- pilaantuneiden ja puhtaiden maamassojen ja muiden jätemateriaalien hyödyntämisellä peitemaakäyttöön.

Transkriptio

1 Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/6/07.04/ Nro 8/2012 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuormakatu 17, Turku HANKKEEN KUVAUS Olemassa oleva toiminta ja sen muutoshanke Raision Isosuon jäteasema on perustettu Jäteasemalle on myönnetty nykyisiin ja päättyneisiin toimintoihin tarvittavat ympäristöluvat. Turun Seudun Jätehuolto Oy on hakenut ympäristöluvan muuttamista toiminnassa olevalle Isosuon jätekeskukselle. Jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 60 hehtaaria. Kaatopaikan laajennukseen on varattu 13 hehtaaria. Jätekeskuksessa toimii pienjäteasema ja erilaisia lajittelutoimintoja sekä toiselle toimijalle kuuluva mädätteen jatkokäsittelylaitos. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laajennusalueelle saa loppusijoittaa jätteenkäsittelyn rejektejä ja jätteenpolton tuhkia, kuonaa ja savukaasupuhdistusjätettä. Jätekeskuksen toiminnan muutostarpeen taustalla on seudun jätteenkäsittelystrategian muutos, jonka johdosta Isosuon alueelle on tarpeen saada sijoittaa ympäristöluvan mukaisten jätteiden lisäksi muutakin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle soveltuvaa jätettä. Isosuon ja Topinojan jätekeskuksia on tarkoitus käyttää vuoronperään ja rinnakkain seudun jätehuollon tarpeisiin. Isosuon jäteaseman kapasiteettia saatetaan tarvita Turun seudun aluetta laajemmin kaatopaikkojen määrän vähentyessä. Toimintaa on tarkoitus laajentaa uusilla jätejakeilla ja jätemääriä kasvattamalla seuraavasti: - loppusijoittamalla tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi soveltuvia jätteitä, jolloin jätetäytön korkeustaso ja täyttötilavuus tulisi kasvamaan - parantamalla jätteiden yksittäisten pienerien tuojille tarkoitettua palvelua - jätteiden välivarastoinnilla ja esikäsittelyllä - perustamalla biojätteen ja energiana hyödynnettävän jätteen siirtokuormausasemia - pilaantuneiden ja puhtaiden maamassojen ja muiden jätemateriaalien hyödyntämisellä peitemaakäyttöön. Vastaanotettavat, esikäsiteltävät ja edelleen muualle toimitettavat jätteet muodostuvat - erilliskerätystä biojätteestä, toiminto sijoitetaan halliin tai erilliselle konttialueelle - energiahyödyntämiseen soveltuvasta jätteestä, joka murskataan ulkotilassa - pienien jäte-erien vastaanotosta omilla alueillaan VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Lemminkäisenkatu B, PL 523, Turku Valtakatu 12, Pori

