäristövaikutusten perusteella. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ympäristökeskus antoi arvioinnista lausunnon 16.2.2005. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita. Jätteenkäsittelyalueen ympäristössä sijaitsevat luontokohteet säilyvät koskemattomina. Luontoarvot ja niihin kohdistuvat vaikutukset eivät estä lupahakemuksen mukaisen toiminnan toteuttamista. Jätteenkäsittelyalueella ei ole vaikutusta luonnon tilaan tai laatuun. Domargårdin jätteenkäsittelyalueen vaikutukset lähialueen pintavesiin jäävät vähäisiksi. Pääasiallisin vaikutus kohdistuu laskuojiin mahdollisten ylivuotojen myötä. Lupaa haettava toiminta ei vaaranna vesistöjen käyttöä. Vesistövaikutusten kannalta on merkittävää, että jätteenkäsittelyalueella muodostuvat likaiset vedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Pohjoista tasausallasta on laajennettu, jolloin kevään ja syksyn ylivuotojen määrää saadaan minimoitua ja mahdollisimman suuri osa likaisista vesistä johdettua käsittelyyn. Porvoon veden kanssa on tehty vesien viemäriin johtamisesta uusi sopimus, jonka mukaan ylivaluma aikaan puhdistamolle voidaan pumpata suurempia vesimääriä ja ylivuotojen määrä saadaan myös näin hallintaan. Alapuolisen ojan veden laadun voidaan siten arvioida parantuvan. Ympäröivien alueiden pintavesien laatuun ei suoranaisesti vaikuta, rakennetaanko uusi täyttöalue louhokseen vai suljetaanko nykyinen täyttöalue muutamaa vuotta myöhemmin, koska likaisia vesiä ei lasketa alueelta purkaviin ojiin. Pääosa viemäröitävistä vesistä muodostuu jätteenkäsittelyalueilta, jotka ovat osin käytöstä poistettuja tai kenttäalueita. Muodostuvien suotovesien määrä vähenee nykyiseltä täyttöalueelta pintarakenteen rakentamisen yhteydessä, mutta vastaavasti uudelta täyttöalueelta johdettaisiin käsittelyyn likaisia vesiä.