2 2/9 - puu-, betoni-, tiili-, lasi- ja keramiikkajätteestä, varastoidaan ja esikäsitellään niille varatuilla kentillä - ylijäämämaasta, lievästi pilaantuneesta maasta, stabiloiduista pilaantuneista maista, teollisuuden sivutuotteista, käsittelylaitosten rejekteistä ja murskatusta betoni- ja tiilijätteestä, jotka hyödynnetään peitemaana tai kaatopaikkarakenteessa - tarvittaessa pilaantuneita maita stabiloidaan jäteasemalla Toiminnan muutoksessa ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden määrä kasvaa t/a -> t/a. Teollisuuden sivutuotteiden ja käsittelylaitosten rejektien käyttö rakenteissa ja peitemaana on uusi toiminta, t/a, samoin asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus ja hyödyntäminen, t/a. Tavanomaisen jätteen sijoittaminen kasvaa t/a -> t/a, lisäksi uutta toimintaa on erityisjätteiden loppusijoitus t/a ja hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa t/a. Pienerien osalta lisäys on t/a -> t/a, joka sisältää myös tuottajavastuujätteitä ja kyllästettyä puuta. Erilliskerätyn biojätteen määrä on t/a. Energiajätteen/ puujätteen määrä nousee t/a -> t/a, josta murskattava osuus on t/a t/a ja lasi- ja keramiikkajätteen murskaustoiminta on uutta 5000 t/a. Erityislietteiden kuivaus ja loppusijoitus on uutta, t/a, josta loppusijoitusta t/a. Jätetäytön korkeusaseman muutos on > + 50 hyväksytyn asemakaavan muutoksen mukaisesti. Laajennusalue rakennetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain. Rakennusvaiheen käyttöaika on yhteensä 4-5 vuotta, ensimmäinen vaihe kestää 1-2 vuotta. Rakennusvaiheessa alueella louhitaan kalliota ja murskataan kiviainesta. Louhittavan kiviaineksen määrä ei ilmene lupahakemuksesta. Jäteasemalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan jäteaseman toiminta käsittää nykyisen toiminnan jatkamisen (jätteiden pienerien ja ongelmajätteiden vastaanoton, risujen ja puujätteen haketuksen, tavanomaisen jätteen loppusijoituksen ns. I- laajennusalueelle, kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn sekä kaatopaikkavesien johtamisen Raision kaupungin viemäriverkkoon sekä jätevesilietteiden aumakompostoinnin), I-täyttöalueen sulkemisen, II-laajennusalueen perustamisen ja käyttämisen, ongelmajätteiden ja jätteiden pienerien vastaanottamisen sekä puujätteen varastoinnin ja käsittelyn. Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vuonna 2004 tehdyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Isosuon jäteaseman toiminnot on arvioitu eri vaihtoehdoissa seuraavasti: - VE0: sekajätteen loppusijoitus - VE0+: kuonan ja tuhkan sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden erillissijoitus, sekajätteen loppusijoitus polttolaitoksen huoltoseisokkien aikana - VE1: kuonan ja tuhkan sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden erillissijoitus, sekajätteen loppusijoitus lajittelu- ja/tai polttolaitoksen huoltoseisokkien aikana, biojätteen kompostointi - VE2: kuonan ja tuhkan sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden erillissijoitus, lajittelurejektien loppusijoitus, sekajätteen loppusijoitus lajittelulaitoksen huoltoseisokkien aikana, biojätteen kompostointi. Arviointi on perustunut vuoden 2020 ennusteeseen koko alueella syntyvästä tonnin yhdyskuntajätteiden määrästä sekä jätevesilietteiden tonnin määrästä, jonka käsittelyssä ja loppusijoituksessa arviointimenettelyssä on vaihtoehtotarkastelussa ollut mukana Orikedon jätteenpolttolaitos, Topinojan jätekeskus sekä Paraisten Rauhalan jätealue. Jätteen kokonaismääräksi tuolloin Turun seu-

3 3/9 dulla on skenaarioiden mukaisesti katsottu v t / t / t, josta hyötyjätettä t / 61800t / t / ja käsittelyyn jäävää t / t / t. Ympäristö Isosuon jätekeskus sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun kuntien alueella. Jätekeskus on noin 4 km etäisyydellä Raision keskustasta, rajoittuu lännessä Härkäsuon kaatopaikkaan, etelässä Naantalin kaupungin läjitysalueeseen ja koillisessa Maskun kunnan teollisuusalueeseen. Asutus sijoittuu lähimmillään noin 600 metrin etäisyydelle jäteasemasta. Alueen ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Laajennusalue muodostuu niittyalueesta ja pienistä metsäsaarekkeista. Hankealue on kaavoitettu jätteenkäsittelytoimintaan. Alueella on tehty vuonna 2006 liito-oravakartoitus, jonka mukaan alueella on liitooravalle soveltuvaa aluetta sekä metsälain mukaisesti arvokas kohde. Lähimmät luonnonsuojelun kannalta arvokkaat kohteet sijoittuvat 3-5 km etäisyydelle. Maskun Hallusvuori, vanhojen metsien suojeluohjelma-alue ja Natura verkostoon kuuluva alue sijoittuu noin 5,1 km etäisyydelle, soidensuojeluohjelmaan kuuluva Karevansuo 3,5 km etäisyydelle, lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Raisionlahti noin 4,5 km etäisyydelle. Lähialueelle 0.5 1,5 km etäisyydelle sijoittuu mm. Palovuoren metsät, Piuha-Iiroisen kuuset, Haanvuoren jalopuumetsä, Vengan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto sekä Murikon pähkinäpensaslehto. Jäteasemasta 1-1,5 km etäisyydellä on 8 liito-oravahavaintoa. Hankealueesta noin 1 km etäisyydellä on pohjavesialue. Pintavedet purkautuvat Vaarjokeen. Kahden kilometrin vyöhykkeelle jätekeskuksesta sijoittuu 7 muinaisjäännöskohdetta sekä yksi rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Kahden kilometrin etäisyydelle jätekeskukssta sijoittuu n. 400 asuinrakennusta ja 10 vapaa-ajan rakennusta. Liikenneyhteys Isosuon jätekeskukseen on maantieltä 192 kestopäällystettyä Isosuon yksityistietä pitkin. Hankkeen ympäristövaikutukset Turun Seudun Jätehuolto Oy:n :n suunnittelema hanke laajentaa Isosuon jätekeskuksen toimintoja lisää toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia alueella. Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat maiseman muuttumisesta, ilmaan, ilmastoon sekä pinta- ja pohjavesiin tulevasta kuormituksesta, melusta, pölystä sekä lisääntyvästä liikenteestä rakentamis- ja toiminta-aikana. Alueella haketetaan ja murskataan aiempaa enemmän jätemateriaaleja. Hankkeen ympäristölupahakemukseen on liitetty selvitys liito-oravista alueella sekä muita ympäristön tilaa koskevia tietoja. Laajennusalueen käyttöönotto, jätteen laadun ja määrän muutokset sekä nykyisen täyttöalueen sulkeminen muuttavat alueen suotoveden laatua ja määrää sekä kaatopaikkakaasun ja hajun muodostumispotentiaalia.

4 4/9 Isosuon jäteasema on ollut mukana Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vuonna 2004 tehdyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ko. ajankohtana tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo ja lisäselvitykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointitarpeen tarkistamista ennen ympäristölupa-asian käsittelyn jatkamista. Turun Seudun Jätehuolto Oy on pyytänyt päätöstä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, tuleeko Isosuon jäteaseman laajentamishankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kuuleminen Raision ja Naantalin kaupunkien ja Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille on varattu tilaisuus esittää näkemyksensä arviointimenettelyn tarpeesta. Raision ympäristölautakunta ja Maskun kunnanhallitus ovat todenneet kantanaan, että hanke ei edellytä YVA-menettelyä. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on katsonut hankkeen edellyttävän arviointimenettelyä. Turun Seudun Jätehuolto Oy on antanut vastineen lausuntoihin ja katsoo, että arviointimenettely hankkeessa ei ole tarpeen. RATKAISU JA PERUSTELUT Hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot,

5 5/9 luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen kohdan 11) jätehuolto alakohtien b-d) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan jätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia vuorokaudessa, sekä biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle, yhdyskuntajätteiden tai lietteiden kaatopaikkaan, joka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle ja muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle ja kohdan 12) mukaan 1-11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset. Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVAasetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ominaisuudet Isosuon jätekeskuksen laajennus käsittää toiminnan laajennuksen olemassa olevalla 60 hehtaarin toiminta-alueella. Laajennukseen on tästä varattu 13 hehtaaria. Isosuon alueella on tarkoitus käsitellä sekä loppusijoittaa olemassa olevaa, ympäristöluvan mukaista toimintaa laajemmin jätteitä. Vuonna 2004 toteutetun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sisältämä Isosuon jäteaseman sijoitussuunnitelma alueella on alueeltaan hanketta suppeampi; hankkeessa mm. loppusijoitusalue ja energiajätteen käsittelyalue laajenevat kattamaan jäteaseman alueen lähes kiinteistörajoja myöten. Isosuon ja Topinojan jätekeskuksia on tarkoitus käyttää vuoronperään ja rinnakkain seudun jätehuollon tarpeisiin. Toimintaa on tarkoitus laajentaa uusilla jätejakeilla ja jätemääriä kasvattamalla. Loppusijoituksen vaikutuksesta jätetäytön korkeustaso ja täyttötilavuus kasvavat. Jätteiden välivarastointi ja käsittelymäärät kasvavat erityisesti energiahyödyntämiseen soveltuvan jätteen ja sen murskaustoiminnan osalta. Alueella haketetaan ja murskataan aiempaa enemmän jätemateriaaleja. Ylijäämämaan ja lievästi pilaantuneen maan, teollisuuden sivutuotteiden, käsittelylaitosten rejektien ja murskatun betoni- ja tiilijätteen määrä kasvaa, joskin niitä hyödynnetään peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden määrä kasvaa tonnista tonniin vuodessa. Teollisuuden sivutuotteiden ja käsittelylaitosten rejektien käyttö rakenteissa ja peitemaana on ympäristölupaan nähden uusi toiminta, määrältään t/a mikä toiminta sisältyy kuitenkin vuonna 2004 tehtyyn arviointiin. Uutta toimintaa ympäristölupaan nähden on asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus ja hyödyntäminen, määrältään t/a, mitä ei ole mainittu vuonna 2004 tehdyssä arvioinnissa. Tavanomaisen jätteen sijoittaminen kasvaa tonnista tonniin vuodessa. Uutta toimintaa on erityisjätteiden loppusijoitus, määrältään t/a ja määrän osittainen hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa (3 000 t/a). Pienerien osalta lisäys on tonnista tonniin vuodessa. Erilliskerä-

6 6/9 tyn biojätteen määrä on t/a. Energiajätteen/puujätteen määrä nousee tonnista tonniin vuodessa. Siitä murskattava osuus on t/a. Lasi- ja keramiikkajätteen murskaustoiminta on uutta toimintaa, määrältään 5000 t/a. Erityislietteiden kuivaus ja loppusijoitus on uutta toimintaa, määrältään t/a, josta loppusijoitusta on t/a. Toiminnassa tapahtuvat muutokset lisäävät, pölyä ja tärinää, hajua ja liikennettä alueelle. Vuonna 2004 toteutetun arvioinnin liikennemäärä Isosuolle on ollut kuorma-autoa vuorokaudessa. Nykyinen liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Hankkeen käsittäessä samat toiminnot kuin Topinojan jätekeskuksessa liikennemäärät tulevat kasvamaan Topinojan jätekeskuksen liikennemääriä vastaavaksi eli ajoneuvoon vuorokaudessa. Hankkeen toteuttamiseen sisältyy merkittävänä osana suhteellisen pitkäkestoinen rakennusvaihe, joka aiheuttaa osaltaan melua, pölyä ja lisääntyvää liikennettä. Rakennusvaiheessa alueella myös louhitaan kalliota ja murskataan kiviainesta. Louhittavan ja käsiteltävän kiviaineksen määrää ei ole arvioitu. Hankkeen myötä Isosuon jäteaseman merkitys seudulla laajenee ja toiminta monipuolistuu. Isosuon jäteaseman toiminnassa tapahtuvien muutosten yhteinen laajuus vastaa YVA-asetuksen kohdan 12) mukaisesti hankkeita kooltaan vastaavaa hankkeiden muutosta. Isosuon alueella käsitellään tai loppusijoitetaan jätettä olemassa olevan ympäristöluvan mukaan yhteensä t/a. Uuden toiminnan käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi suunniteltu toiminta olisi t/a. Isosuon alueella ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden loppusijoitus kaatopaikan rakenteisiin kasvaa t/a. Teollisuuden sivutuotteet ja käsittelylaitosten rejektien määrä on t/a. Tavanomaisen jätteen loppusijoituksen määrä nousee nykyisestä t/a. Erityisjätteiden loppusijoitus- ja kaatopaikkarakenteisiin käyttö on t/a. Kuivatun erityislietteen loppusijoitus on t/a. Jätteen kaatopaikkarakenteisiin tai muutoin loppusijoitukseen tulevan jätteen määrä on t/a, joka ylittää YVA-asetuksen 6 :n kohdan 11 d) vuotuisen jätemäärän tonnia. Hankkeessa on tarkoitus murskata asfaltti-, tiili- ja betonijätettä t/a, lasi- ja keramiikkajätettä t/a, polttokelpoisia ja energiajakeita t/a ja lisätä puujätteen murskausta t/a eli sijoittaa uusia murskaustoimintoja alueelle määrältään yhteensä t/a. Tämä merkitsee tonnin jätemäärän murskausta vuorokaudessa, jolloin YVA-asetuksen 6 :n kohdan 11 b) tarkoittama mitoitus 100 tonnia vuorokaudessa ylittyy. Vuonna 2004 tehty jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittämistä koskeva ympäristövaikutusten arviointi koskee laajasti Turun seudun jätteenkäsittelyratkaisuja. Arvioinnissa merkittävä osuus on ollut Orikedon jätteenpolttolaitoksen vaikutuksilla. Laajentumistoiminnoista osa sisältyy tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin, joskin jätteiden määrien tuolloin suunnitellusta sijoittumisesta Isosuon alueelle ei ole selkeää määrällistä arviota eri vaihtoehdoissa. Arvioinnin mukaan pilaantuneita maita on tarkoitus sijoittaa korkeintaan tonnia vuodessa kaatopaikkaa kohti. Muutoin kaatopaikkasijoituksessa on ollut tarkoitus sijoittaa eri jakeet alueille, joilla pintaja pohjarakenteet vastaavat kaatopaikkoja koskevia lainsäädännön vaatimuksia. Jätteenpolttolaitoksen pohjatuhkan, lehtotuhkan ja savukaasun puhdistustuhkan määrä on arvioitu tonniksi vuodessa. Tämä on ollut arvioinnissa mukana Isosuolle sijoitettavana jakeena ja sijoitukselle on myönnetty tonnille ympäristölupa v Tehdystä arviointiselostuksesta ilmenee, että Topinojan, Isosuon ja Rauhalan jätealueiden yhteinen jätteiden vastaanottomäärä on vuonna 2002 ollut noin tonnia ja tästä yhdyskuntajätteen osuus on ollut yhteensä noin tonnia. Energiajakeen ja polttokelpoisen jätteen sekä asfaltti-, tiili- ja betonijätteen sekä

7 7/9 lasi- ja keramiikkajätteen murskaustoiminta ei ole lainkaan mukana vuonna 2004 tehdyssä arvioinnissa. Jätetäytön korkeusaseman muutos > + 50 hyväksytyn asemakaavan muutoksen mukaisesti aiheuttaa muutoksia maisemassa. Hankkeen vaikutus maisemassa on pysyvä. Onnettomuus- ja muut riskit, kuten sortumat ja palo- ja räjähdysvaara, ovat toiminnan tavanomaisiin riskeihin lukeutuvia hankkeen rakentamiskäyttöaikana. Hankkeen sijainti Hankealue sijaitsee 4 km etäisyydellä Raision kaupungin keskustasta. Alue on kaavoitettu jätteenkäsittelyä varten ja sinne on hyvä liikenneyhteys. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnon- tai kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä alueita. Lähin pohjavesialue on noin kilometrin etäisyydellä. Lähin asutus on noin 600 metrin etäisyydellä. Kahden kilometrin etäisyydelle jäteasemasta sijoittuu n. 400 asuinrakennusta ja 10 vapaa-ajan rakennusta. Vaikutusten luonne Hanke sijoittuu Raision alueella harvaan asutulle alueelle. Hankkeen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat lähialueen asutukseen, joskin vaikutukset voivat kohdistua myös laajemmin liikennereitin varrella olevaan asutukseen. Hankkeen toiminnallinen muutos on pysyvä tai ainakin pitkäaikainen ja suuret jätteiden käsittelymäärät ja rakennusaika huomioon ottaen aiheuttavat lähiasukkaille haittaa asumisviihtyvyyden vähentyessä. Yhteenveto Hanke on kokoluokaltaan toiminnallinen muutos sekä jätteiden loppusijoittamisen ja käsittelyn määrä huomioon ottaen YVA-asetuksen 6 :n mukaista hanketta vastaava. Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen aiheuttaa laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vuonna 2004 tehty jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittämistä koskeva ympäristövaikutusten arviointi on Isosuon osalta käsittänyt huomattavasti suppeamman hankkeen eikä arvioinnin voida katsoa kattavan suunniteltua hanketta. Arviointimenettelyä on siten tarpeen soveltaa hankkeeseen. Sovelletut säännökset MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päi-

8 8/9 vän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun Seudun Jätehuolto Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Raision kaupungin ympäristölautakunta Maskun kunnan ympäristölautakunta Naantalin kaupungin ympäristölautakunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Raision kaupungin, Maskun kunnan ja Naantalin kaupungin ilmoitustauluilla ja päätös on nähtävänä Raision kaupungin ympäristövirastossa, Nallinkatu 2, Raisio Maskun kunnanvirastossa, Keskuskaari 3, Masku ja Naantalin kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2, Naantali ajalla sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla Liite Valitusosoitus

9 9/9 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, Turku Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Puhelin: Telefax: Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: (tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)